Oikeusvaltio
Alueellisesti Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Koko maahan sote- keskuksia ei varmaankaan saada yhtä paljon kuin nyt on terveyskeskuksia maassa?
Mikä on sitten kuntien rooli jatkossa terveyspalvelujen järjestäjänä? Kunnissa ei voi olla kaikkea sitä tietoa terveydenhoitoalalta, mitä kaavailluilta sote-keskuksilta vaaditaan, sosiaalialan tuntemusta, erikoissairaanhoitoa jne. Vain laajamittaisella yhteistyöllä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa voidaan hoitaa tämän mittaluokan kysymyksiä. Pelkkä raha ei ratkaise näitä kysymyksiä, vaan tarvitaan tietoa ja osaamista.
Mitä valtio voi tehdä, muuta kuin mitoittaa resursseja? Mihin maakuntia tarvitaan? Valtion rooli on valvoa, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikissa kunnissa. Koko Suomen alueella on päästävä lääkärin vastaanotolle tarvittaessa. Lääkärinvastaanotto on järjestettävä myöskin harvaanasutulla seudulla.
Hoitoketjujen integrointi yms. kysymykset pitää olla järjestetty pienimmältä paikkakunnalta lähtien koko maassa. Kunnissa ei välttämättä ole resursseja kuin peruspalvelujen järjestämiseen, eikä kaikissa kunnissa edes niitäkään resursseja, joten valtion tukea niihin kuntiin, joissa resurssit eivät riitä, täytyy ohjata.
Onko Suomi oikeusvaltio?
Peittoonkorven tuulivoimalat Porissa aiheuttavat vakavan haitan ympäristölle ja lähellä asuvien ihmisten terveydelle, siitä on nyt laajasti yksimielisyyttä! Työterveyslaitoksella ei olla vakuuttuneita asiasta, ”Tuulivoiman infraäänipelolle ei ole tieteellistä pohjaa” kirjoittaa Työterveyslaitoksen tutkija.
Väittämä on siltä osin varmaan totta, etteivät yksinomaan tuulivoiman infraäänet pääse kasvamaan sellaisiin voimakkuuksiin, että niistä olisi suoranaista terveydellistä haittaa muualla kuin aivan lapojen vieressä. Sen sijaan pelosta on haittaa, toistaa tutkija asiantuntevasti.
Tuulivoimateollisuus vei keskustelun tarkoituksella sivuraiteille? Onko väitetty, että tuulivoimalan infraäänistä olisi suoranaista terveydellistä haittaa? Terveydellinen haitta tulee kuitenkin sitä kautta, että altistuu tuulivoimamelulle pitkäaikaisesti, tulee nukkumisvaikeuksia jne.
Tuulivoimamelu sisältää matalataajuus- infraääntä. Teollisuusluokan tuulivoimaloissa on suurempi osuus matalataajuus- ja infraääntä.
Lepakot kuolevat ilmanpaineen vaihteluihin, lepakon keuhkot eivät kestä voimakasta vaihtelua, joten niihin tulee verenvuotoja ja lepakot tukehtuvat saamiinsa vammoihin. Mutta ihminen ei ole koskaan niin lähellä tuulivoimaloita, että infraäänestä olisi suoranaista haittaa ihmiselle!
Infraäänillä on oma osuutensa ns. akustisissa ilmiöissä. Pitäisi mittauksiin perustuen tarkasti määritellä missä kohdin tuulivoimamelu on niin voimakasta, että esim. kyseisessä talossa ei voisi asua. Kun tätä tietoa ei saada, levitetään perusteetonta hysteriaa, ja samalla melulle altistuneet eivät sitten kykene vaikuttamaan omaan hankalaan tilanteeseen.
Kunta voi tuoda tuulivoimalat liian lähelle asutusta, vaadittavia puolueettoman ulkopuolisen tahon mittauksia tuulivoimalan aiheuttamasta melusta pitää suorittaa kunna toimesta silloin kun asukkaat perustellusti sitä vaativat, Suomi on kuitenkin oikeusvaltio.
http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201489-onko-suomi-oikeusvaltio
EDIT: Tanskalainen tutkija Henrik Møller Aalborgin yliopistosta vaaransi uransa tuodessaan julkisuuteen tutkimuksia tuulivoimaloiden matalataajuisesta melusta ja infraäänestä. Suuremmissa tuulivoimaloissa on suurempi osuus matalataajuusääntä. Tämä tieto olisi vaarantanut Tanskan aseman teollisuusluokan tuulivoimaloiden toimittajana. Siispä Møller erotettiin professorin virasta. Støjen bliver værre, jo større møllen er, og det siger sig selv, at sådan en rumlen kan gøre det irriterende at bo ved siden af kæmpestore vindmøller. Henrik Møller anslår, at hvis man vil være helt sikker på at undgå støj fra store vindmøller, skal man bo mindst 1.400 meter eller helt op til 3.500 meter væk, hvis der er tale om rigtig store vindmøller.
https://videnskab.dk/sporg-videnskaben/generer-vindmoller-mennesker-og-dyr
”Det ses – ikke overraskende – at både LWA og LWALF stiger med stigende møllestørrelse. Det bemærkes også, at LWALF stiger kraftigere end LWA, hvilket betyder, at den relative andel af lavfrekvent støj stiger med stigende møllestørrelse. Forskellen på regressionslinjernes hældning for alle data (tynde linjer) er statistisk signifikant (t=3,94; d.f.=90,0; ensidet p0,001). Da det kan hævdes, at de fire mindste møller måske ikke er repræsentative for moderne vindmøller, er der også beregnet regressionslinjer uden disse møller (tykke linjer). Hældningerne er lidt højere end med alle møller inkluderet, og forskellen er mindre, men stadig statistisk signifikant (t=1,82; d.f.=79,8; ensidet p=0,036). Den relative andel af lavfrekvent støj kan udtrykkes som LWALF – LWA, og en lineær regression af denne størrelse har en signifikant positiv hældning med alle møller inkluderet (t=5,42; d.f.=46; ensidet p0,001), såvel som med de fire mindste møller fjernet (t=2,54; d.f.=42; ensidet p=0,007). Det ses også af Figur 1, at der er nogen variation mellem møller af samme størrelse. Som nævnt i afsnit 2.1 kan møller af samme størrelse være af samme eller forskellige modeller eller, for nogle få møller under 2 MW, den samme fysiske mølle målt ved flere lejligheder.”
http://vbn.aau.dk/files/52554719/Moeller_og_Pedersen_Lavfrekvent_stoej_f…
Ihan hyviä pohdintoja Jouni Aro!
Itse olen miettinyt, miten nyt jo ollaan sote- ja maakuntahallinnossa tässä vaiheessa, että ihan kohta on valmista. Jotenkin ei nyt mene ymmärrykseeni se, eikö kunnilla olisi nyt tässä mitään sananvaltaa.
Ks. alla oleva linkki perustuslain 121 § ”Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto”:
”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.”
—
Eikö siis e n s i n olisi tullut säätää maakuntahallintoa koskeva laki (sis. yli 200 lainkohtaa!), koska edellähän sanotaan, että ”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla”.
Nyt on jo kaikki tehty valmiiksi ilman tuota lakia, millä valtuudella kaikki on tehty – ja paljon on vielä tekemättäkin? Näinkö toimii oikeusvaltio Suomi?
Ilmoita asiaton viesti
Samoin kiitos, hyviä pohdintoja. Valtio nyt käyttää ohjauskeinoina laillisuuden ja laittomuuden rajamailla hyväksi koettuja keinoja, porkkanoita ja keppejä.
Kunnat on ajettu ahdinkoon tietoisesti, esim. Pyhärannan kunta tuulivoimaloilla, Pyhäranta selätti kovan ajan kirjoittaa Länsi-Suomi tänään. ”-tuulivoima on kohta torpattu”
Ilmoita asiaton viesti
Kun kuulin tuulivoimaloista puhuttavan, että sellaisia olisi sitten vihdoin Suomeenkin tulossa, ja perusteluna mainittiin Brysseliin välittynyt tieto, että Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa, kyllä tänne niitä mahtuu.
Kunnat länsirannikolla lähtivät innolla kaavoittamaan alueitaan 400 metrin suojaetäisyydellä asutukseen, koska näin oli ohjeet annettu. Ja löytyihän niitä paikkoja tuulivoimaloille.
Oliko kunnissa tiedossa minkälainen tuulivoimala olisi tulossa, oli vain määräys 400 metrin suojaetäisyydestä?
Ilmoita asiaton viesti
Ja arvaapa miten käy LUOVA-virastojen tultua, kun asiantuntijoilta on viety valitusoikeus toistensa tekemistä lainvastaisista päätöksistä myös tuulimyllyjä koskien?
Ilmoita asiaton viesti
No joo, kuulin siitä. Eihän valtio lähde valittamaan omista päätöksistään.
”Perustuslain 122 §:ssä säädetään hallinnollisista jaotuksista. Pykälän 1 momentin mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin. Kuntajaon perusteista säädetään pykälän 2 momentin mukaan lailla.” https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180014
Ilmoita asiaton viesti
No, Jouni, oletkos’ kuullut tästä:
Maakunnat ja maksajavirastokokonaisuus
Tällä hetkellä maksajavirastokokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä hoidetaan Maaseutuvirastossa (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira), kunnissa, ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa. Maakuntauudistuksen ja Ruokaviraston perustamisen myötä (Mavi ja Evira yhdistetään 1.1.2019 alkaen Ruokavirastoksi) maksajavirastokokonaisuuteen kuuluu 1.1.2020 alkaen enää kaksi pääasiallista toimijaa, maakunnat ja Ruokavirasto.
Maakuntauudistus selkeyttää maksajavirastokokonaisuutta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehtävien hoitoon:
Tällä hetkellä toimijoita on noin 80, muun muassa 15 ELY-keskusta ja 61 kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta (YT-alue). Uudistusten jälkeen toimijoita ovat Ruokavirasto ja 18 maakuntaa (lisäksi Tulli sekä Ahvenanmaalla maakuntahallintus ja valtionvirasto).
Maakuntauudistus luo mahdollisuudet uudistaa toimintatapoja, kun nykyiset ELY-keskusten, kuntien YT-alueiden ja osa aluehallintovirastojen nykyisistä tehtävistä hoidetaan yhdessä organisaatiokokonaisuudessa (maakunnassa).
Maakunnilla on myös mahdollisuudet etsiä myös uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi lomituspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuhallinnon välillä.
Lue alasivuilta lisää muun muassa maksajavirastokokonaisuuden merkityksestä ja maksajavirastovaatimuksista, jotka maakuntien on huomioitava toiminnassaan. Näillä sivuilla esitetään yleiskuvaus maksajavirastokokonaisuuteen liittyvistä tehtävistä ja vaatimuksista.
Lisätietoja maksajavirastokokonaisuudesta ja maakuntauudistuksesta Maaseutuvirastosta:
Tukipäällikkö Jaakko Rinne
puh. 0295 31 2383
Aluekehittämispäällikkö Raisa Ikonen
puh. 0295 31 2404
Kehittämisasiantuntija Terhi Pajumäki
puh. 0295 31 2258
etunimi.sukunimi@mavi.fi
maku@mavi.fi
Tässä linkki edelliseen ja paljon lisää:
http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/maksajavirasto…
—
Isoja asioita heitellään meille päivittäin – enemmän kuin käsityskykymme ottaa kerralla vastaan… Mitenköhän kansanedustajilla pysyy puurot ja vellit järjestyksessä? Tai lainvalmistelijoilla? Hikeä pukkaa…
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on lähtenyt iso pyörä pyörimään, siinä voi jäädä pienet ja heikot kunnat jalkoihin!? Eihän näihin organisaatiouudistuksiin koskaan totu, mutta pakkohan tuota byrokratiaa on yrittää paimentaa, muuten sitä pesiytyy valtion eri virastoihin. Byrokratia työllistää itse itsensä. Ei siihen työllistämiseen tarvita asiakasta tai potilaita lainkaan.
Täytyy nyt varoa, ettei esim. potilaita jätetä hoitamatta kaikessa uudistusten sekamelskassa.
”Julkisella sektorilla voitaisiin nimittäin helposti keventää hallintoa tekoälyn avulla. Helposti siksi, että julkisen sektorin toiminta on tiukasti säädeltyä ja siksi helppo siirtää tekoälysovelluksien hoitoon. Tuottavuus kohenisi hetkessä, kun pikkupomot siirrettäisiin tekemään työtä asiakkaiden kanssa ja tekoäly hoitaisi heidän nykyiset hommansa, eli siirtelisi papereita pinosta toiseen.”
https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2018/0…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Jouni, ehkä meille huolestuneille kansalaisille on tulevaisuudessa vaihtopäitä (ts. tekoälyjä) tarjolla, jos emme ihan aina älyä, mitä on tekeillä (vrt. sote- ja maakuntauudistus). No, voisihan samalla tavoin suosittaa tekoälyllä varustettuja vaihtopäitä joillekin päättäjillekin… 😉
—
Vielä vähän yleistajuisemmin tästä maksajavirastokokonaisuudesta:
Uutinen: Mikä maksajavirasto? Entä miten maksajavirasto liittyy maakuntauudistukseen? 21.3.2018 [10.28]
Käy katsomassa vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin Maaseutuviraston verkkosivuilta.
Suomi saa vuosittain noin 900 miljoonaa euroa rahoitusta Euroopan unionin maaseuturahaston ja maataloustukirahaston kautta.
Osuus on noin 60–70 prosenttia kaikesta Suomelle kohdentuvasta Euroopan unionin rahoituksesta.
Rahat kanavoidaan tuensaajille tällä hetkellä Maaseutuviraston (Euroopan unionin säädösten mukainen Suomen maksajavirasto), ELY-keskusten ja kuntien maaseutuhallinnon yhteistyönä.
Toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan maksajavirastokokonaisuudeksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä edellä mainitut kuntien ja ELY-keskusten tehtävät siirtyvät maakuntien tehtäviksi.
Mitä tämä tarkoittaa maakuntavalmistelun kannalta? Miten maakuntien tulisi ottaa maksajavirastokokonaisuus huomioon omassa valmistelussaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus mavi.fi-sivuston Maksajavirasto-osioista.
Osiossa on taustamateriaalia ja tukea maakuntien valmistelutyötä varten.
Sivustolta löytyy muun muassa infografiikkaa tehtäväkokonaisuuksista ja luettelo Euroopan unionin maksajavirastovaatimuksista, jotka maakuntien tulee ottaa huomioon omassa valmistelutyössään.
Osio täydentyy lisäksi lyhyillä videoilla, joissa nostetaan esiin esimerkiksi maksajavirastotehtävien merkitystä valtion- ja maakuntatalouden näkökulmasta.
Tutustu tarkemmin:
http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/maksajavirasto…
Lisätietoa Maaseutuvirastosta:
Tukipäällikkö Jaakko Rinne
0295 31 2383
jaakko.rinne(at)mavi.fi
Lakimies Eero Pirhonen (maksajavirastosopimukset)
0295 31 2468
eero.pirhonen(at)mavi.fi
Alueuudistus | alueuudistus.fi | alueuudistus.fi
Katso myös:
http://mmm.fi/documents/1410837/1894060/He+Ruokavi…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo maaseutuvirasto hoitaa maatalouteen liittyvät asiat, varmaan muitakin maaseutuelinkeinoja on.
Suomen kilpailukykyä ruuantuottajana voidaan kohentaa, nyt jo ruuan puhtaus on valttia, terveellisyys yms. asiat.
Kun ruuan hintaa tuetaan maailmanlaajuisesti ja myöskin EU:ssa, niin jotenkin noitakin asioita on hoidettava.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä edelliseen:
Maakuntapäättäjillä on näpissään siis 2/3 kaikista EU:sta tulleista rahoista. Siksi olisi erityisen tärkeää, että maakuntapäättäjät jotenkin laatutarkastettaisiin/koulutettaisiin ennen kuin heitä päästetään valtaan.
Ja ne estellisyyskysymykset tulee hoidella niin hyvin kuntoon, että samat päättäjät eivät päätä lopulta kaikesta em. 100 %:sta ollen yhtä aikaa kuntatason, maakuntatason kuin valtakunnankin päättäjänä… Siis, jos maakuntahallinto nyt ylipäätään tulee…
Ilmoita asiaton viesti
Byrokratian päällekkäisyyttä tulee vähentää, voidaanko esim. siirtyä ihan markkinaehtoiseen maanviljelyyn, ruuan hinta pitäisi ensin asettua jonnekin tasolle ja siitä voidaan sitten päätellä, että mitä toimia tarvitaan, kansallisia toimia, EU:ssa…
Ilmoita asiaton viesti
LUOVA-virastoon ja sen laillisuusvalvontaan liittyen katso alla olevasta erityisesti sivut 23-37:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti
Laillisuusvalvonta on tietenkin ensisijaisen tärkeää. ”Arvioitaessa julkisen sektorin erityispiirteitä tulee sitä vastoin erityistä huomiota kiinnittää siihen, että rekisteröidyllä ei useinkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, käsitteleekö viranomaisen hänen henkilötietojaan. Viranomaisen suorittamasta henkilötietojen käsittelystä säädetään usein lailla, eikä rekisteröity voi näin ollen yleensä tehokkaasti vaikuttaa siihen, käsitelläänkö hänen henkilötietojaan vai ei. Sen sijaan esimerkiksi luovutettaessa henkilötietoja yritykselle, joka tarjoaa rekisteröidylle kaupallista palvelua, on rekisteröidyllä mahdollisuus vaikuttaa henkilötietojensa käsittelyyn. Rekisteröity voi esimerkiksi antaa tai peruuttaa suostumuksensa tiettyyn käsittelyyn.”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaloista lähtevä matalataajuinen melu aiheuttaa sairastumisen vielä kilometrienkin päästä tuulivoimaloista. Sairastunut itse ei voi tietää onko sairastumisen aiheuttanut infraääni, matalataajuinen melu, vai mikä sen on aiheuttanut.
Tiedekään ei siitä pääse yksimielisyyteen, ja asioista voidaan kiistellä vuosikymmenten ajan. Tutkimuksia tehtiin jo 1980-luvulla ja päästiin selvyyteen syistä, jotka johtuvat isoista yli 3 MW:n tuulivoimaloista. Suomessa on vain yli 3MW:n tuulivoimaloita.
”It became clear that there is detectable disturbing noise associated with the AM (from an acoustic point of view), but not with infrasound.” https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/…
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, oletko muuten lukenut sukunimikaimasi Hannu Aron tuulivoimaloita koskevia artikkeleita täällä US:ssa? Nimihaulla löytyy Hannun monta hyvää puheenvuoroa. Ihan vaan vinkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, olen muutaman lukenut.
Itse olen seurannut hieman tuulivoimaloista aiheutuvia ympäristöhaittoja, ja tuonut niitä esillekin huonolla menestyksellä, kunnilla kun on kaavoitusmonopoli ja jos eivät itse ymmärrä torpata tuulivoimaloita, niin mitä teet.
No tämän päivän lehdessä on sitten uutinen Pyhärannan kunnan osalta, että ovat onnistumassa torppaamaan tuulivoimalat ja talous on saatu plussalle.
”Erimielisyyksien ytimessä Pyhärannassa on ollut jo vuosia tuulivoimakaavoitus, joka on herättänyt vastustusta ja repinyt keskinäisiä välejä. Nyt viimeinkin hanke on sinettiä vaille torpattu. Kakonjärven tuulivoimakaavoituksen lopetus tulee ensi viikolla kunnanhallituksen käsittelyyn.
-Tälle kylälle tuulivoima on aiheuttanut ison ongelman. Pienessä kunnassa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eikä voi olla niin, että yksi asia nousee niin merkittäväksi, että ei enää edes päivää sanota, Muukkonen toteaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Kodin Pellervo 3.2018 MAALISKUU
”MELU haittaa hyvinvointia
Stressiä ja univaikeuksia
Jatkuva melusaaste aiheuttaa stressiä, nostaa verenpainetta, häiritsee keskittymistä ja heikentää unen laatua. Melun on havaittu viivyttävän lasten oppimista ja kielellistä kehitystä sekä muistin toimintaa.
Vuosikymmenten altistuminen koville äänille nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, toimit tärkeän asian puolesta: tuulivoimalat eivät kuulu asutusten eikä kulttuuri- ja luonnonsuojelukohteiden lähelle.
Kyllä autiomaata Suomessa riittää, rakennettakoon sinne infraa tuulivoimaloita varten.
Milloin laine-energiaa aletaan hyödyntää Suomessa? Rantoja riittää myös.
Ilmoita asiaton viesti
No kiitos kannustavista sanoista! Asia on hankala, noin kuin asian esität, jäisivät ainakin asutukselle aiheutuvat haitat pois.
Kustannussäästöt lienevät syynä, valmiiden teiden, voimalinjojen ja muuntajien läheisyyteen on edullisempaa pystyttää tuulivoimaloita.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän nuo infraperustelut. Mites’ ne laine-energiat?
Ilmoita asiaton viesti
Muistelin, että joku taho Suomesta on ollut kehittelemässä aaltoenergiaa, myöskin jäisiin olosuhteisiin. Katso linkki!
”Tutkijat ovat sitä mieltä, että aaltoenergia sopii muuallekin kuin valtamerille, Turun yliopisto kertoo tiedotteessaan. Tulevaisuudessa myös Itämeren aaltoja voisi käyttää energiantuotantoon.”
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Jouni, linkistäsi löysin tiedon:
”Aaltoenergialaitos pystyy käymään täydellä teholla 40 prosenttia ajasta, kun aurinkoenergialla täysi teho saavutetaan vain 10 prosenttia käyttöajasta, muistuttaa Fortumin tuuli- ja aaltovoimapäällikkö Sebastian Johansen Turun yliopiston verkkolehdessä.”
Kannattaisi siis kehitellä eteenpäin…
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa olet, tuota kehittelytyötä on laiminlyöty, koska on valittu yksi teknologia ylitse muiden, tuulivoima. Tämä on ollut virhe! Nyt jo lähdetään leveämmällä rintamalla liikkeelle ja satsataan myös niihin ideoihin, jotka ovat pakosta unohtuneet.
Amerikoissa näyttäisi uusiutuvan energian rinnalle nousevan fuusioreaktorit ja uudelleen herätelty ydinvoima. Myöskin budjetissa on huomioitu tarve kehittää nyt muitakin energiamuotoja.
”The last-minute inclusion of a raft of energy tax extenders in a Congressional budget deal could give a boost to a variety of technologies that were left out of the Republican tax overhaul at the end of last year. https://www.utilitydive.com/news/energy-tax-credit…
The provision could also assist emerging nuclear technologies, such as small nuclear reactors (SMRs) in development today.”
Ilmoita asiaton viesti