arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Agendavetoinen tiede ihmiskunnan turvana

  • Lätkämaila sai aikanaan tiedonjulkistamispalkinnon
    Lätkämaila sai aikanaan tiedonjulkistamispalkinnon
  • Ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidin kielteiset vaikutukset ylittävät tulevaisuudessa myönteiset vaikutukset, uskovat tutkijat
    Ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidin kielteiset vaikutukset ylittävät tulevaisuudessa myönteiset vaikutukset, uskovat tutkijat

Kysymys kun on lämpötilamittauksista, ilmakehän hiilidioksidipitoisuusmittauksista, merijään mittauksista jne. liittyen ilmastonmuutokseen, voidaan todeta, että kaikki mittarit ovat jämähtäneet kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Eli mitään hälyttävää kehitystä ei ole havaittavissa. Mikä on tietenkin ihan hyvä asia.

Asioita voidaan esittää agendan edellyttävällä tavalla, on esim. Arktisen merijäätilannetta lähdetty seuraamaan vuodesta 1979, jolloin merijää oli korkeimmillaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on lähdetty seuraamaan vuodesta 1959, alhaisimmasta arvosta sitten jääkauden. Edeltävältä ajalta on mitattu korkeampia pitoisuuksia, mutta jääkairamittaukset näyttävät 290 ppm:ää, ei juurikaan enempää, koska ilmakuplan hiilidioksidi on tullut foto- tai kemosynteesin avulla kasveille ja bakteereille alhaisimmalle tasolle kuplan sisällä.

Pienetkin muutokset auringon säteilyssä (TSI) saavat suuria vaikutuksia liikkeelle maapallon hydrologisessa kierrossa ja vaikutukset lämpötilaan voivat siten olla kertaluokkaa suurempia. "But besides statistical verification lies an even more challenging problem: how miniscule changes in incoming solar radiation could produce significant climate signatures?"

https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190328150946.htm

Hiilidioksidin osalta agendan oletus on ollut, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta kertyvästä hiilestä. Ns. Bernin malli ei huomio lämpenemisestä aiheutuvaa hiilidioksidipitoisuuden kasvua ilmakehässä, joka voi olla 2/3 noususta. No näitä ja muita asioita kun tarkastelee, tulee vain johtopäätökseen, että ihmisen toimet on haluttu asettaa tarkastelun alle.

Voisiko tästä tilanteesta kehkeytyä jotakin hyvää. Tähän astisista toimista korjata tilannetta on palaute ollut ristiriitaista, jaksollinen uusiutuva energia on tullut kalliiksi, luonnon monimuotoisuus on kaventunut, ihmisten ahdistus on lisääntynyt jne.

Mainittakoon positiivinen asia, jota ei ole pystytty peittelemään on maapallon vihertyminen (LAI) ja kyllä voidaan nostaa esiin myös parantunut satotaso maanviljelyssä ja metsänkasvu on kiihtynyt pohjoisella pallonpuoliskolla. Nämä mainitut asiat liitetään korkeampaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Agendan mukaan kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, rikkaat teollisuusmaat saavat nostaa maksamalla hiiliveroja yms. maailman köyhimmät valtiot köyhyydestä. Ei ole tämäkään tavoite onnistunut, kun ei ole mitään käyttökelpoista keksintöä tarjota perheenemännille puunpolton ja kivihiilen tilalle. Positiivistakin kehitystä tapahtuu, metsänkasvun lisääntyminen on tuonut paikalliselle väestölle elinkeinoja ja poistanut nälänhätää.

Merissä on hiiltä 40 tai 50 kertainen määrä ilmakehään verrattuna, Henryn laki säätelee merien ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, ja vaikka ihmiskunta lisäisi 1000 Gtn (gigatons) hiiltä lisää ja taas 1000 Gtn lisää kunnes fossiiliset polttoaineet loppuvat, sillä ei paljoa vaikuteta tasapainoon, kun merissä on 40 000 Gtn hiiltä. Happamoitumisestakaan on turha puhua tässä yhteydessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olenko käsittänyt oikein. Lämpötilan noustessa meristä haihtuu enemmän vettä, sateet lisääntyvät ja Sahara alkaa kasvaa puita. Merenpinta nousee metrin ja pyörremyrskyt lisääntyvät Karibialla. Eli ei sen vakavampaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No en tiedä, menikö se nyt ihan teorian mukaan oikein. Sinne päin.

Joissakin yhteyksissä on kyllä lämpenemisen sanottu nostavan ilmakehän vesihöyrypitoisuutta, samalla kun sateet vähenevät.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Onko lämpötila noussut? Tropiikista ei oikein löydy asemia jossa mittauksia tehty jo 1800 luvulta mutta tossa Darvinin lentokentän käppyrä.
https://screenshots.firefox.com/bLpXEFl7nApUbnUB/d...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Historiallisia lämpötilamittauksia rukataan UHI:n (urban heat index) takia alaspäin.

Eli kun kaupungeissa on lämpimämpää, pitää se huomioida. Miten? Pudottamalla historiallisia lämpötiloja parilla asteella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Blogistin argumenteilla edetään hallitsemattomaan tilanteeseen. Ilmakehässä olevan hiiliidioksidin kasvulle ei olisi rajoitteita, jos merissä oleva hiilidioksidi vapautuisi entisestään kiihtyvällä vauhdilla ja kun on väitetty, että auringolla olisi tähän primäärinen vaikutus. Fysiikassa se tarkoittaa sitä, että ilmakehä lämpenisi entisestään ja siitä syntyisi itseään voimistava kasvivuone-efekti vauhdilla, jota voi vain kuvitella. Yhteyttämisellä olisi valtava urakka, jotta kaikki mahdollinen hiilidioksidi saataisiin sidottua takaisin ja lämpötila asettumaan. Tämä saattaisi onnistuakin, jos ihmiskuntaa ei olisi. Luonto hoitaisi kaikki jälleen tasapainoon, mutta vain sillä olettamalla, että auringon aktiivisuus sen sallisi. Mutta realiteetti on valitettavasti kuitenkin se, että ihmiskunta on olemassa ja vaikuttamassa ekosysteemiin tavalla, jonka jokainen järkevä ihminen osaa oivaltaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä tuo ajatuksenjuoksu on kutakuinkin nykykäsityksen mukainen.

Nytkin pitää ottaa huomioon kuinka vähän ihminen pystyy vaikuttamaan asioihin, vaikka polttaisi kaikki fossiiliset polttoaineet.

Ajattelun suuntaa tässä ohjaa vallalla oleva käsitys hiilidioksidin haitallisuudesta ilmakehässä. Satakertaisia määriä on ollut maapallon historiassa hiilidioksidia, se on jo liikaa ihmisille, puolet siitä saattaisi mennä jonkun aikaa, mutta sekin olisi liikaa pidemmän päälle.

Turvallisissa rajoissa hiilidioksidipitoisuudet pysyvät parhaiten pitämällä luonnonmonimuotoisuus hyvällä tasolla. Nyt meillä on kaikki ne kasvit, joiden avulla fotosynteesi poistaa ilmakehän hiilidioksidia ja suosimalla monivuotisia perennoja, joiden avulla kasvit varastoivat hiiltä myös maaperään pitkäaikaiseen varastoon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

7. On kuitenkin sanottava, ettei auringon aktiivisuus ole se varsinainen ongelma, koska mehän emme sille mitään voi. Mutta se, että onko mitään järkeä vielä lisätä ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuutta siinä uskossa, että sillä ei olisi mitään vaikutusta. On oikeastaan turhaa kuvitella tai unelmoida, mikä olisi nykyhetken optimaalinen ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuus. Oleellista on nopeus, millä se muuttuu. Menneinä vuosisatoina ja jopa vuosikymmeninä, vallitsevat olosuhteet ovat olleet erilaiset ja ne muuttuvat jatkuvasti. Toki joitakin vertailuja menneeseen voidaan tehdä, mutta oleellinen tieto on kuitenkin se, mitä me nyt havaitsemme ja millä vauhdilla ne tapahtuvat ja mitkä ovat ne todelliset korrelaatiot.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Ihmisen järjettömyys tässä on huolenaiheena.

Suuret märehtijät takaisin tasangoille ja ruohokentille, sillä asia hoituu kuntoon. Ruohot ja heinäkasvit ovat tehokkaimpia hiilensitojakasveja ja siinä vaeltavat märehtijät ovat omiaan hoitamaan kasvustoja. Syövät, lannoittavat ja vaihtavat paikkaa jne.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

-40 luvulla co2 pitoisuus oli ~300ppm ja silti lämpöä oli monessa paikassa enemmän kuin nykyään vaikka pitoisuus on kasvanut 100ppm. Aika vaikea nähdä että co2 hallitsisi lämpötilaa.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Eihän sitä voi nähdä jos tuijottaa vain yhtä muuttujaa. Katso joskus niitä muitakin keskilämpötilaan vaikuttavia muuttujia. Co2 vaikutuksesta lämpötilaan voit katsoa vaikka Venuksen tilannetta. Jos keksit mikä muu kuin co2 voisi aiheuttaa planeetan korkean lämpötilan voit osoittaa co2:n vähäisen vaikutuksen. Onnea yritykseen.

Sitä paitsi 'monessa paikassa' on täysin merkityksetön ilmaisu, se kertoo vain että olet valinnut ne paikat, jotka tukevat omaa tulkintaasi. Ilmastotutkijat eivät toimi näin, 'skeptikot' kylläkin.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Venuksen kaasu kehän alaosassa on korkeapaine, josta taas kaasujen yleisen tilayhtälön mukaan seuraa korkea lämpötila. Se on kaasujen ominaisuus, joka on tunnettu jo todella kauan.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kerro vaan rohkeasti, miksei co2 lämmitä esimerkiksi sodankylää nykyään yhtä "kuumaksi" mitä se oli -30 luvun loppupuolella. Ja miksi Darvinin nykyinen lämpötila on yli 1°C matalampi nykyään kuin mitä se oli -30 luvulla. Ja tottakai olen ne paikat "valinnut" koska ne löytyy ITL ja GISS tiedostoista, mikä ongelma niissä on?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sekopäisistä denialisteista ei pitäisi käyttää sanaa skeptikko edes lainausmerkeissä. Skeptikkohan harjoittaa a) kriittistä b) ajattelua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

Et ihan turhaan kuulu virheiden älymystön kärkeen, ovat varmaan ylpeitä aina kun edustat virheitä näillä loistavilla kommenteillasi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #15

Et yllätä, olet tasaisen tyhmä. Eihän täällä kukaan edusta mitään puoluetta, ellei puolue ole sitä mandaattia jollekin antanut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tutkimusten mukaan, Venuksen atmosfäärissä on n. 97% hiilidioksidia. Paine sen pinnalla on n. 93bar (lähes sata kertaa Maahan verrattuna) ja lämpötila ylimmillään n. 500°C. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilidioksidi on tässä lämpötilassa yli kriittisen pisteen (faasit), joka on vain 31°C ja 73.5bar. Eli käytännössä hiilidioksidin olomuotoa ei voida enää erottaa kaasumaisesta tai nestemäisestä olomuodosta, jolloin pinnalla vaikuttaa äärimmäisen voimakas kasvihuoneilmiö.

Venuksen ylemmissä kerroksissa, eli n. 50km:n korkeudessa, paine on n. 1 bar (vastaa n. maan pintapainetta), missä lämpötila on n. 330 °K (~57°C). Maassa vastaava lämpö on 288°K (~15°C), joka Venuksen etäisyydellä vastaisi lukemaa 339°K (~66°C). Tuossa 1 bar:n paineessa Venuksen kaasukehän kasvihuonevaikutus on siis pienempi kuin Maassa, missä vesihöyryn vaikutus voimistaa sitä.

Mutta kaiken kaikkiaan, hiilidioksidi, paine ja lämpötila yhdessä muodostavat Venuksen kasvihuoneilmiön.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Venuksessa vuorokausi kestää kauemmin kuin venuksen vuosi. Maahan verrattuna vuorokausi kestää 243 maan vuorokautta. Tästä voi miettiä miten kauan aurinko poruttaa yhteen kohtaan. Venuksen vuosi on 225 maan vuorokautta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ei vuorokausilla tai vuosilla ole sinänsä merkitystä, ne ovat suhteellisia. Oleellista ovat korrelaatiot.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Oleellista on mikä on lämpötila alimmillaan, eli pitkän yön aikana. Eli kyllä korrelaatiota löytyy, kun vain haluaa sen nähdä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

19. Ei vaan oleellista Venuksessa on lämpötilan vaihtelu, joka on n. -45°C - 500°C välillä, sekä paineprofiili ja mikä on suhteellinen korrelaatio muiden planeettojen atmosfäärin rakenteeseen. Auringon vaikutus lämpötiloissa näkyy kaikilla planeetoilla aivan samassa suhteessa niinkuin ennenkin.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #20

Taas tuli väittelyn aihetta. Niin edelleenkään CO2 ei ei ole lämmönlähde, vain välittäjä aine energialle. Se on niin tavattoman yksinkertaista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

21. Jos joku niin olettaa, harkitsee tai edes kuvittelee, että CO2 olisi lämmön lähde, voi tutustua fysiikan alkeisiin, kyllä se sieltä vähitellen avautuu. Ja en nyt lähde tästä aiheesta enempää väittelemään, ei vaan kerta kaikkiaan enää jaksa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #22

No kun väität ettei minimi lämpötilalla ole merkitystä, niin oletus on heti, että väität että CO2 on myös lämmönlähde. Heti kun teoriasi alkaa kuumottaa, häippäset ja palaat teorioinesi seuraavaan blogiin, joka käsittelee aihetta.

Mitä ideaa siinä on loppujen lopuksi?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

23. Jos vaivautuisit myös lukemaan ja ajattelemaan mitä täällä kirjoitan, ei tarvitsisi tehdä vääriä johtopäätöksiä. Minulle tulee ihan oikeasti sellainen vaikutelma, että teet täällä jälleen kerran kärpäsestä härkästä. En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö minimilämpötiloilla olisi merkitystä. Lueppa uudelleen kommentini 20, mitä siellä sanotaan?!

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #24

Sitä en tiedä kuinka hyvin kaasukehä ehtii sekoittua venuksessa vuorokauden aikana, mutta uskoisin että riitävän hyvin. Toisin sanoen yön puolella on energiatase varsin vaatimaton suhteessa kaasukehän tiheyteen ja melkoisen stabiili.

Olet vain niin CO2 huumassa, ettet näe sitä mitä se tarkoittaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Kun Venuksen kaasukehä on lähes 97% hiilidioksidin peitossa, pintapaine 93bar ja lämpötila keskimäärin +464°C, niin mikä silloin kaasukehän absorbtio-emissiosta dominoi tiheydestä riippumatta, kun loput 3% (typpeä, argonia jne) eivät reagoi pitkäaaltoiseen ir-säteilyyn?!

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #26

97% CO2 pitoisuus on takuulla kylläinen pitoisuus, mutta 0,4% ei taida olla vielä lähelläkään (kerroin 242). Noin 243 kertaa pitempi päivä (kerroin 243) ja 93 kertainen paine (kerroin 93).

Sinun rakastama korrelaatio kerroin on 1/5480257.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

27. Nyt on tainnut mennä el. olevan avaruustutkijan tutkimukset planeetoista ym. roskakoriin. Samaa aikoinaan ehdotti eräs tohtori-kollega, joka torppasi A. Einsteinin suhteellisuusteorian kenttäyhtälöt (10 - 12kpl.), joihin aikoinani tutustuin ja pääsin selville niiden syövereistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset