Ilmastonmuutoskeskustelu on ollut hiilipainoitteista
-
Auringonpilkut vähissä -
Merten pintavedet jäähtyvät -
Runsaampi hiilidioksipitoisuus ilmakehässä lisää kasvien kasvua
Luonnollista ilmastonmuutosta on pidetty taka-alalla kun on painotettu ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemisen takana.
Ilmasto kuitenkin muuttuu aivan luonnollisista syistä ja ihmisen vaikutus muutokseen voi olla mitätön. Hiilidioksidikin ilmakehässä lisääntyy luonnollista kautta. Ihmisen osuudeksi jää loppujen lopuksi ylläpitää hiilinielujen toiminnasta. Mutta luonnollinen muutos on tässäkin suhteessa voimakasta, vihertymistä on satelliittimittauksin havaittavissa joka puolella maapallolla. Tärkeää olisikin nyt palauttaa luonnon monimuotoisuus, joka on monin paikoin päässyt taantumaan, ihmisen toimien takia.Monta hienoa esimerkkiä on jo nähtävissä luonnon toiminnan palautumisesta, ja ihminen voi edesauttaa tällaista palautumista. "Many of Senegal’s largest rivers are flanked by corridors of green and interlaced with networks of sinuous creeks and streams. These lush green areas are havens for mangroves—short, shrubby trees with waxy leaves and tangles of finger-like roots that rise from shallow tidal areas. https://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=91867 The blend of land, water, and wood that define Senegal’s mangrove forests are not just beautiful; they are important. Mangroves store large amounts of carbon. Studies have shown that mangrove forests sequester at least two to four times more carbon than other tropical forests. They also provide breeding grounds and nurseries for fish, prevent erosion during tropical cyclones, and help cleanse waters of pollutants."
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)
Auringon säteily-vuon muutokset vähä-pilkkuiseen kauteen on kuitenkin varsin pieni (satelliitti-mittaukset). Sen vaikutus maapallon keskilämpötilaan on alle 0,1°C, joten viime vuosikymmenien maapallon laajuinen lämpötilan nousu, ei selity auringon säteily-muutoksilla.
Luonnollisen ilmastonmuutoksen efektiivinen vaikutus on hyvin pitkä-aikainen (planetaariset muutokset), jossa vihertyminen tai aavikoituminen noudattaa myös hyvin pitkä-aikaisia trendejä, jossa ilmaston absoluuttisen kosteuden muutokset siihen ensi-kädessä vaikuttavat.
Koska ilmaston absoluuttinen kosteus on muuttuva eli vaihteleva (ts. ei ole mahdollista, että tämä vaihteluväli hyvin pitkällä aika-välillä olisi nousevalla trendillä), jolloin ilmakehän lämpötilan pitkä-aikainen nousu ei selity tällä muutoksella.
Näkemykseni mukaan, merien pinta-lämpötilojen vaihtelut eivät myöskään selity pelkästään luonnollisella ilmastonmuutoksella (auringon-pilkkujen minimi ja maksimi). Esimerkin vuoksi, esittämässäsi merenpinnan lämpötila-graafissa oleva vaihteluväli on luokkaa 0,2°C.
Jos maailman laajuista huomattavaa vihertymistä on ollut tapahtumassa lyhyellä aika-välillä, se on merkki ihmisen vaikutuksista, ei planetaarisista vaikutuksista.
No Sinivirralla ja muilla Viisailla on täällä kyllä hyviä tietoja. Miehet osaa ja Naisetkin kirjoittaa näistä ilmastojutuista. Kuitenkin pikkusen ehottaisin Siniviralle sillai, että luonnossa oli tietyissä vaiheissa ollut elämä sillai, että lauhkeilla vyöhykkeillä oli ollut lämpimämpää kuin päiväntasaajalla ja sateisempaa joka ylsi meillekin saakka. Eli siis oli ollut tilanne, että päiväntasaajalla ei ollut lämpimämpää verrattuna lauhkeanalueeseen ja meillekin asti ja silloin ei ollut ihmistä.
