arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Ilmastomallit

  • Hiilenkierto maaperässä
    Hiilenkierto maaperässä
  • Tutkimuksia hiilidioksidin viipymäajoista ilmakehässä, IPCC:n käyttämä viipymäaika = ~100 vuotta
    Tutkimuksia hiilidioksidin viipymäajoista ilmakehässä, IPCC:n käyttämä viipymäaika = ~100 vuotta

Hiilen kiertokulku maapallolla on luonnollinen prosessi, johon puuttumalla kovin radikaalilla toimenpiteillä vaikeuttaisi luonnollista toipumista hiilenkierron suhteen. Hiili kuuluu maaperään, josta se on viimeisen 300 vuoden aikana päätynyt ilmakehään ja meriin. Suunnanmuutos olisi nyt haettava ehkä tätä kautta ja enemmän perinteisin keinoin?

 

”Conclusions Major conceptual advances across the past 20 years in understanding soil C turnover are not yet reflected in the way in which soil biogeochemistry is represented in ESMs. Evaluating these advances in ESMs will identify how this new knowledge might alter expected responses of soil C stocks to climate change. In turn, insights from the models will expedite gains in basic understanding by identifying mechanisms that must be empirically researched before we can accurately simulate soil C turnover. These activities may initially increase the spread in the projected magnitude of soil C stock responses to warming, but should systematically improve confidence in the projections by factoring conceptual uncertainties into recommendations to manage human-induced changes in climate.”

http://fiererlab.org/wp-content/uploads/2014/09/Bradford_etal_2016_NCC.pdf    

”Johtopäätökset Merkittäviä käsitteellisiä edistysaskeleita viimeisten 20 vuoden aikana koskien ymmärrystä maaperän hiilen kiertokulun suhteen ei vielä näy siinä, millä tavoin maaperän biokemia on edustettuna maapallon systeemin mallinnuksissa [Earth system model (ESM)]. Näiden askeleiden arvioiminen mallinnuksessa yksilöi sitä, miten tämä uusi tieto voisi muuttaa odotettua vastetta ilmastonmuutoksen suhteen maaperän hiilivarastojen osalta. Oivallukset malleissa puolestaan jouduttavat saamaan perustietoja tunnistamalla mekanismeja, jotka tulisi olla empiirisesti tutkittu ennen kuin niitä voidaan tarkasti simuloida maaperän hiilen kiertokulun kanssa. Nämä toimet voivat aluksi lisätä ennakoitua merkitystä maaperän hiilivaraston kehityksen suhteen lämpenemistä johtuen, mutta pitäisi järjestelmällisesti parantaa ennusteiden luotettavuutta liittäen käsitteelliset epävarmuustekijät osaksi suositusten hallintaa liittyen ihmisen aiheuttamiin muutoksiin koskien ilmastoa.”

http://www.nature.com/nclimate/journal/v6/n8/fig_tab/nclimate3071_F3.html    

”This dual role for microbes raises the possibility that warming could accelerate the decomposition and stabilization of soil C, shifting stocks toward proportionally more protected forms of C that are less sensitive to warming (Fig. 3)65.”

 

”Tämä mikrobien kaksoisrooli nostaa esiin mahdollisuuden, että lämpeneminen voi kiihdyttää maaperän hiilen lahoamista ja stabilointia siirtäen hiilivarastot kohti suhteellisesti enemmän suojattuihin muotoihin, jotka ovat vähemmän herkkiä lämpenemiselle (Fig. 3) 65.”

http://www.nature.com/nclimate/journal/v6/n8/images/nclimate3071-f3.jpg  

”A new conceptualization of how soil C is formed and stabilized emphasizes that plant-C inputs on which microbes grow most efficiently result in larger protected stocks of soil C. Warming-induced increases in decomposition rates may then cause more unprotected (that is, more warming sensitive) soil C to be converted into stable pools, ultimately mitigating the presumed land-C–climate feedback because accelerated decomposition rates are balanced by elevated formation rates. The grey arrow depicts this theoretical shunt of soil C from more to less temperature-sensitive pools under warming via the microbial funnel into microbial product-mineral complexes.”

 

”Uudelleen hahmottamista sen suhteen, miten maaperän hiiltä muodostuu ja stabiloidaan korostaa kasvien hiilensaannin osalta tuotantopanoksia, joista mikrobit kasvavat tehokkaimmin johtaen suurempiin suojattuihin hiilivarastoihin maaperässä. Lämmityksen aikaansaamaa kasvua lahoamisen suhteen saattaa silloin aiheuttaa enemmän suojaamatonta (eli enemmän lämpenemiselle herkkää) maaperän hiiltä, joka pitää muuntaa vakaaseen muotoon, viime kädessä lieventämään oletetun maa-hiili-ilmaston palautetta siitä, että nopeutettu lahoaminen tasapainottaa kohonnut hiilen muodostuminen. Harmaa nuoli kuvaa tätä teoreettista maaperän hiilen sekoitusryhmää enemmän lämpöherkästä altaasta vähemmän lämpöherkkään altaan suuntaan lämmittäen mikro-organismeja kanavoimalla niitä tuottamaan kivennäisaineita.” Kts. kuva.

”Hundreds of studies have shown the effects of warming on soil-carbon (C) dynamics1,2. Much of this empirical research has been motivated by the possibility that climate warming will stimulate biologically mediated decomposition of soil  C to CO2 (refs 3–7). Enhanced rates of soil-C decomposition may reduce the capacity of the land to act as a CO2 sink, so that a greater proportion of anthropogenic CO2 emissions remain in the atmosphere8–10. The magnitude of this so-called carbon–climate feedback is therefore critical for estimating the allowable greenhouse gas emissions that are compatible with climate targets10. The soil is the largest store of C (~1,500–2,400  PgC) in the terrestrial biosphere, containing more than double the C of the atmosphere11–13. Hence, loss of even a small proportion of this store may result in higher atmospheric-CO2 concentrations and consequently additional planetary warming8,14.”

 

"Sadat tutkimukset ovat osoittaneet lämpenemisen vaikutuksista maaperän hiilen (C) dynamiikkaan1,2. Suuri osa tästä empiirisestä tutkimuksesta on ollut pohjana sille mahdollisuudelle, että ilmaston lämpeneminen edistää biologisesti maaperän hiilen lahoamista hiilidioksidiksi (viitteet 3-7). Nopeutettu maaperähiilen lahoaminen voi vähentää maan kapasiteettia toimia ilmakehän hiilinieluna, niin että suurempi osa ihmistoiminnan hiilidioksidista jää ilmakehään 8-10. Tämän niin sanotun maa-hiili-ilmasto palautteen suuruus on siis kriittinen, jotta sallittujen kasvihuonekaasupäästöjen arvioiminen olisi mahdollista yhteensopivan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi 10. Maaperä on suurin hiilivarasto (~ 1,500 - 2,400 PgC) maanpäällisen biosfäärin osalta, pidättäen sisällään yli kaksinkertaisen määrän ilmakehän hiiltä11-13. Siten vain pienen osan menetys tästä hiilivarastosta voi johtaa korkeampiin ilmakehän CO2 -pitoisuuksiin ja täten myös planeetan lämpenemiseen8,14."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen julkaissut kaksi tutkimusta hiilen kierrosta systeemissä ilmakehä-meri-kasvisto. Kasvistoon kuuluu myös maaperä. Kirjallisuusselvityksen perusteella valitsin seuraavat viipymäajat sille, kuinka nopeasti kasveihin sitounut hiil palaa takaisin ilmakehään: 55 % 7 vuotta, 12,5 % 15 vuotta, 12,5 % 15 vuotta ja 15 % 250 vuotta. Tarkkaavainen lukija huomaa, että 5 % jää palaamatta eli se määrä sitoutuu pysyvästi maaperään. Boreaalinen metsä on ylivoimaisesti paras hiilen sitoja maaperään.

Kuten on yleisesti tunnettua, niin n. 45 % vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä katoaa ilmakehästä jonnekin. Omat lukuni ovat, että 60 % meriin ja 40 biosfääriin eli kasvillisuuteen ja siitä on todisteena maapallon vihertyminen. Antropogeenisen hiilidioksidin viipymäaika tiedetään ydinpommikokeiden seurauksena, että se on 16 vuotta ja oma tulokseni on täsmälleen sama. Kokonaishiilidioksidin viipymäaika on tällä hetkellä 55 vuotta, muttas se kasvaa jonkin verran sitä mukaa, kun hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ei nouse yli 70 vuoden. IPCC:n tuhansien vuosien viipymäaika on satua. Mallini validointi eli oikeellisuus perustuu siihen, että se antaa erittäin tarkasti toteutuneet hiilidioksidipitoisuudet laskelmille alkaen vuodesta 1750 tai vuodesta 1960.

Mielenkiintoinen seikka muuten on, että hiilitase osoittaa täysin yksiselitteisesti, että n. vuoteen 1956 saakka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi enemmän kuin hiilidioksidiemissiot olivat eli merestä tuli ilmakehään enemmän hiiltä kuin sinne meni ilmakehästä. Ilmakehän hiilestä n. 20-25 % vaihtuu vuosittain ja se määrä on luokkaa 200 gigatonnia hiiltä; emissiot nyt 10 gigatonnia vuodessa eli 5 % tästä kokonaiskierron määrästä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Täsmälleen.

Itselläni on aivan tarkkaan samat olettamat lukujen suhteen, kiertoajat yms.

Maaperä on siitä mielenkiintoinen hiilen suhteen, että sitä ei saisi päästää lämpenemään missään välissä. Lämpimämmässä maaperässä lisääntyvät bakteerit, eikä niinkään sienirihmastot, jotka ovat hiilensidonnan kannalta parempia.

Maaperä pitäisi olla suojattuna kasvillisuudella. Viileä maaperä sitoo hiiltä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Amerikkalaiset ovat nyt keksineet tavan sitoa hiiltä maaperään, märehtijöiden avulla. Märehtijät samalla kun laiduntavat elvyttävät maaperän mikrobitoiminnan.

Laidunnuksen tulee olla hallinnoitua laidunkiertoa. Periaate on, että päästetään naudat uudelle laitumelle kun ruoho ulottuu polven korkeuteen asti ja ennen kun sorkat tuleva näkyviin vaihdetaan laidunta.

On mahdollista, että suuret biisonit tuodaan laitumille.

Amerikkalaisilla tai eurooppalaisilla oli tuhat vuotista hiiltä sisältävää maaperää tullessaan Amerikan preerioille. Hiili on nyt paikoin käynyt vähiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Pojat tuntuvan olevan liikuttavan yksimielisiä. Hyvä niin, sittenhän ongelmat globaalin hiilen osalta on ratkaistu..:) Jos olisi vielä reaaliaikaista näyttöä, se olisi myös uskottavaa realismia?

Viimeisimmässä blogissani olen käsitellyt differentiaaleja samaan teemaan liittyen, mutta harva tuntuu ymmärtävän, mistä on kysymys. Oli sentään yksi TkT, joka taisi ymmärtää.

Aina ja vain rakentavasti...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, rakentavasti on edetty, puolin ja toisin.

Paneutumalla asioihin voi sitä ymmärrystäkin tulla, jos on tullakseen.

Tekninen koulutus on hyvä ja fysiikan tuntemus on ehdoton edellytys näissä ilmastoasioissa ymmärrystä haettaessa.

Maaperätutkimukseen vaaditaan lisäksi biologia, kemian ja geologian opintoja.

https://www.bing.com/videos/search?q=Deep+Down+%26...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu, luvut olivat reaalsmaailmasta. Mitkä luvut niistä ovat mielestäsi väärin ja millä perusteella?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antero,

Olen monesti maininnut, että ei minun tehtäväni ole etsiä virheitä muiden tekemistä tutkimuksista. Otin kantaa vain siksi, että epäilyni sille, että IPCC:n arviot hiilidioksidin viipymä-ajoista olisivat pelkkää satua, on mielestäni mahdottomuus. Kysymys on siis fundamenteista, jotka perustuvat perus-logiikkaan.

Onko IPCC väärässä tai oikeassa, tulokset perustuvat erittäin laajoihin tutkimuksiin. On myös monia arvostettuja tutkijoita, joiden arviot hiilidioksidin viipymä-ajoista ovat vähintään satoja ja todennäköisimmin tuhansia vuosia. Suomalaisista tutkijoista mm. prof. Jouni Räisänen ja akateemikko Markku Kulmala mainitakseni.

Mielestäni kysymys on aina suhteellisesta muutos-vauhdista, kuten esim. δ13C. Prosentuaaliset ”paalutetut” arviot evät kuvaa sitä todellisuutta mikä tapahtuu ajassa, suhteellisena muutos-vauhtina. Pysyviä fundamentteja ei ole olemassa. Aina on olemassa johonkin suuntaan tapahtuvaa suhteellista muutosta. Mielestäni pienetkin muutokset ovat paljon mielenkiintoisempia, kuin ns. lopulliset arviot.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Freeman Dyson on päätynyt hiilidioksidin -molekyylin pysyvän ilmakehässä viisi vuotta.

Hänen laskelmissaan merten osuus hiilinieluna on isompi kuin Ollilan laskelmissa.

"Freeman Dyson:
You can get a rough estimate of the lifetime of a carbon dioxide molecule in the atmosphere by dividing the total mass of carbon in the atmosphere by the mass that is absorbed in photosynthesis by land vegetation each year. I do not know the exact numbers. Roughly,
the total atmospheric carbon is eight hundred gigatons and
photosynthesis absorbs seventy gigatons of carbon per year,
giving a lifetime of about twelve years. This is the average time that a carbon dioxide molecule spends in the atmosphere before it is absorbed by a land plant. I used this lifetime to estimate how long it would take for a major change in the land vegetation to produce a major change in the atmosphere.
This calculation completely ignores the ocean. In reality the flow of carbon dioxide into the ocean is about twice as large as the flow into land vegetation. So the lifetime of a carbon dioxide molecule in the atmosphere is really only about five years. Between two jumps into the land vegetation, an average molecule jumps twice into and out of the ocean.
I ignored the ocean in my estimate because I was considering only land management and not ocean management as a way of controlling carbon dioxide in the atmosphere. It is possible that ocean management may turn out to be technically more effective, but land management is politically easier because each country owns its own land."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

9. Arvostan toki Freeman Dysonia, mutta hän ei ole massa-laskelmissaan ottanut huomioon globaliteettia, eli hydrologista kiertoa.

Mitä on tapahtunut vulganismin aktiviteetin aikoihin ja mitä on tapahtunut viimeisten n. 200 -300 vuoden aikana. Kun puhutaan niistä hiilidioksidi-päästöistä jotka ihminen on suoltanut tänä aikana ilmakehään, on luokka 100 kertainen mitä vulganismi yhteensä.

Kun puhutaan kokonais-massoista hydrologisen kierron aikana, oletetut viiden vuoden viipymä-ajat ovat lähinnä tilapäisiä arvioita, joilla kokonaisuuden kannalta ei ole suurtakaan merkitystä.

Ne hiilidioksi-pitoisuudet jotka ovat vallitsevia, antavat realistisemman käsityksen. Prof. Keelingin tekemät reaali-aikaiset mittaukset kertovat tämän realiteetin. Laskelmat eivät riipu siitä, ketä niitä laskevat. Kysymys on ennemminkin siitä, pitävätkö ne paikkansa.

Tässäkin tapauksessa kysymys on siis muutos-vauhtien suhteesta, eli differentiaaleista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No tuosta linkistä näkyy tutkimusten tulokset hiilidioksidin viipymäajoista ilmakehässä.

Mistä IPCC on saanut viipymäaikalaskelmansa, jääköön arvailujen varaan.

http://jennifermarohasy.com//wp-content/uploads/20...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

11. Muutosvauhti ei vaan mene ymmärrykseen, valitettavasti. IPCC:n raportit ovat julkisia ja luettavaksi tarkoitettu. Kyllä se selitys sieltä löytyy, kun niitä riittävästi käy läpi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun löydät selityksen ja ymmärrät, niin kerro lähemmin.

Tässä vielä samasta linkistä arviota siitä, miten tuohon IPCC:n käyttämään lukuun on päästy.

[So where do the IPCC’s ~100 year residence time estimates come from? SkepticalScience goes on to offer this explanation: “However, when they (the CO2 molecules) leave the atmosphere, they’re simply swapping places with carbon dioxide in the ocean. The final amount of extra CO2 that remains in the atmosphere stays there on a time scale of centuries.”
I’ve been trying to make sense of this statement but haven’t been having much success. Maybe someone can make sense of it for me.]

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

13. Eräänlainen selitys tämäkin. Se miten itse ymmärrän tämän tässä kontekstissa, on juuri se ylimääräinen hiilidioksidi jota ollaan syöttämässä ilmakehään.

Luonnollinen hiilidioksidi, joka on muodostunut maapallon historiassa vulgaanisen toiminnan, -metsien, -kasvillisuuden ja fotosynteesin yhteydessä, on luonnollista. Tämä hiilidioksidi on aikojen saatossa huuhtoutunut hydrologisessa kierrossa meriin, maaperään ja osa jäänyt ilmakehään, fotosynteesin tasaessa muutoksia.

Vulgaanisesti aktiivisen toiminnan loputtua, Ihmisen toiminnan seurauksena hiilidioksidi-pitoisuus on alkanut lisääntymään ilmakehässä. Näissä pitoisuuksissa on mukana sekä ihmisen aikaansaamat pitoisuudet, mutta myös luonnollista kautta vapautuneet pitoisuudet. Näiden pitoisuuksien välinen suhteellinen muutos-nopeus kertoo, mikä dominoi tällä hetkellä.

Mielestäni on sanomattakin selvää, että jos ihmiskunta syöttää hiilidioksidia suoraan ilmakehään ja mitä vapautuu metsiä, -kasvillisuutta, sekä maata muokkaamalla, on merien metsien, kasvillisuuden ja maaperän kyky sitoa se takaisin heikentynyt. Toipuminen vie aikaa, syntyy viiveitä.

Niin kauan kun ilmakehässä olevat pitoisuudet ovat kasvussa, luonnollinen dynamiikka ei kykene pitämään hiiltä tasa-painossa. Tämän vuoksi globaalien pitoisuuksien viipymä-ajat ovat huomattavan pitkiä, vaikka maapallon vihertyminen olisi kasvussa.

Jos ilmakehän hiilidioksi-pitoisuudet alkavat taittumaan, silloin dynamiikka alkaa vähitellen korjaamaan hiilen tasa-painoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Onko mikään Ollilan ottamista asioista mennyt perille, esim. tämä maapallon vihertyminen, joka on mitattu lehtialaindeksillä ja satelliiteilla todettu.

Toinen Ollilan esille tuoma asia on emissioiden jakautuminen kasvillisuuden ja merten välillä, 45 % emissioista imeytyy vuosittain suhteessa 40 % kasvillisuuteen ja 60 % meriin.

Vielä lisäksi merissä on biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen pumppu ilmakehän hiilidioksidille, joten kaikki ilmakehästä imeytynyt hiilidioksidi ei voi jäädä vain "pyörimään" ilmakehän ja merten välillä, niinkuin IPCC:n johtoajatus kulkee. Ei vaan voi. Tämä on satua.

Lisäksi tuosta 10 GtC:tä, joka siis on 5 % (10/200) vuosittain ilmakehän kautta kiertävästä hiilidioksidista, jää maksimissaan tuo 5,5 GtC, todennäköinenluku on kuitenkin 0,7 % (5,5/800).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

15. Unohda koko juttu. Asiapohjainen estimointi menee perille. Jo se seikka, että ilmakehän hiilidioksi-pitoisuus on kasvussa, tulisi vähintään ymmärtää. Ei se synny sinne itsestään. Järki käteen pojat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

CO2:n kasvu ilmakehässä on todettu, sekin tiedetään kuinka paljon ihmisen toimet aiheuttavat päästöjä.

Sen sijaan se on satua, että vain ihmisen aiheuttamat päästöt jäävät ilmakehään.

Esim. kevätmuokkauksen yhteydessä maaperästä vapautunut hiili tulee välittömästi kasvillisuuden käyttöön, hiili ilmaa raskaampana kaasuna oikein hakeutuu fotosynteesin kautta kasvien käyttöön, kun muutenkin hiilidioksidimolekyyleistä on keväällä pulaa kasvukauden alussa.

Kaupungeissa puut kasvavat paremmin, ai miksikö, olisiko syynä tupruttelevien autojen hiilidioksidi ja rikki.

Paljon on tietenkin tehtäviä jäljellä. Pariisin sopimuksen yhteydessä otettu esille, "4 promille to soil" antaa lisää viitteitä tästä.

"2-3 Gt C year− 1, which effectively offset 20–35% of global anthropogenic greenhouse gas emissions. As a strategy for climate change mitigation, soil carbon sequestration buys time over the next ten to twenty years while other effective sequestration and low carbon technologies become viable."

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yksi tavattoman yksinkertainen testi CO2:n viipymäajalle. IPCC sanoo, että se on yli tuhannen vuotta. Mitä tämä tarkoittaa? Tehdään ajatuskoe. Ihmiskunta lopettaa kertalaakista CO2-emissiot. Jos 1000 vuoden viipymäaika olisi totta, niin ilmakehän CO2-pitoisuus lähtisi laskuun tavattoman hitaasti eli ppm:n murto-osia vuodessa. Muuten 1000 vuoden viipymäaika ei voisi toimia.

Nyt siis ilmakehästä poistuu n. 4,5 gigatonnia vuodessa hiileksi laskettuna. Mitä arvelet? Meniskö tuo poistumisnopeus saman tien nollille. No, ei menisi. Kyllä ilmakehästä seuraavan vuoden aikan poistuisi CO2:ta huomattava määrä. Ei ihan 4,5 GtC mutta melkein. Meret ja kasvillisuus ei voi mitenkään "tietää", että nyt CO2-emissiot loppuivat. Ne reagoivat ja toimivat vain ilmakehässä olevan kokonais-CO2-määrän perusteella. Jos nykyinen määrä n. 850 GtC aiheuttaa 4,5 GtC:n poistuman, niin sama määrä aiheuttaa saman määrän poistumisen olivat emissiot mitä tahansa.

Historiatiedoista voi jokainen katsoa, että paljonko CO2:ta poistui vuosittain ilmakehästä, kun kokonaismäärä oli esimerkiksi 800 GtC jne. IPCC:n 1000 vuoden viipymäaika on täysin poskellaan. Yksinkertainen fysiikka ja prosessidynamiikka osoittaa sen olevan mahdottomuus. Se olisi totta vain ja ainoastaan, jos samalla hetkellä kun emissiot loppuvat, meret ja kasvillisuus tulisivat täysin kykenemättömiksi ottamaan ilmakehän hiiltä vastaan. Kenellekään tutkijalla ei ole tällaista tietoa, että juuri noin kävisi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

17. Onkohan Ollila nyt ihan varma ajatuskokeistaan. Kysymys ei ole pelkästään ilmakehästä. Mitähän siellä merissä mahtaa tapahtua, ovatko ne prosessit mukana niissä ajatuskokeissasi?

Niin kauan kun ihmiskunta on sotkemassa luonnollisia prosesseja ja ei tule järkiinsä, meristä vapautuu ihan riittävä määrä hiilidioksidia jopa tuhansiksi vuosiksi. Kysymys on vain ajasta ja pitoisuuksien määrän kasvuvahdista.

Kuten tiedät, maapallon pinta-alasta on meriä n. 71% ja loput 29% mantereita. Vaikka saisimme kaikki mantereet tupaten täyteen metsitettyä, siihenkin menee aikaa jo muutama sukupolvi. Siltikin jos olemme edelleen lämmittämässä ilmakehää, maapallosta on vain n. 1/3 hiilinieluja ja lisäksi, merien kyky sitoa hiilidioksidia on rajallinen.

Kuinka kauan mahtoi mennä aikaa siihen luonnolliseen prosessiin, kun maapallon kasvillisuus kehittyi vulgaanisen toiminnan aikana ja kuinka kauan meni aikaa siihen, kun maapallon luonnollista hiilidioksidia alkoi meriin, mantereisiin ja ilmakehään kertymään. Mietippä sitä?

Tätä myös tarkoitan sillä differentiaalisella, suhteellisella muutos-vauhdilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei nyt sentään. Tuo ylittää kauheuksissaan jo Edgar Allan Poen tarinoinnin. Mitähän Edgar olisi tuuminut kilpailijastaan tarinankertojana.

Nyt tarvitaan vähän realismia peliin...

https://youtu.be/U03MUHFuO2o

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

20. No skenaario oli aikaan suhteutettu, eli tuhansina vuosina jos ymmärsit?

Mitä tapahtuu seuraavien sukupolvien aikana, jos vaan odotellaan tumput suorana ja väitellään joistakin prosenteista ja asteen kymmennyksistä. Minusta on oleellista keskittyä muutos-vauhtien suhteisiin, kun vaan ymmärrettäisiin, mistä niissä on kysymys.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Niin, tuossa ilmakehän CO2 liukenee mereen kylmissä vesissä napa-alueiden läheisyydessä ja painuu merenpohjaan kulkien merivirran mukana päiväntasaajalle, noustakseen pinnalle ja ilmakehään 1000 vuotta myöhemmin.

No mikäli merivedet lämpenevät edelleen, CO2:ta nousee ilmakehään enemmän. Mutta tässäkin on vain kysymys luonnollisesta tapahtumasta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

24. Mielestäni ei ole. Ei ihmisen toimintaa voida ohittaa luonnollisilla muutoksilla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ja vielä selvyyden vuoksi on hyvä ymmärtää, että olisihan se sangen merkillistä, jos luonto kykenisi erottamaan ihmisen aikaansaamat ja luonnolliset hiilidioksidi-pitoisuudet ilmakehässä, maassa tai merissä. Ihminen vaikuttaa päästöihin omilla toimillaan sekä ilmakehään, maahan että meriin absorboituneilla ja emittoituneilla ja siellä olevilla luonnollisesti absorboituneilla ja emittoituneilla pitoisuuksilla niin kauan, kun olemme ilmakehää lämmittämässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuossa lopussa se kirves iski kiveen. Harha on kuvitella ihmisen aikaansaamia kasvihuonekaasuja yksin syylliseksi. Tämä nyt saattaa olla IPCC:n ainoa tehtävä osoittaa tämä todeksi. Kun se ei ole totta.

"Abstract Evidence is presented that the recent worldwide land warming has occurred largely in response to a worldwide warming of the oceans rather than as a direct response to increasing greenhouse gases (GHGs) over land. Atmospheric model simulations of the last half-century with prescribed observed ocean temperature changes, but without prescribed GHG changes, account for most of the land warming. The oceanic influence has occurred through hydrodynamic-radiative teleconnections, primarily by moistening and warming the air over land and increasing the downward longwave radiation at the surface. The oceans may themselves have warmed from a combination of natural and anthropogenic influences."

https://www.esrl.noaa.gov/psd/people/gilbert.p.com...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

23. Ehkä tässä nyt on tapahtumassa väärinkäsityksiä ja sitä ohi-puhumista. IPCC:n raportit ovat tuhat-sivuisia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mutta ei näistä sen enempää. Odotellaan IPCC:n raporttia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mutta ehkä tämä auttaa ymmärtämään myös IPCC:n roolia.

Itse asiassa ei ole muita keinoja olemassa kuin ensin luoda teorioita ja pyrkiä käyttämään niitä mittausmetodeja, jotka olemme kehittäneet. Kun olemme saaneet kootuksi riittävän kattavan mittausaineiston, niistä voimme tehdä yhteenvedon ja vahvistaa teoreettisia päätelmiä.

Jos haluamme ennustaa mitä tapahtuu tulevaisuudessa, teorioista ja mitatuista arvoista voimme tehdä todennäköisyysparametreja tietokoneajoja varten erilaisille skenaarioille.

Skenaarioiden haarukointi muodostuu optimaalisimman ja pahimman skenaarion välille, riippuen todennäköisyysparametreista.

Onko tämä oikein vai väärin, se riippuu tutkimusten keskinäisestä sopivuudesta sellaisena enemmistönä, joka vahvistaa riippumattomasti toisiaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä vielä lopuksi hiilen isotoopeista ja niiden promilleista muutosvauhtien suhteessa (δ13C).

(Ks. myös viimeinen kuva)

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/outreach/isotopes/c1...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"The annual trend–the overall decrease in atmospheric δ13C–is explained by the addition of carbon dioxide to the atmosphere that must come from the terrestrial biosphere and/or fossil fuels."

Tuolla on tuo pieni "and" sana välissä, eli et voi tietää tuleeko suurin osa δ13C:stä preerialta vai mistä.

Joka tapauksessa maapallon vihertyminen näkyy, fotosynteesi suosi kevyempää δ12C:ta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

30. Jos ihan tarkkoja ollaan todennäköisyys and or = ja-tai ja jos vihertyminen näkyy, niin ei se näy Keeling-käyrässä kuin vuotuisina tasaisina vaihteluina.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Tuossa voisi pohtia sitä, että miksi kasviplanktonin kasvu ei tasoita vuotuista vaihtelua, eteläisillä merillä.

Eteläisillä pallonpuoliskolla ovat nyt syksyllä meret lämpenemässä, jotka joka tapauksessa päästävät CO2:ta runsain mitoin, joka näkyy Keeling käyrässä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

32. Se on mielenkiintoinen kysymys. CO2 -tasapaino pohj. ja etel. pallon puoliskoilla näkyy Keeling-käyrässä vuotuisena amplitudi-vaihteluna, joka on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1958. Tämä kaiketi osoittaa kasviplanktonin määrän vakioisuudesta globaalisti tai sen kyvystä sitoa CO2:ta.

Toisaalta jos vesistöjen valuma-alueelta tulee lisää ravinteita enemmän kuin niitä ehtii vesien mukana poistua, kasvien ja kasviplanktonin kasvu todennäköisesti voimistuu. Mutta onko näin tapahtunut, on myös todennäköistä, jolloin kasviplanktonin kyky sitoa CO2:ta on heikentynyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vakioisuus johtunee kasviplanktonin viihtymisestä viileämmissä vesissä, myös CO2 ja kasviplanktonin fotosynteesi synkronoi hyvin.

Päiväntasaajan meret luovuttavat CO2:ta ilmeisesti tasaisesti vuodenajoista riippumatta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

34. Isossa kuvassa näin voisi olettaa. Globaali keskimääräinen lämpötilan nousu tulisi saada kuriin ja vaikka hypoteesi sille, ettei lämpötila olisi ollut merkittävästi kasvussa, lämpökapasiteetti eli lämmön varastointikyky (mm. ilmakehän kyky sitoa kasvihuonekaasuja) tulisi vapauttaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

Kai tuohon vapauttamiseen löytyy jo keinot. On tiedetty jo jonkun aikaa. Eli kyllä se tarkoittaa kasvipeitteisyyttä maalla ja merissä ravinteita tasaisemmin. Puolet maailman meristä on puutostilassa.

Toisaalta rannikoilla on liikaa ravinteita, joista kesäiset leväkukinnot antava viitteitä.

Valtameriin valaat takaisin on kai hyvä suuntaus. Valaat kuljettavat rautaa ja muita hivenaineita avomerelle. Klorofylli on riippuvainen raudan ja piin saatavuudesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

36. Kyllähän niitä keinoja on, niihin tulisi vain ryhtyä ripeämmin. Toinen asia on energiapaletin jakaminen uudelleen kestävämpään suuntaan. Energiaa pitää pystyä tuottamaan puhtaammin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset