arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Terveyslääkäri maaseudun tarpeisiin

  • Maaseudulla on valinnanvaraa
    Maaseudulla on valinnanvaraa
  • Etäisyydet pohjoisessa ovat pitkiä, terveyskeskukseenkin
    Etäisyydet pohjoisessa ovat pitkiä, terveyskeskukseenkin
  • Ei ristinsielua lähimain
    Ei ristinsielua lähimain

Eduskunnassa käytyä keskustelua maakunta- ja soteuudistuksesta voisi tulkita siten, että nyt kun on ajettu tietoisesti terveyspalvelut alas, annetaan kansainvälisten terveystalojen rakentaa toimivat hoitoketjut Suomeen.

Valinnanvapaus on maaseudulla sitä, että voi valita, lähteekö sitä omaan terveyskeskukseen, jos sellainen vielä on, tai naapurikunnan terveyskeskukseen, vaiko hakeutuuko sitä maakunnan keskuskaupungin terveyspalvelujen luo.

Terveyspalvelut Suomessa on jo niin iso potti, että kansainväliset terveystalot ottaisivat hyvinkin kansalaisten terveyspalvelut hoitoonsa. Maaseudulle pitäisi niitä palveluita myös tulla, maakuntien keskuskaupunkeihin. Kun etäisyydet keskuskaupunkeihin ovat usein kohtuuttoman pitkiä, pitää siis järjestää myös terveysasemia pienempiin keskuksiin maaseudulle. Luulisi tällaisen järjestelyn hoituvan 30 miljardilla eurolla. Ihmisillä yhdenvertainen kohtelu on laissa säädetty, joku kohtuullinen etäisyys, ajomatka, ajoaika olisi maaseudulla asuvalle kansalaiselle taattava. Pohjoisessa se voisi olla korkeintaan tuplasti se mikä nähdään kohtuulliseksi eteläisen Suomen asukkaille. Kyse voisi olla tunnista, ei tunneista.

EDIT: Valinnanvapautta on ilmeisesti edistetty myös tarkoitushakuisesti vääristämällä tilastoja. THL on tunnetusti hallituksen työrukkanen, niin olisiko tilastojen kanssa nikkarointi osaltaan ajamassa päättäjiä kansainvälisten terveystalojen kannalle. "Lounais-Suomen aluehallintovirasto vaatii Someron ja Paimion-Sauvon terveyskeskusten osalta selvityksiä yli kolme kuukautta pitkistä odotusajoista lääkärin vastaanotolle, vaikka jonoja ei ole olemassa. Avi perustaa vaatimuksensa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin, jotka eivät vastaa todellista tilannetta. Virheet johtuvat huonosta tietojärjestelmästä, johon terveyskeskukset joutuvat kirjaamaan hoitoonpääsyaikoja." http://www.sss.fi/2016/02/aluehallintovirasto-puuttui-turhaan-someron-ja...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Näyttäisi, että kirjoituksesi olisi Keskusta-poliitikon kynästä.
"Kun etäisyydet keskuskaupunkeihin ovat usein kohtuuttoman pitkiä, pitää siis järjestää myös terveysasemia pienempiin keskuksiin maaseudulle."

"Ihmisillä yhdenvertainen kohtelu on laissa säädetty, joku kohtuullinen etäisyys, ajomatka, ajoaika olisi maaseudulla asuvalle kansalaiselle taattava. Pohjoisessa se voisi olla korkeintaan tuplasti se mikä nähdään kohtuulliseksi eteläisen Suomen asukkaille. Kyse voisi olla tunnista, ei tunneista."

Minä tulkitsen yhdenvertaisen kohtelun tarkoittavan sitä, että jokaiselle ihmiselle annetaan oikeus valita asuinpaikkansa. Ihminen saa valita asuinpaikkansa palvelujen ääreltä, paikasta jossa palvelut ovat kohtuullisella tavalla saatavilla tai kohtuullisen tavoitettavuuden ulkopuolelta.

Olisi hyvä, jos maakunnat rajaisivat alueeltaan, jolloin ihmiset tietäisivät, minkälaisen palvelun piiriin asuinalueet kuuluvat. Asuinpaikkaansa valitessaan voisi sitten miettiä, millaista palvelun ääreen hakeutuvat.

On selvää, että jos Kaaresuvannon asuinpaikakseen valinnut kaatuu keittiöjakkaran kanssa, tapaturmaisen kuoleman vaara on korkeampi kuin samanlaisen tapaturman sattuessa töölöläisessä kerrostalokeittiössä. Vakavan loukkaantumisen riski on tietenkin ihan sama, mutta avun tavoittavuus johtaa siihen, että loukkaannuttuaan apu saattaa saapua Kaaresuvannossa asuvan kannalta liian myöhään.

Lääkäriin ei tarvitse päästä tunnin eikä kahdenkaan ajomatkan jälkeen. Riittää, kun lääkäri on omassa maakunnassa. Yksityiset lääkäripalvelut tuntuvat syntyvän jokaiseen kuntaan, jossa on vähintään 10 000 asukasta. Jos haluat lääkäripalvelujen olevan saatavilla, muuta asumaan paikkaan, jossa ne ovat. Yhdenvertaisuus toteutuu, kun ketään ei pakoteta valitsemaan asuinpaikkaansa.

Toki on niin, että Kaaresuvanto voi olla houkuttava asuinpaikka siinä vaiheessa, kun kilometrejä on kertynyt tarpeeksi. Kaaresuvanto näyttää hulppealta paikalta lähteä tästä maailmasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No, täytyy tuottaa sinulle pettymys, kirjoitus on minun kynästä ja en ole minkään sortin poliitikko.

Sote-uudistus on niin vieras alue minulle, että melkein menee kaikki argumentit täydestä. Perustelit omasi hyvin, niin ok!

Yhdenvertaisuutta on tuotu esille maakuntatasolla! Eli toki maakuntien välillä sallitaan eroja. Pohjoisessa, idässä ja saaristossa ei tarvitse välttämättä päästä 2 tunnin sisällä lääkäriin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tarkoitin että se oli kuin Keskusta-poliitikon kynästä. En tarkoittanut loukata ja väittää että olisit sellainen.

Sote-asioissa minäkin olen vain palvelujen käyttäjä ja mielipiteeni ovat tässäkin asiassa vain omiani.

Minun mielestäni olisi kohtuutonta edellyttää joka kirkonkylään terveyskeskusta ja päivystävää lääkäriä. Sellainen on resurssien haaskuuta ja ammattitaitoisen työvoiman väärinkäyttämisstä.

Pahimpien jäätikkökasaumien aikaan saaristossa asuvan lääkäriin kuljettaminen muussa kuin hätätapauksessa voi olla viikkojen asia, kyse ei ole tunneista. Kaaresuvannosta pääsee melkein aina yhdessä päivässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Oletko kuitenkin sen verran perillä asioista, että terveyskeskuksista olisi tarkoitus tehdä sote-keskuksia.

Eli jokaiseen sote-keskukseen tule sosiaalialan asiantuntija.

"1. Sote-organisaatioissa koko maassa on määrämuotoiseen kirjaamiseen ja asiakasasiakirjalain toimeenpanoon perehdytettyjä sosiaalialalla toimivia ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneita valmentamaan oman organisaationsa tai alueensa sosiaalialan ammattilaisille määrämuotoista kirjaamista valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. 2. Sote-esimiesten, koulutusorganisaatioiden edustajien, yksityisten palveluntuottajien edustajien sekä kunnan asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden ja sosiaalipalvelujen asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjien osaaminen sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanosta ja määrämuotoisesta kirjaamisesta on lisääntynyt siinä määrin, että heillä on edellytykset ymmärtää ja toimeenpanna lakimuutosten vaatimat ja Kanta-palveluiden käyttöönottoon liittyvät tarvittavat muutokset omissa organisaatioissaan sekä sosiaalialan keski- ja korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa 3. Kirjaamisvalmentajien alueellisten verkostojen toiminta vakiintuu osaksi uusia sote-alueita ja toiminta on tavoitteellista siten, että on mahdollista kehittää määrämuotoista kirjaamista valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla ja vahvistaa kirjaamisvalmentajien kautta sosiaalihuollon tiedonhallinnan osaamista sote-organisaatioissa."
http://www.socom.fi/wp-content/uploads/2016/10/Kan...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #8

"Oletko kuitenkin sen verran perillä asioista, että terveyskeskuksista olisi tarkoitus tehdä sote-keskuksia"

Tämän ymmärsin kyllä. Tarkoitus on äärimmäisen hyvä ja tervetullut. Terveyspalvelujen käyttäjillä on paljon käyttöä myös sosiaalipuolen palveluille. Esimerkiksi vanhushoidossa hoitajien ajasta suuri osa menee asiakkaan sosiaalipalvelujen järjestelemiseen.

Tämänkaltaiset sote-keskukset tulevat olemaan jatkossa nykyterveyskeskuksia suurempia yksiköitä. Yksi sosiaalialan ihminen riittää palvelemaan ehkä 5-10 lääkärin terveyskeskuksen sosiaaliasioita. Tuo "ehkä" oli siksi, että tuo 5-10 lääkärin mitoitus tuli omasta hiharavistelustani. Se ei perustu tarkempaan mitoitusanalyysiin.

Jos mietimme mitoitusta tuolta kannalta, voitaisiin laskea, ettei alle 5 lääkärin sotekeskusta kannata ylläpitää. Minusta on selvää, että terveyspalveluverkkomme silmäkoko kasvaa. Palvelukeskukset ovat harvenemassa eri puolilla maata. Samaan aikaan kasvukeskuksissa palveluverkko tihenee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Niinkuin tuossa edellä kuvasin omaa perehtyneisyyttä sote-uudistukseen, niin ei tule paljoa vasta-argumentteja nytkään.

Osaan kyllä kuvitella tilanteita käytännönläheisesti, eli sote-keskuksia tulee maaseudulla harvakseltaan kasvukeskuksiin.

Kaupungissa mahdollisesti verkon silmäkoko pienenee.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Miksi rajata vain asuinpaikka ? Jos joku lähtee viikonloppuna, lomalla, työmatkalla jne liian kauas lääkäristä pitäköön hyvänään, jos jotain sattuu. Esim. Kaivopuistossa asuvalla ei pitäisi olla mitään syytä olla Linnanmäkeä kauempana ?
Oma vika, jos pistäytyy liian kaukana.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Olet ihan oikeassa siinä, että Kaaresuvannosta on pitkä matka lääkäriin myös Kaaresuvantoon matkanneelta, ei pelkästään Kaaresuvannossa asuvalta. Kun matkailee, on hyvä miettiä mahdollista avuntarvettaan jo etukäteen. Ikävät yllätykset ovat ikäviä yllätyksiä.
Linnanmäeltä sen sijaan pääsee kätevästi lääkäriin, siinä on monia lääkäriasemia ympärillä. Myös sille Kaaresuvannossa asuvalle, joka on tullut huvittelemaan isolle kirkolle.

Mikä oli kommenttisi pointti?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #5

Se, että laaja terveydenhoitoverkosto on hyväksi ihmisille.
Suomi ei pärjää vain sillä, että yhtiöiden irtovarat siirretään veroparasiiteihin. Jotain pitäisi jäädä tai jättää suomalaisillekin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #9

Miten sinä nämä veroparatiisit tähän keskusteluun vedät?

Yksityinen toiminta on tehokkaampaa. Samalla rahalla saadaan aikaan laadukkaampaa, tehokkaampaa ja tuottavampaa palvelua. Se, että palvelu on asiakkaalle laadukkaampaa, työntekijälle mielekkäämpää ja palkitsevampaa ja samaan aikaan vielä yritykselle tuottavampaa, on mielenkiintoista. Se osoittaa, miten heikkoa on siis julkisen terveydenhoidon järjestäminen.

Kun yritys vielä samalla hoitokustannuksella järjestää työntekijöille paremmin palkatun työn, asiakkaille paremman hoidon laadun ja omistajilleen liikevoiton, on melkoisen turhaa itkeä siitä, miten yritykseen sijoittaneet osakkeen omistajat sijoituksensa tuoton käyttävät.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #11

Olipa siinä hehkutusta kerrakseen.
Jonkun blogin kommentissa kerrottiin, miten kommentin kirjoittajan käyttämä yksityinen hammalääkäri oli myyty isommalle firmalle. Hoidon hinta tuplaantui. Mitä muuta tapahtui ? Ennen myyntiä pikkufirman hammaslääkäri oli iso kiho pienessä firmassaan. Myynnin jälkeen pieni nappula isossa. Miten se mahtaa vaikuttaa motivaatioon ja työn laatuun... Ehkä ei mitenkään. Työn tekijähän on sama ihminen kuin myynnin jälkeenkin. Hänellä on sama ammattitaito ja osaaminen. Motivaatio ehkä liki sama tai ehkä vain hieman heikompi. Suomalaisten työmotivaatiota kun kehutaan hyväksi.
Tuon vastapainona asiakas saa ehkä saman hoidon, mutta tuplahinnalla. Tuplahinta tuskin kuitenkaan koskee itse hoidon antajaa. Osa hinnankorotuksesta menee ison firman kustannuksiin, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veroparatiisiin, hoitoon mitenkään osallistuvien sijoittajien osinkoihin (verot taas veroparatiisiin) jne.
Miten yhteiskunta tai potilaat siinä jotain voittivat ? Palvelun hinta veronmaksajille on palvelumaksu plus veronmaksajilta otettu lisä plus veronkierto.

Liki sama tilanne on, kun julkinen toiminta lahjoitetaan yksityisille. Ainakin osa samoista ihmisistä jatkaa edelleen, mutta ehkä pienemmällä liksalla. Palkasta johtuva osa motivaatiosta laskee. Tehtävistä johtuva motivaation osa ehkä muuttuu riippuen siitä, miten tehtävät uudessa isossa organisaatiossa järjestellään ja on ennen järjestetty. Ehkä ison firman pikkunappulat näivetetään rutiinitehtävillä tyyppiin liukuhihnat. Isopomo sanelee. Aggressiivinen verosuunnittelu otetaan käyttöön ja verot siirretään paratiisiin.
Osa tekijöistä siirtyy kortistoon.
Onko tuossa todella hehkutuksen paikka ?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #12

Oletko Mansala tutustunut yksityisen työnantajan ja julkisen työnantajan palkkaeroon? Yksityisellä sektorilla palkka on parempi, palkkaero on huomattavasti suurempi kuin menetetyn kesäloma-ajan suuruinen.

Yksityisellä työ on paremmin organisoitua ja asiakkaat ovat laatuun tyytyväisempiä kuin kunnallisen palvelutuottajan palveluissa.

Tuo edellä oleva on osoittautunut, kun hyvin tuntemani hoitaja on vaihtanut julkisen kotihoidon palveluntuottajan palveluksesta yksityisen kotihoidon palveluntuottajan palvelukseen. Työn hän kuvaa mielekkäämmäksi, asiakkaat tyytyväisemmiksi ja työn laadun tasokkaammaksi. Tyytyväisten asiakkaiden kanssa työskenteleminen on kannustavampaa ja tekee työstä mielekkään.

---

Itse käytän julkisista terveyspalveluista lähinnä terveyspalveluneuvontaa ja lasten hammaslääkäripalveluita.

Julkinen terveyspalveluneuvonta on äärettömän hyvä palvelu. Kun lapsi sairastuu, terveyspalvelunauvontanumero neuvoo, onko lapsi kiireellisen vai kiireettömän palvelun tarpeessa. Julkisella puolella sairaanhoitaja kantaa vastuun lapsen tilanteesta ja pyrkii olemaan kuitenkaan kuormittamatta lääkäriä päivystyskäynneillä, jotka voi siirtää joko seuraavan päivän tai kiirettömän palvelun asiakkaiksi.

Jos soittaisin yksityiselle lääkäriasemalle vastaavan puhelun, minulle neuvottaisiin tulemaan mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Vastaaja olisi aseman vastaanottovirkailija, joten häneltä ei löydy kompetenssia arvioida muutakaan. Vakuutusyhtiöt ovat nyt tuottaneet vastaavia terveyspalveluneuvontapalveluja. En ole vielä oman vakuutusyhtiöni tuottamaan palveluun tutustunut.

Kun olen saanut hoitotarpeenarvion terveyspalveluneuvonnasta, soitan yksityiselle lääkäriasemalle ja tilaan ajan saamani hoitotarpeenarvion pohjalta. Terveyspalveluneuvonnasta kuulen myös kuinka pitkä on oletettu jonotusaika päivystävälle lääkärille julkkarin puolella. Tämä tieto tekee minut iloiseksi, varsinkin silloin, kun menen sairaan lapseni kanssa yksityiselle lääkäriasemalle ja pääsemme jonottamatta sovittuun aikaan lääkärin puheille. Omavastuu (50 euroa) on pikkuraha toimivasta terveyspalvelusta.

---

Yksityiset terveyspalveluyritykset jättävät Suomeen työntekijöiden ansioveron, investoinnit, rakentamisen, vuokrien, lääkkeiden, laitteiden hankkimisesta aiheutuneet verotulot ja työn. Suomalaiset sijoittajat saavat oman osansa yrityksen liikevoitosta.

Koska yksityinen tuottaa saman palvelun tehokkaammin ja laadukkaammin ja samalla rahalla, on hassua, että syntyy vielä liikevoittoa. Julkinen käyttää saman rahan, tuottaa huonomman palvelun, maksaa yksittäisille työntekijöilleen vähemmän eikä silti tuota yhtään voittoa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Pekka Mansala on kommentissaan ihan oikeassa. Kun kaikki pienet lääkäriyritykset ovat ostetut pois kunnon bisnestä haittaamasta, niin heillä on täysi valta määritellä hinnat aina vain ylöspäin. Muita vaihtoehtojahan ei enää sitten juuri olekaan. Monopoliasema on aina kallis koko yhteiskunnalle!

Vanhus-, lasten-, vammaispalvelukodit ovat jo nyt lähes täysin pörssiyhtiöiden hallitsemia ja hintojen nousut ovat jo alkaneet vuosia sitten.

Muistan vielä hyvin, kuinka taannoin pienen kylän toimiva ja vanhusten rakastama hoivakoti ostettiin isoisten taholta ja siirrettiin kauemmaksi omasta kylästä suurempaan yksikköön.
Valtio vielä "avusti" tässä toiminnassa myöskin tehokkaasti, kun se asetti uusia tiukkoja sääntöjä millaisia uusia tai korjattavien huoneiden piti olla. Jokaisessa vanhuksen huoneessa piti olla muun muassa määrätty minimi koko ja omat saniteettitilat!

Pienellä kyläkodilla ei siihen ollut varoja ja vanhukset olivat tyytyväisiä juuri siihen kotoiseen paikkaan missä he olivat olleet vuosikausia ja olisivat mieluusti muutenkin jääneet omaan kylään. Virkamiehet piirtävät suunnitelmiaan liian yksioikoisesti, ottamatta huomioon ihmisten oikeita tarpeita, joihin ei välttämättä edes oma vessa kuulu, vaan se hoitohenkilöstön hyvä ja lämmin me-henki.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Kiitos Kaija, tiesin, että sinuun voi luottaa.

Olen itsekin hyvin kriittinen monopoliasemaan pyrkivää liiketoimintaa kohtaan. Monopoliin pitää suhtautua siten, että kaikki osapuolet häviävät loppujen lopuksi.

Kartelli on myöskin huono asia, Suomessa kun markkinat eivät toimi, syntyy kartelleita.

Sote-uudistukseen minun on vaikea puuttua, mutta hyvä kun esität kritiikkiä, että minäkin ymmärrän.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #14

Paitsi, etteihän suurista tule monopoleja. Pienten lääkäriasemien toimintaedellytysten purkamista ei pidä suosia. Kunhan toimivat kannattavasti ja tuottavat palvelut minimivaatimusten puitteissa. Pienillekään ei voi antaa oikeutta lipsua minimitasosta.

Vanhusten hoivakodin vaatimustaso näyttää kyllä kohtuuttomalta: että ihan oma vessa! Kohtuuttomalta kuulostaa, kertakaikkiaan! No, ei. Kyllä pienenkin pitää tuohon kyetä.

Kun vanhukset siirrettiin kylän me-henkisestä hoivakodista, jossa asuivat alikokoisissa huoneissa ja ilman omaa vessaa tai peseytymismahdollisuutta, uskoisin heidän olevan uusissa tiloissa tyytyväisempiä oloihinsa. Mielipide kartoitettiin ensin ja nyt uskottelet, että vanhusten tyytyväisyys nyt, hoidon tason kohottua, olisi laskenut.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #17

"Paitsi, etteihän suurista tule monopoleja".
Miksei tulisi ? Jos ei monopolia, niin sitten kartelli. Yks' lysti. Molemmat tulevat ainakin veronmaksajille kalliiksi ja vievät vero- ja muut rahat muualle.
"...kohtuuttomalta: että ihan oma vessa!".
Jollekin paremmin liikkuvalle vesa 10 metrin kävelyn takana voi olla se mieluinen tai ainakin tyydyttävä ratkaisu. Harvalle sopii tasapäinen massaratkaisu.
"...että vanhusten tyytyväisyys nyt, hoidon tason kohottua, olisi laskenut".
Ehkä eivät ole tyytymättömiä hoidon tasoon, mutta ehkä sen hintaan. Tai sitten uudessa ja hienossa hoitajamitoitus on businessystävällinen. Vanhassa nuhjuisessa ja lähellä olevassa ehkä naapurit ja ystävät pystyvät auttamaan. Ehkä ei ole varaa tai halua maksaa siitä "paremmasta" hoidosta ? Joku voi hyvinkin olla tyytymätön vanhaan Trabanttiinsa, mutta kun ei ole varaa ostaa uutta Bemaria. Silloin on järkevää olla tyytyväinen nykyiseen. Ehkä se kävelyn voittaa.
Tyytyväisyyttä mitataan usein paitsi seinien myös kokonaisuuden mittarilla. Siihen vaikuttaa myös joskus vähätelty me-henki. Hieman nuhjuiset seinätkin sietää, jos tuo me-henki on hyvä. Kaikilla kun ei kemiat kohtaa. Uudetkaan seinät tai vessa kämpässä ei ehkä lämmitä, jos kemia tökkii. Toki voi naapuri yrittää pröystäillä omalla vessallaan, mutta tokkopa se oloa kohentaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Hyvä Pekka Mansala kun kirjoitit tuon, ettei minun tarvitse sitä tehdä:).

Ajattelen samoin kuin sinäkin. Luulin jo, että miesten on vaikea ymmärtää pehmeitä arvoja. Niitä jotka syntyvät tutusta kylästä ja ystävistä, jotka voivat helposti piipahtaa vanhusta katsomaan, kun häntä ei ole viety pois sadan kilometrin päähän uuteen steriiliin huoneeseen, jossa on vessa, mutta ei sitä samaa lämpöä - mitä tuttu vanha paikka hänelle mahdollisesti myös tarjosi.

Äitini oli juuri tuollaisessa vanhainkodissa, jossa ystävällisiä ihmisiä löytyi ja tuttuja kasvoja jo ennestäänkin. Eikä hänellä vanhassakaan omassa kodissa ollut vessaa juuri sängyn vieressä:)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #18

Monopoleja ei kaivata ja kartellit ovat laittomia.

"Jollekin paremmin liikkuvalle vesa 10 metrin kävelyn takana voi olla se mieluinen tai ainakin tyydyttävä ratkaisu. Harvalle sopii tasapäinen massaratkaisu."

Mutta, kun tuossa me-henkisessä talossa kellään ei ollut omaa vessaa, ei ainakaan Kelhun tekstistä päätellen. Massaratkaisuna taisi siis olla, ettei sinulla voi omaa vessaa olla, kun muillakaan ei ole.

Jos on saanut sellaisen luksuksen vanhuuspäivilleen, että on päässyt ympärivuorokautiseen hoitoon, harvoin vanhus on hoitoon tyytymätön. Kemiatkaan ei ole esteenä, kun isommissa ympyröissä on henkilökuntaa riittävästi eikä ole yhden hoitajan me-hengestä riippuvainen.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #22

"kun isommissa ympyröissä on henkilökuntaa riittävästi...".
Eikös se tuosta juuri kiikastakin. Yrityinen on leikannut jo ennestään henkilökunnasta pois. Valituksia alimitoituksesta sataa median mukaan jatkuvasti. Naapurin kissatkin on luettu henkilökuntaan kuuluvaksi eikä silti riitä.
Mitä iloa on hienosta ja uudesta vessasta, jos sinne ei millään pääse ?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #13

"Yksityisellä sektorilla palkka on parempi...".
Kaikilla ? Jos kaikilla palkka nousee ja porukan määrä kasvaa, mistä se voitto ja osingot sitten revitään ? Henkilömäärän täytynee kasvaa, jos palvelua parannetaan. Pelkkä "tehostaminen" ei riitä. Joku ei nyt täsmää.

Jos mediaan on uskominen, esim. yksityinen vanhustenhoito on joskus karseaa. Ennen yksityistämistä hoitajat ovat jo venyneet mittaviin suorituksiin, mutta silti yksityinen leikkaa mitoituksista. Miten siitä leikkaa lisää laadun kärsimättä voittoja kasvattaen ?

"Itse käytän julkisista terveyspalveluista lähinnä terveyspalveluneuvontaa...".
Monilla on kuulemma tapana tarkastaa havittelemansa tuote kivijalkakaupassa, marketissa tms. ja sitten ostaa tuote kiinalaisesta verkkokaupasta halvalla. Ei kovin reilua kauppiasta kohtaan. Sama tulee mieleen tuosta terveyspalveluneuvonnasta. Joku sen maksaa, mutta ei palvelun antanut yksityinen. Päinvastoin. Yksityinen maksattaa tuon neuvonnan veronmaksajilla sen sijaan, että palkkaisi jonkun pätevän antamaan tuota yksityistä neuvontaa.
"...asiakkaat ovat laatuun tyytyväisempiä...".
Tuo asiakastyytyväisyys on metka asia. Sitä on aivan liian helppo mitata väärin. Asiakas, joka pääsee turhaan hoitoon nopeasti antaa ehkä paremmat pisteet kuin joku hyödyllisemmästä ja hyödyttävästä hoitoa saanut ehkä hieman pitempään jonotettuaan. Asiakastyytyväisyys pitää siis suhteuttaa hoidon hyödyllisyyteen eikä vain nopeuteen. Sitä ei asiakas ehkä aina ymmärrä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #19

Tätähän juuri asiantuntijat ovat eniten pelänneet, että yksityinen pörssiyhtiö kuorii vain kermat päältä ja julkinen puoli tekee kaikki muut hommat, joista on liikaa kuluja.

Itse en usko Soten toimivan tällä konseptilla ilman mittavia veronkorotuksia. Kyllä se Lepomäen ennustama kolmen miljardin lisäys terveydenhoitomenoihin on meillekin realistista tulevaisuutta, jota ei nyt sen puoltajat halua uskoa. Varautukaa vain siihen ja ottakaa rauhallisesti huomautukset jälkikäteen...mitä minä sanoin:)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #19

Jokin ei nyt täsmää?

Se, että työ tehdään tehokkaammin, tarkoittaa sitä, että työ on suunniteltu oikein. Työntekijöitä ei tarvita samaa määrää, vähempi riittää. Työnjohdossa ja väliportaassa on vähemmän tekijöitä ja huomattavasti vähemmän tehottomuutta. Muunmuassa ohjelmallisesti suunniteltu työpäivä vähentää odottelua ja ajoreitit on optimoitu. Turha pörrääminen jää pois.

Julkisella sektorilla hallinto on lähes yhtä iso kuin suorittava porras. Se tekee työstä raskaampaa. Lisäksi julkkaripuolella ei automatisoida. Työntekijä on julkiselle työnantajalle kiinteä kulu. Jos suoritettava tehtävä voidaan teettää omalla henkilökunnalla nk. "omana työnä", se on julkisen puolen mietinnän mukaan siis "ilmaista". Tämä kaikki yhteenlaskettuna tarkoittaa sitä, että samalla rahalla saadaan paljon enemmän, jos vain tahtoa sellaiseen riittää.

Samalla tavoin julkinen puoli suhtautuu asiakkaisiin. Odottaminen ei maksa mitään, odotushuoneet on täynnä flunssapotilaita, kaikki asiakkaat odottavat palvelua samassa tilassa pitkiä aikoja. Jos sinulla on ollut luunmurtuma lääkäriin mennessäsi, kotiin palattuasi sinulla on kipsi - ja influenssa.

Asiakastyytyväisyyttä voidaan toki mitata monin eri tavoin, niin kuin kerroit. Yksityispuolella se tehdään kysymällä asiakkaalta. Sellainen on tietenkin julkkaripuolella sopimatonta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #24

"...työ on suunniteltu oikein".
Jos työ on suunniteltu oikein, montako kertaa resurssit voi puolittaa ?
Jos sen tuon kantaa niin tuonkin... ja tuon... ja tuon... Vaan jos se kameli ei osaakaan suunnitella ja selkä katkeaa ?
On pelkkää tyhjää poliittista lätinää, että kaikki sujuu oikein, kunhan osataan suunnitella. No miksei sitten suunnitella oikein ?

Joitakin vuosia sitten grynderit keksivät, että työnjohtajia ei ikinä enää tarvita. Kaikki työporukat ovat itseohjautuvia. Eivät tainneet ollakaan. Nyt taas itketään työnjohtajien perään. Ainoa mikä nykyään itsestään ohjautuu on laadun huononeminen.

"Julkisella sektorilla hallinto on lähes yhtä iso kuin suorittava porras". Pelkkää ymmärryksen puutetta. Miten luulet kallispalkkaisen pomon menevän uuteen hienoon toimipisteeseensä, jos kukaan ei ole tehnyt sinne infraa ja huolla sitä...
Entäs se oma kertomuksesti siitä yksityisen antamasta hoitoneuvosta ? Siitä, mitä se yksityinen ei anna ? Suunnitelmamahan on täydellinen jo nyt ? Julkinen neuvoo. Luetko sen neuvoa antamattoman suoritus- vai hallintoportaaseen ?
"...nk. "omana työnä", se on julkisen puolen mietinnän mukaan siis "ilmaista"".
Tarkoitatko, että julkisella puolella ei budjetoida palkkoja sivukuluineen ollenkaan ? Työ on ilmaista ?

"...tehdään kysymällä asiakkaalta". Ja asiakashan sen tietää ? Tietää heti ulos päästyään saaneensa oikeaa ja riittävää hoitoa ? Minulta leikattiin n. puoli vuotta sitten yhdestä kohdasta pois pieni pala ihoa. Se oli ihosyöpää. Leikkaus hoitui nopsaan ja näppärästi eikä sattunut yhtään. Olisin vaikka voinut painaa hymynaamaa ulos mennessäni. En vaan vieläkään tiedä, onko homma jo lopullisesti selvä. Siihen menee aikaa. Miten siis määrittelen silloin saamani hoidon laadun ? Annettu aika pienelle operaatiolle piti hyvin. Jälleen hymynaama ?

Joku yksityinen huuhaa-tohtori saa myytyä asiakkaalle vaikkapa kumirenkaan ranteeseen poistamaan kaikki vaivat. Seuraavana päivä kysyy asiakkaalta hoidon onnistumista. Arvatenkin asiakas on tyytyväinen ja kehuu tuota tohtoria vuolaasti ? Ainakin, jos kumirengas oli kallis.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #25

Ymmärräthän, että julkisella puolella ei ole riskiä. Siellä ei ole tarvetta suunnitelmallisuuteen. Yhteiskunta kantaa vastuun toiminnasta joka tapauksessa. Julkisen puolen tehtävissä hallinto paisuu aina suorittavaa porrasta suuremmaksi.

Julkisen puolen toinen ongelma on se, ettei julkisella puolella ole asiakaspalvelijoita eikä oikeastaan asiakkaitakaan. Ei vaikka niistä kummastakin puhutaan. Julkisen puolen toimijat ovat virkamiehiä. Lääkäritkin ovat viranhaltijoita. Kuten hyvin ymmärrät, virkamiehen asiakkaat eivät ole samalla tavalla asiakkaita kuin yksityisyritysten asiakkaat. Viranomaisen "asiakkaat" ovat hallintoalamaisia.

Asiakkaan asema on hallintoalamaisena se, että jonotat kymmenten muiden hallintoalamaisten kanssa kunnes viranomainen suvaitsee käsitellä asiasi. Yksityisellä puolella asiakas siirtyisi muualle. Julkisen puolen "asiakas" ei voi. Hän on hallintoalamainen.

Julkisen hankinnan kohdalla usein käy niin, että viranomainen laskee työn, jonka voi teettää omalla henkilökunnalla, maksuttomaksi. Ainoastaan työ, johon joudutaan palkkaamaan uutta väkeä, lasketaan kustannukseksi. Toki vuositasolla julkisella puolella on kulut, investoinnit, taseet. Muttei liiketoiminnan riskiä.

Rakentamisessa hierarkian purkaminen on näkynyt työn laadun paranemisena ja urakoiden valmistumisen nopeutumisena. Nykyinen huono rakentamisen laatu johtuu siitä, että väliaikana (muutamia vuosia sitten) hierarkinen työnjohto pyrki nopeuttamaan tahtiaan ja työnjohtajavalvonnasta tuli äärimmäisen puutteellista. Rakennusvalvontaviranomainen ei katselmusvalvontaa enää ole kyennyt järjestämään kattavasti useampaan kymmeneen vuoteen. Uudessa työjärjestyksessä valvonta on tiimeissä, vanhanaikainen vastaavan työnjohtajan kulttuuri on enää elossa vain rakennusvalvontaVIRANOMAISEN vaatimuksesta. Sinänsä hassua, että valvontaviranomainen vaatii yhä vahvaa henkilövastuuta. Viranomainen itse on rakennusvalvontatoimessa luopunut viranomaisvastuusta ja siirtää sitä rakentajan puolelle henkilövastuuksi. Henkilövastuu itseasiassa heikentää rakentamisen laatua. Rakentaminen on nimenomaan grynderi- ja liiketoimintarakentamisen puolella yritysvastuullista toimintaa. Rakentajayhtiön vastuu ei kuitenkaan ole viranomaisen mukaan riittävää. Yhtiön asiakkaalle, rakennuksen omistajalle, se on kuitenkin se oikea laadun tae. Yksittäinen työnjohtaja ei vastuuta rakennusvirheistä kanna.

Julkisella puolella johtajisto, sihteeristö, keskiportaan johto, lautakuntien sihteeristö ovat henkilöstömäärältään suurempi kuin potilastyöhön osallistuvat hoitajat ja lääkärit. Lisäksi julkisen puolen hallintoa rasittaa pätevyyden vaatimus. Julkisella puolella jokaisella tasolla on jokaisen puolueen jäsenkirjajohtaja. Oikeastaan on niinkin, ettei yksikään hallintojohtajan pätevyyttä ole varmistettu työn osaamisen kautta. Koulutus ja oikea jäsenkirja riittävät palkkauksen perusteeksi. Julkisen riskittömyyteen liittyy myös se, että irtisanomissuoja on tolkuttoman vahva. Onnistumista ei mitata eikä sitä tarvita.

Yksityisellä puolella noin jokaista 8-12 työntekijää kohti on yksi tiimiesimies, jokaista 8-12 tiimiesimiestä kohti on yksi hallintojohtaja jne. Vaikka koko suorittava taso ei olekaan asiakastyössä, se on silti moninkertainen hallintoon nähden. Vastuu yrityshallinnossa on suurempi ja laajempi, koska johtajavastuu kattaa myös liiketoimintavastuun.

Kun hallintoa kavennetaan, suorittavaa porrasta voidaan lisätä. Samalla osa hallintokuorman keventämisestä voidaan jyvittää palkanlisänä myös suorittavalle tasolle. Kuntapuoli maksaa lähihoitajalle noin 1790 euroa, yksityinen sektori 2450. Toki valtiotyönantajan maksamaan palkkaan (3020) yksityiselläkin on matkaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

30 miljardia on niin iso potti, että kannattaa jo käyttää hyväksi koettuja keinoja, saavuttaakseen vaikka vain osan tuosta potista.

Suomessa on myös niitä homehtuneita terveyskeskusrakennuksia, joita sitten luvataan uudistaa, mikäli vaan tarjouskilpailussa päädytään kansainväliseen terveystaloon.

"Asiaa käsiteltiin tällä viikolla sekä Someron perusturvalautakunnassa että Paimion-Sauvon kuntayhtymän hallituksessa. Somerolla kiireettömän lääkäriajan saa todellisuudessa kahdessa viikossa. Paimiossa jonotusaika on parhaillaan kahdeksan ja Sauvossa kuusi päivää.
– Toivottavasti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksia ei mietitä kyseisten tilastojen perusteella, Someron perusturvajohtaja Taru Nordlund tuhahtaa."
http://www.sss.fi/2016/02/aluehallintovirasto-puut...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Somerolla näyttää tilanne kovin valoisalta, kun pääsevät perusturvajohtajastaan eroon. Sietää toivoa, ettei Varsinais-Suomen maakunnan sote palkkaa Someron perusturvajohtajaa. Siellä ei tunnu pystyvän hommaansa hoitamaan ainakaan yhtä hyvin kuin naapurikuntien vastaavat.

Jos sotealueesta tulee yhtenäinen, jokainen joutunee Norlundin ohjauksessa odottamaan kiireetöntä hoitoa kaksi viikkoa. Vaikka se olisi tasapuolista niinkin, sote-rekrytointeihin on näköjään syytä paneutua huolella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset