arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

  • Limnologi Matti Lappalaisen tutkimuksen mukaan maataloutta syyllistetään perusteettomasti Itämeren alennustilasta
    Limnologi Matti Lappalaisen tutkimuksen mukaan maataloutta syyllistetään perusteettomasti Itämeren alennustilasta

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Perusteeton väite on, että maatalouden typpi ja fosfori päätyisivät Itämerta kuormittamaan juurikaan. Fosfori painuu järvien pohjaan ja typpi haihtuu ilmaan ennen kuin ne päätyvät Itämereen.

"Ei ole perusteita syyllistää peltoviljelyä ja lihansyöntiä Itämeren rehevöitymisestä, sanoo meren rehevöitymistä tutkinut limnologi Matti Lappalainen. Lappalaisen Oulun yliopistossa kesäkuussa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan ulkoinen kuormitus ei voi olla suurin sinilevän aiheuttaja."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.280182

"Ihminen syyllisyystunnossaan luulee nyt olevansa suurikin Itämeren kuormittaja – sisävesistöille hän onkin ollut – mutta nyt luonnon prosessit ovat uuden väitöskirjatiedon mukaan kirkkaasti ajaneet ihmisen ohi. Ihmisperäiseen kuormitukseen verrattuna Itämeren sisäkuormitus on noin nelinkertainen ja sen välitön syy keskisen Itämeren syvänteiden hapettomuus. Sen taustalla ovat puolestaan viime vuosikymmeninä taajuudeltaan viidesosaan romahtaneet pulssit Tanskan salmien yli. Samalla hapen tuonti Itä­meren syvänteisiin on romahtanut viidesosaan. Näin sisä­kuormitus – ja myös rehevöittävästi ongelmallinen typensidonta – on syntynyt."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.280108

"Vesiviranomaiset ilmoittavat maatalouden fosforikuormituksen Itämereen olevan 2 400 tonnia vuodessa. Viranomaiset ja luonnonsuojelujärjestöt käsittelevät maatalouden kuormitusta Itämereen ikään kuin kaikkien peltojen laskuojat sekä kevään ja rankkasateiden pintavalumat purkautuisivat suoraan Itämereen. Näin laskelmoiden siitä kertyy kieltämättä suuri luku. Sitä kauhistellaan. Mutta ei se niin mene. Ravinteiden hyvin vahva pidättyminen järvireiteille on matemaattisesti osoitettu lukemattomissa tapauksissa. Valtaosa fosforista pidättyy järvien pohjaan, typpi haihtuu ilmaan. Imatrankosken, Tainionkosken (Päijänteen luusua) ja Tammer­kosken kautta poistuu kymmenen prosenttia kaikesta koskien yläpuolisesta ravinnekuormituksesta. Nämä ja muut järvirikkaat sisävesivaluma-alueet tarjoavat Itämeren suuntaan erinomaista laimennusvettä. Sisämaan punamökin mummo ei Itämerta pilaa."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Olen aiemminkin ehdottanut, että Tanskan salmia pitäisi syventää ja että Stalinin kanavasta pitäisi tehdä kunnon kanava ilman sulkuja mereltä merelle, 10 km leveä ja kilometrin syvä. Samalla voisi neuvotella Putinin kanssa rajan siirrosta kanavan rannalle. Edellisellä lämpökaudella, Eem-kaudella 130 000 vuotta sitten, nykyinen fennoskandinavia oli oletettavasti "lämmin" saari Atlantilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, eihän tuo olisi homma eikä mikään näille nykyisille vehkeille. Toisi työtä myös.

Olisihan se Itämeri saatava kuntoon. Siinä ei nyt näpertely auta.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Levät tarvitsevat jostain ravinnetta kuitenkin, mistä niitä nyt tuleekaan mereen.

Suolalla on pieni hillitsevä vaikutus levien kasvuun, mutta useat sinilevät voivat kukoistaa isossakin määrässä suolaa.

Lopulta suurin syy on meren ekosysteemin häiriintyminen, joka pitäisi käsitellä mikrobitasolla ja miten on mikrobisto muuttunut.

Asiaa ei käsittääkseni kovinkaan tutkita, että miten itämeren tai järvien mikrobisto muuttuu ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi kaikenlaiset saasteet vaikuttavat radikaalisti ekosysteemien muutoksiin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Hyvästi sitten ainutlaatuinen murtovesialue ja silakat.
Ei Itämerestä kannata kaivaa Atlanttia, riittää kun saataisiin rehevöityminen kuriin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suolapulssien vähyys on ollut se ongelma viime aikoina. Itselläni oli käsitys, että aivan viime aikoina on saatu suurehko suolapulssi Tanskan salmista, mutta siitä ei ollut apua tilanteeseen vielä tänä kesänä.

Tuo Lappalaisen kirjoitus kannattaa lukea.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #4

Suolapulssien vähyys on ollut Itämeressä ongelmana "aina".
80-luvulla vedettiin Selkämerellä turskaa ja flunderia sen mitä jaksoi pilkkiä tai verkkoja kokea, palaavat sitten kun taas tulee seuraava kunnon tujaus suolavettä.

Ei se ole vikä joka pitää korjata vaan Itämeren ominaisuus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Tosiaankin on saatu kunnon tujaus pitkästä aikaa. Kai se ongelma on ollut siinä, että niitä suolapulsseja ei ole saatu kunnolla viime vuosikymmeninä. Tosiaankin turska on käynyt vähiin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #5

Flunderi tarvitsee myös avointa hiekkapohjaa kutuunsa. Jos on umpeenkasvanut pohja ei lisäänny hyvin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #7

Näin o. Juuri kävin Selkämeren reunoilla paikalla jossa mukulana kahlatessa hiekkapohjalla tunsi flunderinpoikasten räpiköivän jalan alla, niitä sai käsillä kiinni. Nyt se kasvaa ahdinpartaa, tosin vuosi vuodelta vähemän ja hiekkapohja tulee esiin.

Rehevöityminen on se ongelma. Suolapulssit ovat luonnollista vaihtelua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

"Suolapulssilla voi kuitenkin olla myös lyhytaikainen huono vaikutus etenkin Suomenlahden veden laatuun. Suolainen vesi työntää edetessään pohjasedimentistä ravinteita edestään ja ne päätyvät mahdollisesti Suomenlahden rannikoille. Auringon lämmittäessä ravinteet kiihdyttävät sini- ja myös rihmalevien kasvua." https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/suolapulssi...

Itämeri on huonossa kunnossa, ei siitä päästä mihinkään. Tosiaankin suolapulssi työntää edellään Itämeren pohjasedimentit Suomen rannikolle.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sen minkä muistan on 1975 tai liki. Saatiin purkkarireissulla turskaa yhdellä pilkillä ja pari "muovirapua" aina kun nälkä tuli. Toinen pulssi oli 1985 tai jotain. Sama juttu, paikatkin olivat tuttuja. Lohmin väylä lossin jälkeen, hylky siellä toisella puolella. Lähellä rantaa lännessä viettävä kallio, joka meni syvälle. Kolme neljää kertaa pilkki veteen ja sapuskat rantakalana isollekkin porukalle.

1996 ei mitään 2006 ei mitään ja 2016 sama juttu vaikken ole paikalla käynytkään. Tottakait pistää miettimään miksi 10 vuotta väliaikaa ja sitten hiljaisuus. Pääkysymys lienee muuttuuko itämeri luonnostaan sellaiseksi, ettei suolapulsseja enää esiinny...

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

... vai johtusiko Tanskan salmen silloista?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset