arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Kaupungit voisivat olla hyödyksi maaseudulle

  • Hiilellä tuotetaan vieläkin 80 % kaikesta energiasta
    Hiilellä tuotetaan vieläkin 80 % kaikesta energiasta

Kaikki tietävät jo, että hiili on fotosynteesin avulla varastoitunut kasveihin ja maaperään. Fossiiliset polttoaineet ovat luonnon tuotetta, varastoitunutta kasvikunnasta peräisin olevaa hiiltä. Hiilen muodostusta kasveista varastoituneeksi hiileksi voi nopeuttaa pyrolyysin avulla.

Tutkimus on nyt myös osoittanut, että kaupunkipuut kasvavat nopeammin kuin maalaisserkkunsa, joten kaupungissa kasvavista puista saisi nopeammin biohiiltä, jota voidaan käyttää maataloudessa lannoitteena. Biohiili säilyy maaperässä satoja vuosia ja parantaa maaperän tuottavuutta.

"Plos-tiedejulkaisussa ilmestyneen Bostonin yliopiston tutkimuksen mukaan kaupunkipuut kasvavat nopeammin ja kuolevat aikaisemmin kuin lajitoverinsa luonnollisissa ympäristöissä."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kaupunkeihin-istutetut-puut-kasva...

"The new study suggests a system using biochar, carbonized plant matter made by charring organic material – burning without using air – in a process called pyrolysis. The bioenergy-biochar system, called BEBCS, is stable and lowers sequestration losses when carbon is captured. After the organic matter is turned into carbon-sequestering biochar, it can be placed into the soil as a fertilizer substitute and improve crop production."

https://m.phys.org/news/2016-10-co2-atmosphere.html

Kaupunkilaiset voisivat lisätä puiden kasvatusta puistoissa ja bulevardeillaan, jolloin puut pudistaisivat samalla ilmaa. Ilmanlaatu paranisi ja samalla kaupunkilaisten viihtyvyys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä on myös osoitettavissa, että mitä enemmän ihmisiä asuu kaupungeissa, sitä enemmän hiilidioksidia ilmakehässä.

China: 28%
US: 15%
India: 6%
Russia: 5%
Japan: 4%
Germany: 2%
South Korea: 2%
Iran: 2%
Canada: 2%
Saudi Arabia: 2%
Brazil: 1%
Mexico: 1%
Australia: 1%
Indonesia: 1%
South Africa: 1%
UK: 1%
Italy: 1%
Turkey: 1%
France: 1%
Poland: 1%

(IEA)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Taitaa olla hintakysymys. Maalla uusi puu maksaa 18c, kaupungissa satoja tai tuhansia euroja + ylläpitokulut päälle.
Viihtyvyyden kannalta ne olisivat kyllä hyödyllisiä. Lehtipuut varjostavat helteillä ja toisaalta talvella eivät, mikä pienentää jäähdytyksen tarvetta. Poppeli/haapa-sukuiset myös puhdistavat maaperää esimerkiksi öljyjämistä. Mikä tahansa kasvusto vähentää hulevesiongelmia ja vaimentaa ääntä jne...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, no tutkimisen arvoinen asia. Monta kärpästä yhdellä iskulla -periaatteella kannattaisi asiaa lähestyä. Ja kyllä lannoitteet maksavat nykyäänkin, ja ovat aina maksaneet.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Taloyhtiössämme täytyi poppelit kaataa pois, koska ne olivat kasvattaneet massiiviset juurakot juuri sillä syvyydellä missä vesijohtoputketkin makaavat. Kaatamisesta päätettiin kun tuli kallis lasku vesijohtojen korjaamisesta ja korjaustöiden ohessa todettiin, että poppelin juuri oli asialla.

Kannattaa ottaa vähän tarkemmin selvää puulajien biologiasta ennenkuin valitsee mitä istutetaan. Tietysti, jos poppelin suunniteltu paikka on yli 5 metriä kaikista maanalaisista viemäreistä, johdoista ja kaapeleista, sitä voi harkita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta. Koivu voi aiheuttaa samanlaista ongelmaa. No putket eivät ole ikuisia, uudet putket ja samalla uudet istutukset, tammi on hyvä puu kaupungissa.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #7

Käytännön eräs pointti...

Sellainenkin asia, kuin variset lehdet, ovat melkoinen juttu, kaupungeissa. Humuskerrostumien kertymiset asfalteille on haastavaan johtava.

Näitä lehtiä toimitetaan pois melko massiivisin keinoin, mikä ei oikein tunnu sointuvalta, eikä levolliselta luonnonmukaisuudelta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Kompostoituuhan ne kun lehdet kasataan jonnekin. Turhaan niitä haravoidaan, asfaltilta ja kulkuväyliltä tosin on pakko kerätä lehdet pois.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #9

Kyllä, tosin suomalaiseen pakkosiisteyteen liittyy paljon luonnototan kaavamaisuutta. Asiat eivät voi olla hyvin, tai jotenkin muuten kuin retuperällä, ellei epäselviin kohdisteta selkeää hoitelua.

Lehti-argumenttikin on pieni, tosin käytännössä sillä voi olla joissain tilanteissa merkitystä. Vasta-argumentti kaupunkikasvatusta vastaan voi kuitenkin viedä isoa ratkaisua kohden toimivampaa.

Iso, toteutettava linja voi alkaa erottua, kun on paljon erilaisia reunaehtoja, joiden oletetaan toimivan, tai olevan merkityksellisiä. Monipuolinen ja erilainen regointi ihmisten suunnaltakin on osa diversiteettiä, ja sillä voi olla kehittävää voimaa, ei hajoituksellisuutta, vaikka jälkimmäisen saakin yleensä helpommalla, ellei ilmaiseksi.

Tämä ajattelu- ja toimi-tapa on mielestäni sellainen, joka onnistuessaan kuvaa kykyä ottaa vastaan monimuotoisuus, käytännön tasolla. Saadaan jotain selkeästi kestävää, eikä kaahata seinään, jollakin yksityisohjauksella, jota sovelletaan ohi muun "turhemman", johonkin tärkeyteen vedoten, vaihtoehtojen jäädessä todistettavasti tappiolle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Näin se vaan on, aikaisemmin pidettiin eläimiä hakamaissa, joissa ne saivat syödä syksyn tullen putoavat lehdetkin, yleensä viimeiseksi laidunkauden päätteeksi. Leppä pudotti lehtensä viimeisimmästä päästä, vielä vihreinä ja ovat märehtijöiden herkkua lokakuun lopulla.

Nykyään hakamaat ovat katoava biotyyppi.

Ei uskoisi todeksi käytävää keskustelua märehtijöiden tuottamasta metaanista, joka on pieni ongelma siihen nähden mitä ne sitouttavat hiilidioksidia ilmakehästä maaperään. Laidunmaissa ja hakamaissa on paljon hiiltä varastoituneena maaperään.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Hyvä idea, vaikka tuntuu alkuun pieneltä. Tällaisia tulisi julkaista silti, ehdottomasti. Yksityiskohdat vaatii miettimistä. Samoin on koko kaupunkimalli, joka tosin voi vankistua kohden kestävyyttä.

Toimiva kaupunkimalli on varmaan tosi tärkeä, koska muuten ison joukon levittyminen tallaa kaiken luonnon alta. Täällä luonto-ala on tosiaan rikkaus, joka ei ansaitse jyräämistä. Sademetsien hakkausta harmitellaan, mutta omaa maata ei mietitä.

Luonteva kaupunkimalli vaatii myös laajempaa kytkeytymistä, jolloin kaupunkiverkoston sujuvuus on tärkeä. Perusinfraa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset