arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Terveellinen ja puhdas ruoka

  • Ruotsin hallituksen tiedote lähetettiin jokaiseen kotitalouteen
    Ruotsin hallituksen tiedote lähetettiin jokaiseen kotitalouteen

Ruotsalaisten ahdistus on pahentunut, moni on jo terapeutin tarpeessa.

USA:ssa huolestuttaa perustarpeiden riittävyys, kun maatalous keskittyy yhä enemmän suurempiin yksiköihin. Ruoka on teollisesti tuotettu ja samaan aikaan kansalaisilla olisi tarvetta siirtyä enemmän kasvispainotteiseen ruokavalioon, joka on kalliimpaa ja köyhiltä tavoittamattomissa. Suuruuden ekonomia on ajanut vilja-, meijeri- ja lihatuotteiden hinnat alas, että nyt ovat suuretkin tilat konkurssissa.

Suomessa ns. Karhisen raportti on tuonut joitakin ideoita miten maatalous Suomessa voidaan turvata. Yksi selkeä viesti on tilakokojen kasvattaminen ja pyrkiä tuottamaan vientikelpoisia elintarvikkeita tiloilla ja elintarviketeollisuudessa. Olisi pyrittävä saamaan tehokkaasti tuotettuja vientikelpoisia elintarvikkeita, joilla voidaan talous turvata. Suomesta ei siis voida viedä mitä tahansa bulkkitavaraa, esim. viljaa, no ruista ja kauraa mahdollisesti, koska muualla viljelyalat ovat olleet vielä pieniä. Vehnä, riisi ja maissi ovat viljellyimpiä kasveja maailmalla.

Koska maatalouden ongelmat ovat maailmanlaajuisia, tulisi kuitenkin oma elintarviketeollisuus turvata. Voimmeko aina luottaa siihen, että voimme ostaa maailmalta edullista viljaa. Ainakin pitäisi olla sitovia sopimuksia tuottajamaiden kanssa, että saamme tilatut toimitukset aina kulloisena vuotena perille. Viljaeristäkin käydään kauppaa laivan vielä seilatessa Atlantilla, eniten tarjoava saa lastin ja laivan keula voi kääntyä kesken matkaa toiseen suuntaan.

Maatalous on myös osaltaan aiheuttanut ilmastonmuutoksesta johtuvaa paniikkia kansalaisten parissa. Mutta ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksesta johtuvaan paniikkiin löytyvät myös maataloudesta. Maaperään voidaan sitouttaa hiiltä enemmän kuin mitä se luovuttaa ilmakehään, nyt se on ollut päinvastoin. Hiili maaperässä turvaa myös paremman sadon.

"Conservatives should be the ones leading these initiatives to reform the culture and the industrial food economy, and to bring the economy back to our local spheres, where those making our food are closer and more accountable to ourselves, our neighbors, and our families."

"Americans don’t have to stop eating meat to make these reforms. They must first accept that reforms would bode well for the economic health of local farmers, and that they can wield their purchasing power to direct the food economy along a path that benefits these communities by giving their business to small farms rather than gigantic ones. By doing so, we can move the culture and the environment in a direction of health and sustainability."

https://www.nationalreview.com/2019/02/family-farms-save-americas-land-w...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomi voi omalla maaperällään toimia vastaavasti kuin Ruotsi ja USA ovat ottaneet askelia kohti kestävämpää maataloutta ja metsänhoitoa. https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/604dea45-...

Ruotsissa hyvä metsänhoito ymmärretään nykyään ilmastotekona ja harkitaan niiden metsänomistajien palkitsemista, jotka ovat hoitaneet metsiänsä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ilmaston lämpenemishuumassa om unohdettu täysin että ilmasto voi myös yhtäkkiä kylmetä ja näillä leveysasteilla se tietää huonoa. Käteisen hallitus päätöksellään puolitti leipäviljan varmuusvarastot. Myös polttoöljyvarastoja on pienennetty saman hallituksen ilmastokiimassa.
LUKE:n mukaan joka päivä 3 maatilaa lopettaa ja 2025 siis maatilojen määrä on kolmannes nykyisestä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Muutos on ainoa pysyvä olotila, niin se on myös maataloudessa.

Tuon hiilen varastoiminen maaperän humukseen on ainoa järkevä toimenpide, käy sitten ilmastolle miten tahansa.

Humus auttaa kasvia saamaan maaperän ravinteita käyttöönsä ja samalla humus auttaa torjumaan kuivuutta vastaan, humus pidättää kolme kertaa painonsa verran vettä.

Professori emerita Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta on tutkinut näitä asioita.

Suomalaiset poliitikot voisivat tilata luennon Helsingin yliopistolta, oppiakseen perusasioita.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#3

Onhan meillä ollut jopa meppinä kansanedustaja Kyösti Virrankoski (kesk), joka toimi Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtajana ja vuoden 2008 EU:n budjetin yleisesittelijänä.

Hän on ammatiltaan maanviljelijä ja matematiikanopettaja.

Meillä on kyllä tietoa tässä maassa, siitä ei ole pulaa. Tiedon soveltaminen sen sijaan taitaa tuottaa tuskaa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Muistan Virrankosken, kyllä tietoa on maassa. Siitä huolimatta Ruotsi ja USA kulkee edellä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #7

#7

Koska pituuspiiri ja leveysaste :-)

Suomi on pohjoinen, yhden satokauden maa. Enkä oikeastaan ole edes vakuuttunut siitä, kulkevatko Ruotsi ja USA edellä.

Ruotissa tavataan jo esimerkiksi lehmillä sinikielitautia, jolta Suomi on vielä säästynyt. USAssa on tavattu "hullunlehmäntautia" (BSE) v.2005 ja v.2011.

Ruotsalaisena pidetty Arla on monikansallinen yritys, joka rohmuaa valtaa, jolla tasapäistää elintarviketeollisuuden tuotteita.

Suomi on kirkas timantti tämän kaiken keskellä. Ei geenimanipuloituja lajikkeita, pakkastalven vuoksi ei myöskään samanlaisia kasvitauteja ja tuholaisia kuin lämpimämmillä alueilla. Ei jättikokoisia tuotantolaitoksia piinaavia epidemioita.

Ei tarvitse mennä Tanskaa kauemmas, kun päästään salmonellaan, joka ei lähde sikalasta millään. Nyt tietääkseni lähteeksi on jäljitetty rehu ja kuulemma tälle asialle ei voi mitään: salmonella on ja pysyy.

Suomessa ei tällaista ole. Meillä on oikeasti puhdasta ja me olemme oikeasti tarkkoja.

Meillä on myös mahdollista rakentaa erilaisia kosteikkoja ja muuta peltojen reunoille, tilaa on.

Lisäksi luonto on tärkeä kaikille suomalaisille, joten mitä ikinä keksitäänkään luontoa ja ympäristöä suojelemaan myös maatalousmiljöössä, siihen lähtökohtaisesti suhtaudutaan Suomessa myönteisesti; rahoitusta löytyy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Kyllä olen samaa mieltä asioista.

Amerikassa on nyt lähdetty hakemaan kannattavuutta, tuotannon ekologisuutta ja puhtaampaa ruokaa paikallisesti. Ehkäpä juuri noista syistä, että teollistunut tuotanto tuottaa huonoa ruokaa ja on niitä tautiriskejä yms.

Ruotsalaiset puolestaan ovat kehittäneet ihan lainsäädäntöä myöten yhdistelmän kannattavasta ja ekologisesta metsänhoidosta, jossa siis painotetaan kumpaakin osa-aluetta.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #10

#10

Onhan meillä Suomessakin tätä sertifioitua metsää ja intoa tehdä asiat oikein:

https://www.metsakeskus.fi/metsasertifiointi

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Juu on. Ruotsalaiset ovat enemmän markkinointihenkisiä ja ehdottavat metsänomistajalle palkkiota hyvin tehdystä työstä, vaikka tuleehan se palkkio joka tapauksessa myöhemmin.

Metsänomistajalle kuuluisi myös palkkio hiilinielun hoidosta, hyvin hoidettu metsä on tehokas hiilinielu.

Vaikka taitaa ne metsät olla hoitamattomanakin hiiltä sitovia sekä kasvustoon että maaperään.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Suomeen _tuodaan_ ruista tällä hetkellä. Eli emme ole omavaraisia edes rukiin suhteen juuri nyt.

Mitä tilakokojen suurentamiseen tulee, niin siinä on riskinsä.

Suomi on perinteisesti ollut pienten perhetilojen maa. Tilat ovat olleet metsien keskellä. Meillä ei ole samanlaisia avaria, tasaisia viljakenttiä kuin Ruotsin Skoonessa. Pohjanmaalla toki on aakeeta laakeeta, mutta maa on savimaata, jonka viljeleminen on ja pysyy haasteellisena.

Myös Ranska on pienten perhetilojen maa. Siellä vuoristo ja joet pirstovat maa-alueita.

Vuonna 2000 Suomessa oli vielä 78 000 maatilaa. Tuoreimman ennusteen mukaan määrä on puolittunut vuoteen 2025 mennessä.

Tämä merkitsee sitä, että lopettavilla maatiloilla tietotaito ei siirry seuraavalle sukupolvelle vaan menee osaajien mukana hautaan. Koneet ja eläimet myydään, pellot vuokrataan, toiminta ei enää ala uudelleen. Ja näin on Suomessa taas yksi maatilayrittäjä vähemmän.

EU suosii suuria tilakokoja. Suuri tila merkitsee lisää velkaa, vaikka kannattavuudesta ei ole sen enempää takeita isolla kuin pienelläkään tilalla. Molemille on sama laki: vuodet eivät ole veljiä keskenään ja sään armoilla ollaan joka vuosi.

Kasvanut velkataakka merkitsee myös kasvanutta henkistä taakkaa. Jo nyt viljelijät tiloillaan ovat varsin yksin. Tilakoon suurentaminen ei muuta tätä kuin muutamissa harvoissa tapauksissa.

Pohjanmaalla on Finnmilk Oy:n tila, jossa on paikat 600:lle lehmälle. Tila on todellakin osakeyhtiö, jolla on monta omistajaa vastuuta jakamassa. Omistajille tämä merkitsee, että ympärivuorokautisen vastuun sijasta – joka maitotiloilla on normiarkea lähes 365 pv/vuosi – tilallisella on nyt myös hiukan vapaa-aikaa.

Finnmilkillä on työntekijöille maatilalla asuntola.

Mutta tämä on siis Suomen oloissa vielä poikkeuksellisen iso maatila.

Mielestäni on törkeää, jos pienet tilat halutaan jättää ilman maataloustukea.

EU-tuen saaminen edellyttää aina kansallisen tuen saamista: jos ei saa kansallista tukea, ei myöskään saa EU-tukea.

Karhisen esitys sortaa pieniä tiloja.

Tuen karsimista pitäisi harrastaa niillä tiloilla, joilla harjoitetaan näennäisviljelyä: muokataan maa ja tehdään kylvöt, mutta jätetään sato peltoon – ja saadaan kuitenkin tuet, samalla kun säästetään työssä, koneissa ja polttoaineessa, kun sato jätetäänkin peltoon.

Tämä on keinottelua, jonka laki nykyisin sallii.

On väärin, jos tunnolliset pientilalliset joutuvat kärsimään näennäisviljelijöiden puuhista kuten kävisi, jos Karhisen suositukset toteutuisivat.

Lisää maataloudesta blogikirjoituksessani:

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tuon rukiin osalta muistan tilanteen toissa vuodelta, kun olisi ollut kylvöaika, niin sateet haittasivat puintia nii, että rukiin osalta jäi kylvöt tekemättä.

No joo, eihän se tilakoko nyt kaikkea ratkaise. Tuossa NR:n kirjoituksen kommenteissa tuli esille se juuri, että isojakin 7000 ha tiloja on haettu konkurssiin USA:ssa.

Traktorit ovat talon korkuisia ja 500 hv. Tuollainen voi jättää pahoja tiivistymiä peltoon ja ymmärsin, että maaperäkin oli vehnänviljelyn jälkeen mennyt huonoon kuntoon, humuksesta oli maininta toisessa yhteydessä, että 70 % oli menetetty.

Nyt sitten palautetaan pienetkin paikalliset perheviljelmät takaisin. En tosin tiedä, mikä on pieni Amerikassa, alle 80 eekkeriä vai.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#6

Humusta hyödynnetään Suomessa erityisesti kevytmuokkauksessa:

https://www.farmit.net/keskustelut/kasvinviljely/k...

Pienten tilojen etu on vielä sekin, että jos tilalle tulee eläintauti, pieni tila on helppo eristää ja tappiot jäävät määrällisesti vähäisiksi.

Ulkomailla suurilla "supertiloilla" voidaan joutua eläintaudin vuoksi tuhoamaan kaikki eläimet, mikä määrällisesti voi tarkoittaa tuhansia eläimiä. Näin muistaakseni kävi Puolassa maatilalla, jonka toimintaa rahoitettiin Yhdysvalloista käsin. En enää muista vuotta, siitä on aikaa.

Myös Iso-Britanniassa jouduttiin v.2001 tuhoamaan polttamalla noin 2.000 sairastuneen eläimen ruhot kokonaisen vuorokauden ylläpidetyssä roviossa. Kyseessä oli suu- ja sorkkatauti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Tuota humusta kannattaa pyrkiä lisäämään maaperään.

Sen arvoa ei ymmärrä, ennenkuin on sen menettänyt. Ja sitä ei saa talaisin helpolla.

Humus pysyy maaperässä vuosisatoja ja se kestää muokkausta, mutta muokkaus vähentää sitä ja yksipuolinen viljely vähentää sitä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #11

#11

Viljelykierto (vuoroviljely) on maatiloilla varsin yleisesti käytössä ja ehkäisee juurikin tuon yksipuolisen viljelyn haittoja, plus tuo maahan typpeä (herne on usein vuoroviljelyssä käytetty keino lisätä maan typpipitoisuutta).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljelykierto

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Näin on Suomessa. "Hyvään kiertoon kuuluu nurmia, viljoja ja juurikasveja.[2] Viljelykiertoa on käytetty jo vuosisatoja[4] ja sen vaikutuksia satoon on tutkittu kauan."

Mutta ei ilmeisestikään ns. vehnänviljelyalueilla maailmalla, kun kerran puhutaan yksipuolisesta viljelystä ja menetetystä humuksesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mitäpä sitä viljelijöitä tukemaan kun tulevaisuuden ruoka kasvaa pellon sijaan kantasoluists laboratoriossa tarkoin valvotuissa oloissa. No ei vaineskaan. Tälläinen labraruoka on vielä pitkään tavallisen pulliaisen kukkaron tavoittamattomista, vähäosaisista puhumattakaan. Ruuantuotanto pitäisi taata jatkossakin tulevaisuuden haaveista huolimatta. Mitä vain voi todellakin sattua. Mutta eipä siellä maalla nykymenolla muutenkaam kohta enää jaeta postia eikä sähköä. Miksipä siis siellä kukaan halua asuakkaan. Koulut ja palvelutkin ovat nykyään muualla. Ongelma on itse luotu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset