arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Kyllä on ollut aikaisemminkin lämpimiä kesiä

  • Kyllä kai sitä on hikoiltu Euroopassa ennenkin
    Kyllä kai sitä on hikoiltu Euroopassa ennenkin

Tuo keskustelu hiilidioksidista ei lopu ennenkuin lämpötilat lähtevät selvästi laskusuuntaan. Ihan heti ei ole laskua lämpötiloihin odotettavissa, on seuraava El Niño lähestymässä. Mutta helteet nyt väistyvät jo muutaman päivän päästä, palataan sinne 15 °C:seen.

No mikä sitä CO2:ta ilmakehään oikein sysää. Koulukuntia on asian ympärillä niinkuin kunnon tieteellisessä väittelyssä ikään. Mutta taitaapi asiaan löytyä oikein kunnon selitys, vertaisarvioitu tieteellinen selitys. Meristä sitä hiilidioksidia ilmakehään tulee näin jääkausien välisenä aikakautena ja lämpökautena, joka parhaillaan voidaan katsoa olevan meneillään.

Mutta miksi merten biologinen pumppu ei toimi kunnolla, näin jääkausien välisenä aikana. Merten biologinen pumppu toimii vasta jääkausina kunnolla, kuten linkitetystä tutkimuksesta käy selville.

Tutkimuksessa pohditaan myös sitä, että voitaisinko mennä väliin toimenpitein auttamaan biologisen pumpun saattamista toimintakuntoon tietyillä alueilla valtamerissä. Lisäämällä niukkuusravinteita (ei CO2:ta), kuten rautaa, sinkkiä ja piitä. 

"Biological intervention

In principle, any of the nutrients (other than CO2!) which limit primary productivity in different areas of the ocean could be deliberately added to the appropriate location. This would encompass inorganic nitrogen (NH4+ or NO3–), HPO42–, Fe, possibly Zn and (for diatoms) Si. In practice, the method is most conveniently applied to nutrients required in small quantities relative to carbon (i.e. trace elements). This approach was suggested by the late John Martin (90; cf. 6870) for Fe, which is a limiting resource for phytoplankton growth in two areas of the Pacific Ocean and the Southern Ocean. There are reservations about the large‐scale use of this method (63). The large increase in organic carbon export, which would follow large‐scale fertilization, could lead to anoxia in the deeper ocean. Anoxia could, in turn, enhance both methanogenesis and denitrification. The latter would lead to the production of N2O. Subsequent outgassing of both methane and N2O would increase the greenhouse effect to a greater extent than the decrease produced by the drawdown of CO2. At present atmospheric levels, a given absolute change in CH4 and N2O alters the greenhouse effect orders of magnitude more per molecule than CO2." https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1046/j.1365-3040.1999.00419.x

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Optimistina ajattelen, että kasvihuoneilmiön ansiosta saamme jatkossa nauttia useammin tälläisistä kesistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aivan varmasti. Vaikka AMO-sykli kääntyy kylmemmälle puolelle ja auringon pilkut vähenevät, merissä riittää lämpöä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No siellä taisi olla liitukaudella tilanne, että hiilidioksidi eli hiili co2 oli laskenut, mutta lämmöt eivät olleet laskeneet, jos googlaa kertomusta liitukausi.Kertomuksessa on erilaisia arvioita , kuinka paljon hiiltä co2 oli ollut liitukaudella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Merten vaikutuksesta tuo ilmakehän hiilidioksidipitoisuus sitten nousee taikka laskee. Merten biologinen pumppu toimii ilmeisesti paremmin kylmässä vedessä. Merissä on kaksi muutakin hiilipumppua, joiden toimintaa veden lämpötila säätelee.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No nyt pitäs olla pallon akseli suunnilleen pystyasennossa eli kulmat liikkuvat jotain 20--25 asteen välissä ja jos nyt on pallon akseli pystyssä niin silloin pitäisi olla kesät kylmiä ja talvet leutoja ja sitten avaruussää voi vaikuttaa ja auringon paisuminen. Veikko Neuvonen, biologi, kertoo kirjassa Muutoksia Suomessa, että luonto on Suomessa muuttunut myös ilman ihmistäkin jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Noinhan se on nyt ollut noina aikaisempina vuosina, tämä lopputalven pakkaskausi ja jämähtänyt hellekausi liittyvät kuulemma enemmänkin Rossbyn aaltoihin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis nyt 2018 oli heinäkuu keskilämpöennäntys +19.6 ja vuonna 1941 taisi olla 0.4 vähemmän lämpöä. Heinäkuussa 2018 ei kuitenkaan rikottu lämpöennätystä joka on vuonna 2010 Liperi Joensuu, +37.2

Eli siis aika lyhyet ovat nämä jaksot jos vuosi oli 1941 ja nyt 2018 ja pallon ikä 4,6 miljardia vuotta ja( kuu loittonee maasta 4 cm vuosi ja sitten maa pyörii hitaammin eli kuu on kerennyt loitontua maasta jonkun verran vuodesta 1941 alkaen jos 4 cm vuosi eli 10v x 4cm=4o cm jne.)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, onhan tuo keskilämpötila noussut 0,85 ºC:tta globaalisti, kun on lähdetty mittaamaan tuolta 1800-luvun puolivälin notkahduksesta. Taitaa kuitenkin tämäkin lämmönnousu mahtua normaalin lämpötilavaihtelun sisäpuolelle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suuressa osassa mittauspisteitä on urbanisoituminen tapahtunut myös sadanviidenkymmenen vuoden aikana. Suurkaupunkien alueella varsinkin talvilämpötilat tuppaavat olemaan paria astetta korkeampia kuin kaupungin ulkopuolella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Joo, eihän tuon lämmönnousun tarvitse olla kummoinenkaan, kun nyt vasta toivutaan edellisestä pienestä jääkaudesta oikeastaan.

Kyllä kaupungeissa tuo lämpö on sen pari astetta lämpimämpi, olen myös huomannut. Kasvillisuutta enemmän kaupunkeihin, eihän siinä muuta tarvita.

Eli lämpötilasta nyt ei pitäisi kenenkään meuhkata. No sitten on tuo hiilidioksidi, siinäkin vaan merillä on huomattava osuus nousun osalta, ellei sitten ole pelkästään meristä johtuvaa. Siinä on biologisen pumpun toiminta melkoinen arvoitus, miksi lämmönnousu hidastaa biologisen pumpun toimintaa, mutta taas kylmä merivesi kiihdyttää sen toimintaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli välillä on ollut maapallon historiassa korkeita hiili co2 pitoisuuksia ilmassa Lunkan kirjan Maapallon Ilmastohistoria ja tämä pumppujuttu oisi siten tässä ollut mukanakin eli kun ilmastohistoriassa on ollut kylmät vedet niin pumpun toiminta on sitten kiihtynyt eli siis oisiko hiili co2 sitten noussut ilmassa sillai, miten meret ovat toimineet. Mikähän oisi kokonaismäärä hiiltä co2 jos lasketaan yhteen varastot ja ilmassa olevat ja sitten miten ne sitte hupenevat ja minne. Koska kerran hiili co2 kiertää, niin kait se pitäs olla joku kokonaisvaraston määrä vai. Happea on ainakin ollut maapallon historiassa muistaakseni jotain 30% tai oliko se luku enemmänkin .Tähdissähän nämä alkuaineet ovat syntyneet universumissa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olisiko se jotakin 60 000 GtC yhteenlaskettuna hiiltä eri varastoissa.

https://scied.ucar.edu/imagecontent/carbon-cycle-d...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

ai jaa 60 000GtC, no se sitten varastoidaan ja varastoja sitten puretaan, no entä ajatus lisääntyykö hiili co2 , siis että tulisi 60 000 Gtc+ lisät jos lisääntyy vai,

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Tuleehan hiiltä avaruudesta ja tulivuorista koko ajan lisää.

Geologiset prosessit sitten myös säilövät hiiltä maankuoreen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #14

Nii, no jos tulivuoret hiiltä syytää, se oisi maan varasto ja avaruus sitten lisäisi hiilen määrää , no maankuori säilöö ja tulivuoret syytää sieltä sulasta alueesta eli siis ne oisi varastoja pallossa kait vaikka ne maankuoreen jumittuisikin.Kait sillai.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Satakunnan kansassa oli jonkun "rehtorin" kolumni ja kuulemma tämä kesä on selvä merkki siitä että jotain on vialla. Muutenkin tämä kesä on pistänyt kaikki auringon pistoksen saaneet päät laulamaan lähes kuorossa että se on menoa nyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aivot pehmenee lämmössä. Muuten, kyllä NASA:kin on nyt kääntymässä sille kannalle, että aurinko se on joka saa ilmaston muuttumaan pitkällä tähtäimellä, no ihmiselläkin on joku pieni vaikutus ilmastonmuutoksen suhteen.

"In examining options to avoid a gap in the record between SORCE and JPSS TSIS measurements, scientists at the Laboratory for Atmospheric and Space Physics (LASP), working with NASA and NOAA officials, recently identified an opportunity to include a TSI Calibration Transfer Experiment (TCTE) module, which includes a TIM sensor and electronics box, on an upcoming Air Force STPSat-3 launch. However, once on orbit, the TCTE module would be the only solar-looking instrument among the payloads (the others are Earth-viewing) and would require re-orientation of the spacecraft. As a result, TSI measurements would not be made continuously."

https://www.nap.edu/read/18371/chapter/3#4

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset