Monitieteellisestä ilmastonmuutoksesta
IPCC:n lista eri tavoista sitoa hiiltä ja varastoida hiiltä pitkäaikaisesti on vain maa-alueita koskeva. Merten osalta kasviplanktonit vastaavat puolesta fotosynteesistä ja lisäksi merillä on tämän biologisen pumpun lisäksi fyysinen pumppu ja kemiallinen pumppu, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä.
No kaikessa ilmastonmuutosta koskien olen tottunut kuulemaan argumentin, että keskitymme siihen mihin ihminen voi vaikuttaa.
Samoin sana ilmasto on harhaanjohtava ilmastonmuutosta koskevassa väittelyssä. Merten osuus siinä on niin suuri, että aurinko voi yksinomaan muuttaa ja säädellä ilmastoa merten alapilvien avulla. Veden rooli ilmakehässä on tuoda sateita maalle ja samalla se toimii ilmanpuhdistajana. Ihmisille ja eläimille haitalliset pienhiukkaset tulevat sateen mukana alas. Tulivuorenpurkauksissa voi pienhiukkasia ja pieniä määriä vesihöyryä päätyä stratosfääriin asti, ja tällä on merkitystä ilmastoon pitemmäksi aikaa.
Ilmastoon vaikuttaa siis moni asia, on tuotu esille myös ekologian alueelta asioita esille enenevästi, joiden on huomattu vaikuttavan ilmastoon. Luontainen laidunnus ja petoeläimet puoltavat paikkaansa kun hiilensidonta maaperään ruohotasangoilla on pitkälti niistä riippuvainen. Ilman laiduntavia eläimiä ruohotasangot muuttuvat aavikoiksi. Merten osalta valaat ovat niitä laiduntavia eläimiä, joiden vähentäminen valaanpyynnin seurauksena on vähentänyt merten biologisen pumpun toimintaa. 150 vuoden aikana valaiden lukumäärä on pudonnut 80 % aikaisemmasta. Joidenkin valaiden, kuten sinivalaan säilyminen on ollut vaakalaudalla. Tässä tietysti on ihminen ollut vaikuttamassa. Tätä puolta ei tuoda IPCC:n raporteissa esille.
Aika tavalla asiantuntemattomuutta on vallalla, monitieteellisyydestä tunnetaan joltakin osin sanan merkitys, mutta siihen se sitten jää. Käytännön kokemustakaan ei usein arvosteta. Yhteiskunnassa saattaa moni asiantunteva ryhmä jäädä paitsioon, kun jonkun alan teoreetikko jyrää tiedoillaan käytännönkokemusta omaavan laajempaa näkemystä edustavan henkilön argumentit. Luonnonmonimuotoisuudesta tietävät monet hirviporukan jäsenet kuin ikään minkään ministeriön virkamiehet avustajineen. Vielä 1970-luvulla liikenneministeri esitti kaikkien hirvien ampumista, jotta hirvikolarien määrää saataisiin pudotettua. No samalla aseet oli voitu kerätä pois.
Tietokonemallinnus ilmastosta kertoo tutkijalle jotakin, mutta pitäisi olla myös samalla skeptinen niiden kyvystä ennustaa tulevaa, kun ne eivät kykene edes selittämään menneisyyttä ilmastonmuutoksen osalta. Koneoppimiselta voisi tulla helpotusta tähän ongelmaan. Jo pelkästään pilvien osalta mallintaminen on nykytekniikalla ylivoimaisen vaikeaa.
”Aika tavalla asiantuntemattomuutta on vallalla, monitieteellisyydestä tunnetaan joltakin osin sanan merkitys, mutta siihen se sitten jää. Käytännön kokemustakaan ei usein arvosteta. Yhteiskunnassa saattaa moni asiantunteva ryhmä jäädä paitsioon, kun jonkun alan teoreetikko jyrää tiedoillaan käytännönkokemusta omaavan laajempaa näkemystä edustavan henkilön argumentit.”
Kokemusperäinen tieto on epätieteellistä.
Sen sijaan monitieteellisyyttä tarvitaan niin, että tarvitaan eri alojen perusteorioiden ymmärrystä. Sitä tarvitaan myös lukutaitoon että tunnistaa virheellisen tiedon.
Kuitenkin kaikenlaista hömppää julkaistaan tieteenä ja on työlästä niitä käydä läpi mutta helpottuu kummasti jos näkee selviä ristiriitoja muun tiedon kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
No näinhän se tahtoo olla.
Hirviporukassakin voi olla tieteenharjoittaja, joka oman luontokokemuksen lisäksi hoitaa fyysistä kuntoaan. Terve sielu terveessä ruumiissa.
Monitieteellisyys on tota mainitsemaasi, mutta myös laajaa yleissivistystä, jotta oppii näkemään kokonaisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kokemusperäinen tieto on epätieteellistä.”
Kun tieteellisesti pyrit ongelman toimivaan ratkaisuun, siihen lähtökohtaisesti kuuluu jo ongelmaan perehtyminen todellisuudessa. Vasta sen jäkeen Sinulla on mahdollisuudet teoreettisesti hakea ongelman mahdollisia tieteellisiä taustoja. Tämä ei useinkaan kuitenkaan riitä toimivaan ratkaisuun, ennenkuin olet hakenut asialle näytön todellisuudesta. Muuttunut filosofiakin sanoo, ettei asiaa voida pelkillä ihanteilla eikä mahdollisuuksillakaan ratkaista. Se vaatii, että siitä edetään käytännön havainnoilla saavutettavaan toimivaan ratkaisuun eli näyttöön todellisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Waltari ei käynyt koskaan Egyptissä, silti hän kirjoitti kirjan Sinuhe egyptiläisestä.
No tiedemiehet eivät kykene vastaavaan, kyllä ongelma pitää ensin kartoittaa ja sitten hakea teoreettista ratkaisua, joka voidaan soveltaa käytäntöön.
Tämä on se toimintatapa ollut kun on päädytty maailman ruohotasankojen osalta johtopäätökseen, että eläimet tulee palauttaa tasangoille, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä.
Ilmastonmuutos ei aiheuta aavikoitumista vaan asia on päinvastoin, kuten oheisessa tutkimuksessa todetaan.
Tätä oivallusta on mahdotonta odottaa teoreetikolta, kun hän ei koskaan poistu työpöytänsä äärestä.
[After eradication of the virus, the wildebeest population recovered. Their grazing resulted in shorter grasses, less fuel, and less fire. More trees grew, storing more carbon. Some of the carbon in plants that the wildebeests ate returned to the soil as dung.
Taking these factors into consideration, the researchers simulated grazing’s effects on soil carbon based on about 50 years of data. They found that the Serengeti trees and soil now comprise a net carbon sink that annually removes between 40 and 70 metric tons of carbon per square kilometer, equivalent to 1 million metric tons of carbon stored throughout the ecosystem (5). “If you look collectively at all tropical grasslands, that occupy around 15% of the earth’s surface, and try to control how much of the grass is eaten and how many trees are growing,” Ritchie says, “then you would definitely have an impact on global processes.”]
http://www.pnas.org/content/115/10/2260?utm_source…
Ilmoita asiaton viesti
Kun tieteellisesti pyrit ongelman toimivaan ratkaisuun, siihen lähtökohtaisesti kuuluu jo ongelmaan perehtyminen todellisuudessa. Vasta sen jäkeen Sinulla on mahdollisuudet teoreettisesti hakea ongelman mahdollisia tieteellisiä taustoja. Tämä ei useinkaan kuitenkaan riitä toimivaan ratkaisuun, ennenkuin olet hakenut asialle näytön todellisuudesta.”
Ilmastonmuutoksesta tuo löytyy yksiselitteisesti.
Kaikennäköisiä ötököitä ja kasveja levittäytyy etelästä optimaalisemmille ilmastovyöhykkeille. Ihmisiäkin.
Ilmoita asiaton viesti
No näin tapahtuu, ilmaston lämmetessä.
Kylmyys on hankalampi asia, silloin lajeja kuolee.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaston kylmetessä Suomessa on enemmän katovuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, voidaan ehkä lisätä karjan laidunnusta, heinä ja nurmi kuitenkin menestyvät kylmemmässäkin ilmastossa.
Ilmoita asiaton viesti
Aro on kyllä siinä oikeassa, että monitieteellisyyttä tarvitaan. Kun peruasasioita ymmärretään riittävästi ja oikein, vältytään hömpältä.
Ohessa hieman tietoa ”Auringon säteilyn muutoksista ja maapallon lämpötiloista”, päivitetty versio 7.-8.2.2012. Kirjoittanut prof. Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitokselta. Kannattaa tutustua ajan kanssa.
http://lustiag.pp.fi/data/Critical/Nevanlinna_toim…
Ilmoita asiaton viesti
Joo, olihan tuossa asiaakin.
Sellainen yksityiskohta jäi heti alusta mieleen kuin että kosmisten säteiden vaikutus pilvienmuodostumiseen on todistamatta. Ja sillä ei olisi merkitystä tästä syystä.
Lähestyisin tätä pilvisyyttä toisesta kulmasta. Ilmakehään erittyy aerosoleja mäntymetsästä kuin meristäkin, joilla on vaikutusta pilvien ytimenmuodostukseen.
Logiikka menee nyt noin päin, ettei niitä aerosoleja ole erittynyt yhtä paljon kuin aikaisemmin esim. 1800-luvulla.
No tätähän me emme voi tietää, mutta tiedämme, että kuinka paljon pilvisyydellä ja nimenomaan merten alapilvillä on merkitystä ilmastonmuutoksesta.
Merten osalta kasviplankton erittää dimetyylisulfidia ilmakehään, josta hapettuessaan muodostuu rikkiyhdisteitä, jotka toimivat pilvienmuodostuksessa pisaran ytimenä. Kun biologisen pumpun toiminta on vähentynyt erinäisistä syistä johtuen, dimetyylisulfidia on erittynyt vähemmän ilmakehään, eikä pilviä ole muodostunut niinkuin aikaisemmin. Pienikin prosentuaalinen muutos saa aikaiseksi esim. tropiikin merivedessä lämpötilanmuutoksia, jolla on heijastusvaikutuksia koko planeettaan.
[The atmospheric and deep sea reservoirs of carbon dioxide are linked via physical, chemical, and biological processes. The last of these include photosynthesis, particle settling, and organic matter remineralization, and are collectively termed the “biological carbon pump.” Herein, we present results from a 13-y (1992–2004) sediment trap experiment conducted in the permanently oligotrophic North Pacific Subtropical Gyre that document a large, rapid, and predictable summertime (July 15–August 15) pulse in particulate matter export to the deep sea (4,000 m). Peak daily fluxes of particulate matter during the summer export pulse (SEP) average 408, 283, 24.1, 1.1, and 67.5 μmol·m−2·d−1 for total carbon, organic carbon, nitrogen, phosphorus (PP), and biogenic silica, respectively. The SEP is approximately threefold greater than mean wintertime particle fluxes and fuels more efficient carbon sequestration because of low remineralization during downward transit that leads to elevated total carbon/PP and organic carbon/PP particle stoichiometry (371:1 and 250:1, respectively).]
http://www.pnas.org/content/109/6/1842
Ilmoita asiaton viesti
4. Toki merissä tapahtuu, se on kiistatonta. Kysehän on riittävästä evidenssistä ja ks. prosessien käynnistymisen syistä, se kaiketi on kiinnostavinta. Kyse on kuitenkin prosessista, joka ei ole ainoa tekijä pilvien muodostumisessa.
Toisaalta pilvisyyden ja sateiden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska niitä syntyy ja kuolee jatkuvasti. Lämpötilaa puolestaan on helpompi ennustaa, koska se on ns. jatkuva suure. Pilvien syntymekanismiin vaikuttavat niin suuren mittakaavan tapahtumat ilmakehässä, kuin paikalliset vaikutukset.
Ilmoita asiaton viesti
No 20 vuotta on menty ilman lämpenemistä.
Tuota Naturen raporttia on syytä tutkailla vähän siitä näkövinkkelistä, että katastrofi oli kaatumassa päälle vääjäämättä.
Mutta kuin ihmeen kaupalla tuli paussi tai hiatus miksi tuota lämpötilapaussia myös kutsutaan.
https://www.nature.com/articles/416389a
”There is now ample evidence of the ecological impacts of recent climate change, from polar terrestrial to tropical marine environments.”
Ilmoita asiaton viesti
8. Tutkippa vähän tarkemmin prof. Nevanlinnan paperia lämpenemisestä, ne ovat satelliitti- ja maamittaushavaintoja. Moniregressio näyttää selvää trendiä, en lähtisi niitä graafeja spekuloimaan. IL:n mittaushistoria on maailman luotettavimpia, samoin tutkimus joka on maailman kärkeä.
Ilmakehätieteen periaatteet ja perusteet eivät ole juurikaan muuttuneet. IL:n historia on pitkä, aina vuodesta 1850 lähtien. Olisi varsin ihmeellistä, kun sellainen instituutti ja instiruutio kuin IL on ja minkälainen synergia Helsingin Kumpulan kampuksella vaikuttaa (kemia, fysiikka, matematiikka, kosmologia jne.), niin miksi tämä kontribuutio ei ole asettanut kyseenalaiseksi IPCC:n skenaarioita ja antroposeenia. Sitä olisi hyvä miettiä,
Ilmoita asiaton viesti
IL on yhtä hukassa kuin YK.
https://www.investors.com/politics/editorials/the-…
Ilmoita asiaton viesti
”Olisi varsin ihmeellistä, kun sellainen instituutti ja instiruutio kuin IL on ja minkälainen synergia Helsingin Kumpulan kampuksella vaikuttaa (kemia, fysiikka, matematiikka, kosmologia jne.), niin miksi tämä kontribuutio ei ole asettanut kyseenalaiseksi IPCC:n skenaarioita ja antroposeenia. Sitä olisi hyvä miettiä”
Juurikin näin.
Tämän lisäksi meillä on luonnonvarakeskus Luke, jolla on myös mittavaa, pitkäaikaista ja luotettavaa materiaalia. Eli monihaaraista tieteen alaisuutta on kylliksi saatavilla esitettyjen epäilyjen tutkimiseksi.
Saattaa olla, että nyt ennen valta-asetelmien muuttumista, pidetään kieli keskellä suuta ja ollaan hiljaa. Kyse lienee myös rahoituksen pitämisessä rauhallisena.
Tätä linjausta edustaa myös media. Monet lehtitalot ovat kovassa muutospaineessa ja riippuvaisia valtaa pitävien tahojen mainos- ja ilmoitustuloista.
Ilmastonmuutos on voimakas tunteisiin vetoava vaaliaihe ja media ei halua tätä kuplaa lähteä puhkomaan.
Ilmastokritiikki vaiennetaan erilaisilla vasta-argumenteilla, jotka annetaan ns ”ilmastouskovaisten” julkaistaviksi.
Media katkaisee keskusten sopivassa kohdassa ja ilmastokeskustelun lopettamisen perusteluksi esitetään yleensä sitä, että ihmiset eivät ymmärrä tieteellistä tekstiä.
Tästä syystä olisi ehdottomasti Suomen eri tieteelisten tahojen syytä perustaa oma objektiivinen tutkintaryhmä selvittämään mitä IPCCn raportti pitää todella sisällään ja esittää siitä tavallisille suomalaisille selvitys selkokielellä.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä hyvää tarkoittavat tahot lähtevät siitä, että tutkimuksen ja selvitystyön tulisi olla objektiivista ja riippumatonta.
Tällaista pyrkimystä on ollut viimeaikoina, mutta pyrkimykset vesittyvät, mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan valtamediassa, keskeisiä vaikuttajia käännytetään. Korruptio jyllää.
Tästä esimerkkinä käy Hesarin pääkirjoitus, jossa tuulivoimaa valkopestään kaikkia kuluneita fraaseja käyttäen.
”
Energiajärjestö IEA arvioi, että tuulivoima on johtava sähköntuotantomuoto Euroopan unionin alueella alle kymmenen vuoden päästä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana tuulella tuotetun sähkön määrä vielä kolminkertaistuu, IEA laskeskelee.”
”Lazardin selvitys pohjautuu Yhdysvalloissa tehtyihin laskelmiin ja hintoihin. Mutta myös Suomessa uusiutuva energia – erityisesti tuuli – on irtaantumassa tukiriippuvuudestaan. Markkinaehtoisia voimaloita rakennetaan ja aiotaan rakentaa lisää. Markkinaehtoisia voimaloita nousee muun muassa Marttilan kuntaan Varsinais-Suomeen ja Iihin Pohjois-Pohjanmaalle.”
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000590254…
Ilmoita asiaton viesti
19. Tiede on enimmäkseen vaikeaselkoista ja siitä helposti muodostuu väärinkäsityksiä. Jos tieteen tekijöille tiede on vaikeaa, niin kuinka vaikeaa se on tavallisille kansalaisille?
Se mitä tutkimuksen rahoitukseen tulee, sitä on saatu kaapia kasaan aina, se ei ole itseisarvo. Suomessa tutkimushankkeet yliopistojen lisäksi rahoitetaan enimmäkseen Suomen akatemian ja Tekesin, sekä muutamien muiden yksityisten rahoittajien taholta. Jos tätä rahoitusta ei olisi, meillä ei olisi minkäänlaista tutkimusta tässä maassa.
Olisi tietysti paikallaan kehittää sellaisia foorumeja, missä kansalaisille kerrotaan tieteen periaatteista ja missä tällä hetkellä mennään.
Toisaalta valtamedia ei tee tiedettä, se luo julkisuutta ja raflaavia otsikoita levikkien takaamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”No 20 vuotta on menty ilman lämpenemistä.”
Sekin osoittaa että jokin lämmittää kun pitäisi viilentyä luontaisten syklien mukaan.
Oisko ihan vaan niin, että veden lämpeneminen vie energiaa paljon.
Vähän kiinnostavaa, että mitähän tuo tekee merivirroille jollain aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin sen täytyy olla. AMO on nyt kuitenkin kääntymässä kylmemmälle jaksolleen.
Ilmoita asiaton viesti
10. Hieman nyt ihmettelen Aron asennetta, ei ole kovin rakentavaa. Ilmeisesti IL:n lisäksi myös koko Helsingin Kumpulan kampuksen tiedeyhteisö on täysin hukassa? Koitahan nyt suhteuttaa asiat oikeissa mittasuhteissa.
Ilmoita asiaton viesti
No et ilmeisestikään lukenut Investorin juttua.
”Good luck with that. There are currently 273 gigawatts of coal capacity under construction around the world, and another 570 gigawatts in the pipeline, the UN says. That would represent a 42% increase in global energy production from coal. Does anyone really think developing countries who need coal as a cheap source of fuel to grow their economies will suddenly call it quits?
So, does this mean the planet is doomed? Hardly. As we have noted in this space many times, all those forecasts of global catastrophe are based on computer models that have been unreliable predictors of warming. And all of the horror stories assume the worst.
What the report does make clear, however, is that all the posturing by government leaders in Paris was just that. Posturing. None of these countries intended to take the drastic and economically catastrophic steps environmentalist claim are needed to prevent a climate change doomsday. As such, Trump was right to stop pretending.
Whether you believe in climate change or not, the Paris climate accord amounted to nothing, or pretty close to it. Even the UN admits that now.”
Ilmoita asiaton viesti
12. Luin toki. Mutta ei tuo kirjoitus osoita sitä, että koko Helsingin tiedeyhteisö olisi täysin hukassa. Mr. Trump edustaa ihan omaa politiikkaansa, onhan se nähty mitä protektionismia se on.
YK on puolestaan maailmanjärjestö, joka perustettiin edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Se on YK:n mandaatti.
Tiede on ihan oma lukunsa ja sitä ei sovi sotkea politiikkaan. Ne väitteet, joita joskus kuulee, että IPCC olisi ikäänkuin poliittinen olkiukko, ei kyllä pidä paikkansa. Jos se näin olisi, mitä virkaa ylipäätään vakavasti otettavalla tieteellä silloin olisi? Se olisi jonkinlaista teennäistä eliittiiä mirrit kaulassa, sitähän tiede ei todellisuudessa ole.
Pariisin sopimus on yksi etappi muiden joukossa, sitä ei pidä väheksyä ja jatkuvasti asettaa kyseenalaiseksi milloin mistäkin syystä.
Ilmoita asiaton viesti
No tässä saa sen vaikutelman, että me Suomessa teemme kyllä kaikkemme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Huomautin vain noista todellisista numeroista hiilivoimalainvestointien suhteen, kun lisäystä on 42 %, ei vähennystä.
Onko nyt niin, ettei asiaa ymmärretä, ja aina vedetään Trump keskusteluihin mukaan, vaikka USA vähentyä suhteessa eniten kasvihuonekaasupäästöjä maailmassa. No joo tiedetään, paljosta on hyvä vähentää, fracking etc.
Ilmoita asiaton viesti
14. No itse ajattelen asiaa niin, että Suomi voisi näyttää suuntaa ja olla esimerkki muille ilmastonmuutoksen hallinnan osaajana. Todellinen ongelmahan on Kiina ja kumppanit.
Nuo hiilivoimala-investoinnit ovat tietenkin karua todellisuutta. Tässä kohtaa kansainvälisen politiikan tahtotila ja kiertotalous, ei ole vielä kovin realistista. Päästöjä tulisi kuitenkin vähentää, vaikka se onkin rajun proksessiivinen. Jos ei muuten niin per capita.
Ilmoita asiaton viesti
Protektionismista voi olla hyötyäkin. Aivan pieni esimerkki aivan pieneltä osa-alueelta: Magnesiumin tekeminen kiinalaisella menetelmällä kuluttaa energiaa 65 MWh/t, kun taas eurooppalaisella menetelmällä se kuluttaa 25 MWh/t. Eroa on siis 40 MWh/t. Kiina valmistaa magnesiumia 700 000 tonnia vuodessa ja pelkkä siihen käytetty turha energia on 28 000 GWh.
Esimerkkejä on tietysti hyvin paljon muitakin, mutta ne johtavat samaan päätelmään: päästöjen kannalta protektionismi olisi suorastaan välttämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
IPCC:stä on muodostunut politiikan väline kansallisvaltioille.
Sitä kai tässä yleisesti tarkoitetaan, kun puhutaan IPCCn poliittisuudesta.
Tästä on tuore esimerkki Ranskasta, missä on suuret mielenilmaisut menossa Macronin hallinnon polttoaineveroja koskien. Ranska on esittänyt korotusten perusteiksi juuri muun muassa ilmastomuutoksen.
Mutta syöttö kansallisvaltioiden lapaan verotuksessa on tullut IPCC:ltä / YK:lta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki liittyy IPCC:hen, Hesarin pääkirjoituskin.
”Taloudellisen neuvonnan yhtiö Lazard kertoo tuoreimmassa energiamuotojen kustannusvertailussaan, että vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot ovat käännepisteessään: uusiutuvan energian voimaloiden rakentaminen ja ylläpito alkaa olla edullisempaa kuin perinteisiin energialähteisiin tukeutuvien voimaloiden ylläpitäminen. Tuulivoima saa etua tietysti siitä, että fossiilisista polttoaineista tehdään päästökaupan tai verotuksen avulla epäedullisia suhteessa uusiutuvaan energiaan – fossiilisten polttoaineiden haitallisia seurauksia siirretään näiden polttoaineiden hintoihin. Uusiutuvia energiamuotoja myös tuetaan melko yleisesti maailmalla.”
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000590254…
Ilmoita asiaton viesti
Miksi se on niin vaikeaa ymmärtää, että ilmaston tieteellinen ymmärtäminen on mahdotonta nyky datalla.
Tiede muualla on aivan mahtavaa ja ansiokasta. Ongelma on siinä, että tieteen nimissä yritetään mahdottomasta tehdä tieteellinen totuus. Tämä on se, joka jokaisen äänestäjän ja poliitikon täytyisi ymmärtää. Yksinkertaisuudessaan.
Ilmoita asiaton viesti
No tämän oivalsi jo ruotsalainen parivaljakko Bolin-Palme. Tiede ilmastonmuutoksen takana on liian vaikea kenenkään hallita, joten se sopi erinomaisesti poliittisten tavoitteiden ajamiseen.
Bolin-Palme saivat aikaiseksi IPCC:n perustamisen amerikkalaisten tahojen kanssa.
Ehkä koneälystä tulee aikanaan apua. Mutta vielä voidaan rahastaa ja ajaa poliittisia agendoja.
Ilmoita asiaton viesti
16. Kyllä protektionismi on hyväkin asia, jos se kansallisesti on järkevää ja mahdollista toteuttaa. Toisaalta, teknologian kehitys harvemmin suosii protektionismia.
Ilmoita asiaton viesti
Näihin kommentaareihin voisi noin yleisesti sanoa, että ilmastonmuutos ymmärrettävästi herättää voimakkaita reaktioita ja tunteita. Spekulaatioita syntyy laidasta – laitaan. Koska aihe on globaali, siihen sekoittuu niin tavattoman paljon epämääräisyyksiä, joilla ei itse asiassa ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Jos tieteen perusasioita ei ymmärretä, helposti syntyy vain kaaos. Siksi on hyvä erottaa politiikka, tiede ja uskonto / uskomukset.
Ilmoita asiaton viesti