Miksi Grönlanti ja Arktinen alue olivat paljon nykyistä lämpimämpiä
Jatkoa edelliseen blogiin, samasta aihepiiristä. http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258166-gronlanti-ja-arktinen-alue-olivat-6-c-lampimampia-9000-vuotta-sitten
https://www.americanforests.org/magazine/article/north-american-forests-in-the-age-of-nature/
"Tarkastellaanpa esimerkiksi nykypäivän metsää Yläjärven eteläpuolella [Yläjärvi (engl. Lake Superior) on yksi Pohjois-Amerikan Suurista järvistä]. Kymmenen tuhatta vuotta sitten, kun ilmasto lämpeni, kuuset tulivat ensin, jota seurasi nopeasti haapa, koivu ja lehtikuusi, koska ne ovat kaikki edelläkävijöitä, jotka kykenevät kolonisoimaan avoimen kentän. Lehtipuita, kuten amerikkalainen jalava, saarni, tammet ja vaahterat, joutuivat odottamaan pioneeripuiden luomia olosuhteita. Useita tuhansia vuosia myöhemmin strobusmänty saapui, matkusti pohjoiseen paljastuneelta mannerjalustastan kielekkeeltä lähellä Virginiaa, Appalakkien yli ja Suurten järvien ympärillä. Amerikkalainen pyökki saapui jälkikäteen noin 6 000 vuotta sitten, kun se oli tullut kiertoteitse eteläisistä turvapaikoista Appalakkien itäpuolella. Se pystyi levittäytymään suurten järvien yli vain, kun vedenpinnan tasot olivat riittävän alhaisia sinitöyhtönärhen ja muuttokyyhkyn pääsylle saaristoon ja kasvien siemenien juurtumista varten."
"A prominent, abrupt climate event about 8200 years ago brought generally cold and dry conditions to broad northern-hemisphere regions especially in wintertime, in response to a very large outburst flood that freshened the North Atlantic."
(PDF) The 8 K event: Cause and consequences of…. Available from:
Jääkauden jälkeen Pohjois-Amerikan historia metsittymisen osalta paljastaa omalta osaltaan samalla paljon ilmastonmuutoksesta, josta ylemmässä kuvaajassa on kyse. Jääkauden jälkeen lämpötila nousi Arktisella alueella paljon nykyistä korkeammalle ja pysyi korkealla usean tuhannen vuoden ajan. Ns. K8.2 tapahtumasta on linkki yläpuolella.
Jääkauden jälkeen Pohjois-Amerikka oli paljas. Puut levittäytyivät hitaasti, jotkut puut levisivät lintujen mukana. Metsittymiseen meni siis useita tuhansia vuosia. Metsittymisen myötä lämpötilat sitten myös laskivat. Näinkö se meni, ja missään vaiheessa ei ollut kyse hiilidioksidista, muuta kuin että hiilidioksidia oli liian vähän ilmakehässä, ~250 ppm:n korvissa. Nykyisin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on 400 ppm:ää.
Samaa logiikkaa käyttäen nykyinenkin ilmastonmuutos on syntynyt osittain metsänkäytön seurauksena ja on myöskin selätettävissä metsää istuttamalla, tästä on jo riittävästi todistusaineistoa olemassa. http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa#comment-3905719
https://www.americanforests.org/magazine/article/north-american-forests-in-the-age-of-man/
"Take, for example, today’s forest on the south side of Lake Superior. Ten thousand years ago, as the climate warmed, the spruces came first, quickly followed by aspen, birch and tamarack because they are all pioneer species able to colonize open ground. Hardwoods like American elm, black ash, oaks and maples had to wait for the conditions created by the pioneer trees. Several thousand years later, eastern white pine arrived, having traveled north from the exposed continental shelf near Virginia, over the Appalachians and around the Great Lakes. American beech arrived still later, around 6,000 years ago, having followed a circuitous route from southern refuges around the east side of the Appalachians. It was only able to spread across the Great Lakes when water levels were low enough for blue jays and passenger pigeons to island hop and plant its seeds."
Koska tuolloin luolamiehet luoliaan vastuuttomasti lämmittivät.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kyllä se nyt viimeistään alkaa varmistumaan, että näin on käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miksi lämpökaudella oli lämmintä?
Ilmoita asiaton viesti
Näissä asioissa palataan auringon suurempaan säteilytehoon ja lämpimään Atlanttiin.
Paikalliseksi ilmastoksi näitä poikkeuksetta rankataan.
”The warm early-Holocene climate around Svalbard was driven primarily by higher insolation and greater influx of warm Atlantic Water, but feedback processes further influenced the regional climate.”
http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/095968…
Ilmoita asiaton viesti
no puiden kasvu oli hidasta ja hiiltä co2 oli vähä jotain 250ppm niin yhteyttäminen oli heikkoa eli siis lämmöt pitää ensin nousta ja siten syntyy vasta kasvua ja hiili co2 alkaa sitten vasta nousta ilmassa ja on lannoite eli siis jostain pitää ne lämmöt tulla ja kun metsiä tulee , niin niitä lannoitetaan hiili co2, hiili kiertää. Aro on hyvin kertonut esityksensä.Niin, metsiä pitää istuttaa , se oisi hyvä asia
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyllä puiden istuttaminen on hyvä asia. Kuusi, haapa, koivu ja lehtikuusi leviää kyllä itsestäänkin. Närhi sitten levittää nykyäänkin esim. tammenterhoja.
Ilmoita asiaton viesti
Cetan,nettisivut . org niin kertoo että hiili co2 on seuraus lämpenemisestä eli siis ensin lämpenee ja siitä sitten seuraa että hiili co2 nousee ilmassa ja näinhän se oisi kasvihuoneessakin, ensin lämpenee kasvihuone ja sillai alkaa kasvua tulla ja sitten jos sinne pukataan hiiltä co2, niin kasvu tehostuu, mutta jos lämpö oisi kasvihuoneessa vain +5 niin kasvu oisi heikko vaikka oisi hiiltä co2 esim 800ppm. Cetan sivun mukaan siis lämpenemisen syy ei ole hiili co2 eli lämmöt tulee muualta ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat niitä luonnonlakeja, joita ilmastotiede yrittää peitellä. Ilmastomallit saatiin rukattua siihen kuosiin, että ensin hiilidioksidin määrä nousee ja sen seurauksena vasta lämpö.
No on sillä hiilidioksidilla pieni vaikutus lämpenemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Pojat näyttävät olevan edelleen sulassa yksi-mielisyydessä luonnon lakien vuoro-vaikutuksista, missä ”kana tuli ensin munaa”, vai oliko se päinvastoin..;)
Se on ihan mukavaa, ettei ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuuksilla ole mitään merkitystä, vaikka metsien ja kasvillisuuden kehitys-historia onkin vaihdellut suurin-piirtein, -etten sanoisi laidasta – laitaan…;)
Ilmoita asiaton viesti
Eihän näistä asioista varmuutta voi olla, että missä järjestyksessä mikäkin asia tapahtuu.
Nyt näyttäisi, että Holoseenin lämpökausi on lämmittänyt Grönlannin ja Arktisen alueen paljon nykyistä lämpimämmäksi.
Pitäisikö tähänkin hakea sitä konsensusta.
Hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut ilmakehässä 9000 – 180 ppm:n välillä. Kyllähän sillä hiilidioksidilla on ollut merkitystä, sitä ei kukaan kiistä.
Ilmoita asiaton viesti
10. No, konsensus on tietenkin yksi tapa, mutta jos logiikka ja analogia menneisyydestä tähän päivään olisi noin yksi-selitteinen, me emme tarvitsisi ilmasto-tiedettä lainkaan.
Luonnossa vuorovaikutukset ovat korreloivia, kuten hiilidioksidi-pitoisuus ja lämpötila. Menneisyydessä olevat olosuhteet ovat muutenkin olleet hyvin poikkeavat, kun vertaa näihin päiviin.
Silloin kun jokin luonnossa oleva elementti pysyy suunnilleen vakiona, sen suhteen voidaan tehdä suhteellisen tarkkoja havaintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämäkään selityksenä kelpaa kaikille, uutta näkökulmaan asioihin saattaa tulla joillekin.
Ilmastotieteinen näkökulma asioihin on sitten oma lukunsa. Tämä nykyinen ortodoksisuus saattaa väistyä, ja tilalle tullee enemmänkin empiriaan nojaavaa ilmastotiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
12. Sekin on totta, että esim. some on pullollaan erilaisia näkemyksiä laidasta – laitaan. Uskonnot ja ilmasto-tiede eivät oikein sovi yhteen. Havaintoja tulee tehdä enemmän.
Aurinko ja sen aktiivisuus on tietysti elämän edellytys. Auringon aktiivisuutta ja luontoa havainnoimalla, pääsee parhaiten perille mitä oikeasti tapahtuu. Suoria havaintoja luonnosta voidaan tehdä vain nyt ja mitä reaaliaikaiset mittaukset näyttävät.
Jos ei halua seurata mittauksia A. Einstein jo aikoinaan sanoi, että ”katso syvälle luontoon, ymmärrät elämää paremmin”.
Toinen merkittävä tutkija – matemaatikko muiden ohella oli mm. Leonardo Pisano (Fibonacci), joka löysi luonnosta saman lukusarjan, joka näkyy kukan terälehdistä aina galakseihin asti. Siinäkin olisi paljon pohdittavaa, kun ajatellaan luonnon kiertokulkua ja ilmasto-tiedettä.
Tämä myös liittyy siihen, että luonnossa ei ole lineaarisia muutoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Havainnointi voi ajaa metsään, kokonaisuuksia pitäisi pystyä havannoin hahmottamaan.
Mikäli ymmärrys ei riitä, kysymys voi tietenkin olla kokonaan uudesta asiasta, jota pitäisi haarukoida.
Hiilidioksidin kasvu ilmakehässä on tietenkin yksi tällainen ilmiö. Nytkin 9 Gtn:sta hiilestä, jota ihmiskunta sysää ilmakehään, 7 Gtn siirtyy hiilinieluihin. Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
14. Jos tämä tieto pitää todellakin paikkansa ja samaan aikaan ilmakehässä olevan hiilidioksidin globaali pitoisuus sekä pohj. ja etel. pallon puoliskolla, ovat samalla nousukulmalla ja alkaa nousta eksponentiaaliseksi, missä hiilinielut ovat n. 2 kertaa pienemmät kuin hiililähteet. Jossakin pitää olla karkea tulkinta-virhe, kun ajatellaan pitoisuuksia globaalisti.
Jollakin tavalla ymmärrän sen, että mainitsemasi pitoisuudet ovat tilastoja, jotka on tehty paikallisina otantoina ja sitten summattu, jolloin on saatu karkeita keskiarvoja. On myös huomioitava se, että päästöt vaihtelevat voimakkaasti, riippuen maapallolla olevasta sijainnista.
Toinen seikka joka vaikuttaa myös oleellisesti on konsentroitumisen vauhti, eli kuinka nopeasti mikäkin pitoisuus sekoittuu ilmakehään ja kuinka kauan pitoisuudet säilyvät ilmakehässä ym. ympäristötekijät. Siksihän niitä tietokone-malleja ajetaan, koska muuttujia on jumalaton määrä ja lähes kaikki korreloivat keskenään.
Tilanteen helpottamiseksi, yksi tapa havainnoida on ottaa yksi luotettava mittari, joka kertoo ilmakehässä olevan globaalin hiilidioksidi-pitoisuuden trendin.
Kun globaaleja muutoksia tehdään, ne pitäisi näkyä tässä mittarissa, eli esim. Keeling -käyrässä.
Ilmoita asiaton viesti
No tuo edellä kerrottu pitää paikkaansa.
Hiilinieluja tarvitaan lisää, pinta-alaan suhteutettuna metsää tarvitaan 1 % lisää, josta Afrikkaan 700 miljoonaa ha.
Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää 20 %.
Ilmoita asiaton viesti
16. ”No tuo edellä kerrottu pitää paikkaansa.”. Millä todennäköisyydellä, sillä sehän on karkea keskiarvo globaalilla tasolla ja millä aika-välillä ja mikä on ollut metodi?
Ilmoita asiaton viesti
Kun lähdetään tarkastelemaan muutosta tuon 200 vuoden ajalta hiilinielujen osalta, tarvitaan sama aika kääntää nielukato toiseen suuntaan ja lisätä niitä uusia hiilinieluja, esim 2 miljardia ha uutta metsää. Ja samaan aikaan vähentää fossiilisten käyttöä, tehostamalla energiankäyttöä, eli säästöjä.
Amerikkalaisilla on jo omaa kokemusta metsittämisestä, nyt heidän pitäisi pystyä vähentämään myöskin fossiilisten kulutusta, ainakin sen 20 %.
Ilmoita asiaton viesti
18. Nyrkkisääntöhän on, että maailmalla ryhdytään toimenpiteisiin. Tähän lisättynä esim. Kulmalan kansainväliset mittaus-asemat ja hyvien aeorosolien lisääntymisen mekanismien selvittäminen.
Ks. Linkki
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/…
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Toimenpiteitä, eli metsittämistä ja energiatehokkuutta.
Kulmala tutkii boreaalisia metsiä ja suoalueita, jotka toimivat tehokkaina hiilinieluina.
Ilmoita asiaton viesti
20. Nimenomaan näin..
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa tilannekatsaus.
https://mobile.twitter.com/BABAKca/status/10185990…
Ilmoita asiaton viesti