arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hiilidioksidipäästöt Euroopassa versus Intiassa

  • Merten toiminnalla on ratkaiseva vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen
    Merten toiminnalla on ratkaiseva vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen
  • Metsät tasapainottavat hiilidioksidipäästöjä
    Metsät tasapainottavat hiilidioksidipäästöjä

Intiassa olisi paikallisesti edullisinta päästää hiilidioksidia ilmakehään kun Intian suuret aerosolipäästöt hillitsevät lämpenemistä paikallisesti. Euroopassa hiilidioksidipäästöt ovat ilmastolle tuhoisia, koska täällä on puhdas ilma.

Kun tehdään tarkastelua ihmisen vaikutuksesta ilmastoon, vähemmälle huomiolle jää metsien ja merten vaikutus päästöjä tasapainottavana tekijänä. Luonnolliset aerosolihiukkaset ylittävät moninkertaisesti ihmisen aikaansaamat hiukkaspäästöt. Ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on ihmisperäistä vain 5 %.

Hiukkasia ja tuhkaa tulee myös tulivuorista ja avaruudesta. Kaikella tällä on vaikutusta ilmastoon. Ihmisen vaikutus on häviävän pieni tässä katsannossa.

Metsien merkitystä on viimeaikoina korostettu ja asiaa on pidetty julkisuudessa, kun tämä on myös asia, johon ihminen voi vaikuttaa. Sensijaan merten osalta tätä samaa tarkastelua ei ole tuotu julkisuuteen, johtuen siitä, ettei meret ole kansallisomaisuutta. Tarvitaan jonkunlainen yhteinen neuvosto hallitsemaan maailman valtameriä.

Merten vaikutus on vaan niin suuri, että se peittää ihmisen osuuden ilmastonmuutoksesta helposti alleen. "There is 60 times more carbon in the ocean than in the atmosphere—partly because the ocean is so big. The mass of the world's oceans is roughly 270 times greater than that of the atmosphere. As such, the ocean is the greatest regulator of carbon in the atmosphere, acting as both a sink and a source for atmospheric CO2."

http://m.caltech.edu/news/study-cold-climates-and-ocean-carbon-sequestra...

Julkisuus asian ympärillä pyörii siis tämän lähes mitättömän pienen asian ympärillä. Tämä siis siksi kun tämä on se nimenomainen asia johon voimme itse vaikuttaa. Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tuotiin esille ehdotus hiilen sitomisesta maaperään, jolla olisi merkitystä myös ruuantuotannon kannalta. Hiilen maaperään sitomisella olisi merkitystä koko ihmiskunnalle.

Tutkijoilla on lisäksi tiedossa ne toimenpiteet, joilla merten "biologinen pumppu" saadaan mahdollisesti toimimaan. Ihmiskunnan päästöillä ei olisi tämän "toiminnan" käynnistämisen jälkeen senkään vertaa merkitystä eikä vaikutusta mihinkään.

http://www.nature.com/articles/nature11229

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Liitän tähän - taas kerran-Kauppalehden jutun ilmastonmuutoksesta ; toivottavasti kukaan ei ´loukkaannu´ toistostani :

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus...

"Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, tähänkin liittyy tutkimus, joka osoittaa, ettei ne päästöt Intiassa olisi haitallisia, kun siellä pienhiukkasten osuus lämpenemistä hillitsemässä on niin suuresta merkityksestä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikös tuo tarkoita sitä, että nokivasarat eli dieselautot kunniaan ja sauna lämpeämään puilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #4

Täällä on keksitty tuo Arktinen alue, joka alkaisi sulattaa jääpeitettään, juuri mustan noen takia.

Tämä siitä huolimatta vaikka on todettu mustan noen olevan paikallisen väestön aikaansaannosta. Kaukokulkeutumana Kiinasta ja Venäjältä voi joku prosentin osuus tulla sopivilla ilmanvirtauksilla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Valitettavasti pojilla menee laskutapa nyt peruskoulupohjalta. Pitoisuuksien kehitys tulee laskea vähintään ppmv /200 vuotta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ai, jos ihmisen osuus on 5%m päästöistä, niin aikaa on hyvinkin tuo 200 vuotta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Pieni tarkennus. Kiireessä tulee ilmaistua asioita kiireellä.

Eli pitoisuuksia tulee laskea vähintään ppmv /200:n vuoden ajalta (esim. 1750 - 2018).

Vuotuiset pitoisuudet voivat vaihdella jopa tuon 5% laskutavasta riippuen ja tilastojen epämääräisyydestä johtuen.

Toisaalta, muutosvauhti on oleellinen ei niinkään absoluuttiarvot, kun sellaisia ei ole.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #8

NOAA julkaisee hiilidioksidipitoisuudet neljän numeron tarkkuudella, joten vuotuiset CO2-pitoisuudet tiedetään aivan riittävän tarkasti. Ongelma ei ole ollenkkaan siinä asiassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #10

No jos noin tarkoilla mennään, sittenhän sen suhteen ei ole minkäänlaisia ongelmia. Kun tämän perusteella tehdään jatkolaskelmia, päästäänkin sitten lähes absoluutti-lukemiin.

Todellisuudessa kaikkia päästöjä on lähes mahdoton tilastoida ja kirjata neljän numeron tarkkuudella.

Toisaalta, vaikka olisikin tiedossa vuotuiset absoluutti-arvot, ne ovat realistisia vasta silloin, kun päästään selville pitkä-aikaisemmasta muutosvauhdista ja sen tarkkuudesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aerosolit tulevat sateen myötä alas. Ainoastaan stratosfääriin päätyvät hiukkaset tulivuorenpurkauksista pysyvät siellä jonkun vuoden.

Hiilidioksidipitoisuutta pystyttäisiin pitämään helposti tasapainossa merten "biologisen pumpun" avulla.

Muuten hiilidioksidi vähenee ilmakehästä logaritmisen käyrän mukaan, puoliintumisaika huomioiden, samaan tahtiin kuin se on lisääntynytkin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Totta, eli vähintään 200:n vuoden ajalta, jolloin hiilidioksidi-pitoisuuden muutosvauhti on ollut voimakas. Ilmakehässä olevat pitoisuudet säilyvät vähintään sen 200 vuotta, riippuen logaritmi x:stä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Huolimatta ihmisen tekemistä toimenpiteistä ilmasto muuttuu joka tapauksessa, kuten se on tehnyt koko olemassaolonsa ajan. Tämän voi jokainen käydä havaitsemassa kurkkaamalla syvän maaleikkauksen eri kerrostumien paksuuksia ja värejä. Näkyvät maakerrostumat ovat kätevä kalenteri muutoksien historiaan.

Uskoo sitten kuka mihinkin, niin varmaa on ainakin se, että ns. ympäristömyöntesyydellä tehdään ensisijaisesti tililä, sekä luonnollisesti myös politikoidaan härskisti. Oheisen linkin takana T&T osuvaa tekstiä samasta aiheesta.

https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/perusi...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tämä totta, alarmistit ovat olleet vaatimassa vielä enemmän riskipainotteista raportointia.

"Over the years, climate activists and professional doom-mongers have repeatedly accused the IPCC of  watering down the danger of climate change, of underestimating climate risks and of underestimating global warming."

https://www.thegwpf.com/climate-alarmists-accuse-i...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ei oikeastaan kannattaisi puhua alarmismista vaan realismista. Myönteisyys ja positivismi syntyy siitä, että ensin tunnustetaan realismi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

No niin, ajatustenvaihtoa tuokin?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jo vain...realismia tietokonemallien pohjalta......oliko tämä mulle vai kaimalle. Jos mulle, niin kannattaa painaa vastaa kommenttiin nappia aivan ensimmäiseksi ennen kirjoittamista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

17. No vaikka molemmille.

Millä muilla keinoilla voidaan määritellä realistisia skenaarioiden variantteja kuin tuhansien tutkimusten parametreista supertietokone-ajoina?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuosta voisit aloittaa.

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248287-il...

Ilmastossa ei ole säätönuppeja, niinkuin useimmat ilmastomallinnukset niin olettavat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

19. Itse asiassa minulle henkilökohtaisesti on kohtuullisen selvää, mikä on ilmastonmuutos ja mitkä prosessit siihen vaikuttaa ja kuten aiemmin olen todennut, en tarvitse siihen lisävalaistusta näillä palstoilla.

Mielipiteitä voi toki aina esittää ja jokainen voi yrittää sitä kautta tulla vakuuttuneeksi omista käsityksistään.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Yksikään mallinnus ei ole ollut realistinen, eikä sellaiseksi tule ennen kun tiedetään ihan kaikki ilmastoon vaikuttavat asiat. Ja niitä kaikkia asioita ei ehkä koskaan saada selville.
Ihan mikä tahansa sattumageneraattori antaa yhtä "luotettavia" ennustuksia kuin nykyiset "super"tietokonemallinnukset.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

20. Jospa Lehtinen ensin tutustuisi random-generaattorin toimintaperiaatteseen, sitten vasta super-tietokoneiden algoritmeihin ja laskentatehoihin. Onnea matkaan, kyllä se ero sieltä löytyy.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Onhan se "super"tietokoneen laskentateho ihan helvetinmoinen mutta jos ei tiedetä kaikkia muuttujia mitä sen pitäisi laskea niin sieltä tulee ulos ihan yhtä luotettava tulos kuin sattumalta saatu.

Olikos se R.Lindzen joka sanoi että, "tietomme ilmastosta on vielä primitiivisellä tasolla" . Vaikka tosta on jo aikaa niin ei ne tiedot ole oleellisesti muuttuneet.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

23. Tämä ei ihan pidä paikkansa. Muuttujia on jo nyt ihan riittävästi ja jos on hakemassa "kaikkia" muuttujia, -kuten sanoit, niitä ei koskaan löydetä. Joten eiköhän tyydytä niihin muuttujiin, mitkä meillä tällä hetkellä on.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #24

Juu ja juuri sen takia kun kaikkia ei tiedetä niin mallinnukset menee metsäkukkien puolelle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. No ei, vaan ne antavat tämän hetken informaatiota niistä muuttujista, mitkä meillä on käytettävissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset