arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Etelämantereen krilli - pieni äyriäinen - stimuloi kasviplanktonin kasvua

  • Credit: Russ Hopcroft Etelänkrilli on äyriäinen, joka elää suurina parvina Etelämannerta ympäröivissä merissä
    Credit: Russ Hopcroft Etelänkrilli on äyriäinen, joka elää suurina parvina Etelämannerta ympäröivissä merissä

http://phys.org/news/2016-09-nature-ocean-fertiliser.html

 

Ihmiset on ajettu uskomaan, että ihmiskunnan kestävän kehityksen tielle on asettumassa ylipääsemättömiä esteitä, yksi jatkuvasti esillä olevista asioista mediassa ja poliitikkojen puheissa on hiilidioksidipitoisuus (CO2) ilmakehässä. Epävarmuustekijöitä liittyy lähinnä hiilenkiertoon.

 

On olemassa valtavia mahdollisuuksia lisätä fotosynteesiä maalla ja etenkin merissä. Fotosynteesi ei ole pelkästään ilmakehän hiilidioksidi -määrästä riippuvainen, tarvitaan tietenkin muitakin ravinteita, jotta kasvit menestyvät. Kts. linkit!

 

http://www.cell.com/current-biology/abstract/S0960-9822(16)30851-X?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS096098221630851X%3Fshowall%3Dtrue

 

”Scientists have discovered that Antarctic krill – a tiny shrimp-like crustacean – plays a key role in fertilising the Southern Ocean with iron, which stimulates the growth of phytoplankton, the microscopic plants at the base of the marine food web. This finding is important for understanding the oceans' capacity for carbon capture.” http://phys.org/news/2016-09-nature-ocean-fertiliser.html

”Tutkijat ovat havainneet, että Etelämantereen krilli - pieni katkaravun kaltainen äyriäinen - on keskeisessä roolissa Etelämerellä raudan lisääjänä, joka stimuloi kasviplanktonin kasvua, jotka ovat mikroskooppisen pieniä kasveja merten ravintoketjussa. Tämä havainto on tärkeä jotta ymmärtää valtamerten kykyä ottaa talteen hiilidioksidia.

 

[Lead author Katrin Schmidt, who undertook the research whilst at British Antarctic Survey (BAS) says:

"We know that phytoplankton blooms in the Southern Ocean play a critical role in both sustaining the ecosystem and processing carbon from the atmosphere. It is very likely that in a warming climate, the supply of mineral particles from land-based sources into the ocean will increase and we are keen to investigate how our oceans will respond in the future. This discovery gives us a new understanding of how iron-rich rock particles are being converted into an ocean fertiliser by these remarkable animals. The animals we studied near glacial outlets had three times more iron in their muscles than krill found off the continental shelf. Not only do krill provide a rich source of protein and omega-3 fatty acids for animals and humans, we now know that they play an important role in nutrient and carbon cycles."]



[Johtava kirjoittaja Katrin Schmidt, jotka otti tehtäväkseen tutkimuksen samalla kun on British Antarctic Survey:llä (BAS) sanoo:

"Tiedämme, että kasviplanktonkukinnoille Etelämerellä on ratkaiseva rooli sekä ekosysteemin ylläpidossa että ilmakehän hiilen käsittelyssä. On hyvin todennäköistä, että tarjonta mineraalihiukkasista maalta mereen tulee lisäntymään lämpenevässä ilmastossa ja haluamme tutkia, miten meidän valtameret reagoivat tähän tulevaisuudessa. Tämä löytö antaa meille uutta ymmärrystä siitä, miten rautapitoisten kallioiden hiukkaset muuntuvat valtamerten lannoitteeksi näiden merkittävien eläinten avulla. Eläimillä, jotka tutkittiin lähellä jäätiköiden purkukanavia oli kolme kertaa enemmän rautaa niiden lihaksissa kuin krillillä, joka löytyi pois mannerjalustalta päin. Paitsi että krillit tarjoavat runsaasti proteiinia ja omega-3-rasvahappoja eläimille ja ihmisille, nyt tiedämme, että niillä on tärkeä rooli ravinteiden- ja hiilenkierrossa."]


 

”Here we test the idea by looking at natural levels of productivity in regions of the Southern Ocean with differing iron abundance. In the southerly branch of the Antarctic circumpolar current (ACC), upwelling of deep waters supplies sufficient iron to the surface to sustain moderate primary production but not to permit blooms to develop. In contrast, within the fast-flowing, iron-rich jet of the polar front (PF), spring blooms produced phytoplankton biomass an order of magnitude greater than that in southern ACC waters, leading to CO2 undersaturation. The plankton-rich PF waters were sharply delineated from adjacent iron-poor waters, indicating that iron availability was the critical factor in allowing blooms to occur. ” https://www.nature.com/articles/373412a0


 

”Tässä testataan ajatusta tarkastelemalla luonnollista tuottavuustasoa eteläisen valtameren alueilla, joilla on erilainen rautapitoisuus. Etelämantereen sirkumpolaarisen virran (ACC) eteläosassa sijaitseva syvänveden virtaus tuottaa riittävästi rautaa pinnalle kestävän alkutuotannon ylläpitämiseksi, mutta ei sen mahdollistamiseksi, että kukinnot kehittyvät. Sitä vastoin polaarisen etupuolen (PF) nopeasti virtaavassa, rautapitoisessa virtauksessa kevätkukinnot tuotti kasviplanktonin biomassaa suuruusluokkaa suuremman määrän kuin eteläisen ACC:n vesillä, mikä johti vajaaseen hiilidioksiditasoon. Planktonipitoiset PF-vedet rajautuivat jyrkästi vierekkäisistä raudan puutosta potevista vesistä, mikä osoittaa, että raudan saatavuus oli kriittinen tekijä kukinnan esiintymisen kannalta.”

http://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(16)30851-X

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kirjoittelin Roskasaitilleni aiheesta vuonna 2014:
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/03/22/krill...

Uutta tietoa on varmaan kerätty, mutta otsikkoni on edelleen tieteen huippua!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olihan se varsin tyhjentävästi otsikoitu.

Uutta mielestäni oli löydetty jäätiköiden sulamisveden mukanaan tuomansa raudan osuudesta. Asiaa kuvailtiin merkittävänä ilmastonmuutosta hillitsevänä negatiivisena takaisinkytkentänä.

Linkkaamani tutkimus asettuu sinne parin vuoden taakse, jolloin yleisemmin pidettiin ilmaston lämpenemistä selviönä.

Nykyisin pyritään kumoamaan raudan merkitystä klorofyllin muodostumiselle. Karbonaatti-ioni ja rauta nimittäin toimivat rinnakkain, mikäli toinen puuttuu, toinen ei voi korvata toista.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Karbonaatti-ioni ja rauta nimittäin toimivat rinnakkain, mikäli toinen puuttuu, toinen ei voi korvata toista."
Nyt en muista törmänneeni noihin tutkimuksiin, joissa raudan merkitystä kumotaan, mutta merivedessä karbonaattia on niin huikeasti ylimäärin, että vähän outo tilanne, missä siitä pula tulisi. Eli kyllähän se rautapula on se pääsääntö, kuten krillit ja jäävuorien sulamisvedetkin kertovat, koska ne tuottavat hajotessaan rautaa meriveteen ja edelleen leväkukintoja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Tuota vähän ajattelinkin, sitä mallinnusta. No tässä tämä tutkimus, "In transferrin, iron and carbonate bind simultaneously, and neither can bind in the absence of the other.  Such synergistic binding is unique among biological interactions. The research team hypothesized that diatom phytotransferrin uses a similar mechanism and that, as a result, reductions in carbonate ion could lead to reduced phytoplankton growth rates."

https://scripps.ucsd.edu/news/key-biological-mecha...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset