arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Melu vaikuttaa koko ihmisen kroppaan

  • Melulle altistuu erityisesti sydän ja aivot
    Melulle altistuu erityisesti sydän ja aivot

Melututkimus on edennyt pelkästä kuulon suojelusta koko kehoa koskevan altistuksen tutkimiseen. Erityisesti ihmisen sydän altistuu pitkäaikaisaltistuksena melulle. Matalataajuinen melu on useinkin se vaarallisin melu, koska ihminen ei välttämättä kuule sitä.

Alves-Pereira oli viime viikonloppuna pitämässä luentoa melusta johtuvien sairauksien tutkimuksista Ahlaisten koululla.

https://m.youtube.com/watch?t=242s&v=dHPkBNaSnZE

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Onneksi Suomessa työsuojelu toimii ja meillä näkyy asianmukaiset varoituskyltit meluisista paikoista ja kehoitukset käyttämään kuulosuojaimia. Kuulosuojaimia jaetaan myös konserteissa.

Ihan puhtain paperein Suomi ei melusaasteelta ole suojassa, sillä suomessa on valtavasti liikenteen aiheuttamaa melua. Meillä suositut polttomoottorit kun oikeasti toimii niin, että siellä moottorissa RÄJÄHTÄÄ kaasua lukemattomia kertoja minuutissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Missä meillä on tuulivoimaloita asutuskeskuksissa? Tässä on "lähellä", matkaa 6km.

Ei niistä ole häiriötä. Olen asunut näiden "lähellä" 18v.

Minulla kuitenkin korvissa tuntuu tinnutusta kun kävelen päiväsaikaan keskustassa koska liikenteen melu käy korviin. Sieltä ne desibelit lähtee millä on merkitystä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Suomessa lähdettiin kaavoittamaan 400 metrin turvarajalla asuntoihin ja karjasuojiin. Eli liian lähelle. Tuossa antia yhdestä seminaarista, missä asiaa on ruodittu.

"A widespread and serious public health hazard The Glasgow seminar was arranged and funded by concerned local residents living with the adverse health effects of wind turbine acoustic emissions. The key objective of the seminar was to inform and alert followers to new developments in the continuing 30-year debate on the wind turbine public health hazard. It followed other community-led infrasound seminars
held in Ireland. The problem is not confined to the UK; it has been of serious international concern stretching for many years, affecting an increasing number of human and other mammalian species worldwide.

http://www.windsofjustice.org.uk/wp-content/upload...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #8

400m saattaa hyvinkin olla liian lähellä. Tuohan ratkeaa tietysti jos nyt menisi sen mikrofonin kanssa olemassa olevien ropelien lähelle maastoon ja tekee mittauksia eri etäisyyksiltä. Se että ääntä lähtee ei ole ongelma. Olennaisesti vaikuttaa äänen voimakkuus, infra ääni mukaanlukien ja kuinka pitkiä aikoja altistuu äänelle. Sisätilat on esimerkiksi eri asia kuin ulkona.

Se tietysti huomioitavissa, että matalat taajuudet kantaa paremmin. Käytännössä voi tarkoittaa sitä, että isot ropelit ovat huonoja lähellä asutusta ja pitäisi sitten käyttää pienempiä.

Tällaisia oli ennen joka puolella, karjasuojien katoillakin: https://farm1.static.flickr.com/946/27356742427_4d...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

http://vbn.aau.dk/files/52554719/Moeller_og_Peders...

Henrik Møller Aalborgin yliopistosta on tutkinut asiaa. Pienistä tuulivoimaloista ei ole ongelmaa, vasta 2 MW:a teholtaan ylittävät tuulivoimalat aiheuttavat ongelmia.

"FORORD
Vindmøller bliver større og større, og der er opstået frygt for, at støjen fra møllerne derfor flytter sig nedad i frekvens, og at indholdet af lavfrekvent støj og infralyd vil stige og nå et niveau, hvor det kan genere naboerne. Dagspressen fortæller jævnligt om rumlende og generende støj fra store vindmøller, og det hævdes ofte, at støjen udbreder sig ret langt. Den videnskabelige litteratur om infralyd og lavfrekvent støj fra store vindmøller er derimod mere begrænset."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni, mitä mieltä olet alla olevasta lakiesityksestä? Poistaisiko tämä uusi laki ympäristön haitallisen melun? Esim. tuulimyllyistä aiheutuvan? Jos ei, miksi ei?

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260856-sa...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä pitkäaikaisaltistus voi olla vakava ympäristöhaitta terveydelle, joten uusi laki puree näihin tilanteisiin, astuskeskusten lähelle on pystytetty tuulivoimaloita liian lähelle. esim. Peittoonkorpi Porissa.

"Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, valtion valvontaviranomainen voi ryhtyä sellaisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi välttämättömiin toimiin, jotka eivät pelastuslain 32 §:n mukaan kuulu pelastustoimintaan."

Tanskassa poistetaan puolet pienistä maalle pystytetyistä tuulivoimaloista. Uudet isommat voidaan pystyttää sillä ehdolla, että lähimmät kiinteistöt lunastetaan markkinahintaan tuulivoimatoimijan toimesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jouni,

Alves-Pereiran esitelmä avasi juuri niitä ongelmia joista olemme keskustelleet, eli infra-äänien vaikutuksista kehoon. Ongelmahan ei liity yksinomaan tuulivoimaloihin, vaan myös muihin häiriölähteisiin kuten liikenteeseen jne. Kaupungeissa ja taajamissa on myös infra-ääniä, eli ongelma on huomattavasti laajempi. Luonnolliset infra-äänet eivät ole tasaisesti sykkiviä, kuten Alves-Pereira esitelmässään osoitti. Infra-äänien estämiseksi, tulisi edelleen miettiä uusia ratkaisuja niin teiden varsille, kuin asunto-tuotantoon ja tietysti tuulivoimaloiden sijainnille ja niiden kehittämiselle infra-äänien vaimentamiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ongelma on tietysti laaja, eikä rajoitu pelkästään tuulivoimaloihin, totta.

Ongelmiin on pureuduttu yhteiskunnassa, rengasvalmistajat, autonvalmistajat, dieselkoneiden valmistajat jne. ovat käyneet akustisia testejä läpi. Tuulivoimaloissa on aerodynaaminen melu se alue, johon ei ole voitu vaikuttaa. Mekaanista melua on saatu alas.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuulivoimaloiden aerodynamiikka on ongelmallinen kun halutaan lisää tehoja, mutta vähemmän matalataajuista värähtelyä.

Merkittävin tuulivoimaloiden melulähde sekä melun voimakkuuden että häiritsevyyden kannalta on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista melua.

Roottorilapojen tehtävänä on siis siepata mahdollisimman paljon ilma-massaa ja näin tuottaa sähköenergiaa. Ensimmäinen sähköä tuottava tuuliturbiini rakennettiin jo vuonna 1888, eli perusidea on niinkin vanha kuin 130 vuotta.

Ehkä olisi jo korkea aika alkaa keskittymään enemmän tulevaisuuden ratkaisuihin, jossa uudet tuuliturbiini-innovaatiot olisi integroitu jo infraan esim. pienimuotoiset - talo tai taloyhtiökohtaiset pystytuuliturbiinit (tuulitunnelit).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tuulivoimalat ikivanha keksintö, se vaan että tajuttiin sähköä vähän paremmin niin laitettiin se sitten pyörittämään generaattoria.

Onhan sillä tuulivoimalla toki liikutettu laivoja, pumpattu vettä, jauhettu viljaa ja jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset