arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

IPCC:n menestystarina

  • IPCC:n hinnasto erillaisille hiilensidonnan ja varastoinnin toimenpiteille
    IPCC:n hinnasto erillaisille hiilensidonnan ja varastoinnin toimenpiteille

Hiilensidonta ja hiilen varastointi on kallista toimintaa. Kun se hiilidioksidi on kerran päässyt ilmakehään, sitä on vaikea saada sieltä pois. Halvinta on antaa maaperän sitoa hiiltä. Siinä samalla turvataan maaperän hedelmällisyys, humuksen hiili muokkaa ravinteita kasveille otolliseen suuntaan ja samalla humus pidättää vettä itsessään kolme kertaa painonsa verran. Joku voisi jo kysyä, että onko se tottakaan. Kyllä se on totta.

Sitten päästään siihen kysymykseen, että miten se toteutetaan. Ja myös kysytään, että onko se riittävä toimenpide, jotta hiilidioksidin kertyminen saadaan stabiloitua ilmakehässä ja ehkä jo käännettyä laskevalle käyrälle.

Kaikessa hiljaisuudessa ovat amerikkalaiset viljelijät lähteneet karjankasvatukseen degeneroituneilla pelloillaan. Laiduntamalla ja sopivalla laidunkierrolla hiili saadaan takaisin maaperään.

Laidunnus ei tietenkään ole ainoa toimiva toimenpide hiilen palauttamiseksi peltoon, lisäksi se vaatii paljon peltopinta-alaa, joka on pois viljelykierrosta jonkun aikaa.

Eli muitakin keinoja löytyy, käytössä on repertuaari keinoja, joita voidaan ottaa käyttöön suhteellisen helposti ja nopeasti.

Suomen tilanne on kaikilta osin vielä hyvä, emme ole vielä ehtineet pilata viljelysmaitamme, ja meillä on metsämaata 70 % pinta-alasta, jossa metsän maapohjan sienirihmastot hoitavat hiilensidonnan ja hiilen varastoinnin. Myös kylmät vesistöt hoitavat tätä virkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ratkaisu ihmiskunnan ruokaongelmaan ja ilmastonmuutokseen?

Kuuntelin ekologi Allan Savorya, kuulosti todella hyvältä. Toivottavasti media ja poliitikot tutustuvat tähän ainestoon. Meidän mielikuvamme aavikoitumisen syistä ovat Savoryan mukaan täysin virheellisiä. Hän on ennallistanut jo monia alueita Afrikassa ja Amerikassa - kuollut maa muuttunut jälleen eläväksi. Ehkäpä Kalifornian palaneet alueet voidaan ennallistaa Savoryan opeilla?

https://www.ted.com/talks/allan_savory_how_to_gree...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No tutustun Allanin juttuun myöhemmin.

Se on juuri noin kuin kirjoitat. Tuo Kalifornian metsäpalo ei ole mikään ongelma, mehän harjoitimme kaskeamista aikaisemmin ja nykyään sademetsiä poltetaan, jotta saadaan hyvin lannoitettu ja neutraloitu maaperä viljelykäyttöön.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Juu, ekologi Ilkka Hanski kertoo aavikoiden syntymisen ikäänkuin vain puoliksi, mitä Savory kertoo. Hanski:Ekologia Kirja

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ekologi Allan Savory kirjoitti kirjan:the Grazing Revolution(A Radical Plan to Save the Earth)Hänen ajatus on se,että pitää olla eläimet liikkeessa laumassa ja ne tallaa kasvit ja ruohot maahan ja sillai kuivilla alueilla vesi alkaa pyymään maassa eikä haihdu pois ja sillai kasvillisuus tulee aavikoillekin. Videolla kertoo. Kertoo, miten kuiva aavikko, miten se aloitetaan kunnostamaan . On myös facebookissa Savory Institut

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

"Burgeri päivässä pelastaa planeetan".

Siis mihin tässä enää voi uskoa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Siis, kyllä pitäisi olla varovaisempi lausunnoissaan;)

Sademetsien polttaminen palmuöljyviljelmiksi on kyseenalaista siinä kun hamburgerin syöminenkin.

No laidunnus palauttaa hiilen maaperään. Ja kyllä ne laiduntavat eläimet saavat elää naudan elämää. Riippuen siitä mikä märehtijä on kyseessä, voivat hyvinkin päätyä petojen ruuaksi vasta vanhana kuollessaan. Biisonilla tuskin on edes luontaisia vihollisia.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jenkeillä voi olla hiukan eri hintataso kuin Suomessa. Täällähän erilaista tikkua ja tähdettä on joka paikka täynnä. Esimerkiksi "hakkuutähteen" tai niittojätteen markkinahinta on hyvin lähellä nollaa. Siitä saa pyrolyysillä aika paljon hyödynnettävää ainetta ja vasta sen jälkeen jäljelle jäävän hiilen laittaminen maahan rasittaisi kukkaroa. Jos siitä velottaisi 100 euroa/tonni, tulisi poistetun hiilidioksiditonnin hinnaksi 27 euroa.
Mahdollisesti vielä halvempaa olisi upottaa roina pieneen järveen tai kauniimmin ilmaistuna "ennallistaa suoekosysteemiä turvekerrosta kasvattamalla". Ei siinä kauheasti järkeä ole, mutta on se silti noin 50 kertaa halvempaa verrattuna vaikkapa siihen, mitä autoilijat nyt hiilidioksiditonnistaan maksavat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aivan totta, joo. Täällä pitäisi tehdä omat laskelmat, lähteä näistä täkäläisistä lähtökohdista liikkeelle.

Jenkeissä on kierrätetty jos jonkinlaista ideaa tuon hiilen varastoinnin osalta. Tuota tukkipuun hautaamistakin 4 metrin syvyyteen on suunniteltu. Tästä suunnitelmasta on luovuttu.

Olen nähnyt tuota puuta tulevan esille turvekerrosten alta, että olisi tuo mahdollista nykyään helposti upottaa puuta suohon.

Voi olla kohtapuoliin niin että täällä ei saa tehdä mitään omin luvin, vaan pitää kerryttää rahaa ensin yhteiseen kassaan ja sitten anoa määrärahoja tänne, jotta voimme varastoida muiden päästöjä. Nimittäin kyllä Suomi on hiilineutraali, mutta eihän se tule riittämään YK:n politrukeille.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Myös video you tube: Allan Savory, Running out of time Documentary on Holistic Management. Look at it

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis ekologi Allan Savoryn kaava käsittääkseni on se, että ilmastomuutos ei varsinaisesti luo aavikoita. Aavikot syntyy, jos maa paljastetaan paljaaksi ja sitä ei suojaa kasvillisuus. Tätä kasvillisuutta taas luonnossa eläimet laumoissa polkevat ja liikkuvat paikasta toiseen.Eläimet liikkuvat ja eivät luonnossa syö kaikkia kasveja. Eläimet polkevat kasvit maahan ja se suojaa maata sillai, että aavikoituminen ei pääse syntymään. Ja samalla eläimet lannoittavat maata ja tuulet kuljettavat lehti ym .Suomalaiset hoiti karjaa laiduntamalla karjaa metsissä.Eli siis samoja laitumia ei pidäkään kuluttaa loppuun, vaan karjan pitäisi luonnossa liikkua useissa laitumissa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, noissa videoissa tuli esille juuri tuota asiaa, että kuinka aavikoitumista voidaan pysäyttää.

Maailmalla parhaat viljelysmaat vehnänviljely- ja riisinviljelykäytössä alkavat olla siinä kunnossa, että tarvittaisiin kunnostavia toimia maaperän suhteen.

Maaperän humusta voi riittää muutamaksi sadaksi vuodeksi, mutta kun se alkaa ehtymään, satotasot tippuvat. Technische Universität München (TUM) on tehnyt tutkimusta, että 70 % maaperän humuksesta on kulutettu loppuun monin paikoin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Arvelen, että Saharaa ei ensin aavikoittanut ilmastomuutos, vaan ihminen ite hakkaamalla metsät ja kuluttamalla kasvillisuuden karjaeläimillä ja maa jäi paljaaksi ja sillai sitten aavikoituminen alko ja sitten vasta tuli ilmasto mukaan kun maa oli paljas. Ekologi Savory kertoo paljaan maan kunnostuksesta videolla Running out of Time......Meillähän Suomessakin epäonnistui Osaran aukeiden hoito. Istuttivat puita monta kertaa Osaran aukeille, vai??

Osaran aukeet ja media---kertomus netissä, istutuksia uusittiin korkeilla paikoilla, avohakkuut käsittivät jotain 20 000---21 000ha, Posio , Pudasjärvi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset