arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Ihmisen kekseliäisyys

  • http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Tiedosto:Libellula_quadrimaculata_sulka_haro_1.jpg
    http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Tiedosto:Libellula_quadrimaculata_sulka_haro_1.jpg

Kenellä on ollut aikaa tarkastella kesällä luonnon helmassa eläimiä ja kasveja, huomaa edistyksellisten sudenkorentojen lentokyvyn tai pöllön äänettömän lähestymisen pimeässä.

Ihminenhän matkii ja hakee luonnosta ideoita, mutta ei pääse useinkaan lähellekään teknisissä ratkaisuissaan luonnossa kehittyneitä ratkaisuja. Nykyajan kulkupelitkin ovat vielä kehittymättömiä siihen verrattuna miten luonto on järjestänyt luontokappaleiden liikkumisen. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, autot ovat kevyempiä ja vähäruokaisempia kuin ennen.

Polttomoottori on pitänyt pintansa uusista keksinnöistä ja ideoista huolimatta, pieni dieselmoottori vääntää ja liikuttelee nykyisiä kärryjä ihan riittävällä tehokkuudella. Voisiko kuvitella, että kuitenkin vuosikymmenten päästä käydään huoltoasemalla tankkaamassa vettä, josta auton polttokennot saavat tarvitsemansa vedyn. Tai mennään edelleen nykyisillä polttomoottoreilla, mutta hiilidioksidi muunnetaan nanokokoisten katalyyttien avulla metaaniksi, jota voidaan käyttää polttoaineena jne.

Jokainen voi tehdä havaintoa luonnosta, hanhetkin muuttavat auroissa pienemmän ilmanvastustuksen vuoksi, vetovastuuta vaihdetaan systemaattisesti. Ihminen testaa autojaan tuulitunnelissa, jotta yksittäinen auto saadaan aerodynaamiseksi. Lisäksi auton voisi esim. helpommin ajaa junavaunuun, mikäli tarvitsee autoa perillä jne.

Oikeastaan kaikesta näkee, että meillä on ollut edullista polttoainetta, jota on voitu tuhlaillen käyttää. Tämä vain siksi, että luonnonoikkuna 300 miljoonaa vuotta sitten kehittyi sanikkainen, joka kasvoi kymmenien metrien pituiseksi, imien runsaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Mutta luonto ei ollut vielä kehittänyt hajottajasieniä, millä sanikkaisten ligniiniin varastoitunut hiili olisi saatu takaisin ilmakehään. No sitten hiiltä varastoitui valtavia määriä maaperään. Nykyään tämä hiili tunnetaan kivihiilenä, öljynä jne., jota käytämme lämmitykseen, moottorien polttoaineena, sähkön valmistamiseen etc.

Huuto on alkanut jo Rooman klubin ajoilta, että ne loppuvat. Eivät ne lopu, mutta niiden käyttöä tulisi rajoittaa. Käyttäen harkitusti kunnes kehitämme muita edullisempia energialähteitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

HS.fi/ Tiede 30.9.2018

Mehiläiset ovat vähentyneet maailmassa – Uuden tutkimuksen mukaan kasvintorjunta-aine glyfosaatti voi olla kuolemaksi mehiläisille:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005847520.html

---

Jouni, eivät ne lopu, mutta niiden käyttäjät saattavat loppua, jos emme huolehdi monimuotoisesta luonnostamme kokonaisuutena.

Älkää hyvät ihmiset käyttäkö enää Round Up -tuotteita eli glyfosaatteja rikkakasvien torjunnassa! Meiltä loppuvat mehiläiset ja sitä kautta ruoantuotannon romahtamisen kautta moni muu...

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/me...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, emme me kaikkia asioita tiedetä.

Kiitos Kirsi kun olet haukkana tärkeän tiedon perään.

Olen itsekin ollut epäileväinen tuon glyfosaatin suhteen. On käytetty vain joka kolmas vuosi juolavehnän torjuntaan, on pidetty se sillä kurissa. Jonkun verran sitä juolavehnää täytyy sietää. Ruiskutuksia on tehty myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä ja vielä lisäksi yöaikaan.

Ilokseni olen huomannut mehiläisten viihtyvän runsaslukuisina, samoin kimalaisten.

Nikolai Holopainen

Öljyn alkuperä? Jospa se kumpuaa maan uumenista. Ilmastonmuutosteoria, että öljynalkuperäteoria ovat kenties feikkiteorioita. Meinaa usko mennä tieteeseen.

http://www.engdahl.oilgeopolitics.net/Geopolitics_...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nämä fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet kauan sitten, mutta kyllä niitä syntyy lisää tälläkin hetkellä.

Hysteria on syntynyt siitä, että josko ihminen käyttää ne loppuun muutaman sukupolven aikana. No öljyä nyt ei kannattaisi polttaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jyväskylä on edelläkävijä glyfosaatin käytön lopettamiseksi. Katso KSML-verkkolehti 30.9.2018 (maksumuurin takia tässä koko teksti):

"Jyväskylä vähentää kiistellyn torjunta-aineen käyttöä – Glyfosaatin korvaaminen aiheuttaa jatkossa päänvaivaa puutarhureille

Puistojen hoidossa on sallittava jatkossa rennompi ilme, ennakoi ylläpitohortonomi.

Jyväskylässä Survon omenatarhasta kaikki kaupunkilaiset voivat hakea maistiaisia. Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo sanoo, että glyfosaatin käyttö rikkaruohojen torjunnassa tarhassa loppuu, muuten viljelmän hoito jatkuu ennallaan.

Jyväskylässä Survon omenatarhasta kaikki kaupunkilaiset voivat hakea maistiaisia. Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo sanoo, että glyfosaatin käyttö rikkaruohojen torjunnassa tarhassa loppuu, muuten viljelmän hoito jatkuu ennallaan.

Omenapuiden alla on isoja kasoja kuorikatetta odottelemassa Survon omenatarhassa Jyväskylässä. Urakoitsijalla on homma vielä kesken, mutta näinä päivinä kasat on lapioitu puiden alle.

Kuorikatteella käydään rikkaruohojen kimppuun, sillä Jyväskylän kaupunki on päättänyt lopettaa kiistellyn torjunta-aineen, glyfosaatin käytön Survossa sekä monilla muilla viheralueilla.

Jyväskylässä ainetta ei käytetä ensi kesänä enää Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen hoitamilla liikenne- ja viheralueilla keskustassa, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella.

Survossa omenapuiden alla riesana ovat olleet etenkin yksivuotiset lemmikit, jotka siementävät runsaasti, sanoo ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialalta.

Kun puiden alle levitetään riittävän paksu kerros katetta, lemmikin siemenet eivät pimeässä idä. Tähän saakka rikkakasvin taimet on ruiskutettu glyfosaatilla kahteen kertaan kesässä. Se on ollut nopea apu.

– Ruiskutuksessa aine imeytyy lehtien kautta rikkakasviin kuudessa tunnissa. Rikkakasvi kuolee parissa viikossa, eikä aineesta ole haittaa esimerkiksi omenapuille, kertoo Tarja Ylitalo.

Glyfosaatti on laajalti viljelmillä ja kotipuutarhoissakin käytetty kasvinsuojeluaineiden tehoaine. Sen yhteyttä syöpään on tutkittu laajasti viime vuosina. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei ole sitä syöpävaaralliseksi tai hormonitoimintaa haittaavaksi luokitellut. Virasto päätyi kuitenkin rajoittamaan sen käyttöä leikkipaikkojen lähellä.

Glyfosaatin vähentämisessä Jyväskylä on isojen kaupunkien etujoukoissa, arvioi Tarja Ylitalo. Käytön on lopettanut ainakin lahti ja vähentänyt Helsinki. Vesistöön päätyessään aine on myrkyllinen vesikasveille ja pieneliöstölle.

Keski-Suomessa moni pienempi kunta on jo glyfosaatista luopunut. Esimerkiksi Jämsässä ja Viitasaarella sitä käytetään vain haitallisen vieraslajin, jättiukonputken torjunnassa.

Jyväskylän päätös perustuu asukkailta saatuun palautteeseen, sanoo Tarja Ylitalo. Esimerkiksi Survon omenatarhassa torjunta-aineiden käyttö ei ole tuntunut asukkaista hyvältä, siitä on tullut kipakkaakin palautetta.

– Glyfosaatin käytölle on toivottu loppua. Sitä on ollut vaikea mieltää, että kaupunki on hoitanut omenatarhaa viljelyn ja sadon vaatimin menetelmin, Ylitalo sanoo.

Se on ollut tehokas ja kustannuksiltaan edullinen tapa torjua rikkakasveja, sanoo Ylitalo. Kaupungin puistoissa ja katukiveyksillä rikkakasvien ruiskuttamiseen on riittänyt noin 130 litraa glyfosaattivalmistetta vuodessa.

Glyfosaatin korvaaminen aiheuttaa jatkossa päänvaivaa puutarhureille.

– Se on oikeastaan ainoa käytössä oleva torjunta-aine viheralueilla. Nyt yritetään löytää muita keinoja. Suomessa on tutkittu esimerkiksi pelargonihappoa ja koivutislettä, mutta tehokkaiksi niitä ei ole todettu, Ylitalo sanoo.

Uusien koneidenkin käyttöä kaupunki tutkii. Vain harvoille paikoille sopisi kallis, kasvit nujertava kuuma sokerivaahtokäsittely.

Hoitomenetelmiä on kuitenkin muutettava, sillä käsin kitkemisen lisääminen tuskin onnistuu tarvittavassa määrin, arvioi Tarha Ylitalo. Se vaatisi kymmenen työntekijää lisää kesällä, kustannukset olisivat 900 000 euroa. Luvassa voi olla muutos puistojen istutustapoihin sekä viheralueiden hoitotasoon.

– Lisätään katteiden ohella peittävien kasvien käyttöä, ja käytetään tuuheaksi kasvavia kasveja. Sen lisäksi ruvetaan asennoitumaan eri tavalla puistojen hoitoon, sallitaan enemmän rentoa tyyliä. Kaikki ei voi olla tip top kuten englantilaisissa puutarhoissa, Ylitalo arvioi.
Glyfosaatti

Imeytyy lehtien kautta juuriin

Glyfosaatti on eniten myyty kasvinsuojelussa käytettävä tehoaine Suomessa. Valmisteita on kuluttajille ja ammattikäyttöön viljelyksille, puutarhoihin ja metsiin.

--

Euroopan unioni on hyväksynyt aineen käytön vuoden 2022 loppuun.

Glyfosaatti on orgaaninen fosforivalmiste. Se imeytyy kasviin lehdistä ja kulkeutuu myös juuriin estäen solujen kasvun.

Glyfosaatti on haitallista vesieläimille ja -kasveille

Kansainvälisen syöpätutkimuslaitos (IARC) on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti karsinogeeniseksi.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa ei ole luokitellut ainetta syöpävaaralliseksi, mutta se on asettanut rajoituksia sen saannille elintarvikkeista."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, parempi on varautua ja välttää vaaroja. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Muistan hämärästi lukeeneeni uutisenpätkän Kazastanista, vanhoja -60 luvulla tyhjäksi impattuja öljylähteitä otettiin uudestaan käyttöön kun ne olivat "täyttyneet" . Mahtaako nämä "lähteet" olla sellaisia joihin valuu koko ajan muualta maakerrosten läpi sitä raakaööliä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No näin sen täytyy olla. Kyllä öljyä on löydetty koko ajan lisää eri puolilta maapalloa. Sen loppumisesta tiedottaminen oli ennenaikaista.

Nikolai Holopainen

Näin juuri. Kommentti kolmen linkissä on tarinaa aiheesta. Maapallo onkin reaktori, joka tuottaa öljyä Fischer–Tropsch-menetelmän tyyppisellä prosessilla. Mielenkiintoista!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksi glyfosaatin suurimmista vaaroista ihmiselle on se, että se tappaa suolistobakteerimme, jotka itse asiassa tekevät ruoansulatuksen puolestamme.

https://articles.mercola.com/sites/articles/archiv...

https://articles.mercola.com/sites/articles/archiv...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllähän glyfosaattia mainostettiin luonnossa hajoavana aineosasena, näin sitten ei ollutkaan vaan sitä alkoi kertymään maaperään, ja päätyi jopa satoon ja sitä kautta ihmisiin ja eläimiin. Haitallistahan se on kaikille vesieliöille, niin miksi ei sitten ihmisellekin, aivan totta.

Nikolai Holopainen

Puhtaan oluen vaalijoille Saksassa veden, maltaan, humalan ja hiivan lisäksi juomaan on aineosaksi hiipinyt glyfosaatti kaikkien järkytykseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Joo, näin on päässyt käymään, ajatteles.

Mahtaa se olla järkytys sakemanneille, yhtälailla kun Volkswagen pimitti päästömittauksissa. Nyt on henki kulta kyseessä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Holopainen viittaa siis tähän:

"Ympäristöjärjestö löysi rikkaruohomyrkyn jäämiä saksalaisista oluista

Saksan panimoliitto pitää glyfosaattilöydöksiä epäuskottavina. Saksan riskinarviointiviraston mukaan löydetyt pitoisuudet eivät ole haitallisia ihmisten terveydelle." (jatkuu alla, vuodelta 2016)

https://yle.fi/uutiset/3-8700636

Nikolai Holopainen

Nähtävästi sama tutkimus. Ei terveyshaittoja vaikka...

The highest reading was 300 times the legal limit glyphosate in drinking water in Germany, it noted, concluding that the results were alarming, given that glyphosate had been ranked by the UN's World Health Organization (WHO) as carcinogenic.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ihminenhän matkii ja hakee luonnosta ideoita, mutta ei pääse useinkaan lähellekään teknisissä ratkaisuissaan luonnossa kehittyneitä ratkaisuja. Nykyajan kulkupelitkin ovat vielä kehittymättömiä siihen verrattuna miten luonto on järjestänyt luontokappaleiden liikkumisen."

Kuulostaa romanttiselta, mutta todellisuudessa hminen on tehnyt monta keksintöä, johon luontoäiti ei ole pystynyt. Kulkupeleistä puhuttaessa ensimmäisenä sellaisena tulee mieleen pyörä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, pyörästä tuli myös vallan symboli, Rooman valtakaudella keisarin ja sitä ennen etruskien väitetään käyttäneensä vaunuja kulkueessa, jossa juhlittiin sotaväen paluuta. "Triumfin viettäjä oli triumfaattori (triumphator). Hän matkusti vaunuissa kaupungin halki joukkojensa, sotasaaliin ja merkittävien sotavankien kanssa." https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Triumfi

Eiköhän myös teollinen vallankumous perustu paljolti pyörään ja höyryveturiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset