arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Todistelu ihmisen syyllisyydestä ilmastonmuutokseen

  • Vesihöyryn merkitys kasvihuonekaasuna on suurin
    Vesihöyryn merkitys kasvihuonekaasuna on suurin

Ihmisen syyllistäminen ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi on todisteltu hiilen isotooppien 12C ja 13C suhdelukua tarkastelemalla. Suhdeluku, ns. permille luku muuttuu fossiilisten polttoaineiden lisääntyneen polttamisen myötä, kun palamistuloksena hiilidioksidi päätyy ilmakehään. Fossiiliset polttoaineet ovat kasvikunnasta peräisin ja siksi niiden suhteellisesti suurempi osuus 12C:tä muuttaa ilmakehän hiilen permille lukua.

No tätä todistelua haittaa se, että myös biopolttoaineet, kasvien normaali hajoaminen ja kasvien hengittäminen muuttavat ilmakehän hiilen permillelukua samaan suuntaan.

Ihmisen osuus ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on noin 5 %. On empiirisesti mahdotonta saada väitteelle, että vain ihmisen tuottama hiilidioksidi jäisi ilmakehään, todisteita. Näin kuitenkin väitetään ja tähän väittämään perustuu ihmisen syyllistäminen.

Jotkut asiat ovat vain sellaisia, että niiden tieteellinen todistaminen ei onnistu empiriaan vedoten, permilleluku kertoo omalta osaltaa vain sen, että kasvikunnasta peräisin oleva hiili on päätynyt ilmakehään.

Nykyiset kasvit suosivat hiilen kevyempää 12C isotooppia fotosynteesissä ja tästä syystä ilmakehän ns. normaali permilleluku painottuu hitusen 13C: suuntaan. Kun kasvikunnan yhteyttäminen on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä, ilmasto on lämmennyt pienestä jääkaudesta selviämisen jälkeen, 0,85 +- 0,5 °C.

Mutta kasvit myös hengittävät ja ehkä ilmastonmuutosta todellisuudessa on kiihdyttänyt maaperän köyhtyminen maapallon vilja-aitoiksi kutsutuilla alueilla, missä tuotetaan maapallon ihmiskunnalle vehnää ja riisiä suurelta osin. On laskettu, että paikoin 70 % maaperän hiilestä on päässyt karkuun. Joten maaperä on uhkaavasti köyhtymässä ja satotasot ovat jo paikoin kääntyneet laskuun.

Mikä siis neuvoksi, kun tiedetään, että hiilellä on tärkeä merkitys maaperässä ja etenkin maaperän humuksessa. Humuksen hiili pidättää kolme kertaa painonsa verran vettä ja hiili muokkaa maaperän ravinteita kasville otolliseen suuntaan.

Leveälehtisten kasvien viljely palauttaisi maaperän hiilen. Hiilensitojakasvien suosiminen kääntäisi nopeasti hiilitasetta siihen suuntaan, että maaperä sitoisi enemmän hiiltä kuin luovuttaa. Nyt tilanne on päinvastoin ja tilanne on ekologisesti kestämätön.

Suomessa on erinomaisen hyvää tietämystä näistä maaperäkemiaan liittyvistä asioista Helsingin yliopistossa, kuten myös Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Leveälehtisiä kasveja on tietenkin paljon olemassa, jotkut niistä ovat ihmisille rikkaruohoja, joista on pyritty eroon, jotta varsinaiselle viljelykasville jäisi tilaa.

Mutta on niitä viljeltykin, joitakin yhtä kauan kuin ohraa!?
Tällaisia ovat bambu, hamppu ja useat perennat.

Myös C4 kasvien suosiminen palauttaisi hiilen maaperään. Riisiin yritetään saada C4 kasvien geneettistä ominaisuutta tehokkaampaan yhteyttämiseen. Esim. Sokeriruoko ja maissi ovat C4 kasveja. Riisi ja useimmat viljat ovat C3 kasveja.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hiilensitoja kasvin kasvattajan pitää ottaa etukäteen huomioon ettei hyvää tarkoittavat ohikulkijat tunnista kasvia ja sekoittavat sen helposti huumeviljelmäksi. Tarkoitan Kannabis Sativa öljylajiketta joka on pitkäjuurinen kasvi ja muistuttaa samannäköistä huumekasvia. Mutta kun on asianmukaiset luvat ja paperit, niin ei ole mitään estettä viljelyyn.

Aluksi voidaan tehdä poliisivoimin pellolle yllätyshyökkäys ja kerätään näytteet. Tämänkaltainen liike hiljaisella kylällä aiheuttaa suuren kohun, mitä on tapahtunut, pidätettiinkö isäntä, mitä tulee tuomioksi jne.. Voi mennä pitkä aika ennen kuin kohu laantuu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hamppu, englanniksi hemp, on kasvi jota on viljelty yhtä kauan kuin ohraa!?

Poliisille pitää kertoa etukäteen sen viljelystä.

Teollisuushamppu on jalostettu siltä osin, että kannabista tuottavia yhdisteitä on saatu vähennettyä. Mutta luvanvaraista kasvin viljely on muuallakin, esim. New Yorkin osavaltiossa. Kts. linkki!

"Welcome to Hemp Farms in NY
New York State is now allowing certain farms to begin harvesting hemp."

https://hempfarmny.com/

"The hemp plant, cannabis sativa, has a history that can be traced back to ancient horticulture, like corn.
Its present day uses include grain for food; oil for food, cosmetics, personal care products, and industrial applications; oil and straw for sustainable, renewable fuelstocks; and straw for industrial fiber.
Hemp also has medicinal properties and can be used for medical purposes.
There are genetically distinct biotypes of cannabis, and those which have low tetrahydrocannabinol (THC) levels, the principal intoxicating agent in marijuana, are classified as industrial hemp.
These low-THC hemp biotypes are the focus of the Cornell research.
Project leader Larry Smart, a professor in the SIPS Horticulture Section whose lab research is focused on breeding, genetics, genomics, and physiology of shrub willow bioenergy crops, believes that hemp cultivars bred for New York growers could be developed and ready for distribution for the 2021 or 2022 growing season.
For more information or to learn about participating in the program, visit esd.ny.gov/industrial-hemp.

http://www.pressrepublican.com/news/cornell-advanc...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kyllä tuo hamppufarmin mainostaminen jenkeissä hyväksytään, muuta jos kyltin laittaa maantien varteen Suomessa niin voi odottaa poliiseja ensimmäisiksi vieraiksi.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hampusta-...

Toisaalta hampun viljelemistä pitäisi jatkaa, eikä unohtaa sen hyviä puolia.

"Hampun viljely liittyy kiinteästi maanviljelyn historiaan. Se on yksi ihmiskunnan vanhimmista viljelykasveista. Sitä on kasvatettu lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasian maissa siitä saatavan kuitumateriaalin vuoksi. Kuidun ohella hampun ravitsemuksellinen arvo on huikea. Kuidun ja elintarvikekäytön lisäksi hamppua käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa."
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/11/07/ol...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Nyt kannattaisi jättää tunteilu sivuun ja tutustua kasviin kylmän rauhallisesti.

Luonnosta saadaan kasveista mitä tahansa lääkettä tai huumetta, ei hampussa ole siinä suhteessa mitään erikoista, tunnetumpi vaan suurelle yleisölle.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #5

Luin juuri erästä maantiedon oppikirjaa vuodelta 1900. Siinä todetaan mm. Suomen tärkeimmiksi vaatetuskasveiksi pellava ja hamppu. Oli ne kauheita pilveilijöitä aikanaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Mielenkiintoista, mistäköhän sana hampuusi on tullut. Viittaa henkilöön ja onko vielä niin, että on ollut hampun käyttäjä ja sen vaikutuksenalainen?

No kunhan haarukoin, ei tarvinnut osua sinnepäinkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jostain syystä yhä useammin voi lukea seuraavanlaisia uutisia, ja niitä kumotaan asiantuntijoiden toimesta yhä harvemmin:

"GLOBAL COOLING: Climate experts believe Earth is about to enter a 120-year cooling phase"

https://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/66714...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On ollut koko ajan noita aurinkoa tutkivia tiedemiehiä, joilla on ollut jonkin verran eriäviä käsityksiä ilmastonmuutoksen syistä. Samasta linkistä!

"Research from mathematics professor Valentina Zharkova shows that low solar activity could cause global temperatures to dip to their lowest levels for more than 350 years.
Within three years drastic reductions in heat-releases from the sun could drive substantial cooling in Europe, North America and Asia.
From 1650 to 1710, temperatures across much of Europe – including Britain – plunged when the sun entered a quiet phase known as the Maunder Minimum."

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos nyt ensin selitettäisiin mistä jääkausi johtui, kaikki muu on näpertelyä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Olet varmaankin oikeassa!

Maunderin minimiin ei osunut edes kylmin kausi vaan oli puoli vuosisataa tätä kautta aikaisemmin, joten kaikkea ei tiedetä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #13

Maunderin minimistä väiteltiin jo ennen vuotta 2014, jolloin olettama oli, että vuonna 2014 alkaisi pieni jääkausi. Toisin kävi. Ilmasto lämpenee edelleen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Dailystar, sieltä minäkin vertaisarvioidun tieteen luen!

(Tämä oli sitten sarkasmia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Oliko freudilainen erehdys, kun luin saksalaisen yliopiston nimen vahingossa vääri, eli "Münchhausenin teknillinen yliopisto".

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jos viittaat tähän? "Munchausen syndrome is a mental disorder condition in which a person intentionally fakes, simulates, worsens, or self-induces an injury or …"

https://www.emedicinehealth.com/munchausen_syndrom...

Kun en laittanut linkkiä TUM:in tutkimuksiin!?

Voin lähettää linkkejä kun pääsen koneelle. Tässä perusajatusta, joka lienee saksalaista alkuperää ja juuri Münchenin teknillisestä yliopiston maaperätutkimuksesta kotoisin?

https://unfccc.int/news/join-the-41000-initiative-...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Näistä ilmastoasioista on niin paljon tietoa, epätietoa ja suoranaisia valheita, että Paroni von Münchhausen tulee helposti mieleen. Keskiaikan uskottiin ihmeellisiin tieteellisiin teorioihin. Ehkä tulevaisuudessa ollaan huvittuneita meidän ajastamme, kun yritimme pelastaa maapallon rakentamalla tuulimyllyjä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”Ihmisen osuus ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on noin 5 %. On empiirisesti mahdotonta saada väitteelle, että vain ihmisen tuottama hiilidioksidi jäisi ilmakehään, todisteita.”

Olennaista on, että ihmisen toiminta on nostanut ilmakehän co2-pitoisuutta 280-> 400 ppm eli pian 50%. Todiste ei ole mikään permillearvo yksin vaan laajasta monitieteellisestä tiedosta muodostunut kokonaiskuva.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saatat olla oikeassa, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää monitieteellistä lähestymistapaa osoittamaan päinvastaista, eli että luonnollisista lähteistä on ilmakehän hiili peräisin, Amazonin metsistä, troppisesta leväkasvillisuudesta etc.

Ilmaston lämpeneminenhän lisää kasvien hengitystä, ja satelliittimittauksilla on pystytty osoittamaan, että hiilidioksidi on suuremmalta osin peräisin tropiikin leveysasteilta kuin ihmisyhteisöistä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Et nähtävästi ole edelleenkään tutustunut hiilen kiertokulkuun.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Olen jossakin yhteydessä tropiikin sademetsien osalta saanut sellaista informaatiota, että lämpenemisestä tai jostakin muusta stressitekijästä johtuen sademetsien kasvillisuus hengittää aikaisempaa huomattavasti enemmän.

Tällainen jo tietysti näkyy hiilitaseessa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

"Tällainen jo tietysti näkyy hiilitaseessa."

Mitähän tuollakin mahdat tarkoittaa?

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Yksinkertaisesti sitä, että sademetsä ei ole enää yhtä tehokas hiilinielu kuin aikaisemmin, ja mikäli kasvien hengittäminen on kovin voimakasta, sademetsä muuttuu kokonaan tai osittain hiilen lähteeksi!

Kuvassa näkyy yhteyttämisen tulosta nimenomaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Hiilinieluja tarvitaan lisää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #29

Toki metsäkato ja maankäytön muutokset nekin lisäävät hiilipäästöjä ja vähentävät nieluja. Ihminen on niihin ilmiöihin yhtälailla 'syyllinen' kuin on fossiilisten päästöjenkin tuottamiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #41

Olenkin huomannut painotuksia enemmän viimeaikoina tuolla maankäytön puolella.

On melkein selvää, että ihminen yhteistoiminnassa luo olosuhteet oikeanlaiselle kehitykselle luonnon monimuotoisuuden osalta ja hiilinielujen kykyyn sitoa hiiltä ilmakehästä maaperän pitkäaikaiseen varastoon tuhanneksi vuodeksi.

Tuollainen esimerkki löytyy Senegalin mangrovemetsistä. Kts. linkki!

"Many of Senegal’s largest rivers are flanked by corridors of green and interlaced with networks of sinuous creeks and streams. These lush green areas are havens for mangroves—short, shrubby trees with waxy leaves and tangles of finger-like roots that rise from shallow tidal areas.
https://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id...
The blend of land, water, and wood that define Senegal’s mangrove forests are not just beautiful; they are important. Mangroves store large amounts of carbon. Studies have shown that mangrove forests sequester at least two to four times more carbon than other tropical forests. They also provide breeding grounds and nurseries for fish, prevent erosion during tropical cyclones, and help cleanse waters of pollutants."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #41

Tuossa vielä linkki Münchenin teknillisen yliopiston tutkimukseen hiilen sitomisesta maaperään. Vain tietyn tyyppinen hyvin hedelmällinen maaperä sitoo hiiltä. Eli maaperä, jossa jo on hiiltä, pystyy sitomaan lisää hiiltä.

["Furthermore, new carbon binds to areas which already have a high carbon content." These carbon hot spots are, however, only found on about 20 percent of the mineral surfaces. Previously, it was assumed that carbon is evenly distributed in the soil. "Thanks to our study, we can now pin-point the soil that is especially good for sequestering CO2", Kögel-Knabner continues. "The next step is to include these findings in carbon cycle models."

The sample material used by the team was loess, a fertile agricultural soil found in all parts of the world – making it a very important carbon store.]

http://www.academia-net.org/news/how-soil-stores-c...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ilmastouskovaiset uskoivat ensin, että kaikki ihmsperäiset hiilidioksidipäästöt jäävät ilmakehään. Kun he sitten huomasivat, että eihän hiilidioksipitoisuus ilmakehässä niin paljon ole noussutkaan, heidän oli pakosta keksittävä selitys, että loput menevät valtameriin. IPCC:n omaksumissa ilmastomalleissa on sitten kehäpäätelmin oletettu, että tuo ilmakehän hiilidioksidin nousu on kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaa, mille tähänkään mennessä ei näyttöä todellisuudesta ole.

Luonnonlakien mukaisesti kaikki CO2-päästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki CO2-absorptiot ilmakehästä nieluihin yhdessä määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidi, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena, asettuu. Jos esim. noiden CO2-päästöjen kokonaismäärä on suurempi kuin noiden CO2-aboptioiden kokonaismäärä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Tässä CO2-pitoisuuden nousussa ihmisperäisen hiilidioksidin prosentuaalinen pitoisuus on sama, kuin sen prosentuaalinen osuus on samana aikana tapahtuneissa hiilidioksidin kokonaispäästöissäkin. Jouni on oikeassa siinä, kun hän toteaa: "Ihmisen osuus ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on noin 5 %"

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Joo tiedän, skeptikot ovat määrättömässä viisaudessaan päättäneet, että havaittu co2:n nousu johtuu luonnollisesta lämmönnoususta. Skeptikot tosin ovat myös sitä mieltä, että lämpö ei ole noussut mihinkään, ainakaan tällä vuosituhannella, mutta mitä me pienistä. Eikä heitä haittaa sekään, että tällaisia co2-pitoisuuksia ei olla nähty puoleen miljoonaan vuoteen, jäätikkökuplamittaukset kun ovat heidän mielestään epäluotettavia. Tosin sitten taas kun sanotaan, että co2 seuraa lämpötilaa, se samat jäätikkökuplamittaukset keplaavatkin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #46

Miksi Pariisin sopimuksesta ei ole odotettavissa muuta kuin menetyksiä? Vastaukseksi riittää jo lainaukseni kommentistani:

"IPCC:n omaksumissa ilmastomalleissa on sitten kehäpäätelmin oletettu, että tuo ilmakehän hiilidioksidin nousu on kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaa, mille tähänkään mennessä ei näyttöä todellisuudesta ole."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Joskus ja hyvin usein unohtuu sellainen käsite kuin "tieteellinen konsensus AGW:stä", jossa n. 97% tieteen tekijöistä ovat yksimielisiä AGW:n vaikutuksista (kattaa n. 11000 paperia/tutkimusta) ja loput 3% ovat niitä, joiden tieteellinen kompetenssi on kyseenalainen (epäammatilliset regressioanalyysit yms).

Yksi varteenotettava ilmastoa tutkiva insituutti Caltech (California Instituutti of Technology) Princeton / prof. Tapio Schneider on yksi merkittävimmistä alan tutkijoista.

Olkaa hyvä tutustukaa, sieltä löytyy muiden asiantuntijoiden ohella viimeisintä tietoa ilmastonmuutoksesta ja AGW:stä, sekä ilmastoherkkyydestä todellisina lineaarisina regressioina.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mielenkiintoinen tutkija, ajatukset ja asenteet ovat maanläheisiä jne.

Vaimon tutkimukset herättivät enemmän mielenkiintoa, akustiikka, meluntorjunta yms.

https://www.youtube.com/watch?v=4BEYLj1AMyE

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Plan B: Engineering a Cooler Earth"

http://workshop.caltech.edu/geoengineering/speaker...

Kyllä olen samaa mieltä Tapio Schneideristä, mielenkiintoinen tutkimusalue.

"Prof. Tapio Schneider studies atmospheric turbulence and its influence on the global climate, both on large scales (weather systems) and smaller scales (clouds). He develops theories of turbulence with the help of simulations and observations and uses them to understand climate changes and feedbacks that occurred over Earth's history and that are likely to occur in the future. He also uses insights about fundamental aspects of atmospheric dynamics to understand phenomena on other planets, for example, the formation of jets on the giant planets."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

"He also uses insights about fundamental aspects of atmospheric dynamics to understand phenomena on other planets, for example, the formation of jets on the giant planets.”

Jos on selkeästi todistettavissa, että muiden planeettojen lämpötila on nousu- tai laskutrendillä suhteellisen pitkällä aika-välillä se näkyy myös maassa, joka kielii auringon aktiivisuuden muutoksista pitkällä aika-välillä. Itse asiassa tämä olisi hyvin selkeä todiste lämpötilan vaihteluista aurinkokunnassamme, mutta se ei pois-sulje maan ilmakehän kasvihuone vaikutusta (paitsi lisääntyvänä tai vähenevänä vesihöyrynä, joka lisää tai vähentää muiden kasvihuonekaasujen vaikutusta).

Vesihöyryn prosentuaalinen osuus on merkittävä, mutta muiden kasvihuonekaasujen viipyminen ilmakehässä on huomattavasti pidempi, vaikka esim. CO2:n prosentuaalinen osuus on pienempi.

Muiden planeettojen osalta, kaasukehät muodostuvat eri yhdisteistä ja suoraa korrelaatiota on lähes mahdoton saada. Se vaatii kuitenkin monenlaisia käyrän sovituksia, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Olet tietenkin oikeilla jäljillä!

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kuvan taulukossa on looginen virhe ja se lienee peräisin Wikipediasta. Jos CO2:n osuus olisi vain 9 % ja metaani myös 9 % (mahdottomuus) ja otsoni 7 %, niin veden osuudeksi tulisi n. 85 %. Se onkin aika lähellä oikeaa arvoa, koska tutkimusteni mukaan arvot ovat: vesi 81 %, hiilidioksidi 13 %, otsoni 4 % ja metaani & typpioksiduuli 1 %. Hiilidioksidin arvo 26 % perustuu Kiehl & Trenberthin tutkimukseen, jossa on käytetty USA:n keskimääräistä ilmakehää vuonna 76 (US. Standard Atmosphere 76) ja vielä vähennetty veden määrää 12 %, jolloin kokonaisveden määrä on vain 50 % maapallon todellisesta keskimääräisestä arvosta. Tulokset tällä ilmakehähämallilla ovat absoluuttisesti väärät.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ollilla,

Tutustuppa sinäkin kommentissani 15 viittaamaani tutkijaan prof. Tapio Schneideriin (Caltech / Princeton). Sieltä löytyy viimeisintä tietoa ilmastonmuutoksesta ja AGW:stä, sekä käsitteestä ”tieteellinen konsensus 97% vs. 3%”. Sieltä löytyy myös perustelut ilmastoherkkyyden variantille.

https://www.skeptic.com/wordpress/wp-content/uploa... (jo vuodelta 2008)

http://climate-dynamics.org/people/tapio-schneider/

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu,

Lukaisin läpi ensimmäisen viitteen. Siinä ei ole minulle mitään uutta. Se on kansantajuistettua tekstiä IPCC:n käsityksistä, kuinka ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Energiatase on Kiehl & Trenberthin mukaan, joka on vanhentunut ja virheellinen eikä edes IPCC viittaa tähän taseeseen viimeisessä raportissaan.

Olen itse tutkinut nämä asiat käyttäen spektrianalyysimenetelmiä kasvihuonekaasujen suhteen ja tiedän, missä kohtaa IPCC:n mallit ovat pielessä. Hiilidioksidikierrosta olen julkaissut kaksi tutkimusta ja tulokseni ovat täysin yhdenmukaisia mitattujen arvojen kanssa, kuinka paljon antropogeenista hiilidioksidia löytyy merestä ja ilmakehästä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

Antero,

Jos olet noin varma julkaisuistasi, ehkä esität ne myös IPCC:lle, jotta he voisivat muuttaa tietonsa ajan tasalle.

Suosittelen lukemaan myös toisen linkin, se on valaiseva mm. ilmastoherkkyyden suhteen.

Kannattaa myös tutustua siellä oleviin laajoihin tutkimuksiin ja postauksiin, se on opettavaista itse kullekin.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tieteentekijöiden konsensus voi koskea sitä onko annetuista lähtökohdista päätelty moitteettomasti vai ei.

Jos tieteentekijöiden konsensus koskee sitä uskovatko he kaikkien lähtökohtaisten muuttujien jo olevan tiedossa, konsensuksella on yhtä vähän arvoa kuin millään uskonvaraisella asialla.

Jokaisella tiedonalalla pitäisi olla kutakin tutkimuskohdetta koskeva indeksi kuvaamaan sitä miten paljon tiettynä ajanjaksona tutkimuksen edetessä on tapahtunut minkäkinlaatuista lähtökohtien, mallien ja painopisteiden muutosta. Se että tutkimus on 97-prosenttisesti vakiintunut tiettyihin muuttumattomiin asemiin ei kerro siitä että oltaisiin 97-prosenttisesti oikeassa.

Esimerkiksi lääketieteellinen tutkimus kolesterolista lähti liikkeelle tarkoitushakuisesti tulkituista tilastoista, mutta tutkimuksen edetessä kysymyksenasettelut ja tulokset ovat vähitellen muuttuneet monta kertaa toisiksi. Silti joku lääkäri saattaa potilastaan vakuuttaakseen pitää oikeassaolemisen todistuksena sitä, että "asiaa on tutkittu ehkä enemmän kuin mitään muuta yksittäistä kysymystä".

Ja vielä se yksi asia, joka kannattaisi aina muistaa kun ihmisen aiheuttamista tuhoista ja ihmisen syyllisyydestä puhutaan: koko ilmastonmuutosaihe on päätynyt tutkijoiden käsiiin niin sanotun "vihreän ajattelun" tuotteena, ja tälle ajattelulle oli sen alusta alkaen ominaista tuottaaa ihmistä syyllistäviä maailmanlopun ennustuksia.

Kun säätieteilijöistä tuli ilmastotutkijoita, he eivät itse tiedostaneet minkä ajatushistoriallisen prosessin tuotteita he ovat. He ovat vain panneet tieteellisen osaamisensa ja arvovaltansa peliin, jonka alkua ja todellista historiallista motivaatiota ja käyttövoimaa he eivät enää uskalla nostaa esiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

Seppo,

Suosittelen myös sinua tutustumaan prof. Tapio Schneiderin tutkimuksiin Caltec:ssa /Princetonissa se avartaa, ennenkuin kritisoit ilmastoa tutkivia tutkijoita, erilaisilla "tyhjäksi tekevillä kannanotoillasi".

97% ei ole määrällinen, vaan laadullinen.

Tutkimus korjaa aina itseään.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #34

""Tutkimus korjaa aina itseään""

Opitaanko tästä koskaan mitään laadullista, kun tutkimuksen etenemistä ei mitata millään vaihtelua kuvaavalla indeksillä?

Mainitsemassani kolesterolitutkimuksessa jokseenkin kaikki lähtökohdat ovat muuttuneet toisiksi, mukaan on tullut lukemattomia uusia muuttujia, ja johtopäätöksetkin koskevat jo koko lailla toisia asioita kuin mistä alkuperäinen (huom. sekin syyllistävä) motivaatio ja missio puhuivat.

Jotenkin minulla on se tunne, että tutkijat käpertyvät mielellään esiinnouseviin tutkimusongelmiin koska todistelutarpeita ja oikeassaolemista koetaan yksityiskohtien yhteydessä. Siltä pohjalta myös usko jonkin "tieteentekijöiden konsensuksen" merkitykseen nousee. Sellaista ei tarvittaisi, jos esimerkiksi myönnettäisiin että tutkimus on nuorta, jatkuvasti vakiintumatonta, ilmiöitä hahmottelevaa, ja on enemmän kuin mahdollista ettei edes kaikkia lähtökohtia ole mukana kuvassa.

Eli siis tutkijoiden konsensus on nomenomaan laadullista ja sen suunnaton määrä kertoo enemmänkin rajoittuneisuudesta ja sokeudesta tietämisen yleisiä ehtoja kohtaan kuin todistusvoimaisuudesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #37

Seppo, tutustu Schneiderin tutkimuksiin, silloin voit päätellä, onko se laadullista ja tiedettä korjaavaa vai ei. Jos löydät sieltä jotakin parannettavaa, julkaise väitös.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tapio Schneider osoittaa huomattavaa kykyä loogiseen ajatteluun!? Hänen toteamisensa ei sulje sitäkään mahdollisuutta ulkopuolelle, että hiilidioksidin osalta nousu ilmakehässä viime vuosikymmeninä olisi osittain tai kokonaan luonnollisista lähteistä peräisin.

"Hence, evidence that temperature changes precede changes in carbon dioxide concentrations in some climate changes on the timescales of ice ages, for example, only shows that temperature changes can affect the atmospheric carbon dioxide concentrations, which in turn feed back on temperature changes. Such evidence does not invalidate the laws of thermodynamics and radiative transfer, or the conclusion that the increase in greenhouse gas concentrations in the past decades is human induced."

https://www.skeptic.com/wordpress/wp-content/uploa...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

Sehän on itse asiassa kohtuullisen selvää, että sekä antropogeeninen että luonnollinen vaikuttavat yhdessä.

Oma näkemykseni on, että ajallinen tendenssi on vain eri.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #35

Hannu kommenttiin 35. Olet oikeassa, että sillä seikalla ei ole merkitystä, onko ilmakehän hiilidioksidin nousu peräisin ihmisen toiminnasta vai luonnon vaihtelusta. Lopputulos on kuitenkin se, että molemmat hiilidioksidit nostavat lämpötilaa samalla tavalla.

On - kuten sanotaan - lähinnä akateeminen kysymys, mistä johtuu hiilidioksidipitoisuuden nousu. Tottakai se rauhoittaa, jos pystytään mallintamaan, että mitä tapahtuu luonnossa. Tällä hetkellä riittää, kun tiedetään, että bruttotasolla 55 % ihmisen CO2-päästöistä jää ilmakehään ja loput imeytyy meriin ja kasvillisuuteen (maapallo vihertyy). Kokonaisuudessaan prosessi on varsin monimutkainen, koska ilmakehän hiilidioksidista vaihtuu vuosittain n. 25 %. Sen vuoksi bruttoluku 55 % ei ole sama kuin antropogeeninen CO2-nousu, koska valtameristä tulee neitseellisempää hiilidioksidia koko ajan ilmakehään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #42

Kyllä, prosessi on monimutkainen.

Näkemykseni siitä, kuinka nopeasti ihminen vaikuttaa maapallon lämpötilan nousuun hiilidioksi - päästöinä on ajallisesti nopeampi trendi, kuin luonnollisen (planetaarinen) vaihtelun trendi. Siksi mielestäni tulisi suhteuttaa nämä muutokset ajallisesti keskenään, jotta tendenssin nousukulma saadaan selville.

Hiilinieluja on tällä hetkellä n. kaksi kertaa vähemmän kuin hiililähteitä, sen voi käydä tarkistamassa vaikkapa akatemiaprof. Markku Kulmalan julkaisuista. Tämä vaikuttaa luonnon lakia noudattavaan dynamiikkaan.

Se mitä tulee meriin ja ilmastoon, se on yhtä ja samaa hydrologista kiertoa, jossa viipymiset ovat suhteellisia ja merien kyky absorboida ja emittoida hiilidioksidia tapahtuu pinnan tasolta.

Mitä merien syvyyksissä tapahtuu, sekoittumisineen ja virtauksineen, on itse asiassa samanlaista vertikaalista sekoittumista ja virtauksia kuin ilmakehässä paitsi sillä erotuksella, että massa, tiheys ja inertia, sekä lämpötilagradientit poikkeavat, -paitsi gravitaatio (tosin poikkeama on häviävän pieni, riippuen maapallolla olevasta sijainnista).

Fysiikassa ei periaatteessa ole mitään merkitystä sillä, mistä aineesta on kysymys. On energiaa, massaa ja inertiaa, sekä gravitaatio.

Tuosta akateemisesta osiosta sen verran, että mikä aiheuttaa hiilidioksidi-pitoisuuksien suht. lineaarinen nousun n. 280ppm -> 400ppm (melkein 50%) on ihmisen aikaansaamaa, luonnossahan ei ole lineaarisia muutoksia.

Luonnollinen vaihtelu puolestaan noudattaa lähinnä epäsäännöllisyyksiä ja erilaisia kulmakertoimia, joka näkyy AGW-käyrässä vaihteluna (lyhyemmän aika-välin amplitudimuutoksina).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, linkki on aurinkotutkijoilta.

Kun puhuvat kontribuutiosta metaanin suhteen, viittaavat ilmastovaikutukseen? Absoluuttinen luku on kutakuinkin oikein.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kannattaa tutustua siellä oleviin kaikkiin julkaisuihin ja postauksiin..

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tiedettä tulee tarkastella puhtaan objektiivisesti ja vilpittömästi.

Kokemus on itse asiassa paras opettaja näissä yhteyksissä ja loppututkinto olisi myös suotavaa, -vaikka ei ihan välttämätöntä.

Aika rientää. Mukavaa päivää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset