arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Ymmärrystä vailla - miten ihminen oppii

  • Kasviplankton kasvaa paremmin kylmissä vesissä
    Kasviplankton kasvaa paremmin kylmissä vesissä
  • Maaperä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä
    Maaperä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä

Caltechin tutkijaryhmä on päässyt kiinni siihen mekanismiin, miten jääkausina valtameret poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Kasviplankton saa ravinteita enemmän kun ilmasto on kylmä ja tuulet kovempia, jolloin kovemmat tuulet tuovat rautaa mantereilta ja sekoittavat meriä enemmän tuoden ravinteita pintaan. Merten biologinen pumppu toimii tehokkaasti, eli hiilidioksidia poistuu ilmakehästä tehokkaasti. Tämän ovat tutkijat selvittäneet tutkimalla fossiilisia koralleja.

"Indeed, Wang found that higher amounts of 15N were present in fossils corresponding to the last ice age, indicating that the biological pump was operating more efficiently during that time. As such, the evidence suggests that colder climates allow more biomass to grow in the surface Southern Ocean—likely because colder climates experience stronger winds, which can blow more iron into the Southern Ocean from the continents. That biomass consumes carbon, then dies and sinks, locking it away from the atmosphere." https://authors.library.caltech.edu/75180/

No paljon on tutkittu, että mitä se hiilidioksidi saa aikaiseksi ilmakehässä, mutta vähemmän sitä, että mikä sen poistaa tehokkaimmin ilmakehästä.

EDIT: Meret toimivat kumpaankin suuntaan, sitovat hiiltä ja luovuttavat sitä. Jääkauden aikana biologinen pumppu toimii tehokkaammin, josta tutkijat tekivät selkoa. Biologinen pumppu voisi kyllä toimia tehokkaammin tällä hetkellä.

[Biological processes are the main driver of CO2 absorption from the atmosphere to the ocean. Just like photosynthesizing trees and plants on land, plankton at the surface of the sea turn CO2 into sugars that are eventually consumed by other creatures. As the sea creatures who consume those sugars—and the carbon they contain—die, they sink to the deep ocean, where the carbon is locked away from the atmosphere for a long time. This process is called the "biological pump."]

http://m.caltech.edu/news/study-cold-climates-and-ocean-carbon-sequestra...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

hiili co2 ei jääkausina korkealla

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, niin tuossa tutkimuksessa vilahtelee "likely" sana, että aivan varmoja tutkijatkaan eivät asiastaan ole.

No saavat enemmän määrärahoja tutkimuksilleen, kun jättävät epävarmuuksia ilmaan.

Mutta jääkautena ilmakehän hiilidioksidi painuu niin alas, että paljoa alemmaksi se ei voisi mennä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"New research from an international team of scientists reveals one of the mechanisms by which a colder climate was accompanied by depleted atmospheric CO2 during past ice ages."

Tutkimustuloksena tuo on ollut kyllä odotettavissa, että meret varastoivat hiiltä jääkauden aikana. No, meret luovuttavat hiiltä takaisin ilmakehään kun ilmat lämpenevät ja metsät valtaavat alaa mantereilla jääpeitteen vetäydyttyä. Ilmakehän runsaampi hiili samalla sitoutuu metsiin ja maaperään. Asia on tältä osin ihan kunnossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tätä kyseessä olevaa mekanismia, että merten biologinen pumppu toimii aktiivisemmin jääkautena kuin jääkausien välisenä aikana, voisi koittaa rukata ja onkin jo tehty joitakin suunnitelmia tämän hetken tilanteen muuttamisesta. Kysymys kun on tiettyjen hivenaineiden niukkuudesta avomerellä (rauta ja pii) ja ravinteiden puutteesta (typpi ja fosfori).

Monelta kantilta asiaa tarkasteltuna, ekologiset näkökannat huomioituna, voidaan päästä ehkä eteenpäin asiassa, pienin askelin.

Ehkä tärkeämpi asia olisi kuitenkin palauttaa merten valaat, jotka jätöksillään toisivat puuttuvat ravinteet avomerelle.

Lisäksi rautaa ja muita hivenaineita tulee tulivuorenpurkauksista ja avaruudesta.

"Abstract
[1] Volcanoes confront Earth scientists with new fundamental questions: Can airborne volcanic ash release nutrients on contact with seawater, thereby excite the marine primary productivity (MPP); and, most notably, can volcanoes through oceanic fertilization affect the global climate in a way that is so far poorly understood?"

https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.102...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no ,jos on fotoni,se oisi hiukkanen,ja elektroni ,siis ei solu ja solu muodostuu atomeista ja atomien ympärillä on elektronit ja eletronin pitäs olla hiukkanen,no sittenhän fotonin on helppo kiinnittyä atomin elektroniin, kait sillai. Hiili ja happi ovat atomeja ja niillä on elektronit eli co2 .No yhteistä fotonilla ja hapella ja hiilellä ovat nämä eletronit

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näin on. Happipitoisuus laskee kun hiilidioksidipitoisuus kasvaa ilmakehässä.

Merten toiminta on tässäkin suhteessa avainasemassa.

On heitetty arvioita, että kasviplanktonit tuottaisivat 50 - 80 % tarvitsemastamme hapesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"No paljon on tutkittu, että mitä se hiilidioksidi saa aikaiseksi ilmakehässä, mutta vähemmän sitä, että mikä sen poistaa tehokkaimmin ilmakehästä."

Tuokaan ei pidä täysin paikkaansa, tutkimustuloksia kyllä on, mutta tuota edellistä asiaa pidetään jatkuvasti julkisuudessa.

"Abstract
Fertilization of the ocean by adding iron compounds has induced diatom-dominated phytoplankton blooms accompanied by considerable carbon dioxide drawdown in the ocean surface layer. However, because the fate of bloom biomass could not be adequately resolved in these experiments, the timescales of carbon sequestration from the atmosphere are uncertain. Here we report the results of a five-week experiment carried out in the closed core of a vertically coherent, mesoscale eddy of the Antarctic Circumpolar Current, during which we tracked sinking particles from the surface to the deep-sea floor. A large diatom bloom peaked in the fourth week after fertilization. This was followed by mass mortality of several diatom species that formed rapidly sinking, mucilaginous aggregates of entangled cells and chains. Taken together, multiple lines of evidence—although each with important uncertainties—lead us to conclude that at least half the bloom biomass sank far below a depth of 1,000 metres and that a substantial portion is likely to have reached the sea floor. Thus, iron-fertilized diatom blooms may sequester carbon for timescales of centuries in ocean bottom water and for longer in the sediments."

http://www.nature.com/articles/nature11229

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Aina ei välttämättä tarvita äärimmäisen ekstakteja tieteellisiä metodeja. Silmä-määräisetkin havainnot kertovat paljon esim. valon käyttäytymisestä eri materiaaleissa värilämpötilan avulla, maasta - ilmakehään.

Karkeasti voidaan sanoa, että maan pinta emittoi ruskeahkoja sävyjä ja absorboi loput. Kasvit emittoivat vihreitä sävyjä ja absorboivat loput. Meret emittoivat sini-vihreitä sävyjä ja absorboivat loput. Ilmakehässä valkoiset pilvet emittoivat lähes kaiken säteilyn, kun taas tummat pilvet absorboivat jne.

Paljon voi päätellä ilman instrumentteja, mihin suuntaan eri väri-sävyt asettuvat spektrissä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, pitänee paikkaansa.

Tästä esimerkkinä kerrotaan maissinviljelyn olevan ilmaston kannalta hyväksi.

Maissipelto on suhteellisen vaalea ja kasvi on C4 kasvina tehokas yhteyttämään. Syväjuurisena kasvina juuret kuljettavat hiiltä maaperään.

Toinen esimerkki voisi olla vaaleat lehtipuut, kaupunkeihin pitäisi saada lehtipuita.

Totta, pilvien pitäisi olla vaaleita poutapilviä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

kasvit tykkäävät punasesta ja sinisesta, vihreä ruskassa häviää

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset