arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Euroalueen veturit

  • 17 kestävän kehityksen tavoitetta
    17 kestävän kehityksen tavoitetta
  • Suomi saavuttaa 50 % vähähiilisyyden tavoitteen sähköntuotannossa Olkiluoto 3:n myötä
    Suomi saavuttaa 50 % vähähiilisyyden tavoitteen sähköntuotannossa Olkiluoto 3:n myötä
  • Optinen illuusio. Kuvassa neliöt A ja B ovat samanvärisiä, mutta katsoja mieltää helposti neliön B neliötä A selvästi vaaleammak
    Optinen illuusio. Kuvassa neliöt A ja B ovat samanvärisiä, mutta katsoja mieltää helposti neliön B neliötä A selvästi vaaleammak

Hallituksen ohjelmaan laitetaan kestävän kehityksen tavoitteita YK:n ja Euroopan Unionin taholta, kaikesta on mahdollista selvitä vahvan talouden siivittämänä. Ilman kestävää taloutta ei ole kestävää kehitystä.

"Aikaa on noin kymmenen vuotta ja tavoitteita 17, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sukupuolten tasa-arvon lisääminen."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/tyopaikkoja-v...

Suomeen nyt perustettavan hallituksen ohjelmaan leivotaan kestävä kehitys mukaan, puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta. Puhutaan myös uuden talouden Suomesta, uuden oppimisesta, resurssikeveydestä ja -ketteryydestä. Uutena sanaparina on tuotu esille planetaarinen kestävyys, johon me suomalaisina emme pysty osaamme enempää varautumaan.

Tai ehkä sittenkin, voimme kuluttaa vähemmän, voimme tuottaa edullisempia ja kestävämpiä tuotteita, voimme huolehtia lähipiiristä, lapsista ja vanhuksista... Mutta taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen ajattelu ei vielä riitä. "On otettava kestävyyden vahvempi tulkinta käyttöön."

Planetaariset tekijät, eli ilmaston ja ympäristön kantokyvyn asettamia rajoituksia olisi huomioitava.

EDIT: Tuossa seuraavassa linkissä on annettu raamit CO2 -päästöille ja periaatteet oikeudenmukaiselle taakanjaolle. "Globally, we should not emit more than 1,320 billion tonnes of carbon dioxide (GtCO2) from now until the end of time, if we want to ensure a probability of 67% that global temperature change will remain below +2°C from preindustrial levels. This figure is substantially lower, at 570 GtCO2, if we consider the 1.5°C threshold instead. Computing global carbon budgets is subject to methodological debates but remains less controversial than the way of sharing these budgets between regions and countries. There are important normative implications of burden sharing, that cannot be solved by a technical discussion. The literature has underlined a continuum of burden sharing methods, whose two endpoints are the egalitarian approach (granting each human being the same right to emit) on the one hand and full grandfathering (allocating rights to emit CO2 based on a countries’ past emissions-of a given reference year)"

https://www.socialeurope.eu/wp-content/uploads/2019/04/iASES-2019-The-Im...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ehkä tämän hetken eturivin ajattelijana ja kestävän kehityksen puolestapuhujana, Bjørn Lomborg, tyrmää haihattelun vähähiilisen uusiutuvan energian ympärillä. Me emme saavuta nykyisillä uusiutuvalla energialla asettamiamme tavoitteita.

"It is also crucial for us to know. The misapprehension that renewables are just about to take over makes many believe that we have all the technologies needed to go to zero CO₂. That we just need more political will. Yet, nothing could be further from the truth."

https://wattsupwiththat.com/2019/03/30/bjorn-lombo...

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Hallituksen asettama tavoite saada kestävä kehitys politiikan lähtökohdaksi ja linkkaamasi Suomen Kuvalehden kolumni tuntuu, anteeksi vaan, utopiahöttöltä. Jos emme pidä varaamme, saattaa meitä uhata Ranskan tyyppiset keltaliiviprotestit. Media on sotkenut keltaliiviprotestien syyn; väitetään että liikehdintä johtuu mm. ilmastonmuutoksen ja rasismin vastustamisesta - todellisuudessa syy on polttoaineverojen, lähinnä dieselin hinnankorotuksista johtuneista protesteista. Ja polttoaineveroveroja korotettiin käyttäen ilmastonmuutosta tekosyynä.

Missä näissä ajatuksissa huomioidaan talous, bruttokansantuotteen kasvu, vientiponnistelujen lisääminen, kilpailukyky maailmantaloudessa ja muut kansakunnan kannalta olennaiset hyvinvointia lisäävät seikat? Missä hahmotellaan lähes sietämättömän verotaakan keventämistä kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos, tämä on se puuttuva osa tuosta Suomen Kuvalehden kirjoitelmasta, loistaa poissaolollaan täydellisesti.

Halusinkin, tuolla Lomborgin facebook -kirjoituksella valottaa tätä puolta, eli kyseessä on illusion tuoma vaikutelma kestävästä taloudesta, jota ei tule näillä eväillä.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Kestävään kehitykseen siirtymisen lupaus taloudellisesta kasvusta ja uusista työpaikoista tuntuu perustuvan vääriin käsityksiin väestön loputtomasta maksukyvystä ja investointien logiikasta.

Arkiesimerkki on, että jos rahasi riittävät nyt juuri ja juuri vanhan auton ylläpitoon ja tarpeellisiin ajoihin, niin sinulla ei ole varaa vaihtaa uuteen 50.000 € sähköautoon, vaikka vanhalla autolla ajaminen tehtäisiin kuinka kalliiksi tahansa.

Vastaavasti, missään ei ole sitä ihmisten maksuvaraa, jolla kaikki Suomen asunnot muutettaisiin maalämmölle 2030 mennessä 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi.

Jos vanha toimintatapa ei ole enää mahdollinen, eikä uutta ole tai siihen ei ole varaa, seuraus ei ole kasvu vaan lama.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Onhan tuossa aineksia Ranskassa koetulle keltaliivikapinalle.

Tietysti voidaan ajatella samanlaista tilannetta, kuin oli Suomella sotavelat niskassa.

Sieltä vaan noustiin teollistumisen avulla, ilman sotakorvauksia tuota teollistumista ei olisi syntynyt.

Millä nyt perustellaan uutta taloutta. Ilmastonmuutoksella vai, Ranskassa sitä kokeiltiin, ei mennyt läpi.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Sodan ja sotakorvausten jälkeen kysyntä oli loputon, siitä kasvu ja nousu.

Nyt kulutus pitää ajaa alas. Jos elintarviketuotantoon osattomien tuotteille tai palveluille ei ole kysyntää, miten he saavat elantonsa?

Energian kulutus tulee jatkamaan kasvuaan, ja niin sen pitää tehdäkin ellemme halua ihmisten massatuhoa ja taantumista Pohjois-Korean elintasoon ja hallintomalliin. Fuusio- ja thoriumreaktoreiden kehittämisessä lusikka pohjaan, atonaalista säkkipillimusiikkia ehdimme tutkia sittenkin, jos tästä selvitään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Kuitenkin edelleen hiilienergian osuus on 80 %, sen alasajoa nyt sitten varmaan nopeutetaan, vaikkei ole korvaavaa uusiutuvaa energiaa tiedossa.

No kiire tulee uusille innovaatioille. Saksa ottaa käyttöön maakaasun, mikä helpottaa tilannetta Saksassa.

Suomella käynnistyy Olkiluoto 3 ensi vuonna.

Energian kulutus lisääntyy, joten kivihiiltä tuskin pystytään korvaamaan nopeasti. Japani käynnistää 35 uutta kivihiilivoimalaa, kuinka paljon Kiina ja Intia tarvitsevat uusia kivihiilellä käyviä voimaloita lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset