Moniko haluaisi metsäteollisuuden osingoille
Hiili on ollut kiintoisa kohde jo edellisestä vuosisadasta lähtien. Vasta nyt on nostettu hiili verotuskohteena esille. Ns. uusiutuvat vähähiiliset energiavaihtoehdot eivät tahdo pärjätä ilman tukea. Vesivoima ja ydinvoima ovat toistaiseksi olleet kilpailukykyisiä hiilienergian kanssa. Ei siis ihme, vaikka halutaan hakea kompensaatiota hiilienergian taholta.
Suomi on vaurastunut metsäteollisuuden tuotteilla. Suomi seisoo puujaloilla. Välillä on ollut jalustaa teknologiateollisuudessa, mutta suhdanteiden muuttuessa palataan takaisin metsäsektorin tukeen taloudessa.
Metsäsektorin lisäksi meillä on turpeessa enemmän energiaa kuin Norjalla Pohjanmeren öljyssä. Emme saa myydä sitä, vaan pitää odottaa seuraavaa jääkautta, joka kuljettaa sen Ukrainan pelloille. Turve on hiiltä, joka lisääntyy fotosynteesin avulla jokaisena vuotena.
Saksalla on kehitysasteessa turpeesta seuraavaa antrasiittia, ruskohiiltä ja kivihiiltä, joista edelleen Saksa saa puolet energiastaan. Saksa joutuukin nyt perääntymään hiilidioksidipäästöjen osalta, tavoitteisiin ei päästä aikataulussa.
Koko hiilivouhotus on saanut alkunsa fossiilisista polttoaineista, joillakin mailla niitä on ja ne ovat tuoneet vaurautta. Nyt haluttaisiin päästä niistä eroon, 80 %:sta maapallon energiantuotannosta. Helppoa se ei tule olemaan.
Hyvä verotuskohde se on, hiiliveroilla saadaan ehkä osa jäämään maaperään. Hiilenkiertoon fossiilisilla ei ole prosentin paria suurempaa vaikutusta. Ilmakehän hiilidioksidi ei ole irrallinen muusta hiilenkierrosta, vaan liittyy merten, maaperän ja kasvillisuuden hiilenkiertoon. Ilmakehän hiilidioksidi hakeutuu tasapainoon näiden muiden hiililähteiden kanssa.
Mutta hiili ei ole onneksemme ainoa järkevä energianlähde, tällä hetkellä hiilienergia on vaan liian suuressa roolissa. Olisikin kiinnostava tietää, mihin suuntaan ihmiskunnan energiaratkaisut päätyvät. Ensi vuonna käynnistyy Olkiluoto 3, josta sähköä saadaan seuraavat sata vuotta.
”Koko hiilivouhotus on saanut alkunsa fossiilisista polttoaineista, joillakin mailla niitä on ja ne ovat tuoneet vaurautta. Nyt haluttaisiin päästä niistä eroon, 80 %:sta maapallon energiantuotannosta. ”
Tuo vouhotus on tosiaan saamassa sellaiset mittasuhteet, että enää ei tiedä itkeäkkö vaiko nauraa. Ja vaikka lähdettäisiin siitä oletuksesta, että se hiilidioksidi tulee ja tappaa meidät jos emme ala rajoittaa päästöjämme, niin luulisi pienelläkin järjellä tajuavan ettei pienen osan pienillä rajoituksilla ole mitään merkitystä. Jos tosiaan se hiilipeikko on jo nurkan takana kyttäämässä, niin kyllä silloin pitäisi ne suurimmat päästäjät saada aisoihin eikä tuhlata resursseja niihin olemattomien päästöjen rajoituksiin. Tästä hyvänä esimerkkinä taas kerran yhteinen Ylemme: https://yle.fi/uutiset/3-10788214
Ja jos tosiaan onkin niin, että se suurin ilmojen lämpötilojen säätelijä onkin aurinko eikä co2, niin ollaan heitetty nyt jo miljardeja ”Kankkulan kaivoon” ilmastokokouksien päätösten kuuliaisina oppilaina.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, on siinä miettimistä.
Ilmastoherkkyys on se mittari, jota on pyritty teoreettisesti määrittämään, että kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tuplaaminen nostaa lämpötilaa. Nyt on viime vuosikymmenenä tultu lämpötilojen osalta alaspäin.
Hiilidioksidin ilmastoherkkyys voidaan määrittää myöskin empiirisesti.
Kokonaan toinen asia on ns. fossiiliset polttoaineet, niillä ei voida edes tuplata ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, vaikka kaikki kaivettaisiin esille.
Maaperän hiili on taas kokonaan toisen kokoluokan kysymys, kymmenkertainen fossiilisiin polttoaineisiin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen vihreästi ajattelevan pitäisi polvistuen kiittää fossiilisia energialähteitä. Jos hiiltä ja öljyä ei olisi otettu käyttöön, olisivat maapallon metsät poltettu jo ajat sitten. Suomikin olisi parturoitu puhtaaksi moneen kertaan eikä hiilinieluja missään.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen se tilanne olisi.
Lisäksi valaat olisi traanin himossa metsästetty vähiin. 80 % valaskannasta menetettiin 1900- luvun aikana. Nyt kannat ovat elpymään päin, samoin kasviplanktonin määrä avomerellä elpyy, ovat riippuvaisia toinen toisistaan.
Ilmoita asiaton viesti