arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Ilmastonmuutoksen logiikka

  • Ilmasto on paikallista
    Ilmasto on paikallista

Kun 1970-luvun öljykriisi oli päällä, oli myös annettu jääkausihälytys. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noussut, mutta sen ei katsottu aiheuttavan lämpenemistä yhtä paljon kuin nykyisin. Silloin oletettiin lisääntyvien ilmakehän aerosolien aiheuttavan kylmenemistä.

Kuten tiedämme, lämpötilat kääntyivät nousuun ja maapallon lämpeneminen oli seuraavaksi uhkana. Jossakin vaiheessa maapallon lämpeneminen muuttui ilmastonmuutokseksi, joka johtuisi ihmisen toimista lähes yksinomaan. Mutta onhan tuossa syklisyyttä nähtävissä ja se ei voi olla ihmisestä johtuvaa. Varovaisesti on tuotu esille auringon toiminnan vaihtelu, kun kaikkia muutoksia ei voida selittää ihmistoiminnasta johtuvaksi. Nykyinen paussi on sellainen, jota koitetaan selittää. On jopa tuotu se mahdollisuus esille, että aurinko olisi himmentynyt.

Tulevasta kehityksestä odotetaan tämän meneillään olevan lämpötilapaussin päättyvän ja kun joka tapauksessa on meriin kertynyt edelleen lämpöä paussinkin aikana, on uusi lämmin kausi edessä. Etenkin näin päätellään ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisen takia.

Nyt sitten pitäisi nopeasti saada ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet alas. Tämä on se tilanne tänään. Tästä ei ole pienintäkään epäselvyyttä, 99, jotakin tiedemiehistä on tätä mieltä, sanoo Al Gore, ja todistelee asiaa hurrikaaneilla ja ilmakehän käyttäytymisellä.

Mutta onhan meillä jokunen tiedemies, joka on tutkinut auringon käyttäytymistä, sen syklejä. Auringon säteilyn mittaamista koko spektrin osalta ei voida mitata maanpinnalta. Joitakin asioita voidaan mitata ja tiedetään auringolla olevan suoran säteilyn lisäksi välillisiä vaikutuksia, joilla on vaikutusta maanpinnalle. Aurinkotutkimuksen osalta on kertynyt tietoa ja uudet satelliitit tuovat mittausdataa tutkijoiden käyttöön tulevaisuudessa.

Aurinkoon emme voi vaikuttaa, kosmiseen säteilyyn, ultraviolettisäteilyyn, röntgen- ja gammasäteilyyn niinikään ei voida vaikuttaa. Maan magneettisuudessa voi tapahtua muutoksia, lisäksi muiden taivaankappaleiden sijainti vaikuttaa säähän ja ilmastoon, kuten myös sijaintimme galaksissa vaikuttaa kosmiseen säteilyyn.

Kun olemme tilanteessa, jossa ihmisen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on korkeintaan 5 %, emme voi myöskään tuudittautua siihen uskoon, että voimme vaikuttaa ilmastoon lopettamalla hiilidioksidin erittämisen ilmakehään. Pieni lisäys ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa on todennäköisesti aiheuttanut lisää maapallon vihertymistä siltä osin. Ei siis mitään moitittavaa toistaiseksi. Jokainen myös tietää jo, että jääkarhut eivät ole kuolleet sukupuuttoon, vaan ovat lisääntyneet. Myöskään Arktisen jääpeite ei ole sulanut, viimeiset kymmenen vuotta on supistuminen tasaantunut ja jääpeite on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Eikä merenpinta osoita kiihtyvää nousua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (100 kommenttia)

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Se on valitettavaa, että osa ihmisistä tekee päätelmiä kokemuksillaan. Se vie harhaan todellisuudesta. Sinä ihmisenä olet paikallinen, aina, se ei korreloi koko ilmastoa. Jos olet kokenut jonkin ääri sääilmiön, se vaikuttaa sinuun ja olet helposti johdattavissa peloittelulla. Itse olen kokenut trombin ja kovan myrskyn ja vahinkoja aiheuttaneen raekuuron, en siltikään luota IPCC:n kauhu tarinoihin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...kovan myrskyn..."
Yhdeksi ihmisen aiheuttamaksi sään ääri-ilmiöksi muuten on kerrottu tuulten heikkenemisen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, lämpötilaerot pienenevät kun navoilla lämpenee tuplasti sen kuin muualla. Kuka näin nyt sanoikaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Siis, kyllä tuo hysteria on Amerikasta lähtöisin, siellä mennään aina kulloisen sään mukaan ja pelätään milloin mitäkin.

Palme oli tarpeeksi älykäs valjastaakseen ihmiset ydinvoiman taakse irti öljyriippuvuudesta puhumalla hiilidioksidin vaaroista, kuten nobelisti Arrhenius oli tuonut aikaisemmin esille. Tuskin hänkään kuvitteli voivansa vaikuttaa koko läntiseen maailmaan ja saamalla ihmiset paniikkiin CO2 takia, joka yhdessä veden ja auringonvalon kanssa saavat fotosynteesin aikaiseksi, joka on kaiken elämän ehto maan päällä.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Mitä ajatuksia herättää, että co2 lisääntyminen ilmakehässä johtaa monien ihmiselle tärkeiden viljelykasvien ravintoarvojen laskuun, mm. raudan, sinkin ja proteiinien osalta?

"The global [CO2] in the atmosphere is expected to reach 550 p.p.m. in the next 40–60 years, even if further actions are taken to decrease emissions. At these concentrations, we find that the edible portions of many of the key crops for human nutrition have decreased nutritional value when compared with the same plants grown under identical conditions but at the present ambient [CO2].
Analysis of the United Nations’ Food and Agriculture Organization food balance sheets reveals that in 2010 roughly 2.3 billion people were living in countries whose populations received at least 60% of their dietary zinc and/or iron from C3 grains and legumes, and 1.9 billion lived in countries that received at least 70% of one or both of these nutrients from these crops (Extended Data Table 5). Reductions in the zinc and iron content of the edible portion of these food crops will increase the risk of zinc and iron deficiencies across these populations and will add to the already considerable burden of disease associated with them."

https://www.nature.com/articles/nature13179

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #45

Joo, ole perehtynyt noihin tutkimuksiin. Eipä tuossa mitään uutta, noin yleensä käy kun lisätään jotakin tuotantopanosta yksipuoleisesti. Eli tarvitaan tasapuolisesti ravintoa kasveille, hivenaineitakaan unohtamatta.

Itseäni kyllä kiinnostaa tuo CO2-raja luonnossa. Kasvihuoneissa pidetään korkeampaa tasoa CO2:lle, mutta siellä voidaan myös muiden ravinteiden osalta säännöstellä ja korjata puutokset.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”...ihmisen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on korkeintaan 5 %,...”

Keskustelu ei edisty mihinkään kun näitä samoja älyttömyyksiä toistetaan papukaijan lailla kuukaudesta toiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa pientä pohdittavaa asian tiimoilta. Kysyisinkin sitä samaa, kannattaako toistaa hokemia, joiden logiikka pettää heti alkumetreillä.