Tilanne oli sitten muuttunut , että päiväntasaajalle oli tullut lämpimämpää kuin lauhkeella alueilla. Meillä on käsitys miten aavikot ja autiomaat syntyvät luonnossa. Pitää muistaa että Etelömanner ei suinkaa ole ollut ikuisesti jäässä ja samoin pohjoinen alue.Etelämanner on alkanut jäätymään joskus arvion mukaan 34 milj vuotta sitten ja pohjoinen alue paljon paljon myöhemmin.Grönlannissa on ollut metsiä ja eläimiä ja Saharassa oli elämää, oli metsiä ja karjanhoitoo 10 000---5000 eKr ja Sahara alko autioitumaan joskus 4000 eKr
Ei Etelämannerta ollut ihminen jäätänyt
Luonnossa tundrat synty tietyissä vaiheessa, ei ihmisen vaikutuksesta jne
Minäkin toivoisin ihmisten kiinnittävän paljon enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja metsien ennallistamiseen. Myös ihmispopulaatio alkaa olla liian suuri. Esimerkiksi syntyvyys Afrikan maissa on liian korkea. Pitäisi tehdä kaikkemme jotta trendi kääntyisi. Mitä enemmän ihmisiä, sen enemmän luonto kärsii. Ja ennen kaikkea pitkään kestäviä kulutustuotteita ja ostosmania kuriin jne.
On myös sillai, että mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on informaatioa Lähde Pekka Kuusi: Tämä Ihmisen Maailma
"Mutta luonnollinen muutos on tässäkin suhteessa voimakasta, vihertymistä on satelliittimittauksin havaittavissa joka puolella maapallolla."
Paikallisesti tarkastellen löytyy varmaan useita muitakin tekijöitä, mutta globaaisti vihertymisestä olisin kiittämässä pääosin juuri fossiilisia hiilipäästöjä. Niiden hyödyistä puhutaan vaan liian vähän, koska uhkapainotteisuus on ympäristötieteiden normi.
Väitteesi ei valitettavasti pidä ihan paikkaansa fossiilisten polttoaineiden lisääntymisen vaikutuksista, suotuisiin olosuhteisiin vihertymisessä globaalilla tasolla (viittaan ilmastofysiikan prof. Reto Knuttin tutkimuksiin). Tutustuppa hänen materiaaliinsa.
Tässä linkki Puheenvuorossa aiheesta keskusteluun:
http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236942-sa...
Kyse ei ole ilmastofysiikasta, vaan kemiasta.
USA:ssa tiedostetaan kaupungistumisen vaativan runsaasti lisää maata ja siksi olisikin kiinnitettävä huomio kaupunkimetsien hoitoon, joista olisi suoranaista hyötyä. Puut kasvavat kaupungissa paremmin runsaamman hiilidioksidin ansiosta, mutta puut samalla puhdistavat ilmaa, säästävät energiakustannuksissa (jäähdyttävät kaupunkien ilmaa), sitovat hiilidioksidia ja vähentävät saastuttamista.
"Between 2010 and 2060, urban land is projected to increase another 95.5 million acres to 163.1 million acres (8.6%) with 18 states projected to have an increase of over 2 million acres. Overall, there are an estimated 5.5 billion trees (39.4% tree cover) in urban areas nationally that contain 127 million acres of leaf area and 44 million tons of dry-weight leaf biomass. Annually, these trees produce a total of $18.3 billion in value related to air pollution removal ($5.4 billion), reduced building energy use ($5.4 billion), carbon sequestration ($4.8 billion) and avoided pollutant emissions ($2.7 billion)."
https://academic.oup.com/jof/article-abstract/116/...
Jounilta hyvä esimerkki siitä, mitä tulisi tehdä. Samaan aikaan tulisi hillitä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, silloin päästään hyvään lopputulokseen. Ilman saasteiden ehkäisemiseksi, samankaltaiset menetelmät tulisi laajentaa mm. myös Kiinaan, Intiaan ja Pakistaniin.
Puolassa on lähdetty selvittämään CO2:n sitomista lentotuhkaan!?
Varmaankin saadaan CO2:ta otettua talteen, kuten seuraavassa artikkelissa talteenottoa selvitetään.
”Mineral sequestration using energy waste (fly ash) is an interesting option for the energy industry to reduce CO2 emissions. The use of ashes to bind CO2 allows not only to carbon dioxide emissions to be reduced, but also problematic waste such as by-products resulting from the lignite and biomass combustion to be recycled. The mineral carbonation using fly ash can be carried out using both direct (gas-solid, gas-slurry) and indirect methods. The most common is the direct (gas-slurry) method. However, the second direct method (gas-solid) is becoming increasingly popular. Mineral sequestration using waste products is primarily aimed at reducing CO2 emissions, but also can be used as a way to reduce the leaching of pollutants from waste. The article presents the results of the direct gas-solid mineral sequestration of CO2 using fly ashes from the co-firing of biomass with hard coal and examines the possibility of reducing leaching of pollutants.”
https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/gospo.2017...
"Luonnollista ilmastonmuutosta on pidetty taka-alalla kun on painotettu ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemisen takana."
Ihmisperäisten hiilidoksidipäästöjen hallitsevaksi uskottu, viimeaikainen ilmaston lämpeminen kumoutuu jo sillä, että viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan vain noin 5 %. Lisäksi niin sanottuna kasvihuonekaasuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisen kokonaisnousunkin vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sitä ole todellisuudessa tehtävin mittauksin voitu edes todeta. Esim. IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys, johon Pariisinkin sopimus perustuu, on vasta hypoteesi, jolle todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa.
Viittaan täällä esittämiini aikaisempiin puheenvuoroihini.
Suosittelen myös Lauria tutustumaan ilmastofysiikan prof. Reto Knuttin tutkimuksiin mm. skenaarioiden varianteista ja todelliseen hiilidioksidin ja metaanin ym. vaikutuksiin keskimääräisessä ilmaston lämpenemisessä.
Ymmärrän, että nekin ovat vasta hypoteesejä, joille todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa.
Tutustuppa tosiaan Reto Knuttin tutkimuksiin, sieltä selviää mitkä ovat hypoteeseja ja mikä on todellisuutta.
Kerro nyt, miten hänen tutkimuksensa tämän minun johtopäätökseni voi kumota: " - - - viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan vain noin 5 %. Lisäksi niin sanottuna kasvihuonekaasuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisen kokonaisnousunkin vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sitä ole todellisuudessa tehtävin mittauksin voitu edes todeta!
Tutustu hänen tutkimuksiinsa ja selitäppä Sinä mistä johtuu lämpötilamuutosten nousu esiteollisesta ajasta tähän päivään Sveitsissä, joka lähentelee jopa 2°C? Tämä ei selity ilmakehän absoluuttisina kosteus-vaihteluina, vaan mm. hiilidioksidin ja metaanin vaikutuksina.
Kuuntele Reto Knuttin video alla olevasta blogista.
Viime aikoina ilmaston lämpötilan nousua ovat hallinneet El Niño-ilmiöt, mikä myös on saanut valtamerien pintavedet lämpenemään ja saanut sitä tietä aikaan myös hallitsevan nousun ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
El Niño-ilmiöt ovat syklisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutuksia hyvin pitkällä aika-välillä ilmaston lämpötilojen nousutrendeihin.
El Niño-ilmiöiden frekvenssit ja amplitudit vaihtelevat voimakkaasti ja jos olisi havaittavissa, että El Niño-ilmiöt olisivat lisääntyneet voimakkaasti, se voisi osin selittää ilmakehän kohonneet hiilidioksidi-pitoisuudet.
El Niño-ilmiöt kuitenkin vaihtelevat suuresti niin voimakkuuden, alueellisen laajuuden kuin keston suhteen.
El Niño-ilmiöt liittyvät absoluuttiseen kosteuteen ilmakehässä, joka lisää hiilidioksidin ja metaanin efektiivistä kasvihuone-vaikutusta (absorbtiokyky).
Näin ollen jossakin yhteydessä on myös väitetty, että ilmakehän vuotuinen absoluuttinen kosteus olisi vakio (vesimäärä ja vesihöyry ilmakehässä). Jos näin olisi, ilmakehän lämpötilan nousu johtuisi muista tekijöistä, kuin vakioisesta vesimäärästä ja vesihöyrystä.
Tunnetusti, ilmakehässä tapahtuvat muutokset noudattavat kaoottisuutta, jossa vaikuttavat lukemattomat muuttujat 4D-gradiantteina (t, x, y, z), joissa ajallisen dimension kesto jakautuu keskimäärin pitkiin ja lyhyisiin muutoksiin vektori-suureina.
Hiilidioksidin ja metaanin elinaikaodote on satoja vuosia. Absoluuttisen kosteuden suhteen muuttujat ovat huomattavasti lyhyt-aikaisempia. Tästä voidaan vetää suhteellisen suora johtopäätös, että nopeiden muutosten (hiilidioksidi ja metaani / antropog.) ja pitkäaikaisten muutosten (luonnolliset) suhde on nousevalla trendillä.
Olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee silloin, kun valtamerien pintavedet lämpenevät viiveellä ylempien leveysasteiden alueilla, joilla valtamerien hiilidioksidinielut sijaitsevat, varsinkin ajanjaksoina, jolloin El Niño-ilmiöt ovat La Niña-ilmiöihin nähden hallitsevia. Näin on esim. neljän viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut, vaikka ilmaston lämpötila ei silloin ole ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua seurannutkaan. Kuten mm. David Wojick'kin on sateliittimittausten perusteella osoittanut, vuoden 1979 jälkeen tapahtunut ilmaston lämpeneminen on seurausta havaittavasti vain El Niño-ilmiöistä. Lisään tähän vielä lainauksen omasta kommentistani Judith Curry'n sivuilta:
"This proves that CO2 from fossile fuels has recently conrolled only about 4% of the total increase of recent CO2 content in atmosphere at the most; https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu.... In the same comment I have proved that warming of sea surface water in oceans – especially on the areas where sea surface CO2 sinks are – dominates the recent increase of CO2 content in atmosphere."
Näiden muutamien tutkijoiden esittämillä tutkimuksilla ja johtopäätöksillä, ei valitettavasti kyetä selittämään ilmaston lämpenemisen nousutrendiä, El Niño ja La Niña frekvenssien perusteella.
Kuten edellä, jos on selkeästi osoitettavissa, että frekvenssit ovat nousutrendillä, silloin ilmakehän absoluuttisen kosteuden nousulla voidaan selittää kasvihuoneilmiön efektiivinen vaikutus, riippumatta muista kasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Näin ei kuitenkaan ole.
Ilmakehän absoluuttinen kosteus on ns. "variable", -ei siis vakio, eikä ole nousutrendillä ja silloin tämä muuttuja tulee eliminoida ulos yhtälöistä, jotta hiilidioksidin ja metaanin vaikutus saadaan ylipäätään selville.
Prosentuaaliset muutokset ovat hyvin karkeita arvioita sekoittumis-suhteissa, joissa on mukana lukemattomia muitakin muuttujia.
Hiilidioksidi- ja metaanivarantojen globaali tarkastelu ei keskity pelkästään meriin, vaan koko maapalloa kattavaan ekosysteemiin, jossa ilmakehällä ja metsillä on erittäin suuri merkitys.
Ilmakehän absorbtiokyky vaikuttaa kasvihuoneilmiön voimistumiseen, joka säätelee koko maapallon lämpötilaa. Hiilidioksidin ja metaanin kokonaismäärä ei pysy vakiona, ellei pitoisuuksia saada taittumaan. Pitoisuuksien nousut johtuvat maan käytöstä ja fossiilisten polttoaineiden lisääntymisestä.
Merien kyky absorboida hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja riippuu luonnollisesti niiden pitoisuuksista, joita ihminen on osaltaan hydrologiseen kiertoon lisännyt ja vastaavasti merien kykyyn emittoida ne takaisin ilmakehään.
Luonnollinen ilmastonmuutos ei välitä siitä, mikä on hiilidioksidin ja metaanin kokonaismäärä, vaan se pyrkii omalla dynamiikallaan tasaamaan muutokset ajan funktiona. Jos hiilidioksidi ja metaani ovat nousutrendillä, luonnollinen dynamiikka ei lähesty koskaan arvoa 100%.
Keskiajan lämpökausi oli kuulemma vain paikallinen "ilmiö" eikä kelpaa todisteeksi mihinkään. Nyt sitten Sveitsin paikallinen pieni lämpeneminenkö on todiste ilmaston lämpenemisestä?
Sveitsin lämpötilan nousu ei suinkaan ole pieni lämpeneminen (2°C). Tämä on ihan selkeä todiste ilmaston lämpenemisestä.
Ilmasto ei lämpene paikallisesti useita kymmeniä jopa satoja vuosia, ellei ympäristö-lämpötila ole nousussa.
Jos ympäristö lämpötila < kuin paikallinen lämpötila, lämpötila-erot tasoittuvat ja paikallisen lämpötilan nousu jää vähäiseksi.
Jokainen metsänkasvattaja tietää, että kun harvennetaan puustoa kasvu kiihtyy valtavasti. Jokaiselle kasville on olemassa optimaalinen tilanne valon, veden ja mineraalien suhteen. Sama pätee myös hiilidioksidin suhteen.
Epäilemättä CO2 pitoisuudessakin tulee kasveilla raja vastaan, muuttuu ikään kuin myrkyksi. Useimpien kasvien kohdalla ollaan kaukana siitä rajasta. Eivät mummot suotta puhuneet pelarkoonioilleen.
Luulen, että puut itse tietävät optimiolosuhteet ja saattavat jopa avittaa kaveriaan. Eikös se mene niin, että jäljelle jääneiden puiden kasvu kiihtyy, mutta metsän kokonaiskasvu pysyy melkolailla samana ikäluokka huomioiden. Harvennetty metsä "tuhlailee" auringonvaloa, kunnes latvusto kasvaa jälleen umpeen. Mutta tottakai, kuluttavan ihmisen kannalta riukupuulla ei ole muuta käyttöä kuin sellu tai poltto.
Toimituksen poiminnat
Kesä- ja talviaika sekä ilmansuunnat ja kellotaulun logikka
Uuden Suomen uutiset
- Liverpoolin voittokulku jatkui Mestareiden liigassakin 00:45 19.09
- Venäjä varoittaa: 15 sotilaan kuolemasta seurauksia Israelille – Il-20-koneen tuhon syy ”vastuuton” operaatio 20:55 18.09
- Varustelekan perustaja: Turha riita irtisanomislaista – yrittäjillä harhaluuloja palkkaamisesta 20:02 18.09
- Talviolympiahakijoiden määrä väheni jälleen – Turkki yhä mukana 19:26 18.09
- Näkökulma: Maria Ohisalosta tuli kova nimi 19:15 18.09
- PAM päätti laajasta ylityökiellosta – ”Valmistaudumme poliittisiin lakkoihin” 17:13 18.09
Kommentoi 27 kommenttia