arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hyvä tarina myy - ostaisitko

  • Mistä ne jääkaudet saavat alkunsa
    Mistä ne jääkaudet saavat alkunsa

Teoriakin pitää osata myydä, mutta luonnontieteissä teoriaa pitää testata ja sen pitää todistaa fysikaalisiin tosiasioihin vedoten todeksi. Empiria viimeistään tulee vastaan ja voidaan teoria joko hylätä tai todeta sen olevan tosi - yhtäpitävä empirian kanssa.

Jo kauan on tiedetty ns. kasvihuonekaasujen pidättävän pitkäaaltoista lämpösäteilyä ja on oletettu niiden lisääntymisen ilmakehässä aiheuttavan myös lämpenemistä. Hiilidioksidi on ollut keskeisessä asemassa, mutta koska hiilidioksidi ei yksin pysty lämpötiloja nostamaan, vaan tarvitaan vesihöyryä nostamaan lämpötiloja niihin lukemiin, mistä nyt on ollut IPCC:n raporteissa puhetta. Eli hiilidioksidin tuplaaminen nostaisi lämpötiloja sen 3 °C, josta hiilidioksidin osuus olisi vain ~0,5 °C ja vesihöyryn osuus loput. Puhutaan palauteilmiöstä ja sopivasti on kytketty nämä kaksi asiaa yhteen. No todellisuudessa näin asia ei mene. Ilmastossa mikään asia ei ole näin yksioikoinen, tämä oli vain hyvä tarina, joka piti myydä poliitikoille ja päättävässä asemassa oleville. Ja hyvät tarinat myyvät. Meni kaupaksi kuin häkä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Risto Koivula

Neuvostoliitossa myytiin teoriaa Ob-joen kääntämisestä etelään, mutta siitä luovuttiin, kun se olisi jäähdyttänyt Jäämeren rannikkoa, kun lämpimän veden virtaus sinne olsi vähentynyt. Ja siitä aiottiin päin vastoin entistä pujehduskelpoisempaa, kuten siitä on tullutkin. Varsinainen tulppa siinä suhteessa on talvella pohjaan jäätyvän Lena-joen suiston eikä Ob- ja Jenisei-jokien yhteisen suiton kohdalla.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1747...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Noilla Siperian joilla on jo merten suolapitoisuuden kannalta merkitystä. Muistaakseni noilla vesillä on suolapitoisuus alhaisempi, juuri noiden lukuisien laskujokien ansiosta.

Kun en nyt aamutuimaan muista, mitä tuo alhaisempi suolapitoisuus taas vaikuttaakaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Hyvä blogi ja kannattaa lukea kommentitkin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Todella asiallista tekstiä, siis kuten myös tuo Koivulan blogi. Sen luettuani tuli mieleen, että mikähän mahtaa olla metaanin purkauma Siperiassa nyt ? Tuskin ainakaan vähenemään päin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

No en tiedä, tuskin ainakaan vähenemään päin.

Tätä alarmistit harrastavat, maalailevat kauhutarinoita värikkäin pensselein.

Tuo metaaniklatraattien purkautuminen merissä saa aikaiseksi myös ravinteiden nousua pintavesiin, josta seuraa kasviplanktonin kasvu, josta seuraa hiilidioksidin väheneminen ilmakehästä, josta seuraa...

Metaanikaan harvoin pääsee ilmakehään metaanina, vaan muuttuu hiilidioksidiksi...

Metaani taas ilmakehään päästessään nousee nopeasti ilmavirtausten mukana stratosfääriin, jossa auringon ultraviolettisäteily hajottaa sen osasiin.

http://earthobservatory.nasa.gov/Features/Aura/Aur...

"Methane (CH4), chlorofluorocarbons (CFCs), nitrous oxide (N2O) and water are injected into the stratosphere through towering tropical cumulus clouds. These compounds are broken down by the ultraviolet radiation in the stratosphere."

http://earthobservatory.nasa.gov/Features/Aura/Ima...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Luulisi että suolaton jokivesi jäätyy paremmin?

MIKÄÄN ei ole aivan suoraviivaista!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei niin.

Koivulan blogissa suolainen vesi ja metaani saavat aikaiseksi noita metaanipurkauksia.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Vesihöyry on itselleen palauteilmiö, merkittävämpi kuin CO2.

Tätä tosiasiaa vain ei haluta tuoda esille, koska se pilaisi ne hyvät myynti puheet.

Tätä yritetään kumota vesihöyryn lyhyellä viipymäajalla, mutta kun ilmaston energiataseen sykli on yksi vuorokausi. Siinä ei ole mitään merkitysta CO2 viipymäajalla.

Se energiamäärä minkä ilmasto pystyy sitomaan on mitätön siihen nähden mitä aurinko tuo energiaa tai miten valtava energiamäärä on sitoutunut meriin ja maaperään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Pieni oikaisu. Joillekin se voi olla mitätön sivuseikka, mutta vesihöyry ei generoi vesihöyryä, joten se ei itselleen voi olla palauteilmiö.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

23. Vesihöyry ei generoi vesihöyryä, kyllä se on lämpötilagradientit ja osa-paine. Tämän voi käydä tarkistamassa mistä tahansa fysiikan oppikirjasta, aina peruskoulu tasolta asti. Triviaali asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #24

Sitten ei varmaan hiilidioksidikaan, vai mitä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #26

26. Ei mikään aine generoi itse itseään, silloinhan se olisi ikiliikkuja.

Hiilidioksidi syntyy palamisen tuotteena.

Veden olomuodon muutokset syntyy myös lämpötilagradienteista ja osapaineesta.

Olisikohan poikien syytä istua uudelleen koulun penkille:)

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #27

Lopetetaan myös sitten puhuminen, että vesihöyry on CO2 palauteilmiö.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

28. No kertokaa pojat mikä sitten vaikuttaa ilmakehän koostumukseen nostaen sen lämpötilaa, jos auringon säteilyenergia ja suhteellinen kosteus on vakio?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

30. Juurihan sanoin, että suhteellinen kosteus ja auringon säteilyenergia on vakio ja vielä jatkokysymys:

Jos ilmakehä lämpiää tästäkin huolimatta, mikä sitä lämmittää ja mitä se silloin generoi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Kun ei lämpene, merivesi lämpenee.

Ns. kasvihuone ilmiö tapahtuu vasta ylemmissä kerroksissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Miten ihmeessä meri voi jatkaa lämpenemistään, jos suhteellinen kosteus ja auringon säteilyenergia ovat vakioita?

Mainitsemasi ns. kasvihuoneilmiö on tällöin säätelemässä maapallon lämpötilaa. Jos kasvihuoneilmiö muuttuu, silloin muuttuu myös lämpötila.

Käyppä vielä läpi hiilidioksidin ja vesihöyryn faasimuutoksia troposfääristä paussien kautta ylimpiin kerroksiin (paine ja lämpötila).

Pahoittelen, mutta en oikeastaan jaksaisi jauhaa näitä perusasioita sen enempää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Merivesi voi pidätellä lämpöä jonkin aikaa, kun auringon lyhytaaltoinen säteily lämmittää merta pääasiassa ja voi se atropogeeninen pitkäaaltoinen säteily osallistua myös merten lämmittämiseen pieneltä osin. Haihduttaminen sitten jäähdyttää ilmakehää, you see.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #29

Ei CO2 ole nostanut ilmakehän lämpötilaa. Ajattaleppa vuorokautinen lämpötila vaihtelu voi olla helposti sen 20 astetta, no hyvä on kelviniä. Vai haluatko fahrenheiteissa. Ei ilmastollamme ole mitään tiettyä lämpötilaa. Ilmakehämme on elinolosuhteiden mahdollistaja. Otappa taskulaskin ja muuta tämä väitetty 0,8 lämpötila yksikön kohoaminen energiaksi ja vertaa sitä päivittäiseen energia annokseemme mitä saamme auringolta. Voit verrata sitä myös merien sisältämään energiaan. Ilmakehä on pääsääntöisesti kaasua, ja sen energiatiheys on aivan mitätön. Se että siellä on "vettä", saamme olla vain kiitollisia.

Mieti myös sitä, että mitä CO2 lisäys aiheuttaa molekyylitasolla. CO2 sekoittuu varsin hyvin tasaisesti muiden ilmakehän kaasujen kanssa. Jokainen molekyyli vie tietyn tilavuuden eli se lisäys kasvattaa ilmakehäämme ulospäin. Tähänastinen lisäys on kasvattanut ilmakehäämme säteensuuntaisesti alle 6 metriä. Mikä on sen 6 metrin vaikutus?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #42

42. Nämä ovat trivialiteetteja eli en lähde tähän väittelyyn. Minulle on kyllä kohtuullisen selvää, mitä tarkoitetaan ilmastonmuutoksella ja miten se on fysikaalisesti mahdollista. Koita nyt keskittyä vain niihin omiin henkilökohtaisiin käsityksiisi ja pyri vahvistamaan tai oikaisemaan niitä. Näin olen tehnyt minäkin n. 40 vuoden kokemuksella.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #43

Sitä voi aivan hyvin harhailla väärillä poluilla vaikka koko ikänsä, tai olla oikealla polulla vuorokauden.

Luotan omaan päättelykykyyni enemmän kuin IPCC:n. Ilmeisesti tästä tarkoituksellisesti yritetään tehdä turhan monimutkainen. Kun se on ymmärrettävissä täysin, kun vain ottaa oikean lähestymiskulman, eli energian. Ei ikinä lämpötilaa, sekin on sanana aivan hullu, -tila. Tila on paikoilleen jämähtänyt prosessi, jota ilmastomme ei koskaan tule olemaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #47

47. Ehkä tilannetta enemmän valaisee se, että ilmastoa tutkii vähän isommassa kuvassa, kun puhutaan lämpötiloista. Mustan kappaleen säteilyä vasten saa tuntumaa todellisuudesta, kun sitä vertaa auringon spektriseen säteilyyn (Stefan-Bolzmann säteilylaki).

Itse asiassa, luonnossa voi tehdä havaintoja myös silmä-määräisesti värilämpötiloina, aina mustasta - valkoiseen. Vaikka ihmisen silmä kykenee havaitsemaan vain osan spektristä, silti kykenemme näkemään omin silmin, mitkä materiaalit säteilevät lämpösäteilyä enemmän mitkä vähemmän, aina näkyvän spektrin keskeltä kohti ultraviolettia ja infrapunaa.

Tähän pätee myös se Suomalainen sanonta, ”Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee”.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #48

Ymmärtäisin kyllä, jos päättelyketjussani jokin kohta pettäisi. Sitä vain ei ole vielä tullut vastaan. Ei edes sinun ansiokkaalla avustuksella.

Nyt lähden palelemaan suolle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #49

49. Ei muuta kuin lämmintä päälle ja luontoa tarkkailemaan..

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tuosta vesihöyryn osuudesta ilmastomalleissa on hieman erilaista tietoa. IPCC:n 4. raportissa AR4 vuodelta 2007 vesihöyry lisäsi muiden kasvihuonekaasujen vaikutusta kaksinkertaiseksi. Alempi ilmastoherkkyysarvo (TCS/TCR) on ollut jo pitkään IPCC:n mukaan n. 1,8 astetta eli CO2:n pitoisuuden nousu arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm nostaa lämpötilaa n. 0,9 asteeseen ja sitten veden positiivisen takaisinkytkennän kautta eli vesihöyryn määrän nousun johdosta lämpötila nousee saman verran. Viimeisessä raportissaan AR5 vuodelta 2011 IPCC ei ole enää varma vesihöyryn tarkasta osuudesta, vaan kirjoittaa, että se nostaa muiden tekijöiden vaikutusta 2-3 kertaiseksi. Tieto ei siis ole lisääntynyt, vaan on tullut epävarmemmaksi.

Korkeampi ilmastoherkkyysarvo (ECS) 3,0-3,5 astetta taasen johtuu muiden takaisinkytkentäilmöiden vaikutuksesta, joita on mm. maapallon kokonaisheijastavuuden lasku mm. lumipeitteen ja ja jäätiköiden sulamisen johdosta. Nämä ilmiöt tapahtuisivat vuosisatojen kuluessa. IPCC itse kirjoittaa, että TCR-arvo on se, jota kannattaa käyttää. Petteri Taalas tietysti käyttää puhuessaan aina arvoa 3,5 astetta.

Tässä veden takaisinkytkennässä on vain sellainen empiirinen näkökohta, että mittaukset eivät osoita tällaista ilmiötä. Esimerkiksi vuosina 1975-2000 jolloin tapahtui pääosa nykyisestä lämpenemisestä, niin pitkän ajan vesihöyrymäärä hienoisesti laski. ENSO-ilmiön aikana (El Nino / La Nina) veden positiivinen takaisinkytkentä toimii. Sen osoittavat samat kosteusmittaukset.

Tässä blogissani kuvassa 1 on sininen käyrä, joka osoittaa asian NOOA:n mittausten mukaan. Ne mittaukset ovat lähes ainoat globaalit mittauket, jotka asiasta ovat:
http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232267-...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä se näin menee, epävarmuutta on tullut raportointiin. Tuo ilmastoherkkyyskin on pysynyt suurinpiirtein samassa haarukassa, välillä leveämpi, välillä kapeampi.

Vesiplaneetta maa kun on, vedellä on suurempi merkitys kuin hiilidioksidilla lämmön ylläpidon kannalta, hiilidioksidi raskaana kaasuna taas laskeutuu lähelle kasveja, josta kasvit saavat sen fotosynteesin toteuttamiseen.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

"Korkeampi ilmastoherkkyysarvo (ECS) 3,0-3,5 astetta taasen johtuu muiden takaisinkytkentäilmöiden vaikutuksesta, joita on mm. maapallon kokonaisheijastavuuden lasku mm. lumipeitteen ja ja jäätiköiden sulamisen johdosta."

Ei vaan siitä, että ECS on määritetty kun ilmasto on saavuttanut tasapainon (Equilibrium) ja tähän menee satoja vuosia. TCR (transient) on taas poimittu kohdasta, jolloin lämpeneminen on vielä kesken. Lumipeitteen ja jäätiköisen sulaminen on huomioitu kummassakin.
https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/345.htm

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

11. Tuo efektiivinen ilmastokerkkyys vaikuttaa järkevältä:

=> 1/e = T / (F - dHo/dt) = T / (F - Fo)

Tehollinen herkkyys muuttuu tasapaino-herkkyydeksi tasapaino-olosuhteissa 2xCO2-pakotuksella. Tehokas tapa ilmaista ilmastoherkkyyttä on mitata palautteiden voimakkuutta tiettynä ajankohtana, ja se voi vaihdella historiallisen ja ilmastotilan pakottamisen myötä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Kun päästää vähän tästä sidonnaisuudesta CO2:een, tulee tarkastelleeksi muitakin herkkyyksiä...

"These opposing views lead to fundamentally different interpretations of how climate change and the associated changes in temperature, precipitation, and ENSO dynamics will impact the global land carbon sink. Furthermore, a recent study (Wang etal 2014) found that the temperature sensitivity of tropical ecosystem has increased over the last five decades, and may be modulated by the moisture conditions, implying that interactions between heat and moisture may be important."

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-932...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 11 Laaksolle. TCS:ssä on vain veden takaisinkytkentä sekä pinnan takaisinkytkentä, mutta ei pilvien takaisinkytkentää. Tosin tämä IPCC:n lausunto on ristiriidassa sen kanssa, että IPCC:n TCS-arvo voidaan laskea pelkästään CO2:n lämmitysvaikutuksen ja veden takaisinkytkennän perusteella.

ECS-arvossa on muita takaisinkytkentöjä. Laakson kommentista saa sen käsityksen, että maapallo hakeutuu tasapainotilaan ilman, että mikään tekijä muuttuu. Miten silloin lämpötila voi nousta? Kas siinä kysymys. Laakso heittelee tapansa mukaan kommentteja, mutta perusteluja niille ei löydy koskaan.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #35

Eikö tuo minun laittama linkki ja kuva ole aika hyvä perustelu? Siitä näkee suoraan miltä ajanhetkeltä tuota kyseistä ilmastomalliajoa nuo TCR ja ECS on määritelty. Eikö se aika hyvin tue minun väitettä vai oletko eri mieltä?

"TCS:ssä on vain veden takaisinkytkentä sekä pinnan takaisinkytkentä, mutta ei pilvien takaisinkytkentää. "
Tarjoappas sitten itse vuorostasi tälle joku lähde? Minä tarjoan vastaväitteelle: "The red curves are from a coupled AOGCM simulation" noin sanotaan tuossa linkissänikin. AOGCM on Atmosphere-Ocean Global Circulation Model. Siitä taas voit lukea vaikka Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/General_circulation_...
Sieltä löydät myös juttua pilvistä, jotka on kyllä mukana malleissa, tosin epävarmuuksiahan niihin liittyy julmetusti.

"ECS-arvossa on muita takaisinkytkentöjä. Laakson kommentista saa sen käsityksen, että maapallo hakeutuu tasapainotilaan ilman, että mikään tekijä muuttuu."
Tämä nyt on aika perusasioita: Hiilidioksidi lämmittää ilmakehää->maapallon energiatasapaino järkkyy = maahan tulee enemmän energiaa kuin sieltä poistuu->ilmasto lämpenee->lämmin ilmasto säteilee enemmän energiaa-> lämpeneminen jatkuu niin pitkään kunnes maasta poistuva energia vastaa sinne tulevaa energiaa <=> Tasapainotila
Ja tosiaan kestää hetki ennen kuin meret lämpenee ja siksi tasapainotilan saavuttamiseen menee satoja vuosia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #38

Tuota, kun tuossa varsin nimekkäät ilmastotutkijat puhuvat siitä, että miten lisääntynyt lämpö 1900-luvulla ei olisikaan jäänyt ilmastosysteemiin vaan olisi säteillyt takaisin avaruuteen. Vain 1/3 osa lämmöstä olisi mennyt meriin.

Tästä myös mittaukset TOA:ssa kertovat.

Joten ei tässä olisi hätiä mitiä, pieni lisälämpö ei kai ketään haittaa. Vrt. edelliset lämpökaudet, keskiajan lämpökausi, roomalainen ja minolainen lämpökausi.

Much of the energy that has been added to the Earth’s climate system in the 20th century through net radiative forcing has been taken up by the ocean (32). However, a large fraction of the energy that could be trapped due to the impact of radiative forcing has not been added to the climate system at all but rather has been lost to space, because the Earth has already warmed and therefore must radiate more energy. Observations and models both suggest that about two-thirds of the net radiative forcing (warming by anthropogenic greenhouse gases less cooling by stratospheric and tropospheric aerosols) of the past half century has been radiated to space, while about one-third has been absorbed by the ocean (33–35).

http://www.pnas.org/content/pnas/107/43/18354.full...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. Minun mielestäni ihan riittävät perustelut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Suosittelen blogistia ja osin myös kommentoijia ottamaan selvää, mitkä ovat hiilidioksidin ja vesihöyryn faasi-muutokset ilmakehän alimmista kerroksista ylimpiin. Siitä selviää, mikä on lämpötilan ja paineen merkitys palaute-ilmiöissä ja mikä generoi vesihöyryä ja miksi hiilidioksidi käyttäytyy ylimmissä ilmakehän kerroksissa kuten vesihöyry. Samalla selviää myös todellinen hiilidioksidin ja vesihöyryn suhteellinen vaikutus ilmastossa.

Meriin päätyy n. 1/3 hiilestä fossiilisina polttoaineina. Meret ovat teollisen ajan alusta lähtien imeneet yhteensä n. 525 mrd tonnia hiiltä. (Earth and Planetary Science Letters).

Joidenkin laskelmien mukaan, ilmakehässä vuonna 2100 on n. 930ppm hiilidioksidia, nyt se on n. 400ppm. Merten PH taas vähenee samassa ajassa peräti 7.8:aan, nyt se on 8.1. Muutos on valtava, sillä PH-asteikko on logaritminen. Pelkkä 0.1:n yksikön lasku tarkoittaa happamuuden lisääntymistä 25%:lla.

Toinen kysymys tietysti on, riittääkö vuoteen 2100 hiilivarannot vastaamaan 930ppm hiilidioksidi-pitoisuutta ilmakehässä, pahoin pelkään että riittää.

Edelleen hieman ihmettelen käsityksiä hiilidioksidin minimaalisista vaikutuksista?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hiilidioksidilla olisi vaikutusta koko spektrin keskiosalla vasta ylemmissä ilmakehän kerroksissa.

"Tropical Mean Annual Temperature (TMAT) and Tropical Mean Annual Precipitation (TMAP)"

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-932...

"Overall, our findings provide new insights into the roles of, and the interactions between, temperature and precipitation in controlling the global terrestrial carbon sink, and therefore into the future response of the global carbon cycle to climate variability and change."

"Kaiken kaikkiaan löydöksemme antavat uusia näkemyksiä lämpötilan ja sademäärän vuorovaikutuksista maailmanlaajuisen maanpäällisen hiilidioksidin hallinnan valvonnassa ja siten globaalin hiilen kiertokulun tulevaisuuden vastauksena ilmaston vaihtelevuuteen ja muutokseen."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Ilmastomallit näyttävät vesihöyryn osalta positiivista takaisinkytkentää, todellisuudessa asia on päinvastoin. Todellisuudessa asiaa aletaan vasta ymmärtämään.

”These processes are represented with varying degrees of realism, complexity, and accuracy in current climate models, and large errors exist in all models. For example, how much high-latitude clouds will thicken depends on how models represent the poorly-understood processes responsible for the freezing of droplets into ice crystals, and the removal of cloud water by precipitation.” http://www.advancedsciencenews.com/cloud-feedback-...

http://www.atmos.washington.edu/~dennis/cloud_fdbk...

”The radiative impact of clouds is measured as the cloud-radiative effect (CRE), the difference 86 between clear-sky and all-sky radiative flux at the top of atmosphere. Clouds reflect solar radiation (negative SW CRE, global-mean effect of -45 W m-2 87 ) and reduce outgoing terrestrial radiation (positive LW CRE, 27 W m-2 ), with an overall cooling effect estimated at -18 W m-2 88 (numbers from Henderson et al.33 89 ).”

http://www-pcmdi.llnl.gov/projects/cloud_feedbacks/

http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/acp-2017-48...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttin 8.Tarkkaan ottaen tulevaisuuden laskelmia kutsutaan skenaarioiksi. Tosin IPCC käyttää sitäkin termiä väärin,koska heidän "skenaarionsa" alkavat vuodesta 1750. Tuo skenaario RCP8.5, että vuonna CO2-pitoisuus olisi 930 ppm edellyttäisi nykyisen CO2-pitoisuuden vuosikausikasvun olevan yli kaksi kertaa nykyinen, joka on täysion epärealistinen. Kuitenkin juuri tuo skenaario on Pariisin sopimuksen pohja, jos mitään ei tehdä.

Parhaat arviot tämän hetken öljyn ja kaasun riittävyydestä (mm. BP) osoittavat niiden loppuvan 2060-luvulla. Hiiltä toki riittää pitemmäksi ajaksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sitten kun otetaan huomioon myös öljyhiekka ja liuskekaasu (kuten IPCC tekee) huomataan, että fossiiliset eivät tällä vuosisadalla ole loppumassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kommenttiin 36. Minulle on kyllä kohtuullisen selvää, mitä tarkoitetaan skenaarioilla. Parhaita arvioita fossiilisten riittävyydestä maaperässä, on kyllä lähes mahdoton arvioida. Pahoin pelkään, että olivatpa ne mitkä tahansa, nykyisellä energiapolitiikalla ne tultaisiin joka tapauksessa kaivamaan esiin ja käyttämään. Siksihän niitä skenaarioita osin myös luodaan, ettei kaivauksia tehtäisi, vaikka skenaariot ovatkin ääripäissä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

16. Yritä nyt kuitenkin keskittyä niihin faasimuutoksiin vähän isommassa kuvassa. Toisaalta säteilypakotteissa pääsee jyvälle jo tekemällä silmämääräisiä havaintoja.

Ihmisen silmä on yllättävän tarkkaa erottamaan väri-lämpötiloja, aina mustasta - valkoiseen (SML -tappisolut) suhteuttamalla ne mustan kappaleen säteilyyn (Kelvin). Näin säilyy suhteellisuuden taju. Ei muuta kuin luontoa tarkkailemaan.

”Katso syvälle luontoon, ymmärrät elämää paremmin” Albert Einstein.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

”The method suggests a practical distinction between forcing and feedback to be made on the basis of time scale, namely, that we should regard all radiative changes as forcing that come about rapidly compared with the time scale of climate change as measured by ΔT, for instance within much less than a year. Our definition of forcing due to CO2 includes not only its instantaneous greenhouse effect and stratospheric adjustment, but any other rapid adjustment of the system that may occur, in particular due to clouds. It is a familiar idea that the radiative effect of cloud changes may be counted as forcing since this is the case for the indirect and semidirect effects of aerosols. In all of the GCMs examined in the present work, CO2 also is found to induce small but statistically significant cloud forcing. Longwave forcing is usually negative and shortwave usually positive, so they compensate to some degree, but the sum is negative in most models.”

”In all of the GCMs examined in the present work, CO2 also is found to induce small but statistically significant cloud forcing. Longwave forcing is usually negative and shortwave usually positive, so they compensate to some degree, but the sum is negative in most models.”

https://journals.ametsoc.org/doi/full/10.1175/2007...

Albert A oli kyllä oikeassa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Yle on ostanut tarinan aivan karvoineen päivineen. Aamutelkkarissa N. Wancke väkisin ymppäsi ilmastonmuutoksen , siis sen muka ihmisen aiheuttaman, makean veden kalojen ja muiden lajien sukupuuttoon. Haastateltava ei oikein lähtenyt propagandaan mukaan, vaan korosti kasvavan ihmispopulaation merkitystä kalastuksen, maanmuokkauksen, vieraslajien levittämisen yms. kautta.

https://yle.fi/uutiset/3-10425280

Eilen törmäsin pariinkin otteeseen YLE:n perättömään ilmastovaikuttamiseen. Oltiin yhdessä mustahiilisaulin kanssa niin huolissaan, ettei Trumppi puhunut ilmastosta mitään YK:ssa ja sitten oli jokin toinenkin

Tämä on huolestuttavaa, sillä tällaisella propagandan jatkuvalla toistolla on vaikutus äänestäviin ja muita valintoja tekeviin ihmisiin kuten kouluopetuksellakin ja ihan ilman perusteita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä kai näistä tarinoista uuden Kalevalan saisi kasaan.

Nyt pitäisi löytää se tammenkaataja, joka kaataisi tammen pimentämästä maailmaa valolta.

Trump on kieltänyt ilmastopropagandan levittämisen.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Lämpö"paussin" syistäkin on keksitty satoja tarinoita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #40

Näin on, toinen toistaan kummallisempia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuntuu siltä, että säässä ja ilmastossa tapahtuvat fundamentit ovat edelleen hakusessa. Ei vieläkään osata tunnistaa, mitä eroa on säällä ja ilmastolla.

Jos piirtäisimme kaksi käyrää, joista ensimmäinen on sää ja toinen ilmasto, sää tekisi epäsäännöllisen säännöllistä suhteellisen lyhytaikaista sini-käyrää ja ilmasto sen keskiarvoista suhteellisen pitkä-aikaista trendiä.

Sama fundamentti pätee myös antropogeenisiin ja luonnollisiin muutoksiin, tosin antropogeenisen muutosvauhti on huomattavasti jyrkempi suhteessa luonnolliseen muutosvauhtiin. Eli antropogeeninen muutosvauhti dominoi tällä hetkellä.

Jos mennään eksakteihin lämpötiloihin ja niiden muutoksiin, ne mielestäni noudattavat samaa analogiaa. Se mihin globaalit lämpötilat muuttuvat ja asettuvat pitkässä juoksussa, ei ole yhden tekevää. Sillä on merkittäviä vaikutuksia globaalisti, joista emme vielä varmuudella tiedä, kuinka merkittäviä. Siksi on syytä ennakoida ja panostaa tulevaan, vaikka se taloudellisesti olisikin haastavaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset