arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilidioksidi

Mikä sai pohjoisen puut kasvuun?

Luonnonvarakeskus päivitti lokakuussa Suomen metsävaratiedot. Puustomme paisuu edelleen. Viime mittauskaudella (2013-2017) puuston kokonaismäärä oli 2473 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva).

Merkittävä osuus puustomme kohenemisesta tulee Pohjois-Suomesta. Tuoreimpien tietojen mukaan Lappi puskee nyt puuta 13,7 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli vain kahdeksan miljoonaa kuutiota. Kasvun nousua on yli 70 prosenttia.

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Ratkaisuja ilmastonmuutokseen tutkimuksen ja teknologian kautta

Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. Kristillisdemokraatit on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.

 

Hiilidioksidipäästöt Euroopassa versus Intiassa

Intiassa olisi paikallisesti edullisinta päästää hiilidioksidia ilmakehään kun Intian suuret aerosolipäästöt hillitsevät lämpenemistä paikallisesti. Euroopassa hiilidioksidipäästöt ovat ilmastolle tuhoisia, koska täällä on puhdas ilma.

Kun tehdään tarkastelua ihmisen vaikutuksesta ilmastoon, vähemmälle huomiolle jää metsien ja merten vaikutus päästöjä tasapainottavana tekijänä. Luonnolliset aerosolihiukkaset ylittävät moninkertaisesti ihmisen aikaansaamat hiukkaspäästöt. Ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on ihmisperäistä vain 5 %.

Taalaksen teesit uusintana Suomen Kuvalehdessä

Taalaksen teesit nyt uusintana, niin, että jokainen ymmärtää kuinka vakavasta asiasta on kysymys kun olemme muuttaneet ilmakehän koostumusta. Hiilidioksidia ei saa ehkä pois ilmakehästä, vaan se pysyy siellä kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt oli kyllä kerrottu, ettei se hiilidioksidi itsessään aiheuta juurikaan lämpenemistä, vaan ne palauteilmiöt...

"Herkempi kuin ajateltiin Uusi tutkimus väittää: jo 0,9 asteen lämpötilan nousu nykyisestä voi laukaista maapallolla tuhoisan ketjureaktion. Se muuttaisi tiheästi asuttuja alueita elinkelvottomiksi."

Mikä on ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen

Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttajana on tutkittu 200 vuotta, kun hiilidioksidin infrapunasäteilyä pidättävä ominaisuus oletettiin vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat ihmisen toiminnan seurauksena nousseet, hiilidioksidin osalta 5 %:iin kun mukaan lasketaan luonnon omat päästöt, joka siis on normaalia hiilen kiertokulkua luonnossa. Merillä on ratkaiseva merkitys ilmakehän hiilidioksiditasoon. Merten lämmettyä enemmän hiilidioksidia on päätynyt ilmakehään.

Hiilidioksidin sieppaus sopisi metsien Suomelle

Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU:n energiatoimijat ottavat kasvihuoneilmiön yhä enemmän tosissaan. Tästä kertoo ainakin ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pörssihinta. Se on noussut korkeimmilleen sitten kymmeneen vuoteen. Syyskuun alkupuolella päästöoikeuksia sai pörssissä ostetuksi 21 Eurolla hiilidioksidin tonnilta. Hinta on kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

Päästömaksun välttämiseksi fossiilivoimaloille on kehitetty menetelmä nimeltä hiilidioksidin sieppaus ja varastointi. Sen esitteli 1977 italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti.

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä