2000-luvulla ei lämpene, ilmakehän hiilidioksidin kasvu taittunut
Luonnossa ei ole lineaarista kasvua, vain antropogeeninen hiilidioksidi kasvaa lineaarisesti ilmakehässä, usein toistettu väite ilmastouskonnon kannattajien taholta. Noin pintapuolisin tarkasteluin näin se asia on ja luonnon osalta väittämä pitää kutinsa. Antropogeenisen hiilen osalta kasvua on vielä odotettavissa, koska suuret ja väkirikkaat maat, kuten Kiina ja Intia joutuvat vielä nostamaan elintasoaan pitkälti perustuen fossiilitalouteen. Paljon töitä tehdään näissäkin maissa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi. Kunhan asiat etenevät rauhalliseen tahtiin, varmaan tulostakin saadaan siltä suunnalta.
Lineaarisesta kasvusta, antropogeenisen hiilidioksidin osalta kasvun taittumista ei ole vielä havaintoa kuin rikkaiden maiden osalta, jotka ovat päässeet laskevalle käyrälle. Mutta tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksidin osalta todetaan kasvun taittuneen huolimatta antropogeenisen hiilidioksidi -päästöjen kasvusta.
”We show that the combined effect of CO2 fertilization and the slowdown in warming has been sufficiently large to decrease the airborne fraction of anthropogenic CO2 emissions and slow the growth rate of atmospheric CO2 despite increasing anthropogenic emissions.”
https://www.nature.com/articles/ncomms13428
Biosfääri toimii yhteistyössä atmosfäärin kanssa ja ihmiselläkin on vaikutusta päätöksillään vaikuttaa luonnon kulkuun. Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen yhdessä hiilinielujen kasvattamisen myötä ilmakehän runsaampi hiilidioksidi viherryttää maapalloa ja lämpenemättömyys hillitsee luonnollisen hiilen päätymistä ilmakehään.
En lukeudu ilmastonmuutoshöynäytettyihin itsekään, mutta sen verran kysyisin kuitenkin, että kun ilmastonmuutosuskomusta kyseenalaistavilla (myös siis itselläni) yksi pääargumenteista on aina ollut se, että hiilidioksidin merkitys kasvihuonekaasuna on sangen vähäinen, siis fysiikan lakien nojalla, niin tässä blogissa korostat kuitenkin juuri hiilidioksidiemissioiden kautta johtopäätöstä, että ilmasto ei enää lämpene. Joku voi nimittäin ajatella, että tässä on ”vastapuolen” harjoittamaa cherry-pickingiä ilmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun otit asian esille, en ehtinyt vielä tarkistaa blogista, että voiko siitä saada tuon käsityksen!?
Oma käsitys asiasta on, että lämpenemättömyys hillitsee hiilidioksidin päätymistä ilmakehään.
Miksi ei lämpene on tietenkin hyvä kysymys, hiilellä siihen ei liene vaikutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Face the facts…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämä tutkimus viittaisi siihen, että hiilinielut olisivat olleet kasvussa aina 1980-luvulta lähtien.
Mutta miksi se ei ole vaikuttanut ilmakehässä olevaan antropogeenisen hiilidioksidi – pitoisuuden nousun taittumiseen?
Tässä on selvä ristiriita?!
Hiilinieluilla noin yleisesti on kyky absorboida lähes kaikkia hiilen isotooppeja ja hiilidioksidi on ”puolueeton” riippumatta siitä, mistä lähteistä ne ovat peräisin.
Ilmakehän hiilidioksi-pitoisuus on edelleen suhteellisen lineaarisessa kasvussa (280 ppm -> 408 ppm), joka ei selity luonnollisilla muutoksilla. Luonnossa ei ole lineaarisia muutoksia ja tämä osoittaa, mistä tämä nousu-trendi johtuu.
Luonnossa oleva kasvu perustuu epä-linearisuuteen, missään ei juurikaan voida havaita lineaarisia muutoksia. Yksi esimerkki on mm. kukkien terälehtien epäsäännöllisyys, jossa näkyy Fibonaccin lukujono: 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55..jne. On muitakin lukuisia esimerkkejä.
Hiilidioksidi on edelleen yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka absorboi spektristä auringon IR-säteilyä ilmakehässä, eli se vaikuttaa ilmakehän absorbtio-kykyyn eli sen läpäisevyyteen, että sen kyvyttömyyteen heijastaa IR-säteilyä takaisin avaruuteen, joka näkyy maapallon lämpötilan nousuna.
Kyllä tämä nyt vaikuttaa ”kirsikan poiminnalta”…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä hiilidioksidilla on joku pieni ilmakehää lämmittävä vaikutus.
Usein päädytään enemmänkin korostamaan hiilidioksidin merkitystä kasvikunnalle ja kuten tiedät LAI-indeksin avulla mitataan vihertymistä.
Kasvit puolestaan viilentävät ilmastoa, etenkin metsät ja korostetusti lehtipuuvaltaiset metsät. Kaupunkienkin olisi tartuttava vihertoimessa enemmän istutuksiin ja vaikkapa asfalttipinnan vähentämiseen!?
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä hiilidioksidilla on joku pieni ilmakehää lämmittävä vaikutus.”
Päinvastoin, merkittävä…(muista ilmakehän absorbtiokyky / Stefan – Bolzmannin säteilylaki). Tulee muistaa ilmakehän läpäisy-kyky, se on hieman eri asia kuin itse ilmakehän läpileikkauksessa näkyvä lämpötilan nousu.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvihuoneilmiökin koskee vain ilmakehää ja siellä on käynnissä monia rinnakkaisia ja päällekkäisiä toimintoja, pilvienmuodostusta, aerosolien heijastusvaikutusta etc.
Kaukokulkeutumat aerosolien osalta näkyvät lämpötiloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki partikkelit (myös pilvet ja niiden sisällä olevat partikkelit) vaikuttavat ilmakehän absorbtio-kykyyn. Jos hyviä aeroseleja olisi enemmän kuin huonoja, ilmasto olisi viileämpi kuin nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sitä voi valita mitä aerosoleja tulivuoret purkavat ilmakehään!?
Jotkut purkauksista ovat niin voimakkaita, että rikkisulfaatteja päätyy stratosfääriin asti ja jäähdyttää ilmakehää vuosikymmeniksi. Kiinan teollisuus purkaa tasaiseen tahtiin aerosoleja ja voi siltä osin verrata pieneen tulivuorenpurkaukseen. Myös hiilidioksidia päätyy ilmakehään, jolla on kuten tiedetään pieni ilmakehää lämmittävä vaikutus, mutta enimmäkseen kuitenkin hyödyttää kasvikuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos voisi valita, se olisikin tieteen ehkä suurimpia saavutuksia.
Mutta tieteen keinoin voidaan tutkia, mistä hyvät ja huonot aerosolit syntyvät, jotta voimme varautua toimenpiteisiin vallitsevien hyvien aerosolien lisäämiseksi ja vastaavasti vallitsevien huonojen vähentämiseksi.
Aerosolien vaikutuksista ei ole vielä toistaiseksi suoraa näyttöä, kunnes esim. Prof. Kulmala saa prosessit selville.
Ilmoita asiaton viesti
Kulmalan tutkimukset ovat hyviä ja ne ovat kotimaisia.
Tulivuorenpurkausten avulla on saatu runsaasti tietoa tieteelle.
Tämän tiesit kyllä.
”There are other hypotheses. But of course, we are natural scientists, we tend to look for answers in nature, whilst the psychologists have suggested it was inner torment that made Munch paint ’The Scream’.” http://www.telegraph.co.uk/news/2017/04/24/mother-… But the new paper, presented at a meeting of the European Geosciences Union in Vienna, said he more likely depicted a rare sighting of ”mother-of-pearl” clouds over Oslo.
A volcanic outburst does not account for the ”waviness” of Munch’s clouds, Helene Muri, a researcher at the University of Oslo, told journalists in Vienna.
Ilmoita asiaton viesti
Näin maallikkona ihmetyttää hiukan kuinka tuo ”lineaarinen” määritellään.
Luonnollahan on satoja miljoonia vuosia aikaa saada aikaiseksi minkälaisia epälineaarisia käyriä hyvänsä ja jos tarkastellaan mikroskooppisen pientä aikajanaa, vaikkapa muutaman vuosikymmenen pituista sellaista, niin periaatteessa se voi olla millainen hyvänsä, siis vaikkapa lineaarinen – ilman, että se lineaarisuudessaan todistaisi lineaarisuuteen kykenemättömän luonnon vastaisten voimien olemassaolosta. Se luonnollinen epälineaarisuus hahmottuu tarkastelijalle huomattavasti pitemmän aikajanan puitteissa.
Ilmoita asiaton viesti
#6
Noin yleisesti, luonnossa on vain x kantaisia n:s potensseja. Lineaarisuus tulee esiin vain silloin, jos haluamme ottaa esimerkiksi derivaatan jollakin välillä. Ihminen on kautta historian pyrkinyt suoristamaan muutoksia lineaarisiksi, niiden helpottamiseksi.
Yhtenä lisä-esimerkkinä gravitaatio, joka kasvaa toisessa potenssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei kuitenkaan mitenkään kumonnut esille tuomaani argumenttia siitä, että luonnossakin voi pienen aikajanan puittaeissa sattumalta esiintyä puhtaan lineaarisilta vaikuttavia trendejä, joiden lineaarisuus kumoutuu sitten ”kauempaa” (eli pitemmällä aikajanalla) tarkastellen.
Esimerkiksi avaruuden kaaosteoriaa on kritisoitu siitä, että esimerkiksi aurinkokuntamme vakaa järjestys pyörivine planeettoineen ja aurinkoa kiertävine ratoineen on hyvin kaukana kaoottisesta. Mutta jo silloin tällöin tuon harmonian rikkovat meteoriitit kielivät siitä, että havaittu järjestelmällisyys voi olla vain pienen pienen aikajanan puitteissa tarkastellun pienen pienen avaruuskohdan luoma illuusio. Jos kallio räjäytetään dynamiitilla tuusan nuuskaksi, niin jonnekin voi lentää pieni kiven siru, joka jää pyörimään hyrränä muutamaksi sekunniksi. Jos joku aivan toisen aikakäsityksen omaava olio tarkastelee vain sitä muutaman mikrosekunnin, havainnoiden sen viestittämää järjestystä, hän voi tehdä kokonaisuudesta tyystin vääriä johtopäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Oli sitten kuinka lyhyt tai pitkä aika-jana tahansa (luonnollisessa mittakaavassa), kaikki on suhteellista, -jos puhutaan ajasta jonkun tapahtuman suhteen. Aika ei ole vakio ja se ei ole myöskään kavantisoitunut, -toistaiseksi.
Satunnaisia muuttujia on vaikka kuinka paljon X kantaisista n:s potenssiin. X voi olla periaatteessa mitä tahansa ja n myös 1, jos niin halutaan. Mutta kaikki tulee aina suhteuttaa johonkin, muuten millään argumentoinneilla ei ole merkitystä.
Se mitä tulee avaruuden ilmiöihin ja esim. kaaosteoriaan, sielläkin kaikki on aina suhteessa johonkin. Ja on myös hyvä muistaa, että kvantti-mekaniikkaa ja suhtellisuusteoriaa ei vielä toistaiseksi ole kyetty yhdistämään yhdeksi kaiken kattavaksi teoriaksi, -paitsi ehkä jossain määrin Stephen Hawkingin säteilynä, jossa singulariteetti ohitetaan.
Energian vapautuminen liikkuvissa koordinaatistoissa, noudattaa kiihtyvyyttä, joka ei lähde liikkeelle tai pääty lineaarisiin muutoksiin.
Näissä ks. tapahtumissa tarkkailijana on ihminen ja muiden ”olioiden” tarkkailuista me emme voi tietää, ellemme omaa telepaattisia kykyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kalkkiken muodostus paras hiilinielu https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkikivi
Jospa meren simpukat ovat villiintyneet lisääntymään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä maaperä on hiilinielu ja eliöt kuten myös simpukat ja kotilot rakentavat kuorensa kalsiumkarbonaatista. Simpukat ei vät siedä kovin hapanta vettä vaan, joten niillä on luontainen tarve poistaa hiilidioksidia vedestä!?
Maalajeista savi on ehdottomasti paras hiilensitoja. http://www.nature.com/articles/ncomms3947?WT.ec_id…
Ilmoita asiaton viesti
Luonnolla on kyky varastoida hiiltä vuosituhanneksi tai vain muutamaksi sadaksi vuodeksi, jolloin hiilestä on suoranaista hyötyä ihmiskunnalle!?
Maaperän humus on tällainen esimerkki hiilivarastosta, josta ihmiskunta hyötyy suunnattoman paljon, tähänastinen ihmiskunta on ollut riippuvainen maaperän humuksen kyvystä tuottaa ihmiskunnalle ruokaa.
Pitempiaikaista varastointia on myös esiintynyt maaperässä, noin 20 % maaperästä pystyy sitomaan hiiltä pitkäaikaisvarastointiin.
[”Thanks to our study, we can now pin-point the soil that is especially good for sequestering CO2”, Kögel-Knabner continues. ”The next step is to include these findings in carbon cycle models.”]
http://www.academia-net.org/news/how-soil-stores-c…
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kuinka Jouni haluaa..:)
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai se lämpiää, onhan tuo nyt todettu jo moneen kertaan NASAnkin mittauksista. Ja jos ei lämpene niin sitten muokataan aikaisempia mittauksia koska ne oli väärin mitattu.
Ilmoita asiaton viesti