"The Model shows, even if Steps #1 through #4 were true, that nature would have absorbed 167 ppm of the 185 ppm of human emissions from 1750 to 2013, leaving only 18 ppm of the total human emissions still in the atmosphere, and that nature, not human emissions, caused the increase from 280 ppm to 392 ppm."

https://edberry.com/blog/climate-physics/agw-hypot...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kannaako linkittää kämyisiä blogeja, joiden logiikka pettää heti alkumetreillä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Luonnonlakien mukaan logiikka mene oikein, myös tämän blogin osalta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Voi olla, että sellaista oppikirjaa olisi mahdotonta löytää, missä luonnonlait olisi huomioitu.

"We really don’t know where these sources and sinks are…all we see is the net result of all of them expressed in the average atmospheric concentration. Like your bank balance representing the net effects of all deposits and withdrawals."

http://www.drroyspencer.com/2014/08/how-much-of-at...

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson Vastaus kommenttiin #9

Juu, siellä kerrottiin ihmisen lisäävän hiiltä ilmakehään 1,2 GT/vuosi (2000-2005 tietojen mukaan). Mutta siellä jätettiin kertomatta kuinka paljon hiiltä luonto lisää ilmakehään vuosittain (GT/vuosi) sekä se, kuinka paljon hiiltä ilmakehässä nykyisin on gigatonneissa laskettuna. Ehkä näiden asioiden katsotaan olevan yleistietoa, jolloin minun täytyy myöntää tietoni puutteet.

Kalevi hyvä, viitsisitkö täyttää minun puuttuvat tietoni näiltä osin:
- Kuinka paljon hiiltä luonto lisää ilmakehään vuodessa?
- Kuinka paljon hiiltä ilmakehässä on nykyisin?

Näitä tietoja en ole onnistunut löytämään Intewebistä. Mikä on minusta sääli, koska tuo 1,2 GT ei merkitse mitään, ellei sitä suhteuta johonkin.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #11

Tässä ole hyvä:
http://bfy.tw/KYwB

Lyhyestä virsi kaunis: luonto ei lisää ilmakehään hiiltä, hiili kiertää luonnossa meren, maaperän ja ilmakehän kesken eli ne luovuttavat ja saavat hiiltä toisiltaan luonnollisten prosessien kautta mutta tämä prosessi on tasapainossa, toisin sanoen kierto ei juurikaan lisää tai vähennä niiden hiilen määrää. Sen sijaan ihminen lisää ilmakehän hiilen määrää mutta ei varastoi sitä (esim. kasvattamalla lisää puita) läheskään samassa mittasuhteessa. Tämä prosessi epätasapainottaa tätä luonnollista prosessia koska ihmisen toiminta lisää hiilen määrää systeemissä, osa siitä siirtyy meriin ja maaperään, mutta teollisen vallankumouksen jälkeen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut n. 285ppm:stä yli 400 ppm:ään. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole ollut kovin paljoa yli 300ppm ainakaan 400 000 vuoteen (https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide_in_Ea...).

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Johtopäätös on että ilman ihmistä hiilen määrä ilmakehässä olisi kohtalaisen vakio?

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #15

Näinhän se ilmastonmuutoksen logiikka taitaa tosiaan toimia :)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

Väitätkö nyt ihan pokkana että koko lisäys kituvan maailman 280ppm ==> kukoistavan maailman 400ppm on ihmisen ansiota? Tällehän pitäisi nostaa hattua.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #17

En kai ole sellaista väittänyt, laitahan vähän jäitä omaan hattuusi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #18

No mitä ihmettä, juuri väitit että luonto ei lisää hiiltä?

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #19

http://climatica.org.uk/climate-science-informatio...

https://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-e51cad972137...

Kerro toki mikä se luonnon prosessi on joka lisää hiiltä tuohon systeemiin kun tunnut paremmin tietävän? Ja lähdeviitteet mukaan kiitos niin erotetaan faktat mielipiteistä :)

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #19

Matti, kiinnostaisiko sua perustella miten 280ppm maailma oli "kituva" ja miten nykyinen 400ppm maailma on "kukoistava" ja mistä tuo hiili on ilmakehään päätynyt? Vai kunhan vain pöyristelet että joku kertoo ennakkokäsityksiäsi vastaan olevia toteamia?

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen Vastaus kommenttiin #23

Kiva mielipide mutta miksi se kuuluisi ottaa tosissaan kun Aron lähdekriittisyys on todettu olemassaolemattomaksi? Ja miksi te vieläkin hoette tuota 5% vaikka se on osoitettu paikkansapitämättömäksi myös sinulle useaan kertaan?
Ainiin, vertaisarvioitujen tutkimusten tullessa ilmi laitetaan kädet silmille, Fox newsin päälle, käyt breitbartissa ja vielä Roy spencerin blogeissa lukemassa kuinka tieteellinen metodi on pielessä.

Ei sua Aro voi ottaa juttujesi perusteella lainkaan tosissaan, paitsi täällä uskolliset ihailijasi. He tykkäävät viestistäsi niin paljon ettei faktat saa olla sen tiellä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Koittaisi laajentaa perspektiiviä ja vilkuilla vähän sivuillekin, kts. linkki,
http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263186-il...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #9

Kerrohan minne lämpö menee, kun meidän jalkojen alla on 6000 asteen pätsi vain muutamien kymmenien kilometrien päässä. Vastapäätä porottaa jatkuvasti melkoinen energiavuo. Voisitko selittää maalaiselle?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #9

"Maapallolle saapuu auringon säteilytehoa keskimäärin noin 340 wattia neliömetriä kohti. Tämä luku on koko maapallon yli laskettu keskiarvo, mukaan lukien myös säteilystä paitsi jäävä yöpuoli. Tästä säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen noin 30 %. Loppu 70 % imeytyy pääasiassa maahan ja merien pintakerrokseen, osa myös ilmakehään, ja tällöin säteilyn energia muuttuu lämmöksi."

Tämä on aivan järjetön väittämä, joka romuttaa koko kirjoitetun ilmasto-oppaan. Lisäksi puheet lasikatosta on täyttä tuubaa.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä tuon fotosynteesin avulla voidaan ilmakehän hiilidioksidi imeä nykyistä alhaisemmalle tasolle. Alaraja tulee vastaan jo 180 ppm:n tietämillä.

400 ppm on jo hyvä määrä, voisi se olla enemmänkin, jolloin säästyy vesivarat ja maapallo vihertyy entisestään.

[Photosynthesis is the process by which all green plants contains the green pigment called chlorophyll, which build up complex organic molecules from relatively simple inorganic ones using light as an energy source. The process is
very complex and there are several steps as well as intermediary compounds that are formed.
Scientists had tried to formulate a simple equation for photosynthesis over the past 200 years. An equation that was readily accepted and is still widely used is the one formulated and proposed by C.B. Van Neil in the year 1931 which is as follows. His opinion was, “for each molecule of carbohydrate formed, one molecule of water and one molecule oxygen is also produced”. This is a very simplified equation and does not reflect the complexity of the process of photosynthesis yet we shall use it for now.]

https://www.scribd.com/document/331014236/D-Biolog...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Kun olemme tilanteessa, jossa ihmisen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on korkeintaan 5 %, emme voi myöskään tuudittautua siihen uskoon, että voimme vaikuttaa ilmastoon lopettamalla hiilidioksidin erittämisen ilmakehään. Pieni lisäys ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa on todennäköisesti aiheuttanut lisää maapallon vihertymistä siltä osin."

Tähän tulokseen olen itsekin tullut. Pariisin sopimus tullaan vielä korvaamaan vaihtoehtoisella strategialla, mikä tarkoittaa sen selvittämistä, miten parhaiten luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin voidaan sopeutua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näin tulee tapahtumaan.

Luonnon omat keinot lisätä hiilidioksidia ilmakehään, rajoittuvat tulivuorenpurkauksiin, merten liukoisuuspumpun ja biologisen pumpun toimintaan, kasvien soluhengitykseen, lahoamiseen, metsäpaloihin jne.

Hiilen virta on kuitenkin ollut toiseen suuntaan, sedimentteihin ja kalkkikivisaostumiin. Kävimme jo turhan lähellä kasvikunnan kuolemaa, alle 180 ppm:n hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on jo ollut alarajoilla, 30 ppm:ää vielä lisää alaspäin olisi merkinnyt kasvikunnan menehtymistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Monitieteellisyyttä kannattaa korostaa ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa.

Turhaan ei NASAn toimialuetta laajennettu käsittämään myös valtameriä. Valtameriä koskevia mittauksia tulemme saamaan lisää. Satelliitit jo antavat paljon valtameristä tietoa, mutta itse valtameret ovat vielä pääosin tutkimatta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Huomenta,

Valitettavasti joidenkin osalta ei vieläkään tunnuta ymmärtävän sitä tosiasiaa, että ilmakehässä hiilidioksi-pitoisuuden muutosvauhti (n. 318 ppmv => 412ppmv / 1958 - 2018 => CO2 d% n. 30%) näyttää edelleen jatkuvan. Tämä ei ole luonnollista, tulos on reaaliaikaista mittausta (Keeling-curve).

Hiilidioksidi-molekyylit absorboivat ja samantien emittoivat ilmakehästä pitkäaaltoista IR-säteilyä takaisin maahan. Tästä osoituksena voi käydä Kumpulan kampuksella sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen sivuilta tarkistamassa, miten tämä on mahdollista. Siellä on selitetty auringon säteily- ja kirkkausvaihtelut, sekä säteilyn aallonpituusjakauma.

Huomio! Sekä auringon säteily- ja kirkkausvaihtelut, että aallonpituusjakauma on saatu sekä satelliittimittauksin, että mustan kappaleen säteilyn mallinnuksena vastaamaan eksplisiittisesti toisiaan.

https://ilmatieteenlaitos.fi/sateily-ja-kirkkausva...

Lisää aiheesta löytyy dosentti, professori H. Nevanlinnan kirjasta Avaruussää – Auringosta tuulee (Ursa).

Mitä tulee hiilidioksi-pitoisuuden lisäyksiin. Ap kuvaa prosessia niinkuin se käytännössä tapahtuu, eli luonnollisen ja antropogeenisen lisäyksen suhdetta. Prosentuaaliset arviot eivät anna reaalista vastinetta, koska ne muuttuvat jatkuvasti. Se on dynaamista muutosta yhtälailla kuin mikä tahansa dynaaminen muutos.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ajattelun vaikeus tuntuu usein liittyvän tietoihin kangistumisiin, mitä esim oppikirjoissa sanotaan.

Päästäkseen irti tällaisesta pakkosyötöstä, täytyy perehtyä ongelmaan ja koittaa itse ymmärtää asiakokonaisuuksia.

Tiede etenee, varsinkin nyt kun tietoa on saatavilla, mutta on myös hajanaista tietoa tulvillaan. Yksipuolista, rajattua jne. pitäisi pystyä yhdistämään kokonaisuuksiksi.

Kasvit valitsevat fotosynteesiin ensin kevyemmän C12 hiilen isotoopin, muuta valintaa ne eivät sitten teekään. Kasvi ei esimerkiksi tiedä, että onko hiili luonnollisesta lähteestä vai ihmisen tuottamasta lähteestä peräisin. Kaikki ilmakehän hiili on samalla viivalla.

Kasvi ottaa vain ilmakehästä tarvitsemansa hiilen fotosynteesiä varten.

Kemosynteesissä bakteeri pystyy ottamaan hiilen vedestä tai sedimentistä.

Geologia tuntee ajanjaksoja, jolloin kasvillisuus pudotti runsaasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Hiilidioksidi kiertää ilmakehän kautta, puhutaan tasapainosta, tämä on tiedon pakkosyöttöä.

Ilmakehän hiilipitoisuus on jatkuvassa muutoksessa. Alaraja on tiedossa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

"Hiilidioksidi-molekyylit absorboivat ja samantien emittoivat ilmakehästä pitkäaaltoista IR-säteilyä takaisin maahan."

Taas unohtui tarkoituksellisesti, että suurin osa suuntautuu avaruuteen päin. Sitä et pysty millään kiistämään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

27. Asian voi tarkistaa ilmakehätieteen professorin Jouni Räisäsen oppikirjoista, miten IR-säteily käyttäytyy ilmakehässä ja kuinka paljon sitä vapautuu avaruuteen (se pieni detalji taisi kiireessä unohtua). Tämän asian vuoksi, ei juuri kannattaisi asettua vastateloin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

26. H. Nevanlinnan kirja ei ole "tietojen kangistumaa" eikä myöskään "pakkosyötettä". Se kertoo ilmakehätieteen perusteista, joita olisi syytä opetella ihan ensiksi ja sitten vasta kun asian ymmärtää, yrittää asettaa ne tiedot kyseenalaiseksi.

On syytä ajatella globaalisti, ottaa huomioon sekä fotosynteesi että vihertyminen ja koko maapallon kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.

Kun globaali ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuus lisääntyy, se yksinkertaisesti kertoo maapallon hiilinielujen kyvyttömyydesta sitoa hiilidioksidia niin, että se näkyisi Keeling-käyrässä muinakin anomalioina, kuin vuotuisina muutoksina. Tämä on yksinkertaisuudessaan se tieto, mikä tulisi ymmärtää.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Minne unohtui kertoa että kasvit tuottavat hiilidioksidia, soluhengityksellään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

29. Kyllä yhteyttämisessä nimeomaan hyödynnetään ilmakehän hiilidioksidia ja vettä. Yhteyttämistuotteita ovat glugoosi ja ilmakehään vapautuva happi. Nämä perusteet löytyvät kaikista fotosynteesin oppikirjoista.

Se mitä kasveista ja metsistä globaalisti ilmakehään vapautuu ja sitoutuu takaisin hiilidioksidina, se juuri näkyy Keeling-käyrän nousukulmassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Kasvit hengittävät niinkuin me ihmisetkin.

Kasveilla tuota hengitystä tapahtuu enemmän yöaikaan ja silloin kun kasvi on stressaantunut, esim. kuumuuden takia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Heti tältä istumalta voin todeta, että monet eri tahot ovat ilmakehätutkimuksissaan oikeassa, jopa 100 %:sti.

Oikeastaan on kysymys siitä, että kun olemme uuden tilanteen edessä, haemme selitystä tapahtuneelle, ja kun se löydetään jatketaan eteenpäin.

Näin tulee käymään myöskin tämän lämpötilapaussin, Keeling-käyrän suhteen jne.

Oikeastaan siis kysymys on vain siitä, että kauhistelemme tiettyjä yksityiskohtia tässä suuressa, laajassa kokonaisuudessa. Tämäkin luonnollista kun tutkimus on jaettu ja rajattu tarkoin pienemiin osiin. Ihmiset ymmärtävät vain yksityiskohtia ja kangistuvat kaavoihin heti kun niitä esitetään.

No miksi Keeling-käyrä ei ole hälyttävä, koska se ei osoita mitään kiihtymistä, vaikka hiilidioksidia on edelleen kiihtyvällä tahdilla sysätty ilmakehään, Kiina ja Intia.

Eli ihmisen aiheuttamat hiilipäästöt menevät nieluihin.

Tällä tiellä pitää jatkaa, varmasti kaikki se työ metsien lisäämiseksi maapallolla on tuonut tulosta.

Sitä tasapainon hakemista on jatkettava, se ei ole sama kuin aikaisemmin. Kimmo Tiilikainen sanoi metsien ja maatalouden osalta asian hoituvan hieman vaivautuneen oloisesti, kun hänelle nuo asiat ovat jo tuttuja. Kaikille professoreille se ei mene koskaan korvien väliin.

Asioihin pitää muidenkin tahojen osallistua, kaupunkien viherrakentaminen yhtenä esimerkkinä. Tässä on se hyöty, että lehtipuut pitävät kaupungin viileänä kesällä. Samalla ilmansaasteet vähenevät, kun puusto toimii kaupungin keuhkoina.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

32. Aro puhuu nyt vaan omasta puolestaan. Keskity siihen, mutta yritä keskittyä myös asiantuntijoiden osaamiseen ilmakehätieteissä ja opettele samalla tulkitsemaan Keeling-käyrää oikein.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

32.

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263186-il...

Ei ilmakehätutkimus ole sitä, että täällä US:ssa toistetaan samoja asioita vuodesta toiseen siinä toivossa, että ongelma ratkeaisi ilman varsinaisia asiantuntijoita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #34

Kyllä koitan myöskin opiskella uusia asioita, eikä pitäytyä vanhoihin kaavoihin. Kts. linkki.

"We think there are several contributing factors to this pause, including a change in the movement of heat around the planet, a dip in the brightness of the sun, reflection of the sun by pollution and volcanic eruptions. But because we need to use computer models to understand it, and because 17 years is not that long when it comes to climate, we don’t know the exact contributions of each. Clearly this is not simple, sound bite science."

https://blogs.plos.org/models/love-uncertainty-cli...

"Tamsin Edwards, PhD is a Lecturer in Environmental Sciences at The Open University. She uses computer models to study climate change, what impacts climate change has on sea level and the environment, and how confident we can be in our knowledge of the past and our predictions of the future."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #37

37. Yritys hyvä, mutta oletko opetellut myös ilmakehätieteen perustan, eli ne peruselementit, jotka säätelevät ilmakehän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa eli sitä, mitä mm. akateemikko prof. Markku Kulmala on juuri nyt tutkimassa? Se on sitä viimeisintä osaamista, mitä Suomesta ja maailmalta löytyy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #39

En puutu yksittäisiin tutkimuksiin, totean vain Kulmalan olevan oikeilla jäljillä. Nähtäväksi jää, tuottaako tutkimus tulosta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #40

40. Oikeilla jäljillä mihin?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #41

Tämä on vesiplaneetta ja mantereet toimivat osana termohalista kiertoa.

Kasvillisuudella, aerosoleilla etc. on niinikään tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa. Kts. linkki.

http://hydro-land.com/e/ligne-en/doc/gaz-carboniqu...

"The reaction mechanism to water.
The addition of CO2 gas is on the pH increase in free CO2, and thus possibly aggressive CO2 (carbonic acid H2CO3). The pH thus decrease depending on the dose of CO2 added.
TAC (Alkalinity), Calcium, Dry Residue and pHs do not vary.
Note: graphically (Hallopeau method) the representative point of water moves vertically downwards along a line (TAC [Alkalinity] = constant)."

"When air mixes with water, the carbon dioxide reacts with the water molecules and dissolves to form carbonic acid. However, only a very small percentage of the gas is actually present in true carbonic acid and the rest is regarded as dissolved carbon dioxide."

https://www.reference.com/science/compound-name-h2...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #42

42. Tämäkö oli vastaus akateemikko prof. Markku Kulmalan tekemiin tutkimuksiin, joita on julkaistu kymmeniä Naturessa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #59
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Kannattaisi varmaan ilmastoskeptikkojen liittyä facebookin Ilmastofoorumi-ryhmään, siellä näkyy olevan paljon myös hyviä tilastoja puolesta ja vastaan. Seuraavaksi pitäisi ehkä haastaa tämä IIPC, jos niissä tutkimuksissa onkin jotakin häikkää, ja ennenkuin aletaan koko maapalloa muuttamaan uusille urille mm. fossiilisten suhteen.

Ja mikä saattaa aiheuttaa uusia pulmia esim. aurinkopaneelit, koska eivätkö ne tarvitse älyttömästi hopeaa eikä siihen taida mitkään varannot riittää.

http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php?fbclid=...

------------------

https://twitter.com/DaMSJesperE/status/10557635001...

---------------------

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263172-...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No, on hyvää pohdintaa, itse en lähtökohtaisesti epäile kaikkea eteen sattuvaa, mutta pidän myös tuota selvittämistä tarpeellisena, ennenkuin tehdään mitään mullistavia ratkaisuja.

Fossiilisia on löydetty koko ajan lisää ja mm. Rooman Clubin sanotaan asettaneen kyseenalaiseksi nämä jaksottaiset uudet tavat tuottaa sähköenergiaa.

Jos ajattelisin niin, että kaikki vouhotus on lähtöisin juuri Rooman Clubin julkilausumista fossiilisten polttoaineiden suhteen, että ne loppuvat jne., olisi tämä pieni korjausliike siihen nähden mitä on aiheutettu näillä lausunnoilla kaikenlaista hämminkiä.

Siis meillä ei ole fossiilisille polttoaineille kunnon korvaavia tapoja tuottaa energiaa vieläkään.

Ja se ilmasto taitaa voida hyvin, huonompi juttu taas ipcc:lle.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sen vähän mitä sivusta olen mainittua FB-ryhmää seurannut, niin jokusen järkevän kommentin olen siellä nähnyt, mutta niiden kirjoittajalle älämölöporukka kaataa sellaisen sammion verbaalista ulostetta niskaan, että tuskin kommentoi toiste.

Muutenkaan kysymyksiin esim ’totuudesta’ ilmastonmuutoksessa tuskin kannattaa etsiä vastausta somessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, olen yhteen tällaiseen tapaukseen lähemmin perehtynyt.

Tuolla sivustolla kun käsitellään aika paljon erilaisia auringosta alkunsa saavia syklejä Enso, AMO, PDO jne.

Kun sitten joku nimeltä mainitsematon AGW kannattaja vetää maton alta kaikilta sykleiltä, niin ihmekös tuo, että älämölöä syntyy.

Kyllä kai syklejä näkyy näissä kaikissa lämpökäyrissä ja nykyiselläänkin on paussi meneillään, että kannattaako niitä syklejä tyrmätä totaalisesti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #52
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #53

Mistäs luulet, että yliopiston lehtori tuossa puhuu, "We think there are several contributing factors to this pause, including a change in the movement of heat around the planet, a dip in the brightness of the sun, reflection of the sun by pollution and volcanic eruptions. But because we need to use computer models to understand it, and because 17 years is not that long when it comes to climate, we don’t know the exact contributions of each. Clearly this is not simple, sound bite science."

https://blogs.plos.org/models/love-uncertainty-cli...

"Tamsin Edwards, PhD is a Lecturer in Environmental Sciences at The Open University. She uses computer models to study climate change, what impacts climate change has on sea level and the environment, and how confident we can be in our knowledge of the past and our predictions of the future."

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen Vastaus kommenttiin #53

Vastaus #53

”Mikä ihmeen paussi”?

Olisi myös hyvä lukea (jos nyt vaikka sattuisi ymmärtämään huippututkijan ajatuksia) maailman erään tunnetuimman ja referoiduimman ilmastotutkijan, professori Judith Curryn kritiikkiä ja sen, miten huippututkijat myöntävät globaalien lämpötilojen nousun pysähtymisen/keskeytymisen (pause in english) 2000-luvulla.
https://judithcurry.com/2018/10/08/1-5-degrees/

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #60

Joo, tämä on hyvä todeta, nyt varsinkin täällä Suomessa. Kun nyt tuntuu, että täällä ollaan enemmän ortodoksisia ilmastonmuutoksen suhteen kuin esim. Amerikassa, jossa nyt kuitenkin on niitä eri koulukuntia. Currykin on ollut todistamassa Senaatissa ilmastoasioista.

Suomessa kun kansanedustaja kyseenalaisti eduskunnassa vallitsevaa dogmaa uusiutuvaan energiaan liittyen, sai lähteä johonkin tekaistuun syyhyn vedoten.

Kerettiläisyyteen syyllistynyt kansanedustaja sai jättää paikkansa, jonka jälkeen tuulivoimaloiden syöttötariffit ym. saatiin nuijittua eduskunnassa läpi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #60

Jännää että nämä harvat skeptikot, joilla on joku muu kuin talonmiehen koulutus, heti ovat ’huippututkijoita’.

Joka tieteenalalla on vastarannan kiiskejä. Vaikkapa lääkärien keskuudesta löytyy jokunen niitä, joiden mielestä kovat rasvat eivät ole pahasta. Mutta mitään huippua he eivät todellakaan edusta.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen Vastaus kommenttiin #68

Vastaus # 68

En yleensä vastaa ”talonmiesten” tai diplomi-insinöörien kommenttehin, mutta olkoon nyt tällä kertaa menneeksi:

Kuvitteleeko herra Härkönen tietävänsä ilmastonmuutoksesta enemmän kuin huippututkija professori Judith Curry.

https://en.wikipedia.org/wiki/Judith_Curry

https://judithcurry.com/

http://www.climatedepot.com/2018/06/12/climatologi...

http://www.climatedepot.com/2018/06/12/climatologi...

https://www.caymanfinancialreview.com/2018/08/13/p...

https://www.google.com/search?q=judith+curry&clien...

Suhteellisuudentajua ilmastonmuutospolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen syihin

Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan – meidän ei tule itseämme yksioikoisesti syyllistää tai painostaa pahoista teoista, joihin me emme edes yllä osallistumaan

https://www.satakunnankansa.fi/a/201270942?c=15289...

”Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,07–0,08 prosenttia maailman kokonaismäärästä ja ihmisen aiheuttamista (liikenne, maatalous, teollisuus) 0,0054 prosenttia. Mutta jos me, yhteisvastuuta tuntien, puserramme kaksi prosenttia päästöistämme, se tekee 0,0018 prosenttia maailman taakasta. Näin todisteli Henrik Gräsbeck (Pohjalainen 12.10.).

Tuo on jo niin pieni määrä promillien osia, että onko semmoista olemassakaan. Suomi on puhtaan ilman asteikolla noin sijoilla 2–4.

Ilmastokatastrofi ratkaistaan mahdollisesti Intiassa ja Kiinassa, joissa asuu 2,7 miljardia ihmistä, kirjoittaa Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

Meitä on tuohon massaan verrattuna 0,2 prosenttia. Lienee siis aivan sama, millaisen hiilijalanjäljen tänään tallaan popsimalla lihapullia porkkanoiden sijaan.

Vuosina 2006–2016 energian kulutus Aasiassa kasvoi 40 prosenttia. Pääkeinona on hiili. Mutta eikö heillä ole oikeus pyristellä ylös köyhyydestä? 200 miljoonaa intialaista elää – tai on elämättä – vajaalla eurolla per päivä.

Entä ns. rikkaat maat? Esimerkiksi Australia tuottaa puolet sähköstään hiilellä, joka on myös tärkeä vientituote. Saksan sähköstä 35 prosenttia höylätään hiilestä. Kaiken lisäksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2023 mennessä.

Osmo Soininvaara (vihr.) ehdotti pienten ydinvoimaloiden rakentamista, mikä olisikin järkevää.

Kun vanhaa metsää, joka ei enää hiiltä niele, hakataan ja kasvatetaan uutta, se on oivaa ilmastopolitiikkaa.

Ilmastopolitiikka edellyttää akkuteollisuuden kasvua. Siihen tarvitaan nikkeliä, litoniumia ja kobolttia. Kaivosteollisuus ei valitettavasti ole meillä kummoisessakaan suosiossa.

Tulevaisuuden suurimpia ongelmia on väestönkasvu. Nyt meitä on seitsemän miljardia, vuonna 2050 lähes 10 miljardia. Eiköhän se merkitse kulutuksenkin 40 prosentin lisäystä”?

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen päätoimittaja.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #73

Toki Härkönen voisi joissain kommenteissa sivuta sitä tosiasiaa, että hänen edustamansa Schneider Electric hyötyy tästä ihmisen aiheuttamaksi väitetystä ilmaston muutoksesta.

Puheenvuoron lukijoiden kannattaa muistaa myös tänne osallistuvien keskustelijoiden taloudellisista sidoksista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #74

Hyvin on teihin lapsukaisiin öljy-yhtiöiden ja teekutsuliikkeiden propaganda uponnut. Hyvää yötä.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #76

Olisko ihan Veijo Esso itse tai hammaskeiju Härkösen unissa.
Tämä on kaiketi ihan itse tehtyä.

https://fi.linkedin.com/in/kaleviharkonen

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #79

Kuvattomille trolleille en yleensä vastaa mutta nyt teen poikkeuksen.

Ensinnä, jokainen järkevä yritys ymmärtää ilmastonmuutoksen ja reagoi siihen.

Toisekseen, keskustelua käydään yksityishenkilöinä jos toisin ei sanota.

Se siitä ja nyt voit painua onanoimaan omissa harhoissasi.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #80

En usko, että jokaisen yrityksen olisi reagoitava ilmastonmuutoksen hysteriaan

Järkevät yritykset katsovat rauhallisesti ilman kiihkoa mitkä muuttujat vaikuttavat liiketoimintaan.
Ilmastonmuutos on tosiasia, ihmisen osuuden vaikutus siihen ei ole.

Täältä löytyy kuva, jos sitä seksuaalinen taipumuksesi kaipaa

https://fi.linkedin.com/in/raimo-karppinen-b56a81aa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #82

Joo, näin se on. Ei tuo ilmasto näytä hevillä muuttuvan, että loppujen lopuksi jää miettimään, onko se ihmisen osuus lainkaan niin iso kuin väitetään.

Tuossa edellä on Ollilan blogi, joka käsittelee metaania ja hiilidioksidia. Metaanilla pelotellaan myös, mutta ei se nyt ole niin vaarallista ilmastolle sekään, niinkuin on väitetty. Hiilidioksidista pitää olla enemmän huolissaan.

Toisaalta kasvillisuus on ennenkin poistanut hiilidioksidia ilmakehästä, niin miksei nytkin. Kasvillisuus on lupaavasti lähtenyt vihertämään vähän joka puolella palloa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #74

Aro voisi tehdä palveluksen tälle alustalle ja (suosittelun sijasta) poistaa kuvattomien trollien henkilöön menevät ääliömäisyydet. Vai onko porukka niin raukkamaista että argumenttien loputtua ammutaan viestintuoja?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #81

Karppinen on kommenteissaan sivunnut henkilöön osuvasti, ei siinä mitään.

No kaikkeen tottuu, ehkä pitäisi sanoa, että jos meinaa täällä pysyä. Aina asioita voi koittaa oikaista.

Luulen, että Karppinen saa kuvansa tänne laitettua, mikäli niin haluaa. Toivottavasti laittaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #83

Väittämä, että kommentoisin täällä joidenkin työnantajani
taloudellisten intressien edesjamiseksi, ei ole osuvaa. Se on vainoharhaisuutta.

Jokainen kommentoija on itsestään valitsemansa tiedot antanut ja niiden pitää riittää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #85

Joo, näin asia on nähtävä.

Ollakseen täysin objektiivinen joka asiassa ei myöskään voi olla terveellistä, eri roolit kyllä helposti sekoittuvat ja se pitää jokaisen hyväksyä.

Ihmisellä pitää ja saa olla mielipiteitä, eikä niitä pidä kytkeä työnantajan piikkiin, varsinkaan kun kyseessä on pitkälle koulutettu henkilö.

Onneksi elämme vapaassa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus omaan ajatteluun, eikä tarvitse pelätä joutuvansa vainon kohteeksi mielipiteidensä vuoksi.

Suomessa sallitaan ne vastarannan kiiskenä tunnetut henkilötkin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #73

”En yleensä vastaa ”talonmiesten” tai diplomi-insinöörien kommenttehin, mutta olkoon nyt tällä kertaa menneeksi:

Kuvitteleeko herra Härkönen tietävänsä ilmastonmuutoksesta enemmän kuin Judith Curry”

Sinun pitkä, jostain kopioimasi teksti ei ollut vastaus väitteeseeni vaan sen kiertoa.

Mimun ei tarvitse tietää kaikkea mitä Judith Curry tietää kyetäkseni arvioimaan hänen kokonaisluotettavuuttaan lähteenä. Aivan vastaavasti kuin minun ei tarvitse olla lääkäri ymmärtäkseni, että voin syöntiä suosittelevan lääkärin neuvoja ei kannata noudattaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #86

Puolustelen Simosen osalta lainauksen osuvaa valintaa. Teikarin kirjoitukset ovat olleet ehdotonta journalismin huippua, niin nytkin.

Satakunnan Kansa saa olla onnellinen, kun heillä on ollut tuon tasoinen päätoimittaja.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #88

En tuosta lainauksesta mitään suurta viisautta löydä. Lähinnä ymmärtämättömyyttä esim metsien hiilivaraston suhteen. Haasteet ovat isot ja Suomi on pieni maa, kyllä, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi työntää pää pensaaseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #89

Teikari kyllä ymmärtää tuon mitä tuossa kirjoitat.

Metsien suhteen on tietenkin paljonkin toisistaan poikkeavia mielipiteitä ja jopa niitä erimielisiä koulukuntia.

Toivottavasti metsänomistajat jaksavat pitää huolta metsistään.

Hoidettu metsä on myös terve metsä ja hyvä hiilinielu.

Kun Teikari toi esille vanhan metsän uudistuksen, se on ehkä paras toteuttaa juuri noin kuten Teikari toi esille. Eli avohakkuu ja istutus, aikanaan sinne kyllä tulee useita puulajeja. Mikäli sen istuttaa männylle hirvet ehtivät syödä taimet useaan kertaan ja loppujen lopuksi kuusi ja koivu valtaavat alaa, mikäli metsäpohja on hyvä.

Vanha metsä on hyvä hiilivarasto, mutta hiilinieluna sen merkitys vähitellen pienenee, verrattuna kasvavaan, hoidettuun taimikkoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #90

Vanha metsä on varasto, kuten sanot. Sitten kun metsä kaadetaan, hiili palautuu uudestaan kiertoon. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Vaikeampi kysymys sitten on, mitä hiilivarastojen säilyttäminen merkitsee metsien talouskäytölle.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #91

Näköala on erittäin suppea, kun sitä ruvetaan yksittäisen metsäkuvion tasolla pohtimaan. Siinä ei taaskaan ole järjen hiventäkään. Metsämme on eri kasvuvaiheessa olevia ja hiilivarastot kasvavat koko ajan, kiitos erittäin hyvän metsänhoidon.

Järkevintä kaikkien kannalta olis hoitaa kunnon metsiksi loputkin tureikot. Niitä riittää kyllä vapaa ehtoisille ilmastonpelastajille ihan yllin kyllin hoidettavaksi. Metsänomistajat varmasti mielellään antavat työkalutkin siihen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #92

Vanha metsä on varasto riippumatta siitä, mikä on tilanne viereisellä kuviolla.

Tureikotkin metsittyvät aikaa myöten ihan itsestään, ei siinä ihmistä tarvita.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #93

Luulis, että ilmastonpelastajat lähtis talkoisiin innosta hehkuen, mutta ei. Tällaisia ne on cityvirheet. Betoni bunkkereista ilmasto pelastuu!!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #93

Ilmeisesti tiedät olevasi oikeassa, eikä minulla ole tarvetta tyrmätä tätä puolta metsänhoidossa.

Kun nyt kuitenkin tuot globaalin näkökulman asioihin, että kaikkien maiden täytyy osallistua ilmastotalkoisiin jne., niin oletetaan, että kaikki maat alkaisivat noudattaa samanlaista metsäpolitiikkaa - luonto hoitaa. Onko sinulla myös näkemystä, miten korvataan puusta valmistetut tuotteet, kuidut jne. Aletaanko viljelemään joillakin alueilla nopeasti kasvavaa kuitua ja mikä olisi parempi rakennusmateriaali kuin puu. Puuvillan valmistus tarvitsee valtavasti kemikaaleja, hampunkasvatus suuria määriä lannoitetta jne.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #95

Nyt on aika laaja kysymys ja kuten tuossa totesinkin, taloudellisten ja ympäristönsuojelullisten intressien yhdistäminen on haastavaa. Mutta perusperiaatteet jotakuinkin näin: puun käyttö rakennusaineena ja muovin korvikkeena on kannatettavaa ja tällaisesta käytöstä syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen energiana myös. Mutta metsän kasvattaminen pelkästään energiapuuksi (tyyliin Kaidin tehdashanke) ei ole kestävää. Muihin maihin emme voi vaikuttaa suoraan mutta välillisesti voimme, esim edellyttämällä Suomeen tai EU:hun tuotavien tuotteiden osalta vastaavien kriteerien täyttymistä mitä paikallisellekin tuotannolle edellytämme.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #96

En ole koskaan ymmärtänyt tätä vihreiden loogista ajattelua. Kaikessa ilmenee mittasuhteiden puuttuminen ja ymmärtäminen.

Voisitko selittää mistä se johtuu. En millään haluaisi uskoa, että kyseessä olisi järjen loppuminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #96

Joo, tuossa voisi kyllä olla ideaa. Joka tapauksessa tuota kannattaisi yrittää ajaa jonkun organisaation kautta, mikä mahtaisi olla se organisaatio, joka valvoisi, että sääntöjä noudatetaan.

Lisäksi pitäisi muita maita velvoittaa kasvattamaan metsää - mielellään luonto hoitaa periaatteella. Englanti oli käynyt 9 %:ssa metsäpinta-alassa, nyt se on 11 %:ssa kun Suomessa on 70 % metsää koko pinta-alasta.

Pitäisikö tässäkin olla joku ylikansallinen organisaatio, joka valvoo, että jokaisella maalla on vähintään 35 % metsää koko pinta-alasta, ja puolet luonnontilaista esimerkiksi.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Monet vetoavat tuohon etteivät napajäät ole oikeasti sulaneet tai sulamassa, paitsi se vanha jää on kylläkin ilmeisesti osittain hävinnyt (alla linkki) aiemman lämpimän jakson aikana, kenties.

Toiseksi on ilmeisesti ihan todisteita, että auringolla on erilaisia jaksoja, ja tällainen lämpimämpi jakso olisi voinut lämmittää viime vuosina meriä, jotka ovat silloin - ja vähän myös edelleen - sulattaneet napajäitä lämpimien virtojen saavuttua sinne.

Tätä olisi hyvä vähän penkoa, että voiko tämä auringon osuus olla tässä syy, ja mikä on oikeastaan jo loppunut tai hiipunut. Itse en osaa tähän muuta sanoa kuin että asiaa pitäisi tutkia laajemminkin niiden virallisten tahojen, jotka ovat tämän ilmastokohun alulle saattaneet.

Aivan kuten medioitakin seuraamalla saa varmimman totuuden kolmea erillistä tahoa tutkimalla, niin tässäkin asiassa pitäisi olla eikä vain niin että yksi monopoli ipcc jyrää siellä.

---------------------

Kuva 5b: "Figure 5b. This time series shows multiyear ice at the end of each summer melt season since 1985. Note that these images are based on an updated soon-to-be-released version of the current sea ice age product and a near-real-time version for 2018.

Credit: M. Tschudi, S. Stewart, University of Colorado, Boulder, and W. Meier, J. Stroeve, NSIDC " ---->

Kuva 5b "..tämä aikasarja näyttää vanhan jään (=on punaisella merkitty??) paksuuden kesän jälkeen vuodesta 1985 alkaen.."

https://nsidc.org/arcticseaicenews/?fbclid=IwAR18I...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mistä päättelet, että asiaa ei olisi tutkittu?

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

#50: Jos on tutkittu, niin todellisessa tieteessä pitää ehdottomasti kaikkien äänet tulla esille eikä vain populistit, millä en tarkoita välttämättä iipc:tä. Kun katsoo pörssikursseja, niin en tiedä vaikuttiko tämä raportti mutta esim. metsälan teollisuuden kurssit ovat tippuneet jossakin määrin ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen.

Ei ole reilua näin tuhota uusia ehkä kannattavia bisneksiä ja joskus 10 vuoden kuluttua todeta, että hups, ilmastoraporttimme ei pitänytkään paikkaansa.

Lisäksi tieteessä tulee olla aina mm. järjestelmällistä epäilyä ja julkaistut tutkimukset tulee olla toistettavissa kenen tahansa riippumattoman tutkijan taholta aina uudestaan.

Ennen kuin voimme siis uskoa täysin viimeisintä ilmastoraporttia, niin monien muidenkin riippumattomien tutkijoiden pitäisi samoilla? tai muilla metodeilla todistaa (nopeasti, koska kyseessä saattaa olla erittin vakava asia / uhka) asioiden olevan näin, ei tuo ipps:n kanta vielä oikein riitä. Mutta se on hyvä alku.

Mielestäni ei ikinä rationaalisissa länsimaissa näin toimita että vain yksi taho näin elintärkeässä asiassa kertoo tuloksistaan ja joita iso osa meistä "taviksistakin" (tässä viittaan lähinnä itseeni) ihmettelee esim. noiden jäätiköiden osalta.

-----------------------

" Tieteen normit ja ideaalit
Yksi keskeinen tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tiedon kriteeri on sen riippumattomuus esimerkiksi uskonnollisesta tai poliittisesta auktoriteetista tai perinteestä. Edelleen tieteellistä toimintaa ohjaavina ideologis-metodologisina normeina voi pitää tiedeyhteisölle asetettuja seuraavia Robert K. Mertonin (1968) esittämiä vaatimuksia:

- Arviointiperusteiden yleispätevyys tai universalismi: väitteen tieteellistä totuusarvoa on punnittava yleispätevin kriteerein, esittäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.
- Tiedon yhteisyys tai yhteisöllisyys: tieteellisen tiedon tulee olla tiedeyhteisön omaisuutta, ei yksityisomaisuutta.
- Puolueettomuus: tutkijoiden ura, asema tai maine ei saa vaikuttaa tiedon pätevyyden arviointiin, vaan tulokset on arvioitava julkisesti em. tekijöistä riippumatta.
- Järjestelmällinen epäily: tuloksia on arvioita kriittisesti, julkisesti ja kollektiivisesti. - - "

http://www.mv.helsinki.fi/home/psaukkon/tutkielma/...

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back Vastaus kommenttiin #77

- - "Tutkimustulosten luotettavuus ja pätevyys

Tutkimuksen tasoa, johtopäätösten pätevyyttä ja tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida koko tutkimusprosessin kuluessa. Eräs tapa kohottaa tutkimuksen luotettavuutta on käyttää tutkimuksessa erilaisia aineistotyyppejä, teorioita, näkökulmia tai analyysimenetelmiä. Tätä kutsutaan triangulaatioksi. Siinä pyritään osoittamaan, että saatu tutkimustulos ei ole sattumanvarainen, vaan että samaan tulokseen voidaan päätyä erilaisilla lähestymistavoilla. Triangulaation idea soveltuu paremmin tiettyihin tutkimuksiin kuin toisiin. Niissä laadullisissa tutkimusmenetelmissä, jotka korostavat subjektin merkitystä tulkinnallisten tulosten tuottamisessa, idea triangulaatiosta ei ole samalla tavalla relevantti.

Tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta voidaan arvioida määrällisessä tutkimuksessa reliabiliteetin ja validiteetin käsitteiden avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan analyysin johdonmukaisuutta ja mittaustulosten toistettavuutta. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa aineiston analyysimittarit ovat päteviä: ne mittaavat sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata.

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan soveltaa tietyin osin reliabiliteetin ja validiteetin käsitteitä. Laadullisessa tutkimuksessa on olennaista arvioida tutkimuksen uskottavuutta ja luotettavuutta. Laadullisen tutkimuksen tulokset eivät esimerkiksi saa olla sattumanvaraisia ja tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä on voitava tutkia sitä, mitä tutkimuksessa on tarkoitus tutkia. Käytettyjen käsitteiden on sovittava tutkimusongelman ja aineiston sisältöihin. Luotettavuutta voidaan arvioida laadullisessa tutkimuksessa monin tavoin. Eräs laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen liittyvä näkökulma on yleistettävyys tai siirrettävyys: ovatko tutkimuksen tulokset yleistettävissä tai siirrettävissä myös muihin kohteisiin tai tilanteisiin.- - "

https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Minusta on hyvä selvitellä asioita ennen kuin mennään oikopäätä päätöksentekoon.

Tuossa kun Kalevi edellä kysyy selvityksestä, että mistä tiedät...
Niin uskoisin, että on hyvinkin tarkkaan tehty koko ajan selvitystä. Esim. norjalaisilta löytyy hyvää tutkimusta, Ole Humlum esim., "Humlumin edustama näkökanta ilmaston lämpenemiseen on vähemmistössä ilmastotutkijoiden keskuudessa. Hän on ilmaissut huolestuneisuutensa siitä, että poliitikot seuraavat pääosin vain yhtä tieteellistä koulukuntaa ilmastonmuutokseen reagoidessaan ja korostaa, että useiden koulukuntien esillä pitäminen olisi tieteelliselle keskustelulle tärkeää.[2] Humlumin näkökantaa on kritisoitu muun muassa siitä, että hän olisi valinnut dataa omiin malleihinsa selektiivisesti, jättäen malleihin sopimatonta dataa analyysin ulkopuolelle.[3] Humlum puolestaan on torjunut kyseisen kritiikin harhaanjohtavana ja virheellisenä.[4]"

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ole_Humlum

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No se oisi Humlumin ajatus normaalia, tieteessä on koulukunnat ja joku koulukunta esittää oman näkemyksen ja toinen voi korostaa jotain toista kohtaa.Täälläkin jutuissa esiintyy minusta koulukuntia ilmastomuutoksesta. Facebookissa oli ennuste, että talvesta tulee niin kylmä, että ei ole ollut niin kylmää 100 vuoteen. Nyt tuo ennuste ei perustu sammakkomiesten jttuihin. Sen sitten näkee, miten käy

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Viittasin tässä tieteellisin menetelmin syntyneeseen kokonaiskuvaan. Vastarannan kiiskejä tietysti löytyy. Jos Humlum nyt esimerkiksi olisi löytänyt jotain mullistavaa, olisi hänellä ollut keinot sen julkaisemiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #55

Ok, viittaat siis konsensukseen, jolloin on aikansa seurattu tieteellistä debattia ja todettu, että tämä on se linja, jonka mukaan jatketaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #58

Konsensus on harhaanjohtava termi, kokonaiskuva on parempi. Se syntyy siitä, että on teoria ja eri menetelmillä hankittua empiiristä aineistoa, jotka tulevat toisiaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #69

Joo, kokonaiskuva on hyvä. Luuletko, että ipcc pääsee vielä tällaiseen kokonaiskuvaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #70
Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen Vastaus kommenttiin #70

Vastaus #70

IPCC ei pääse ”kokonaiskuvaan” sillä

A. Ilmastonmuutoksen dilemma

Dilemma (m.kreik. δί-λημμα, "kaksois-olettamus") eli pulma on ongelma, johon on olemassa vähintään kaksi mahdollista vastausta. Retoriikassa vastaukset ovat usein epätyydyttäviä, mutta vastausten ei välttämättä pidä olla epätyydyttäviä, jotta ongelma voitaisiin luokitella dilemmaksi. Tyydyttävätkin vastaukset tekevät siis ongelmasta dilemman.

B. IPCC:n raporttien kirjoittajat (”konsensus-tutkijat”, ympäristöjärjestöjen edustajat ja valittujen maiden edustajat) ajautuvat ”yksimielisyydessään” dilemmaan, toistensa ja erityisesti rippumattomien tutkijoiden kanssa, Pulma on siis todellinen, eli valtaporukan mukaan ”ilmastonmuutos” on esitettävä kauhuskenaariona ”uskottavuuden” aikaansaamiseksi.

Niinpä se erityisraportti esitetään ”poliittisen agendan valepuvussa”:

YK:n ILMASTOPANEELIN (IPCC) RAPORTIN LAATIJOILLA POLIITTINEN AGENDA

Trump epäilee ilmastotutkijoilla olevan poliittinen agenda – lämpötila "voisi ihan hyvin palata takaisin" Presidentti epäilee edelleen, onko ilmastonmuutos ihmisten aikaansaannos.

https://satakunnankansa.fi/a/201252233

Työpaikkojen säilyminen tärkeämpää kuin taistelu ilmastonmuutosta vastaan, sillä ihminen ei voi mitään luonnollisten (Aurinko) tekijöiden vaikutuksia vastaan. Kuitenkin, Vihreiden Antero Vartia, saunasta ja eduskunnasta luopuva ilmastoahdistuksen uhri, kuvittelee seljättävänsä ilmastonmuutoksen! Voi pyhä yksinkertaisuus, onko tuulimyllyjä (Auringon vaikutusta) vastaan taisteleminen mitenkään täyspäisen ihmisen toimintaa?

US-pressa Donald Trump siis tietää, kuten moni muukin, tämän: Ilmastonmuutos on ilmiö, joka sisältää paljon enemmän poliittisia ja taloudellisia tarkoitusperiä kuin tieteellisesti todistettua faktaa.

Ovathan IPCC-raportin ”tieteelliset tutkimukset” pelkästään skenaarioita! Ja nyt julkaistun uusimman erikoisraportin tapauksessa kauhuskenaarioita, joilla ihmisiä pelotellaan.

Satakunnan Kansa-lehdestä löytyi erinomainen kirjoitus, joka selventää asiaa:

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

https://www.tapionajatukset.com/35840

https://www.tapionajatukset.com/35731

https://www.tapionajatukset.com/35689

https://www.tapionajatukset.com/35688

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No weather.com sivuston säätieteilijät ennustavat kylmää talvea, että semmosta oisi ollut 100 vuotta sitten meillä Suomessa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

En yhtään ihmettele, miksi ilmasto ja sää on kiinnostanut ihmisiä kautta historian. Siitä keskustellaan lähes jokaisessa tilanteessa, missä ihmiset kohtaavat.

Ensimmäisiä kommentteja yleensä on, että "onpa ilmoja pidellyt" jne. Joidenkin osalta tämä keskustelu on jäänyt periaatteessa tälle tasolle täällä US:ssa, somessa ja myös fb:ssa.

Mutta sitä todella ihmettelen, mistä kumpuaa se US:n ja somen, niin ikään fb:kin asiantuntijuus ilmakehätieteissä ja varsinaisia asiantuntijoita, jotka jotakin ilmakehätieteistä todella tietävät, heitä ei näissä paikoissa juurikaan tapaa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

64. Oliko linkki US:een, someen ja fb:iin?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

67.

Mikä oli blogissasi olevan kuvan (alunperin siellä oli graafi, joka esitti auringon ja merivirtojen vaikutusta ilmastoon) lähdetieto ja kuka tai ketkä olivat kyenneet mittaamaan auringon aktiivisuutta 1500 -luvulta vuoteen 1970 (luotettavat satelliitti-mittaukset aloitettiin vasta 1970 -luvulla), vai onko ks. graafilla tarkoitus syyllistää aurinkoa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset