Todistelu ihmisen syyllisyydestä ilmastonmuutokseen

Ihmisen syyllistäminen ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi on todisteltu hiilen isotooppien 12C ja 13C suhdelukua tarkastelemalla. Suhdeluku, ns. permille luku muuttuu fossiilisten polttoaineiden lisääntyneen polttamisen myötä, kun palamistuloksena hiilidioksidi päätyy ilmakehään. Fossiiliset polttoaineet ovat kasvikunnasta peräisin ja siksi niiden suhteellisesti suurempi osuus 12C:tä muuttaa ilmakehän hiilen permille lukua.

No tätä todistelua haittaa se, että myös biopolttoaineet, kasvien normaali hajoaminen ja kasvien hengittäminen muuttavat ilmakehän hiilen permillelukua samaan suuntaan.

Ihmisen osuus ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on noin 5 %. On empiirisesti mahdotonta saada väitteelle, että vain ihmisen tuottama hiilidioksidi jäisi ilmakehään, todisteita. Näin kuitenkin väitetään ja tähän väittämään perustuu ihmisen syyllistäminen.

Jotkut asiat ovat vain sellaisia, että niiden tieteellinen todistaminen ei onnistu empiriaan vedoten, permilleluku kertoo omalta osaltaa vain sen, että kasvikunnasta peräisin oleva hiili on päätynyt ilmakehään.

Nykyiset kasvit suosivat hiilen kevyempää 12C isotooppia fotosynteesissä ja tästä syystä ilmakehän ns. normaali permilleluku painottuu hitusen 13C: suuntaan. Kun kasvikunnan yhteyttäminen on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä, ilmasto on lämmennyt pienestä jääkaudesta selviämisen jälkeen, 0,85 +- 0,5 °C.

Mutta kasvit myös hengittävät ja ehkä ilmastonmuutosta todellisuudessa on kiihdyttänyt maaperän köyhtyminen maapallon vilja-aitoiksi kutsutuilla alueilla, missä tuotetaan maapallon ihmiskunnalle vehnää ja riisiä suurelta osin. On laskettu, että paikoin 70 % maaperän hiilestä on päässyt karkuun. Joten maaperä on uhkaavasti köyhtymässä ja satotasot ovat jo paikoin kääntyneet laskuun.

Mikä siis neuvoksi, kun tiedetään, että hiilellä on tärkeä merkitys maaperässä ja etenkin maaperän humuksessa. Humuksen hiili pidättää kolme kertaa painonsa verran vettä ja hiili muokkaa maaperän ravinteita kasville otolliseen suuntaan.

Leveälehtisten kasvien viljely palauttaisi maaperän hiilen. Hiilensitojakasvien suosiminen kääntäisi nopeasti hiilitasetta siihen suuntaan, että maaperä sitoisi enemmän hiiltä kuin luovuttaa. Nyt tilanne on päinvastoin ja tilanne on ekologisesti kestämätön.

Suomessa on erinomaisen hyvää tietämystä näistä maaperäkemiaan liittyvistä asioista Helsingin yliopistossa, kuten myös Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu