arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hiilidioksidin absorptiokaistan sijoittuminen pakkasiin ja kaasujen tiheydestä

  • Hiilidioksidin absorptiokaista sijoittuu pakkasiin
    Hiilidioksidin absorptiokaista sijoittuu pakkasiin

Maapallolla on kylmintä - 70 °C, joka vastaa aallonpituutta 14 µm. Lämpimintä on päiväntasaajan alueilla autiomaissa noin + 50 °C, joka vastaa aallonpituutta 9 µm. Tämä yhteys on laskettavissa Wienin siirtymälain perusteella. Lämpötila T [Kelvin] = 2898/aallonpituus [µm]. - 70 °C vastaa 202 K ja + 50 °C vastaa 322 K. Kts. kuva

https://www.metric-conversions.org/fi/lampotila/kelvin-celsius.htm

℃ = K - 273.15

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wienin_siirtym%C3%A4laki

Aallonpituusalueella 14...9 µm, neljätoista edustaa pienempienergistä ja 9 µm suurempienergistä emittointia. Tällä alueella ilmakehässä olevia emittointia jarruttavia (absorboivia) kaasuja on vesihöyry (H2O) ja aivan kapean ja matalan efektiivisen kaistan otsoni (O3). Alailmakehässä syntyvä otsoni poistuu nopeasti yhtymällä normaaliksi hapeksi, mutta yläilmakehän otsoni  on suhteellisen pysyvää vaikkakin määrältään vähäistä vesihöyryyn verrattuna.   

Onneksi vesihöyryllä on juuri tällä kaistalla läpäisyikkuna, jossa siis vesihöyry ei absorboi kuin vähän verrattuna muihin aallonpituuskaistoihin, koska muutoin meillä olisi elämän kannalta liian kuumaa. Hiilidioksidin absorptiokaista on välillä 17...13 µm vastaten emittoimislämpötiloja - 100...- 50 ℃. Tällä alueella vesihöyryn absorptio on puolet hiilidioksidista ja vielä kylmemmässä vesihöyry on vallitseva eli täysin pidättävä. Metaanilla ja typen oksideilla ei ole absorptiokaistoja maan lämpötila-alueilla. Hiilidioksidin keskiabsorptiokaistalla 15 µm (- 85 ℃) on maapallon emissioteho noin viidesosa (Stefan-Bolzmannin lain mukaan) keskilämpötilakaistalla 10 µm (+17 ℃), joten hiilidioksidilla ei ole merkitystä maapallon kasvihuoneilmiöön, siitä vastaa yksinomaan vesihöyry ja siitä tiivistyneet pilvet ja tiivistyessä muodostuva latentin lämmön (höyrystymislämmön) vapautuminen.

 

Eri kaasuilla on oma ominaispainonsa (tiheys). Ilman tiheys on keskimäärin 1,29 kg/m3. Hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa ja se jää enimmäkseen maan pinnalle hyödyttämään kasvillisuutta. Vesihöyry on ilmaa kevyempää ja se nousee ylöspäin ja tiivistyy aikanaan sumuksi eli pilviksi ja samalla vapauttaen höyrystymislämpönsä (latentti energia). Metaani on ilmaa kevyempi ja se poistuu ilmakehän yläosiin, jossa se hajoaa ultraviolettivalon ja kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Typen oksidit ovat varsin tiheitä ja jäävät maan pinnalle ja muodostavat happosateita. Absorptioalueita sillä ei ole maapallon emittointiaallonpituuksilla.

   

Nämä yllä ylinnä olevat käyrät eivät ole saman tehoisia, vaikka ne on piirretty saman korkuisiksi. Huippu osoittaa vain sen aallonpituusalueen maksimi-intensiteettiä. Teho määräytyy Stefan-Bolzmannin lain mukaan siten, että emission teho kasvaa aallonpituuden pienentyessä.

EDIT: Ilmakehän kaasut ovat erittäin hyvin sekoittuneita koko troposfäärin alueella eli noin korkeuteen 11-18 km.

Yllättäen hiilidioksidi, jonka molekyylipaino on peräti 44, on aivan vakiopitoisuudessa 80 km:n korkeuteen asti.

Molekyylipainot

https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B1B21E47B-C3F2-45A0-B0E5-9A27...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no käsitys on, että auringon valo osuu aineeseen sillai, että valon energia sitoutuu aineeseen lämpönä. Atomit ja molekyylit värähtelevät kasvissa ja pyörivät ja sillai syntyy lämpösäteilyä,näin ajatellaan eli hiili co2 on aine kaasuna, kaasussakin on atomit ja molekyylit

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, kasvit lämmittävät.

CO2:lla ei ole absorptiokaistaa maanpinnalla kuin pakkasella.

2898/222 = 13 µm

222 K = - 50 °C

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kasveissa atomit ja molekyylit värähtelevät ja on pyörimistä ja sillai syntyy lämpösäteilyä, auringon valo osuu aineeseen ja sitoutuu lämmöksi jne.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kirjoituksessa on pari asiavirhettä, jotka on syytä oikaista. Ilmakehän kaasut ovat erittäin hyvin sekoittuneita koko troposfäärin alueella eli noin korkeuteen 11-18 km. Jos näin ei olisi niin täällä maanpinnalla olisi vain hiilidioksidia ja happea - molekyylipaino 32 - ja typpi olisi ilmakehän yläosassa - molekyylipaino 28. Yllättäen hiilidioksidi, jonka molekyylipaino on peräti 44, on aivan vaikiopitoisuudessa 80 km:n korkeuteen asti.

Kyllä hiilidioksidilla on oma osuutensa kasvihuoneilmiössä, vaikka sen absorptioaallonpituusalue meneekin pahasti päällekkäin veden kanssa. Tosin sen osuus kasvihuoneilmiössä on laskettu yleisesti väärin jopa prosenttilukuun 26 asti. Myös metaanilla ja typpioksiduulilla on häviän pieni osuus kasvihuoneilmiössä. Kirjoitan tästä lähitulevaisuudessa oman juttuni, jossa selvitän perin pohjin, mistä on kysymys.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos täsmennyksestä.

Olin pikkasen epäileväinen tuon hyvin sekoittuneen ilmakehän suhteen, kun nimenomaan CO2 on raskas kaasu ja pysyttelee maanpinnan tuntumassa, kasvien käytettävänä.

Hyvä, että asiat selviävät.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Kyllä hiilidioksidilla on oma osuutensa kasvihuoneilmiössä, vaikka sen absorptioaallonpituusalue meneekin pahasti päällekkäin veden kanssa"

Sitä käsitykseni mukaan ei todellisuudessa ole kuitenkaan pystytty toteamaann. Oma laskennallinen arviosi ilmastoherkkyydestä on 0,6 C-astetta. Tämänkin perusteella oma arvioni on, että se on korkeintaan tuo 0,6 C-astetta. Tämä senvuoksi, että ymmärrykseni mukaan arviosi on tapahtunut isotoopista C14 muodostuneen hiilidioksidin ilmakehässä tapahtuneen viipymisajan mukaan, mikä on olennaisesti pitempi kuin hallitsevan isotooppi C12 muodostaman hiilidioksidin viipymisaika.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Hiilidioksin sekoittuminen koko ilmakehään johtunee ilmakehän virtauksista ... coriolis voimista, lämpötila eroista ? CO2 absorboidessaan energiaa saa lisää kineettistä enegiaa, joka ’ajaa’ molekyylit ylöspäin ilmakehään ??
Hiilidioksi sammuttimet, jossa ulostulevan kaasun lämpötila on matala, eivät toimisi jos kaasu nousisi heti yläilmoihin???

Sisätilassa esim CO (hiilimonoksidi) valuu lattian pinnan tasolle (jos ei ole koneellista ilmastointia), jossa esiintynee korkein CO pitoisuus ...? Siksi häkävaroittimet alakerrassa ovat tarpeelliset!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllä. Näinhän se menee.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mihin tuo oletus CO:n käyttätymisessä perustuu? Happimolekyylikin on raskaampi kuin "häkämolekyyli". Ja lisäksi häkä/hiilidioksidi syntyvät yleensä lämmönlähteessä, josta purkautuessaan ovat lämpimämpiä eli tiheydeltään pienempiä ympäristöönsä nähden, siis ennen tehokasta sekoittumista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mistä kumpuaa se itsevarmuus, että minäitte olen oikeassa ja IPCC väärässä?

Blogissa on niin isoja virheitä, että se menee läpi korkeintaan skeptikoiden omalla FB-sivulla.

Olennaisin virhe on sinä, että siinä unohdetaan ilmakehän rooli. Valtaosa avaruuteen emittoituneesta IR-säteilystä on peräisin ilmakehästä eikä maan pinnalta, kts kuva

https://en.wikipedia.org/wiki/Earth%27s_energy_budget#/media/File:The-NASA-Earth's-Energy-Budget-Poster-Radiant-Energy-System-satellite-infrared-radiation-fluxes.jpg

Tästä sitten seuraa, että säteily lähtee avaruuteen ilmakehän eri kerroksilta, jotka ovat eri lämpöisiä. Kts toinen kuva
http://4.bp.blogspot.com/-4bzm9JX3MDI/VSCFWm70pyI/...

josta nähdään, että CO2 absorptiospekti todella blokkaa säteilyä jonka aallonpituutta vastaava lämpötila on 215 K. Tämä säteily siis on peräisi korkealta ilmakehästä.

Kun CO2 määrä lisätään, lisääntyy myös absorptio tällä kerroksella, joten se lämpenee - kuten lämpenevät kaikki kerrokset sen alapuolellakin - ja 215K piste siirtyy ilmakehässä ylöspäin.

Näm asiat on sinulle kyllä aikaisemman noin ziljoonan blogisi kommenteissa selvitetty, jos olisit niihin viitsinyt tutustua,

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Auringon säteilystä suurin osa menee vesistöihin ja ilmakehään. Maahan vain yli 15 000TW.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllä on ollut tiedossa, että hiilidioksidi vaikuttaa lämmittävästi vasta ilmakehän yläkerroksissa. Että älä nyt liikaa innostu.

Et muistaakseni ole tuota asiaa mitenkään korostetusti tuonut esille.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä

#8:

Vaikkapa siitä, etteivät IPCC:n vanhat madonluvut ole toteutuneet. ;-)

Tuossa toisessa linkkaamassasi kuvassa mättää se, ettei se sisällä selityksiä mitä säteilyä siinä kelvineissä (ilmeisesti) annetussa spektrissä on, sillä ainakaan mustan kappaleen säteilylakia se ei noudata.

Tässä 300K (27C) lämpöisen mustan kappaleen spektrin kuvaaja.
https://ibb.co/1fckkL9

Pysty suunnassa säteilyteho prosentteina spekrijakaumassa ja vaakatasossa aallonpituus mikrometreissä (µm).

Ja kappas, siinähän se säteilyn huipputaso on siinä otsonin (O3) absorbtion kohdalla.

Sitten se hiilidioksidin absorbtion käytös siellä 13µm bandilla onkin jännittävästi paineen funktio tähän tapaan.
https://ibb.co/4TnG0zq

Joten siinäkin mielessä viittamasi kuva ilman selityksiä jättää asioita hyvin levälleen, eikä vastaa totuutta siinä mielessä kuin yllä esitän.

Ainoa merkittävä Co2 absorbtio-bandi on se pirskatin 4,3µm aallonpituus, joka pysyy paineesta riippumattomana.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kuva esittää IR-säteilyä maapallolta ulospäin, olen hämmästynyt jos se ei ole kommentoijille tuttu.

Tässä sama kuva jossa merkittävimmät kh-kaasut mukana
https://www.giss.nasa.gov/research/briefs/schmidt_...

Mitkä IPCC:n 'madonluvut' eivät ole toteutuneet?

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä Vastaus kommenttiin #21

Nyt olen hyvin erimielinen tuosta kuvasta ja sen mustan kappaleen säteilystä.

Sillä sen mukaan säteilyn spektrin huippukohta on 600cm aaltoluvussa, joka tekee metrijärjestelmän yksiköissä 16,6µm.

Minun kaavani antaa ihan toisenlaisen tuloksen, joten Plackin säteilylaki on ilmeisesti rikki!
Koska minulla tulos on se, että 293K lämpötilassa huippukohta on 9,9µm kohdalla. Eli aaltoluvussa siellä 900-1000 välissä.

Samankaltaista väitetään myös täällä.
http://www.sun.org/encyclopedia/black-body-radiation

Ja monessakin muussa julkaistussa kuvassa, jos laskelmiini ei luota.
Tai toki sen voi laskea ihan itsekkin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #34

Mielenkiintoinen havainto. Olisiko kuvien tekijöillä mennyt vakiot sekaisin. Tuntuisi olevan siinä tapauksessa hyvin yleinen virhe.

"If one is considering the peak of black body emission per unit frequency or per proportional bandwidth, one must use a different proportionality constant"

-wikipedia

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Kun CO2 määrä lisätään, lisääntyy myös absorptio tällä kerroksella, joten se lämpenee - kuten lämpenevät kaikki kerrokset sen alapuolellakin - ja 215K piste siirtyy ilmakehässä ylöspäin."

Ei pidä paikkaansa, kts. linkit.

"The change in CO2 itself has very little to do with this moist adiabatic response; you get essentially the same temperature response if you just just prescribe and then warm the surface temperature. Here, for example, is an early attempt at a dynamic radiative-convective model, from Held et al, 1993, for a 5K surface warming with fixed CO2 (the solid lines are moist adiabats):"

https://www.gfdl.noaa.gov/blog_held/20-the-moist-a...

CO2:n muutoksella itsessään on hyvin vähän tekemistä tämän kostean adiabaattisen vasteen kanssa; saat olennaisesti saman lämpötilan vasteen, jos vain määrittelet ja lämmität pinnan lämpötilaa. Tässä on esimerkiksi varhaisesta yrityksestä dynaamisesta säteily-konvektiivisesta mallista, Held et al., 1993, 5K:n pinnan lämmityksellä kiinteällä CO2:lla (kiinteät viivat ovat kosteat adiabaatit):

https://www.gfdl.noaa.gov/wp-content/uploads/ih/20...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"What happens if we add more carbon dioxide? In the layers so high and thin that much of the heat radiation from lower down slips through, adding more greenhouse gas molecules means the layer will absorb more of the rays. So the place from which most of the heat energy finally leaves the Earth will shift to higher layers. Those are colder layers, so they do not radiate heat as well. The planet as a whole is now taking in more energy than it radiates (which is in fact our current situation). As the higher levels radiate some of the excess downwards, all the lower levels down to the surface warm up. The imbalance must continue until the high levels get hot enough to radiate as much energy back out as the planet is receiving."

http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

On ilmeisesti tropiikissa erilailla. Väittelet NOAA:n kanssa.

"(The fact that the overall amplitude of the warming for doubled CO2 is nearly identical in the ensemble mean of GCMs and in this cloud resolving model is a coincidence — it is the vertical profile of the temperature change that I am focusing on here. The variety of results on sensitivity with cloud resolving models of radiative-convective equilibrium is as large as that obtained with GCMs, due primarily to differing cloud feedbacks associated with differences in organization of convection. These high resolution simulations are not necessarily more relevant to nature than GCMs, due to the idealized geometry and small domain, absence of rotation etc. The value of these dynamic radiative convective equilibrium models, even in these small idealized domains, is in testing our undersatanding of moist convection.)"

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

Sekoitat asioita, tuo blogi ei käsittele kasvihuoneilmiötä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

CO2:n osalta liittyy.

https://www.gfdl.noaa.gov/blog_held/20-the-moist-a...

CO2:n muutoksella itsessään on hyvin vähän tekemistä tämän kostean adiabaattisen vasteen kanssa; saat olennaisesti saman lämpötilavasteen, jos vain määrittelet ja lämmität pinnan lämpötilaa. Tässä on esimerkiksi varhaisesta yrityksestä dynaamisesta säteily-konvektiivisesta mallista, Held et al., 1993, 5K:n pinta lämmityksen kiinteällä CO2:lla (kiinteät viivat ovat kosteat adiabaatit):

https://www.gfdl.noaa.gov/wp-content/uploads/ih/20...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #22

Tuossa on mennyt ilmansuunnat sekaisin. Mehän olemme tilanteessa, jossa täältä häviää säteilemällä lähes tuplasti se määrä energiaa mitä auringosta tulee (Suomeen tulee keskimäärin suuruusluokkaa n 100 W/m2 ja täältä häviää avaruuteen 200 W/m2).

Toisin sanoen säteilytaseen näkökulmasta avaruus on se kasvihuone, jota Suomi säteilyllään lämmittää. Jos kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmakehän lämpenemisen vuoksi tase menee entistä pahemmin pakkaselle, koska avaruuden näkemä säteily kasvaa enemmän kuin Suomen näkemä. Muutos on myös aika nopea säteilyn T^4-riippuvuuden vuoksi.

Myönnettäköön kuitenkin totuuden nimissä, että ihan oikeitakin kasvihuoneita saa noilla kaavoilla lähinnä kääntöpiirien väliselle alueelle rakennettua. Sieltä sitten ilma- ja merivirtauksien mukana tuontitavarana tulleesta lämmöstä pääsemme joskus itsekin nauttimaan. Ei tosin hyvältä näytä juuri nyt.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hiilidioksidi on voimakas kasvihuonekaasu, mutta vain sillä aallonpituusalueella, jonka sen molekyylin rakenne edellyttää. Näitä konkreettisia absorptiolaskelmia on tehnyt vain muutama tutkija ainakin julkaisujen valossa.

Todellisuudessa ilmakehässä tapahtuva maanpinnan emittoima infrapunasäteily absorpoituu erittäin nopeasti: 1 km 90 %, 2 km 95 %, 11 km 98 %. En ole ainut, joka on julkkaisut tämän tuloksen, mutta turha etsiä IPCC:n referointeja. Hiilidioksidi on saanut absorptionsa tehtyä jo alle 1 km:n korkeudessa. Kun se on absorpoinut kaiken sen energian, jota on jäljellä veden tekemän absorption jälkeen ja kanssa, niin tyhjästä ei voi enää nyhjästä.

Sen sijaan otsoni absorpoi pääsääntöisesti stratosfäärissä, jossa sillä ei ole kilpailijoita, koska siellä ei ole juurikaan vettä ja vedellä on absorptiominimi 10 mikrometrin aallonpituudella, jossa otsonilla on maksimi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Blogistilla menee nyt vähän kaasujen osa-paineet, lämpötilat ja opasiteet hakoteille, sama koskee hydrostaattista tasapainoa...

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei mene, kts. linkki.

"This work showed that, over large regions of the earth, the clear-sky emission spectrum showed detailed changes, which agreed well with theoretical expectations based on the known changes of greenhouse gases such as CO2, CH4, O3, and chlorofluorocarbons 11 and 12. In this way it has been experimentally confirmed for the first time that the greenhouse forcing of the earth has, indeed, been changed through the growth of greenhouse gases. Climate change is much more than just a change in this greenhouse forcing. It also involves the response of the whole system, as represented in the radiation field by the radiation feedbacks due to a variety of causes. The most important atmospheric radiative feedback processes are due to water vapor and clouds (Houghton et al. 2001). Since completing our work on the clear-sky spectrum, we have studied the possibility that changes in the earth’s outgoing spectrum may also contain information about changes in these feedback processes. It would be a major step forward in confirming our understanding of climate change if such changes in the dominant feedback processes could be observed."

https://journals.ametsoc.org/doi/pdf/10.1175/1520-0442(2003)016%3C3820%3AOOTIOS%3E2.0.CO%3B2

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Suosittelen ylipäätään perehtymään perusteoksiin ilmakehäfysiikassa. Yksi erinomainen esimerkki on astrofyysikko emeritusprof. J.W. Chamberlain. Hän oli perehtynyt planeettojen atmosfääreihin ja häntä pidetään yhtenä merkittävimpänä vaikuttajana ilmakehäfysiikassa (Mars, Venus, Jupiter, Maa).

https://aas.org/obituaries/joseph-wyan-chamberlain...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin pelkkää kasvihuoneilmiön muutosta. Siihen kuuluu myös koko järjestelmän vaste, kuten säteilyn kentässä esiintyvä säteilyn takaisinkytkentä useista eri syistä. Tärkeimmät ilmakehän säteilyn takaisinkytkentäprosessit johtuvat vesihöyrystä ja pilvistä (Houghton et al. 2001).

https://pbs.twimg.com/media/CU8V8-9VAAERJIW.png

[From thermodynamic considerations, Earth's climate is dominated by cloud albedo, hence cloudiness, and cloudiness is generally humidity limited, not aerosol. IPCC summarily dismisses Svensmark's global cosmic ray connection to clouds, and thereby leaves a strong correlation between solar activity and cloudiness out of its model. IPCC misses these facts, and hence its treatment of cloudiness and cloud albedo is incompetent, leading to one of its fatal errors in its modeling.]

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

15. Höpö..vesihöyry ja pilvet muodostuvat kun ilmakehä lämpenee, ei ne tyhjästä synny. Pitkän ajan trendi lämpötiloissa on ollut nouseva ja samaan aikaan auringon aktiivisuus ollut laskussa jo 40 - 50 luvulta lähtien. Ilmakehän opasiteetti on ratkaiseva (huonot / hyvät aerosolit, -epäpuhtaudet, -ylipäätään pienhiukkaset) + muut kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi jne. Peruskauraa.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä Vastaus kommenttiin #16

Auringon aktiviteetti on laskenut vasta viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kts. kuva:
https://ibb.co/yY7BwXp

Tuo opasiteetti asia onkin mielenkiintoinen, sillä saralla ihminen on "kunnostautunut" (suomeksi paskonut ympäristöään) hyvin huolella.

Euroopassa on jo otettu opiksi, kehittyvissä maissa ei, josta surullisin esimerkki on Kiina.

Mutta hiilidioksidi pelon vuoksi helsingin hanasaarikin suljetaan, vaikka se työntää piipustaan vesihöyryä ja sitä pelottavaa CO2:sta, muttei pienhiukkasia tms. ryönää enempää kuin se imee sisäänsä. Itseasiassa piipunpäästä tulevat päästöt ovat puhtaampia kuin sen kaupungista imemä polttoilma.

Ainoa todella likainen paikka hanasaaressa on kivihiilimyllyjen syöttökuilut ja niiden yläpuolinen kävelysilta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä Vastaus kommenttiin #24

#24

"18. Katsoppa NASA:n solar irradianssia:

https://climate.nasa.gov/causes/"

No, linkkaamani kuvan on datan on tuottanut NOAA ja sen on sitten muotoonsa päivittäisestä keskiarvosta muokannut NRL "Naval Research Laboratory" mallilla TSI2.
http://doi.org/10.7289/V55B00C1

Viimeisin tiedon lähde taitaapi olla SORCE-projekti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_Radiation_and_...

Jompi kumpi on muokannut julkaistua dataansa "sopivaan" suuntaa, sillä joku XX-vuoden juokseva keskiarvo on aikas höpön löpöä lopultakin kun ilmastosta puhutaan alle sadan vuoden aikajänteellä.

Kaipa nämä mittaukset kelpaavat meillekkin, kun ne ovat IPCC:llekkin kelvanneet.

Huomannet data-settien eron kun harrastetaan keskiarvoistamista...

https://ibb.co/z8J0Vx1
https://ibb.co/xLCbVqZ

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #36

36. Lähteitä on joka lähtöön ja niistä saa vähintään yhtä monta erilaista ellei n^x variaatioita (laskelmat). Ehkä on parempi sisäistää vain ne perus-asiat ja vetää niistä johtopäätöksiä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #16

Auringon aktiivisuuden nousu taittui vasta 2000-luvun alussa ja on sen jälkeen laskenut vain hitusen: 2000-luvun lämpötilapaussi. Auringonpilkkukäyttäytyminen ennakoi suurempaa laskua, mutta sitä ei ole vielä näkynyt.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Väitteitä tulee ja menee ja lähes jokainen on niistä eri mieltä. Ehkä olisi syytä tarkistaa niitä lähteitä, jotka niin osuvasti ovat juuri sellaisia, mitkä miellyttävät.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä Vastaus kommenttiin #38

#38
Aika väsähtänyttä Hannu!

No, minä joudun luottamaan mm. NOAA:n ja MAx Plack instituutin tuottamaan dataan, sillä minulla ei ole omaa satelliittia kiertelemässä taivaalla.

Eikä minulla ole paukkuja kiistää noiden instituuttien mittauksia, sillä hassusti ne ovat liki identtisiä muutaman kymmenen milliwatin tarkkuudella.
Mikä mahtuu instrumenttien absoluuttisen tarkkuuden toleranssien sisälle.
NOAA ja MAx Planck

https://ibb.co/0DcnnHF
https://ibb.co/DWcSQjZ

Ja vielä SORCE
https://ibb.co/2NRQsg0

Telluksen ulossäteilyä voi hämmästellä täältä.
https://www.ncdc.noaa.gov/cdr/atmospheric/outgoing...

Jos asia kiinnostaa tarkemmin, niin datasettejä löytyy LISRD projektista melkoinen läjä.

http://lasp.colorado.edu/lisird/

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #40

40. Väsähdys ja väsymys tulee ennemminkin siitä, kun tuijotetaan ehkä liiaksi vasemmalta - oikealle erilaisia lähteitä, jotka vastaavat niitä mielikuvia, joihin ollaan jo ehkä vuosikymmeniä tavalla tai toisella jumiuduttu. Itse olen luottanut NASA:n ”Fellow's specialist / Department of Space Physics and Astronomy” kuten Joseph. W. Chamberlainin (emeritus prof.) kirjoituksiin mm. ”The Mean Global Heat Balance”. Sieltä löytyy todellista osaamista ja kokemusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

20. Periaatteessa hyvin simppeliä. Objekti lämpenee, jos energiaa lisätään:

c x dT / dt = dE / dt:

Missä c on lämpökapasiteetti.

Jos maa absorboi enemmän energiaa kuin emittoi, maa lämpenee. Jos enemmän energiaa emittoituu kuin ansorboituu, maa jäähtyy. Miten tasapaino saavutetaan? Energiapäästöt riippuvat maan lämpötilasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, mutta CO2:n kanssa ei mitään tekemistä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. Väärä johtopäätös. CO2 estää lämpösäteilyä etenemästä ja näin lisää dE/dt ilmakehän ja maa välillä. Tämäkin on peruskauraa. Jos meillä olisi vähemmän kasvihuoneilmiötä, se vähentäisi dT/dt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset