arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Uusin tutkimus puoltaa ilmakehän hiilen sitomista maaperään

  • Esimerkki hiilenkierrosta
    Esimerkki hiilenkierrosta

Hiilenkierrosta tutkittua tietoa tulee kokoajan lisää. Osittain tai kokonaan vääriä käsityksiä korjataan ja oiotaan uudella tutkimustiedolla!?

Viljanviljely on tuottanut kasvihuonekaasuja ilmakehään, samoin karjankasvatus. Kumpaankin voidaan vaikuttaa hyvällä maaperän hoidolla. Maaperä voidaan muuttaa hiilinieluksi ja maaperän köyhtyminen ja eroosio voidaan lopettaa, märehtivän karjan laidunkierrolla, vähentämällä maanmuokkausta ja viljelykasveja vaihtamalla.

Suhteellisen kovalla laidunnuspaineella ja laidunta jatkuvasti vaihtamalla saadaan laidunnettavat niityt uusiutumaan ja sitomaan ilmakehän hiiltä tehokkaasti, maaperän mikrobitoiminta elpyy ja maaperän vedensidonta alkaa toimimaan.

Viljanviljelyn osalta maaperä saadaan muutettua hiilinieluksi viljelykasveja vuorottelemalla, kasvattamalla perennoja yms., käyttämällä kompostia ja vähentämällä maanmuokkausta.

Although we assumed in this study that the croplands used for the FL scenario experience soil erosion rather than carbon sequestration, there is considerable opportunity for sustainability improvements of croplands as well, through different agronomic practices such as leaving crop residues, increased use of perennials or cover crops in rotations, conservation tillage and no-till, and increased use of organic amendments such as compost (Chambers et al., 2016; Minasny et al., 2017). If adopted, these practices may also promote soil C sequestration (Chambers et al., 2016). Nevertheless, studies indicate that in general, well-managed grasslands continue to sequester C at greater rates than improved cropland, and transitions from cropland to grassland show some of the greatest rates of C sequestration, ranging from 0.22 to 8.0 Mg C ha−1 yr−1 (Machmuller et al., 2015; Mathew et al., 2017; Minasny et al., 2017; Powlson et al., 2011).

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308521X17310338

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Lisäisin vielä,
Maataloudessa käytetään paljon mineraaliöljyjä jotka on lisäaineistettu myrkyllisillä lisäaineilla, monissa tapauksissa niitä joutuu maaperään, jo yksinomaan hydraulisisissa lannanpoistojärjestelmissä haastattelujen ja testien perusteella sitä menee maatilalla peltoon helposti 200 litraa vuodessa.
Ja viljeltiimpä mitä hyvänsä tätä kautta myrkyt on ihmisten ja eläinten ravintoketjussa.
Tähän on olemassa hyvä ratkaisu, on nimittäin näihin tarkoituksiin kasviöljypohjaisia voiteluaineita jotka luontoon hajotessaan muodostavat aineita joita kasvit voi käyttää ravinnokseen, näin luonnon kiertokulku on täydellinen.
Myös hinta voi olla edullisempi kuin min. öljy ja kotimaisista raaka-aineistakin tehtyjä on.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, ei se kaikki ole miltä näyttää. Peltoon ei pitäisi päästää vieraita ainesosia, myrkyistä puhumattakaan.

Yhdyskuntajätteitä nyt ei myöskään saa levittä pellolle, sitäkin kuulemma tapahtuu.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Niinpä niin, Suomi on tiettävästi ainoa maa Euroopassa joka myy -vaaralliset jätteet-ryhmään kuuluvia ongelmajätteitä levitettäväksi pelloille ja metsiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset