arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hyönteiset nyt luokiteltu uhanalaisimmaksi maan päällä

  • https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit
    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit
  • Puukiipijä
    Puukiipijä
  • Punalatva tarjoaa muuttaville perhosille ruokaa vielä loppukesällä
    Punalatva tarjoaa muuttaville perhosille ruokaa vielä loppukesällä

Uhanalaisuus luokitellaan lajikohtaisesti, Suomessa ympäristöministeriö pitää yllä luetteloa uhanalaisista lajeista.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit

Nyt on sitten nostettu uutisiin hyönteiset.

Hyönteiset ovat erityisen uhan alla, koska luonnon monimuotoisuus on kapenemassa, maanviljely valtaa alaa metsiltä ja niityiltä, joissa on luontaisesti paljon hyönteislajeja, perhosia, kimalaisia jne.

Suomessa on vielä runsaasti metsää, 71 % pinta-alasta, joten vielä ei tarvitse huolestua. Mutta maailmalla on jo menetetty 25 % hyönteisistä ja hurjimmat arviot povaavat hyönteisten tuhoutuvan sadassa vuodessa. Tuohan kuulostaa jo aivan käsittämättömän kamalalta, ihminenkään, eikä mikään elollinen elämä voisi jatkua ilman hyönteisiä.

Hyönteisiä myös torjutaan, niiden aiheuttamien tuhojen vuoksi. Luontaisia hyönteistorjujia ovat lepakot ja pikkulinnut, lepakko voi yhdessä yössä pyydystää tuhansia hyttysiä. Amerikassa pidetään lintuja ja lepakoita monen miljardien arvoisina tuholaisten torjunnassa. Ilman lepakoita ja lintuja jouduttaisiin käyttämään hyönteisten torjunta-aineita juuri tuon summan edestä enemmän. Joten linnut ja lepakot ovat viljelijän parhaita apulaisia.

Hyönteiset huolehtivat kasvien pölytyksestä. Kimalainen on Suomen tärkein pölyttäjä, jonka ansiosta esim. mustikka tuottaa marjoja Suomen metsissä. Asutuksen lähellä ja hedelmätarhoissa mehiläiset myös pölyttävät kun lämpötila on noussut tarpeeksi korkealle.

Tätä voi sitten miettiä, miksi tällaista uutisointia hyönteisten tuhoutumisesta levitetään nyt talven keskellä, kun hyönteisiä ei juuri näy. Talvellakin hyönteisiä on luonnossa, ovat kuitenkin silmiltä piilossa. Puukiipijä löytää kaarnan alta hyönteisiä ja voi niiden turvin talvehtia Suomessa. Tosin lämmin talvi voi jopa saada hyönteiset liikkeelle parveilemaan, mikä yleensä tietää tuhoja puustolle, koska hyönteissyöjälinnut ovat vielä etelässä talvehtimisalueillaan.

On tietenkin hyvä, että tämäkin asia pidetään esillä, näitä uhkakuvia on muitakin kuin vain ilmastonmuutos, en ole toistaiseksi vielä huomannut, että olisiko hyönteisetkin tuhoutumassa ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä.

EDIT: Tutkimusta aiheesta luvassa. http://www.ötökkäakatemia.fi/yleista/ilmastonmuutos-koettelee/?fbclid=IwAR1FJLVSUgw4qgEaoI6nNNqfKHxCnpMKP75uNpWa5VuaPJs2XPJsFEy2pWY

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Ari Ojala

Itä-Suomen yliopistossa on otettu kantaa asiaan.

http://www.ötökkäakatemia.fi/yleista/ilmastonmuutos-koettelee/?fbclid=IwAR1FJLVSUgw4qgEaoI6nNNqfKHxCnpMKP75uNpWa5VuaPJs2XPJsFEy2pWY

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos, hyvä kirjoitus aiheesta.

Linkissä oli liian paljon erikoismerkkejä, mutta copy paste -toiminnolla voi linkin avata selaimessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ajattelin itsekin kirjoittaa hyönteisistä tänään, mutta Jounin avauksen jälkeen se on turhaa. Miten paljon hyönteisiin vaikuttaa radioaallot, eli 4G ym ihmisen tekemät viestinnälliset asiat. Täällä Suomessa kun ei maanviljelys ole se suurin ongelma ja Ruotsissa sama juttu. Maanvijelys Ruotsissa on pääosin Tukholman eteläpuolella.

Miksi hyönteiset vähenevät tasaisesti koko alueella, vaikka maanviljelys on hyvinkin keskittynyttä? Radioaaltosaaste sen sijaan kattaa enemmän pinta-alasta kuin maanviljelys, ehkä tässä haukutaankin väärää puuta?

Katsotaan onnistuuko tähän paremmin tuo edellä laitettu linkki.

http://www.xn--tkkakatemia-n8a4ub.fi/yleista/ilmas...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #6

"Miksi hyönteiset vähenevät tasaisesti koko alueella, vaikka maanviljelys on hyvinkin keskittynyttä?"
Mielestäni erittäin hyvä kysymys! Ilmastonmuutos siirtää ilmastovyöhykkeitä kohti napoja, noin karkeasti sanottuna. Silloin ei pohjoisessa pitäisi olla erityistä pulaa hyönteisistä.
Radiaallot (uusilla aallonpituuksilla) on malliksi käyvä veikkaus. Siis jokin syy, mikä ulottuu kaikkialle, on takana, mutta tuskin ilmastonmuutos yksin tahi etäällä oleva maatalous.

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä

Otetaan linkistä ylimääräinen tauhka pois, niin se toiminee suoraan.

http://www.ötökkäakatemia.fi/yleista/ilmastonmuutos-koettelee/

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni, ihana ja kaunis blogikirjoitus tärkeään aiheeseen! Kiitos :)

Kevät tulee kohisten ja lähes jokainen meistä voi edesauttaa hyönteisten hyvinvointia: rakennetaan omaan kotipihaan, mökille tai parvekkeelle hyönteishotelli houkuttelemaan hyönteisiä asukeiksi, ks. alla:

https://viherlandia.fi/hyonteishotelli

---

Tässä vuoden 2018 keväällä ollut US-blogini:

Rakennetaan yhdessä "Miljoona hyönteishotellia" - otatko haasteen vastaan?

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253675-ra...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiva kun pidit kirjoituksesta, kiitos.

Otan minä haasteen vastaan.

Olen vuosien varrella suojellut hedekukkaisia raitoja, kimalaiset, perhoset yms. saavat ensiravintonsa tästä puusta aikaisin keväällä kun kukkaset eivät vielä kuki;)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Meidän pihalla on todella paljon kimalaisia ja mehiläisiä, ehkäpä johtuu kasvivalinnoistani :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kasvivalinnoistapa hyvinkin;)

Olisi hyvä houkutella ja pitää kimalaiset ja mehiläiset pihassa kukkasilla jotka kukkivat pitkin kevättä ja kesää, aikaisin keväällä ja vielä elo- syyskuussa syksyllä.

Noita pajuja ja raitoja olisi hyvä olla lähistöllä, ja ohdakkeet ja muutkin rikkaruohot ovat perhosten suosiossa. Punalatva kukkii myöhäiskesästä, olen huomannut monen perhoslajin ja kimalaisen poikasten viihtyvän punalatvan kukinnossa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ilmastonmuutos toki vaikuttaa hyönteispopulaatioihin paikallisesti siinä missä muihinkin lajeihin. Kuivuus esimerkiksi tappaa vedessä kehittyvien hyönteisten munat ja toukat. Laajamittaisemmin ongelmat juontuvat kuitenkin maanviljelyksen hyönteismyrkyistä. Varsinkin mehiläisten joukkotuhoista olen täällä itsekin blogeja kirjoitellut. EU on onneksi tarttunut ongelmaan. Jenkit ovat vielä lähtökuopissa.
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/neoni...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Miten maatalouden hyönteismyrkyt vaikkuttavat täällä metsäsuomessa? Meiltä on kymmeniä kilometreja lähimpänä olevaan maatilaan ja kimalaiset ovat yhtä harvassa. Onko niin, että maanviljelys aikoinaan auttoi kimalaisia, kun ojanvarret olivat täynnä pajukoita ym. kimalaiselle hyödyllisiä kasveja ja kukkia. Metsissä on kanervaa, eikä siellä käytetä myrkkyjä, mutta kimalaiset eivät ole siirtyneet metsiin, vaan vähennystä tapahtuu myös mustikkakankailla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Rypsin ja rapsin viljely tuottaa ongelmia, miksei myös vihannesten kasvatus.

Viljanviljelijän ei tarvitse normaalisti käyttää hyönteisten torjuntaan lainkaan torjunta-aineita.

Kasvinsuojeluaineet voivat olla vesistölle haitallisia, sinne päästessään. Nykyään pidetään suojaetäisyyttä vesistöihin ja suuttimet ovat parempia, jolloin tuulikulkeutumaa ei esiinny paljoakaan. Lisäksi moni ruiskuttaa yöllä, jolloin ei tuule ja ilma on kosteaa, jolloin voidaan varmistaa, että aineet pysyvät pellolla, eikä hyönteiset ole liikkeellä.

Mikäli kirvoja joskus näkyy runsaampana esiintymänä, leppäkertut tulevat hetken päästä syömään kirvoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rypsiä ja rapsia ei juuri täällä Pohjois-Pohjanmaalla kukaan viljele, pitää olla jouk muu syy, jos täältä hyönteiset vähenevät. Vai onko niin, että myrkyt vaikuttavat tänne saakka, vaikka jäämiä ei kukista täällä löytyisikään.

Ymmärrän jos muuttavat perhoset vähenee, mutta paikallinen kantakin voi heikentyä jos ei ole ruokaa, eli maanviljelys myös ylläpitää hyönteisten elämää jos se tehdään luomuna.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Toivottavasti joku ottaa kantaa, asiat ovat kiinnostavia. Minulla raksuttaa nyt tyhjää, en tiedä mistä hyönteiskato voisi johtua.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #15

"Ymmärrän jos muuttavat perhoset vähenee, mutta paikallinen kantakin voi heikentyä jos ei ole ruokaa, eli maanviljelys myös ylläpitää hyönteisten elämää jos se tehdään luomuna."

Vosiko esim. hyvin hoidetuilla nurmikoilla olla myöskin osuuteensa lajien katoon, eli tarkoitan sillä "hyvin hoidetulla nurmella" erittäin lajiköyhää ja muutamaan senttiin ajettua ruohokenttää. Toki ymmärrän ettei tuo nyt voi olla muuten kuin hyvin paikallinen syy mutta pienistä puroista etc.

Ps. Ja olisin erittäin kiitollinen jos nurmikoiden leikkuu kiellettäisiin lailla, en nimittäin tiedä ärsyttävämpää liikuntaa kuin kulkea sen säksättävän rakkineen perässä ;-()

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä Vastaus kommenttiin #15

Ainakin neonikotideillä on todettu haittavaikutuksia pölyttäjä-hyönteisille.

Samaten ABV-virukset ovat kaataneet mehiläisiä joukoittain. Suomessa mehiläispesien riesaksi on ilmestynyt myös varroa-punkki, joka on vieraslaji.

Aurtraliassa vieraslaji kaniini on haittaeläin, Suomessa jätti-palsami, jätti-putki yms. vieraslajeja, jotka vaikuttavat elinympäristöömme haitallisesti.

Olemme omalla toiminnallamme saaneet aikaiseksi viemäri-hyttysen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viem%C3%A4rihyttynen

Vilkastunut maailmankauppa on saanut aikaiseksi monta vastaavaa tilannetta ihan viimeisinä vuosikymmeninäkin.

Vieraslajit on hyönteismaailmassakin hyvin merkittävä haitta, sillä ne saattavat vallata kotoisen lajin ekologisen lokeron.

Mutta enenpitkää varsinkin hyönteiset löytävät itselleen uuden ekologisen lokeron, kuten viemärihyttynen todistaa. Perhosissakin on tapahtunut vastaavia sopeutumia.
Ihmisen toimesta on syntynyt myös uusia lajeja, jotka valtaavat agressiivisesti elintilaansa paikallisilta lajeilta. Tästä oiva esimerkki on ns. tappajamehiläinen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalaistunut_meh...

Itse olen pannut merkille sen, että vähälumisen talven tappamat mustikanvarvut ovat aiheuttaneet seuraavina kesinä mehiläiskadon paikallisesti. Mikä taasen on aiheuttanut paikallisesti huonoja mustikkasatoja jne. Eräänlaista oskilaatiota tuokin.

Toisinsanoen syy->seuraus-suhteet ovat hyvin monimutkaisia varsinkin hyönteisten maailmassa ja muutokset hyvinkin nopeita meidän aikaskaalassa, koska hyönteis-maailmassa sukupolvet ovat hyvin lyhytikäisiä.

Ainoa varma asia on jatkuvat muutos, sillä maailmaa ei voi konservoida staattiseen tilaa, kuten ei ilmastoakaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Tärkeä kommentti, ensi lukemalta jäi joku asia vaivaamaan, mutta mielestäni olit hyvin hahmottanut kokonaisuuksia ja riippuvuussuhteita luonnon kiertokulussa.

Jätän kriittiset huomioni huomiotta kun tarkemmin ajateltuna ei niitä tainnut ollakaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #25

#25

Juuri kuten Jounikin tuossa sanoo: tärkeä kommentti.

Erityisen tärkeää ymmärtää tämä, minkä, arvoisa "Tien Päältä", sanoit:

"Ainoa varma asia on jatkuvat muutos, sillä maailmaa ei voi konservoida staattiseen tilaa, kuten ei ilmastoakaan."

Luonnossa ei ole mitään "alkuasetusta", johon se palaa. Sitä ei voi bootata.

Luonto menee aina eteenpäin (equilibrium), aina johonkin suuntaan, jossa myös aivan uudet mutaatiot ja toksiset kemialliset yhdisteet tuntemattomine seurauksineen ovat mahdollisia.

Glyfosaattia oli ja on Monsanton "Roundupissa". Siinä aikaisemmin käytettyä polyetoksyloitua talialkyyliamiinia (POEA) ei enää saa käyttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9199299

Tähän kasvimyrkkyosastoon eivät varsinaisesti kuulu palonestoaineet, mutta laitan nyt tämänkin asian tähän, kun kuitenkin ravintoketjusta on puhetta.

Palonestoaineita on esimeriksi huonekalujen tekstiileissä ja muissa tekstiileissä, joista ne siirtyvät ihmisiin, kotieläimiin, jätevesien mukana vesistöihin, vesistöissä kaloihin, kaloista vesilintuihin (esim. etelänkiislat) ja ihmisiin.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomy...

https://en.wikipedia.org/wiki/Flame_retardant

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto...

http://fi.opasnet.org/fi/Glyfosaatti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Glyfosaatti

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index....

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka Vastaus kommenttiin #46

Tosiaan staattista ilmastoa ei ole eikä tule, ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, voidaan vain sopeutua:

”Nyt ovat maailmankirjat sekaisin: Havaijillakin satoi lunta – "Ehkä ensimmäinen kerta koskaan"

Polipolin puisto Mauin saarella on lumen peitossa, Havaijin luonnonvarakeskuksen tiedotteessa kerrotaan.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nyt-ovat-maail...

Siirretään jääkarhut Havaijille ...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #48

#48

:-)

Pingviinipopulaatoiden seuraaminen kiinnostaa myös.

Tämä uutinen ihmetytti taannoin:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/brasilian-rann...

https://edition.cnn.com/2012/07/17/world/americas/...

Ja edelleen ihmetyttävät nämä valaiden joukkokuolemat:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005916447.html

Mitä ihmettä meressä oikein tapahtuu?

Kaikuluotaimet? Ydinkokeet? Merivirrat? Ylikalastus?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #57

Joo on nämä tärkeitä asioita. Merinisäkkäät eivät pidä melusta.

Näistä asioista jo aletaan tietämään, vähän jälkijättöisesti, eikä ole varmaankaan ihan helppoa tehdä hiljaisempia moottoreita tai potkureita laivoihin. Wärtsilän dieselit on saatu hiljaisemmaksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Glyfosaatin [Round Up] kieltämiseksi on myös kerätty yli miljoonan nimen kansalaisvetoomus."

https://yle.fi/uutiset/3-9950495

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tärkeä aihe. Ilman hyönteisiä ei ihminen enää voi menestyä täällä.

Huomauttaisin kuitenkin, että otsikko on hieman sekava. Hyönteiset eivät ole laji vaan luokka.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos oikaisusta. Näinhän se on.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jäähän meille kuitenkin punkit, luteet ja täit?

Torakkaa ei kuulemma hävitetä edes ydinasein.

Hyönteisiä nekin taitavat olla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kenties 2100-luvulla torakat ovat ihmiskunnan ainoa proteiinin lähde, kun ravintoketjut romahtavat.

Aikamoinen dystopia. Joten ympäristönsuojeluun kannattaisi pikkuhiljaa alkaa suhtautumaan sen ansaitsemalla painoarvolla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, en usko, että hyönteiset häviävät niin helposti sukupuuttoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Niin, blogissasi on jo kiistetty ainakin ilmastonmuutos, happosateet ja otsonikato, joten ei yllätä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Otetaan nyt tuo asia uudestaan, voit käydä vielä tarkistamassa, kun en yleensä muuta kirjoituksiani, muilta osin kuin mitä nyt kirjoitusvirheitä ja joskus vähän muutakin korjailen.

Siis mitään noista en kiellä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Täysin käsittämätön kommentti kaiken kirjoittamasi jälkeen. Vaikka tästä, jonka google ensin löysi, happosade puuttuukin

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266999-pu...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

En nyt lähde vielä rautalangasta vääntämään. Ehkä voi vielä tarkentaa mitä et ole ymmärtänyt.

• Kysynkin, että miten voi olla otsoniaukko, ellei ole otsonikatoa.

• Happosateista sen verran, että nykyään rikki joudutaan ruiskuttamaan kasvinsuojeluaineiden mukana peltoon, kun aikaisemmin sitä saatiin taivaasta sateiden mukana.

• Ilmastonmuutosta en ole koskaan kieltänyt, se olisi aivan järjetöntä.

• Hyönteisistä sen verran, että niitä on sekä haitallisia, että hyödyllisiä. SUOMESSAKIN voi malariaa ilmaantua, mikäli lepakot hävitetään esim. tuulivoimaloita lisäämällä. Lepakot syövät malariaa levittäviä hyttysiä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #28

Jos joku on käsittämätöntä niin noi sun "syytökset", sulla on vissiin paukut loppu kun noin epätoivoista yrität. Toisaalta ymmärrän kun tuulivoiman vastustajat taitaa olla pahimpia vihollisiasi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

Joo, Kalevilla on joku ihan järkyttävä päivä meneillään, toivottavasti hän ymmärtää perääntyä syytöksissään taka vasemmalle.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#20

Tilannekuvaa Jenkeistä:

siellä mehiläiset kulkevat nykyisin rekalla pölytysajankohtana länsirannikolla itärannikolle.

Rekka pysähtyy siellä täällä, mehiläiset ulos pariksi viikoksi ja pölyttämään, sitten mehiläiset sisään, matka jatkuu ja sama alusta.

Tähän on tultu.

https://www.theawl.com/2017/01/why-are-so-many-bee...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii no kirvoja saamani tiedon mukaan syntyy kait vuosittain 600 biljoonaa ja sääskeistä ei tunneta kaikkia ja muurahaisia. voi olla useita miljoonia jne. Lajeja luonnossa voi olla jopa 200 miljoonaa ja kirvoja 600 biljoonaa. Jos joku laji häviää, tilalle tulee uutta. Ei sitä ihminen voi vaatia, että samat lajit pitäisi elää ikuisesti. Koska elämisen kaava on geeni x ympäristö=tulos.Johan jo järkikin sanoo, että ympäristöt muuttuvat, niin siksi lajienkin täytyy muuttua

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ylekin aiheesta uutisoi ja mukaan oli pakko laittaa ilmaston lämpeneminen.
https://yle.fi/uutiset/3-10640483

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä

Uutisessa syytettiin puerto ricon hyönteiskadosta ilmastonmuutosta, mutta tuskimpa kukaan on tutkinut todellista syytä katoon. Veikkaisin jonkin kemikaalin yleistymisen tai viruksen ilmestymisen aiheuttavan tuhoja, eikä ilmastonmuutoksen.

Jos tuhon syynä olisi ilmanalan lämpeäminen, sen pitäisi näkyä paljon muissakin asioissa. Ja lisäksi ilmiön pitäisi näkyä lähi-aluiella yhtäläisesti.
Muutaman sadan kilometrin säteellä on useita muitakin vastaavia alueita, kuten dominkaaninen tasavalta, haiti, brittien ja yhdysvaltain neitsyt saaret, kuuba ja väli-amerikkakin on samoilla leveys asteilla, jossa ilmasto on hyvin samanlainen.
Äärimmäisen harvoin vaihtolämpöiset välittävät kuumuudesta, sillä keskellä valtamerta ilmasto on kuitenkin hyvin stabiili eikä siellä esiinny äärimmäisiä lämpötiloja kumpaankaan suuntaan.

Veikkaan ilmastonmuutoksen syylliseksi väittämisen olevan ns. muoti-ilmiö, eikä todellinen syy.

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä

Hyvä esimerkki siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen hyönteisten maailmassa, oli viime kesä.
Toukokuussa kelien lämmettyä oli voimakas hyttys-invaasio heti sateiden jälkeen. Kesän edetessä ja kuivuessa hyttysiä oli poikkeuksellisen vähän. Mikä vaikutti mm. mökin läheisyydessä pesivän kirjosieppo parin pesintään.
Poikasia syntyi ravinnon vähäisyyden vuoksi vähän ja talvehtimaan lähtökin oli aikaisempaa kuin muina vuosina.

Todennäköisesti tänä keväänä hyttysiä on runsaasti, koska keväästä tulee hyvin vetinen runsaan lumen määrän vuoksi. Jos kesä jatkuu normaali sateisena, veikkaan kirjosieppo pöntössä olevan kuhinaa viimekesää vilkkaammin, koska ravintoa on runsaammin.

Minusta ilmiö on normaalia oskilaatiota, johon ihminen ei ole luonut muutosta. Aivan samalla tavalla, kuin kuivuus, joka liki pitäen hävitti mayat keski-amerikasta 1000-luvun tietämillä. Sitäkään muutosta ilmastoon tuskin aiheutti ihminen.

Nykypäivänä ihmisten vaikutus hyönteispopulaatioihin on enemmän kemikaalien ja maankäytön vaikutusta, kuin ilmastonmuutoksen tuomaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aivan oikein.

Kun tuossa edellisessä kommentissasi jo toi esille niitä mahdollisia syitä hyönteisten katoon, nyt sitten vaikkapa Puerto Ricossa, ja toit kemikaalit esille.

Miten olisi nyt sitten tuo DDT.

Nimittäin Puerto Ricossa oli muodostunut tai muodostumassa moskiitto-ongelma.

Tuossa seuraavassa linkissä tarjotaan konsulttiapua ongelmaan, tosin en löytänyt mainintaa DDT:stä.

"Mosquito Den is a consortium of like-minded public health and veterinary entomologists, environmental engineers and professionals of the public health arena providing environmentally sound and eco-friendly recommendations for the reduction and eventual elimination of mosquitoes and other insects of public health and veterinary importance. We are based in Río Grande, Puerto Rico, but our team counts with over a century of collective experience obtained under a wide range of conditions, situations and projects in over sixty countries. Moreover, we provide our services and consultations in English or Spanish."

https://www.mosquitoden.com/

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Puertoriikkoo lähin oleva asema jossa yli 100v dataa ei näytä kyllä yhtään mitään hälyyttävää.

https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/imag...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #40

Joo, ei siellä mitään lämpenemistä ole havaittu, moskiitot ovat tulleet muista syistä. 60 % metsästä on Maria hurrikaanin kaatamaa, kaivovedet ovat saastuneita etc.

Ongelmia on vaikka kuinka paljon, Puerto Rico on konkurssikypsä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä minä tällaisenkin "uutisen" tietynlaiseksi hysterian lietsomiseksi luokittelisin.

Ehkäpä pitää keksiä jotain muuta, kun jääkarhut ovat lisääntyneet riesaksi asti. Asukkaat Novaya Zemljassa sanovat, että niitä ei ole koskaan ollut heidän kotikulmillaan siinä määrin kuin nykyään. Kannan arvioidaan olevan viisinkertainen vuoteen 1950 verrattuna.

Nykyään pystytään seuraamaan kaikenlaisia muutoksia enemmän kuin ennen ja sitten taivastelemaan niistä. Jos kävisi ilmi, että hyönteisten määrä yleisesti ottaen olisi reippaassa kasvussa, niin sitäkin pidettäisiin suurena ongelmana.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Lihavan näköisiä jääkarhuja Venäjällä (Novaja Zemlya), artikkelissa
https://wattsupwiththat.com/2019/02/11/no-climate-...

”No, climate change hasn’t driven polar bears to take over a Russian town

Polar bears have been terrorizing a Russian town on the Barents Sea since December

Since early December, a group of 52 polar bears have terrorized the Russian village of Belushaya Guba on southern Novaya Zemlya. ”

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tosta jääkarhuongelmasta ylenanto uutisoi että syy on jäiden sulaminen ja ilmastonmuutos.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se on se patenttiselitys kaikkeen. Kun on pitkään puhuttu, että jääkarhut ovat ilmastonmuutoksen vuoksi kuolemaisillaan sukupuuttoon ja sitten käykin ilmi, että niitä on aivan liikaa, niin sekin selittyy ilmastonmuutoksella kätevästi. Ei sellaista asiaa olekaan, joka ei "virallisen" totuuden mukaan olisi seurausta ilmastonmuutoksesta.

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä

Hassua sinällään, että jokainen voi tarkistaa reaaliaikaisen jäätilanteen (jopa ylen toimittaja), jos viitsii tai haluaa.
https://nsidc.org/arcticseaicenews/category/daily-...

Tällä hetkellä novaja zemiljan jäätilanne on 1981-2010 mediaani määrässä.

Siksipä selitys ilmastonmuutoksesta ontuu pahasti.

Ennemmin jääkarhun suojelu on tuottanut tulosta ja populaatio on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusia elinalueita joudutaan etsimään väistämättä.

Vastaava tilanne on merimetson kohdalla. Populaatio on kasvanut voimakkaasti ja silti merimetso on virallisesti uhanalainen lintu.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #42

#42

Merimetson suojelua ei mikään terve järki selitä.

Leviämisvauhti on hillitön.

Suomessa kanta alkoi kasvaa v.1996, kun ensimmäiset kymmenen paria pesivät nykyisen Raaseporin alueella. Ranskan, Saksan, Tanskan, Puolan ja Iso-Britannian rannikot oli kyllästetty. Yli äyräidensä turvonneen lintukannan lebensraum eli elintila oli loppumassa, joten suunta oli otettava kohti pohjoista: ensin kohti Ruotsin rannikkoa, sitten Suomeen ja Viroon. Vuonna 2009 pareja oli Suomessa jo 16 000.

Merimetsojen haittoja luodoilla ja saaristossa on vaikea tutkia, koska kasvillisuutta ei tietenkään ole kartoitettu etukäteen (kun ei ole etukäteen tiedetty, minne linnut asettuvat) ja kesällä pesimäaikana linnut ovat rauhoitettuja eivätkä tutkijat saa mennä paikan päälle inventoimaan kasveja tai vesinäytteitä ottamaan. Eli tilannetta ei voida verrata tyyliin “ennen” ja “jälkeen” merimetsojen saapumisen. Haitta-arviot jäävät silmänvaraisesti havainnoitaviksi, mikä toki sekin kertoo ravinnekuormituksesta, mutta ei täsmällisesti. Virallinen tutkimustieto jää puuttumaan. Merimetsojen aiheuttamat välilliset vahingot ekosysteemille jäävät todentamatta.

EU on vuodesta 2008 asti taapertanut kohti “eurooppalaista merimetsojen hallintasuunnitelmaa” eikä valmista tule. Suomalaisten tulisi nyt vaatia erioikeutta ja Suomen vapauttamista merimetsojen osalta EU:n “lintudirektiviistä” Suomenlahden haavoittuvuuteen vedoten. Näin, jotta kalakantojen elpyminen voisi alkaa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Isoille ’hyönteisille’ omistettu tiedesivusto ...

https://polarbearscience.com

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyönteiskadosta on uutisoitu ennenkin.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan, viime keväänä julkaiseman "Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus-kirjan" mukaan jopa 1/3 maamme hyöty-hyönteisistä eli kimalaisista ja mehiläisistä on uhanalaisia. Samankaltainen trendi on maailmalla. Kyllä on syytä olla huolissaan. Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mistä tämä johtuu. Ehkä ravintoketjussa on tapahtunut jokin muutos. Kenties ilmastonmuutoksella on oma vaikutuksensa. En puhuisi hysteriasta jos asialla on ympäristökeskuksen tutkijat. Mutta varoituksen sana on paikallaan.

Blogistin teemaa ehkä sivuten. Omassa blogissani, pojilta meni vähän laskut poskelleen..:)

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä

Huomaako kukaan mahdollisen yhteyden DDT:n käytönsallimisessa malarialueilla vuoden 2006 jälkeen?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Diklooridifenyylitri...

Tähän uutiseen:
"Yhdysvalloissa pölyttäjien määrä on vähentynyt 30–40 prosenttia vuodesta 2006.
Euroopassa lasku on 25 prosentin luokkaa."

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suomessa-saa-...

Mutta onneksi tässä on tehty muutos parempaan suuntaan.
https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/neoni...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#43

Meillä oli useampana kesänä mehiläisiä pesimässä vesikaton alla huoneessa, jossa oli remontti (pysyvästi) kesken ja tuuletusaukoista suora yhteys ulos.

Välillä savustelin niitä suitsukkeiden avulla ulos, kun ajattelin, että nyt riittää.

Sitten yhtenä kesänä mehiläisiä ei enää näkynyt missään. Ei yhden yhtä. Ei sisällä eikä ulkona.

Toisen huoneen vesikaton alla (vesikaton ja sisäkaton välissä) asusteli vuosikausia kesäisin västäräkkejä. Ne tulivat vielä silloinkin, kun mehiläiset eivät enää asettuneet taloksi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

"Hyönteiset ovat erityisen uhan alla, koska luonnon monimuotoisuus on kapenemassa, maanviljely valtaa alaa metsiltä ja niityiltä, joissa on luontaisesti paljon hyönteislajeja, perhosia, kimalaisia jne."

Tuli noista niityistä mieleen, että maanomistajat voivat hakea ELY-keskuksesta maisemanhoitotukea, jos heitillä on niittyä ja sitä jotenkin hoitelevatkin.

"Pikkuniitylle hoidoksi riittää käsin niitto. Isompiin kohteisiin on parasta viedä lampaita, hevosia tai nautoja laiduntamaan. Ely-keskus voi auttaa yhdistämällä maisemanhoidosta kiinnostuneita maanomistajia ja eläinten omistajia, Kokko sanoo."

https://yle.fi/uutiset/3-10242249

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

"Amerikassa pidetään lintuja ja lepakoita monen miljardien arvoisina tuholaisten torjunnassa. Ilman lepakoita ja lintuja jouduttaisiin käyttämään hyönteisten torjunta-aineita juuri tuon summan edestä enemmän. Joten linnut ja lepakot ovat viljelijän parhaita apulaisia."

Suomessakin pidetään arvossa lepakoita. Siksi kaikki kunnat ovat velvoitettuja tekemään lepakkokartoituksen, jotta mahdollisuuksien mukaan voidaan pidättäytyä häiritsemästä lepakoiden lentoreittejä tai minimoida häiritsemistä (esim. valaistun tien ali tunneli jne.)

Kun nyt lepakotkin tulivat puheeksi, niin jaan tässä sen, mitä vuosia sitten oli National Geographic -lehdessä (en kylläkään löytänyt juuri tuota artikkelia pikaisella googlauksella):

Australiassa oli käynyt ilmi tartuntaketju lepakosta hevoseen ja hevosesta ihmiseen. Alueella oli raivattu puita/metsää, koska sinne rakennettiin jotain. Alueen vieressä oli hevosilla laidun ja laitumella (muistaakseni) vain yksi puu, jonka alle hevoset menivät varjoon.

Kun lepakoiden kotipuut/metsä kaadettiin, niitä oli ilmaantunut tähän puuhun, jonka alla hevoset olivat varjossa. Siitä tartunta hevosiin ja hevosista niitä hoitaviin ihmisiin. Kyseessä oli zoonoosi hendra virus (HeV), joka vaikuttaa hengitysteihin. Hevostenhoitaja kuoli.

Ylipäätään on ehkä hyvä kerrata tässä samantien se, että lepakot saattavat kantaa rabiesta, joten jos niihin vaikka törmää jossain vanhassa ladossa, niin kannattaa pitää välimatkaa.

http://conditions.health.qld.gov.au/HealthConditio...

https://www.nature.com/articles/cddiscovery201648

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Muutama havainto, aiheeseen liittyen.

Puerto Ricossa siis ei ole ilmasto lämmennyt 2 °C, vaan on alueen yli on pyyhkinyt hurrikaani, 60 % metsästä on kaatunut ja kaivovedet ovat likaisia. Malariaa levittäviä moskiittoja yritetään tuhota DDT:llä, siinä sitten menevät muutkin hyönteiset samalla.

Tuskin missään oikaistaan tuota lämpenemistietoa, vaan se jää elämään ns. ilmastonmuutoksena.

Toinen juttu liittyy Ylen uutisoimaan hyönteisten kuolemisiin, sukupuuttoon sadassa vuodessa. Siihen on tullut oikaisu, kts. linkki.

"Suomen Luonto -lehden kolumnisti Riikka Kaartinen kuitenkin kyseenalaistaa Sánchez-Bayon ja Guardianin johtopäätökset kolumnissaan.
(siirryt toiseen palveluun)
Hänen mukaansa alkuperäisen tutkimuksen perusteella ei voi väittää, että hyönteiset saattaisivat nykytahdilla kadota sadassa vuodessa. Tutkimus keskittyi vain jo vähenevien hyönteispopulaatioiden tutkimukseen, eikä sisältänyt ennallaan säilyviä tai kasvavia populaatioita.
– Ne rajattiin ulos aineistosta. Siis vähän niin kuin tutkisi ihmislajin selviämistä, ja valitsisi tutkittavaksi ainoastaan kuolemansairaita potilaita, ja sen perusteella vetäisi johtopäätökset, että ihminen kuolee sukupuuttoon seuraavan 10 vuoden aikana."

https://yle.fi/uutiset/3-10643676

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Hieman kornia että tuulivoima"porukat" puhuu ympäristönsuojelun tärkeydestä.

Äsken tuli pikku oikaisu tähän hyönteisuutisointiin. Tutkimus kattoi vain niitä lajeja jotka ovan vähenemään päin, ei niitä joiden kannat ovat ennallaan tai lisääntymässä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#52

Saako mainostaa:

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että "tuulivoiman syöttötariffit keskeytettävä, ei uusia tuotantotukia".

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pitäisikö tuosta vetää johtopäätöksiä, että tuulivoima-ala on suurissa vaikeuksissa ja että olisiko myös AGW-kuoron laulut tällä erää laulettu.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Ihan uteliaisuuttani kysyn blogistilta, että
1) Pitääkö hän pölyttäjähyönteisten vähenemistä todellisena ilmiönä?
2) Pitääkö hän pölyttäjähyönteisten vähenemistä ongelmallisena ilmiönä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No omassa ympäristössä on paljon pölyttäjiä, kimalaisia ja mehiläisiä.

Mehiläispönttöjä on vähän joka puolella.

Tottakai pidän pölyttäjien vähenemistä ongelmallisena asiana.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Asiasta appelssiiniin, tietääkö raatilaiset mitä noi on. Näitä kasvaa omassa pihapiirissä hevosen paskassa. Kanojen herkkua.

http://oi67.tinypic.com/i4ep2r.jpg

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset