arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Fosforia kertyneenä vesistöihin liikaa

  • Maaperä on hyvä hiilivarasto
    Maaperä on hyvä hiilivarasto

"Jos maassa on paljon humusta, siinä on paljon pidätyspintoja, joille kationit sitoutuvat käyttökelpoiseen muotoon. Siitä on iloa myös fosforin käyttökelpoisuuden kannalta. Hienojakoisessa saveksessa on paljon raudan ja alumiinin oksideja, jotka pyrkivät sitomaan fosforin vaikealiukoiseen muotoon. Lannoitefosforia voi siten jäädä hyödyntämättä." ["Jos humusta ei ole, fosforin sitoutumista voisi kuvata niin, että se tarttuu kahdella kädellä kiinni saveksen pinnalle. Mutta jos humusaineet ovat kilpailemassa samasta pidätyspinnasta, se voi tarttua vain yhdellä kädellä. Silloin kasvi voi saada sen", Hartikainen vertaa.]

Tuossa prof. emerita Hartikainen selvittää humuksen roolia ravinteiden muokkaamisessa kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

https://maatilanpellervo.fi/2016/08/04/maapera-hyva-hiilivarasto/

Itämeri on toiminut rantavaltioiden jätevesialtaana jo pitkän aikaa, eikä loppua näy. Sisäinen kuormitus on kuitenkin näiden tämänkin kesäisten levälauttojen aiheuttaja, fosforia on kertyneenä merten syvänteisiin niin paljon, että pohjassa ravinteita riittää vielä vuosikymmeneksi eteenpäin.

Fosforia tarvitaan pelloilla kasvien käyttöön, peltojakaan ei kannattaisi lannoittaa, mikäli maaperässä humusta ei ole riittävästi. Riittävä humuspitoisuus takaa sen, että kasvi saa tarvitsemansa fosforin käyttöönsä. Silloin kun humusta on maaperässä, fosforin voidaan olettaa tulevan suunniteltuun käyttöön, eli ravinnontuotantoon. Sääolot voivat muuttaa tilannetta, kuten voimakkaat rankkasateet voivat viedä maaperäfosforin ja - humuksen mennessään vesistöihin, lähimpään järveen, järven pohjaan. Itämereen asti Suomen pelloilta ei ravinteita päädy juurikaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Blogi aika lailla oikaisee lannoitefosforiin liittyviä mutkia, mutta erihienoa, että samassa yhteydessä mainitaan emerita professori Helinä Hartikaista! Upea tiedenainen, jota kunnioitan kovasti.

Lannoitefosfori>>maan varastofosfori>>kasveille käyttökelpoinen fosfori>>fosforipäästöt

Terveisin,
Edesmennyt professori Armi Kailan oppilaita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olet tietenkin oikeassa, ihan helppo tehtävä kansanomaistaa tuotakaan asiaa ei ole, onnistui kyllä siinä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Insinööritoimisto Saloy Oy on kyllä sitä mieltä että kasvi ei sido lannoitefosforia siksi että lannoitefosfori ei kuulu normaaliin luonnon kiertokulkuun kun se on heidän mukaan louhittu ja siksi fosforista osa jää maahan ja menee veteen. Heillä on netissä kohta Perustietoa Sinilevästä--Sinilevästop. Insinööritoimiston mukaan pistekuormitus on jotain 13.3 % ja hajakuormitus 81,3% fosforin suhteen ja maatalouden osuus oisi tässä hajakuormituksessa 67%. Näitä kuormittajia on muitakin, massa ja paperiteollisuus, teollisuus,yhdyskunnat, kalantuotanto, turkistuotanto ja turvetuotanto, metsät ja haja-asutus ja vedenpuhdistuslaitosten multa. Kun kerran on näitä sinileviä vesissä, niin ravintolähteet on sitten olemassa ja sinilevä talvehtii jään alla ja levät. Minun näkemys on että ihminen ei ole osannut tehä lajia joka sitoisi fosforin sillai, että sitä ei jää maahan ja lannoitefosforia ei ole osattu sitten tehä.Pitäs olla semmonen lajike, joka sitoo fosforia ilman humustakin. Näin siis Insinööritoimiston kanta kuormittajiin.Saloy Oy esittää myös keinoja miten sitä sinilevää alennetaan

No fosfori menee pohjaan ja siellä sitten bakteerit syö sen ravinnoksi ja sitten nämä bakteeri samalla hengittävät ja kuluttavat sieltä pohjasta hapen ja sitten tuleekin happikato ja kalat sitten kuolee jne. Liikaa fosforia täytyy olla kun kerran on sinilevä esiitymiä ja sinilevän ravinto on juuri fosfori ja hiili ja typpi.Maajussithan eivät pysty tekemään lajikkeita eli ei tämä ole kenenkään syy, vaan syy on siinä että ei ole osattu. Sinilevät ottavat typin suoraan ilmasta ja ne voivat elää vähemmällä valollakin

Villiporkkana ei kasva suureksi vaikka kuinka sitä lannoitetaan. Jalostettu porkkana on eri

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Nyt puhutaan miltei ainoastaan merien sinilevästä, bakteerimössöstä, mutta huonokuntoiset järvet unohdetaan miltei kokonaan.

Rannikon sinilevälaatat laskevat varmasti myös tonttimaan ja kiinteistöjen hintatasoa. Kuka haluaa tulevaisuudessa mökin alueella, jonka vesistössä ei voi uida turvallisesti.

Suomen järvetkin ovat huonossa hapessa, ainoastaan suojelualueen metsäiset järvet/lammet voivat hyvin. Uudellamaalla sinilevää useimmissa järvissä. Ja Vihdissä kasottain kaloja ja simpukoita kuollut. Keski-Suomen Rautavesi oli ennen puhdas, mutta nykyisin siinäkin on jotain rusehtavaa levää, joka toki on vaaraton, mutta jättää ihon vähän likaiseksi ja kutiavaksi.

Jotain on pielessä?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Huolestunut koska rakastan uimista luonnonvesissä :( Ja niin tekee varmasti moni muukin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olen kyllä samaa mieltä, läntiseltä Uudeltamaalta löytyy kyllä vielä puhtaita järviä yksityisiltä mailta ja Itä-Suomessa niitä puhtaita vesistöjä vielä on. Mutta tilanne on koko maata ajatellen huolestuttava.

Monenlaista syytä löytyy taustalta, mutta vähän on myöhäistä todeta, että monenlaista virhettä on tehty. Virheitä voidaan koittaa välttää jatkossa, ja asiat korjaantuvat kyllä luonnollista tietä ajan myötä. Kukaan ei vaan tarkalleen tiedä, että kuinka paljon aikaa luonnolliseen puhdistautumiseen menee, joskus riittää 30 vuotta, joskus 50 vuotta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli sinilevä esiintymiä on ja sitä ei voida kieltää, mutta maataloudessa ei ole kehitetty semmosta lajiketta joka keräisi fosforit talteen ilman mitään humusjuttujakaan ja lannoitefosfori ei kuulu normaaliin luonnon kiertoon, niin ei siinä humus auta,humus on normaalia luonnonkiertoa.Tee komposti niin teet multaa jne.Mikrobit hajottaa ja se on normaalia luonnonkiertoa, mutta lannoitefosfori ei ole insinööritoimiston mukaan ,Saloy Oy

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni, mikä on sinun kantasi Round Up:iin ja sen kulkeutumisesta vesistöihin?

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/4858...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kysymys on hankala. Meillä pyritään välttämään glyfosaatin käyttöä, niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Eli joka 3. vuosi juolavehnän torjuntaan on käytetty glyfosaattia. Suorakylvön myötä juolavehnää joutuu jonkun verran sietämään, senkin kasvua voidaan rajoittaa uusilla valmisteilla, jolloin voidaan samalla torjua muitakin heinämäisiä kasveja viljaa(ei kauraa) viljeltäessä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouni, asia on hankala.

- -"Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ei antaisi jatkolupaa glyfosaatin myynnille, koska aineen turvallisuusarviointi ei hänen mielestään ole läpinäkyvää.

Hautalan mukaan vähän aikaa sitten kävi ilmi, että Euroopan elintarviketurvallisuusviraston raportin kymmenet sivut olivat suoria otteita glyfosaatin kehittäjäyhtiön Monsanton raportista.

- Olen kolmen edustajatoverini kanssa vienyt viraston EU-tuomioistuimeen, kun emme saaneet siltä kaikkia tieteellisen vertaisarvioinnin edellyttämiä tutkimustietoja. Pyrimme tällä muuttamaan torjunta-aineiden koko lupalainsäädäntöä avoimeksi. Sen vaatimat selvitykset tulisi jatkossa myös teettää riippumattomilla tahoilla eikä teollisuudella, Hautala toteaa.

Suomessa glyfosaattia saa käyttää rikkakasvien torjuntaan, mutta ei esimerkiksi viljojen pakkokypsyttämiseen." - -

Lähde:

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/selatetaanko...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Varmaankin on kehitteillä korvaavia aineita glyfosaatille.

Kun asiasta ei täyttä varmuutta ole, vaikka väitetään valmisteen haitattomuutta, niin on ehkä turvallisempaa vetää valmiste pois markkinoilta. Vesistöillekin lienee haitallista.

Juolavehnä erittää, muistaakseni, jotakin ainetta juuristaan niin, että muut kasvit eivät siedä sitä läheisyydessään. Siten se valtaa alaa muilta kasveilta ja kuluttaa ravinteet loppuun, ettei muille jää mitään. Juolavehnä valtaa lopulta koko alueen itselleen, kunnes se häviää itsekseen ja muut luonnon kasvit tulevat takaisin. Juolavehnä viihtyy vain viljelykäytössä olevassa maassa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Fosfori ongelma:
1.Tehdään kylvö ja sitten heti kasvi käyttää vain 10 % suoraan lannoitefosforista eli vain 10% käyttö

2.Lopun fosforin kasvi pellossa saa pellon fosforireservistä, jos ph on sopiva fosforin otolle ja sen pitäis olla 6.5--7.5 ph ja jos ph on 6.5--7.5 niin se luo vasta fosforin käyttökelpoisuuden

3.Jos ph laskee alle 6, rauta ja alumiini kasvaa pellossa ja ne sitovat fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon eli väkisinkin lannoitefosforia jää maahan ja siitä veteen kun se ei kuulu normaaliin luonnonkiertoon Insinööritoimiston mukaan jne.Eli siis jos jalostetaan lajike joka voisi ottaa fosforin silloinkin kun ph on alle 6 pellossa

Villiporkkana ei kasva jalostetun porkkanan pellossa kun se ei tämä villiporkkana kykene ottamaan paljoon ravinteita maasta , tee vaikka koe niin näät

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Jos googlaa sanalla :Niittojäte ja ravineiden kierto--MTT, niin sieltä huomaa miten peltoon jääneet jätteet hajotetaan ja niistä vapautuu ravinteita peltoon eli siellä voi olla fosforia jopa 65%, orgaanista fosforia. Jos siis niiton jälkeen jää viljaa puidessa sinne sitä puintijätettä, niin jos se annetaan olla pellossa niin se hajoaa sinne, mutta oljet yleensä kerätään pois ja sinne jää vain sänki ja siksi siellä on sitten vähä hajoamisainetta että ravintoa hajoaisi peltoon, oljet pitäs käyttää peltoon hyväksi eli oisi kyse kompostoimisesta vai?Orgaanista fosforia sais siis oljista ja kasvinjätteistä ja fosori oisi siten luonnonkierrossa kun kerran lannoitefosfori ei kuulu luonnon normaaliin kiertoon Insinööritoimisto Saloy Oy; mukaan vai?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo kompostia syntyy ja humusta hajotustuotteista uudelleen rakentunutta ja rakenteeltaan hyvin monimutkaista ainesta.

"Koska vain hyvin pieni osa hajoavasta materiaalista päätyy humukseksi, sitä kertyy hitaasti ja siksi jo maassa olevaa humusta pitäisi suojella ja uuden syntymistä edistää. Kun humusta kertyy lisää, pellon multakerros vähitellen paksunee. Siitä syntyy tuhatvuotinen hiilinielu."

Humus ei ole itsessään ravintoainetta kasveille, sen puoliintumisaika on jopa tuhat vuotta, eli se hajoaa hitaasti. Koska se on vaikeasti hajoavaa, se ei ylläpidä mikrobitoimintaa."

["Humus auttaa maata sitomaan vettä. Se myös tarjoaa pidätyspintaa kationeille, esimerkiksi kalsiumille, magnesiumille ja kaliumille. Pinnalle sähköisin vetovoimin pidättyneet ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa, eli humus varastoi niitä kemiallisesti. Se on sekä fysikaalinen että kemiallinen reaktiokomponentti, mutta ei itse ole ravinteiden lähde, koska se hajoaa niin hitaasti", Hartikainen sanoo.]

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset