arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Sveitsissä ihmiset ja eläimet säilyttävät elämänlaatunsa yhteisön päätöksellä!

  • Quelle: http://www.pro-kulmerauerallmend.ch/2018.html
    Quelle: http://www.pro-kulmerauerallmend.ch/2018.html

Suomessa tiedotetaan vähän väliä Yleisradion uutisissa kuinka tuulivoima-alueita hyväksytään kunnanvaltuustoissa kuntalaisten harmiksi! Sveitsissä pieni yhteisö sanoi ei tuulivoimaloille.

 

La Praz (VD) liegt nordwestlich von Lausanne auf 875 m an der ersten Jurakette, die sich dort bis auf 1300 m aufschwingt. Auch auf dieser Höhe besitzt die Gemeinde noch Weiden und Wald. Die 160 Einwohner wären vom grossen Windpark Mollendruz hoch über ihnen betroffen gewesen. Im Gegensatz zu den 2 Nachbargemeinden hat nun am Donnerstag (18. 1. 2018) der Einwohnerrat (Conseil Général) von La Praz den Nutzungsplan für diese Grossanlage mit 20 zu 11 Stimmen deutlich verworfen. Damit ist das Projekt vom Tisch.

Bedeutsam ist, dass kleine Gemeinde - gerade weil noch nicht in eine grössere Einheit eingemeindet - zu einem grossen Windpark Nein zu sagen vermochte.

Von den 160 Einwohnern sind noch 4 Landwirte. Die eigene Käserei wurde 2015 besonders bekannt, als sie den internationalen Fondue-Wettbeweb gewann.

Bravo pour tout! https://www.lebensqualitaet-oberes-suhrental.ch/aktuell/

 

 

La Praz (VD) sijaitsee Lausannesta luoteeseen 875 m:n etäisyydellä ensimmäisestä Jura-ketjusta, joka nousee 1300 m:n korkeuteen. Jopa tällä korkeudella, yhteisössä on edelleen laitumia ja metsää. Mollendruzin suuri tuulipuisto olisi heikentänyt 160 asukkaan olemista. Toisin kuin kahdessa naapurikunnassa, La Prazin asukkaiden neuvosto (Conseil Général) on torstaina (18. 1. 2018) hylännyt tämän suuren sijoituksen hyödyntämissuunnitelman äänillä 20-11. Tämä projekti on pois pöydältä.

Merkittävää on, että pieni yhteisö - vain siksi, ettei sitä ole vielä sisällytetty suurempaan yksikköön - pystyi sanomaan ei suurelle tuulipuistolle.

Niistä 160 asukkaasta on vielä 4 viljelijää. Omien maitojen juustosta tuli erityisen tunnettu vuonna 2015, kun se voitti kansainvälisen fondue-kilpailun.

Bravo pour tout!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Sveitsissä ihmiset ja eläimet säilyttävät elämänlaatunsa yhteisön päätöksellä!''

Sveitsiä rakennetaan ihmisille ihmisten ehdoilla. Onnellinen ihminen ei pura kiukkuaan eläimiin.

Suomessa kansa palvelee orjana julkista sektoria ja ovat vain verovelvollisia.

Kuinkahan rikkaita sveitsiläiset olisivat, jos heillä olisi edes yksi merisatama.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sinä sen sanoit. Kunnanvaltuustoissa on niitä kumileimaisimia.

Juha Hämäläinen

Eivät ole EUn määräysvallassa eivätkä edes Bernin valtion byrokraattien ja tuskin edes kantoninsa nokkamiesten. Kunnon kansalaisanarkiaa todellakin.

Meillä komentoketju juuri päinvastainen. Poliitikot kumartavat etelään Brysseliin ja Berliiniin ja pyllistävät kansalle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tässä on nähtävissä kaksi ääripäätä.

Olen kyllä mielissäni sveitsiläisten puolesta.

Pekka Iiskonmaki

Suomi on karu maa, jossa asuu yksinkertainen ja nöyrä kansa.

Sveitsi on myös karu maa, mutta kansa itsestään ylpeitä ja ahkeria.

4000 euron minimipalkka ei ole huono saavutus siinä vuoristossa.

Suomi pystyisi samaan kansalaisyhteiskuntana, vaikka on kovin riitainen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Naulan kantaan, olen mielenkiinnolla seurannut sveitsiläisten pärjäämistä.

Suomellakin voisi asiat olla mallillaan, onhan meillä ollut myös hetkemme, menestymistä yms.

Juha Hämäläinen

Sveitsi oli köyhä maatalousmaa 1900-luvun alussa. Niin oli Suomikin.

Sveitsi on nyt huippukehittynyt teollisuus-, finanssiteollisuus-, maatalous- ja turistimaa.

Suomi ei ole oikein mikään näistä enää.
Jotain meni pieleen muutakin kuin sotavuodet. Sveitsi teki rahaa niinäkin vuosina rutkasti.

Asialle vaikeaa löytää järkevää luonnollista selitystä haukkumatta itse itseämme.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Pääpiirteissään asiat ovat nyt tällä mallilla, ja ei kai tässä voi syyllistä lähteä etsimään kauempaa.

Kyllä oli näköpiirissä että laskeudutaan pohjalle, mistä ponnistaa.

No pohja on saavutettu, ja tästä on suunta ylöspäin. Suomi iloitsee sellunmyynnistä, hapuilee lisää kaivannaisteollisuutta maahan etc.

Eli viedään tuhkatkin pesästä.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #8

Hetken jo luulin sinun puhuvan positiivisesti tulevaisuudestamme. Mutta palasit realismiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Joskus sitä miettii joutavia miksi Suomi nousi sodan jälkeen, sotakorvaukset ym niskassa.

No vaikka on sanottu monta kertaa, että nimenomaan siksi, että saimme teollisuutta ja markkinoita.

No Suomi hukkasi useaan otteeseen 4 ja 5 miljardia, huonoja kauppoja jne.

Toisaalta ihannoidaan Sammon ryöstäjiä, vähältä pitäen, etten itsekin kuulu tähän porukkaan (siis jotka ihannoivat). Onhan se hyvä että joku menestyy!?

--------------

Meillä oli aikoinaan lyömättömät hakkapelitat. Usein joukon kärjessä rämäpäisin korpraali, jolla oli parempi palkka kuin kapteenilla. No siirtämällä tämä kuvio nykyaikaan tarkoittaisi panostamista markkinointiin (korpraali) ja innovatiiviseen tuotekehitykseen (hakkapelitat) ja rahoitukseen (kapteenit ja sammonryöstäjät).

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Tästä saa sen päätelmän tehtyä, että korpraalien tulee johtaa yrityksiä kovalla palkalla.

Tätä mieltä olen aina ollut. Myynnin on kyettävä näyttämään yritykselle sen kasvutiet eikä vain myymään mitä hakkapeliitat keksineet tuottaa ja kapteenit rahoittaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Kyllä tuon asian ovat jo muut oivaltaneet!? Nyt pitää vain vihdoin jättää kaiken maailman kateudet ja soveltaa tätä käytäntöön.

Kyllä tuotanto saadaan pystyyn nopeasti, esimerkkinä Uudenkaupungin autotehdas.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

Se on todellakin hyvä esimerkki sukkelasta yritystoiminnan pelastamisesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Joo, pitäisi olla tyytyväinen ja pitää tässä kohtaa taukoa. Siis kyllä Saksa näyttää uutta johtajuutta, Suomi on ollut valitettavasti muiden johdateltavissa, Ruotsi, Venäjä, Saksa...

Kun ei ollut johtajaa, kävimme Soneran kanssa jättämässä 4 miljardia Saksassa, 5 miljardia Härmälän StoraEnson kaupoilla USA:ssa arvottomiin paperitehtaisiin, 4+ miljardia tuulivoimaloihin... Sote+?

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #10

# 10

"Joskus sitä miettii... ...miksi Suomi nousi sodan jälkeen, sotakorvaukset ym. niskassa."

Siihen on ollut kaksi hyvää syytä:

1. Kova halu pysyä itsenäisenä kansakuntana.
2. Kyky lunastaa paikkansa kansakuntien joukossa kovan työn kautta.

Siihen on syynsä, miksi Suomesta on lähtenyt paperikoneita ja satamanostureita pitkin maailmaa, vaikka se muu maailma on ollut kaukana ja vaikean taipaleen takana: jokainen teki parhaansa, kukaan ei halunnut jäädä toista huonommaksi eikä aikaa tuhlattu tyhjänpäiväisyyksiin.

Jokainen insinöörin piirtämä viiva paperilla, jokainen hitsaajan sauma raudassa ja jokainen täyteen ahdattu ruuma laivassa... niillä varmisteltiin itesnäisyyttä, niillä hankittiiin leipä perheen ruokapöytään.

Kaikkia tarvittiin. Jokaisen kontribuutiolla oli merkitystä.

Kaikkia tarvitiin ja jokaisen kontribuutiolla oli merkistystä - tämä oli tuttua jo ajalta ennen sotia. Se oli agraari-Suomen arkipäivää.

Agraari-Suomi oli karu Suomi: 3-4 kuukautta kasvukautta koko vuodessa, ja tämän vuoksi vain yksi sato. Kaksi viikkoa aikaa elokuussa korjata tämä ainokainen sato.

Korjuuaikana työtä tehtiin yötäpäivää ja kaikki olivat mukana. Työhön opittiin lapseta asti, mikään Suomessa ei tullut helpolla.

Ympäri vuoden, kaksi kertaa päivässä, askaroitiin navetalla lypsykarjan parissa. Kurinalaisesti ja uskollisesti omalla paikallaan jokainen. Pienillä perhetiloilla, kaikkialla Suomessa.

Hyvin tehty työ oli ylpeydenaihe ennen sotia ja sotien jälkeen. Eikä niin vähäistä työtä ollutkaan, etteivätkö kaikki olisi ymmärtäneet vähäpätöisenäkin pidetyn työn hyödyttävän kokonaisuutta. Siksi vähäpätöinenkin tehtiin hyvin.

Oli tehtävä. Oli tehtävä kaikki hyvin. Se oli ainoa keino kasvattaa kilpailukykyä. Ainoa keino nousta MM-sarjaan teollisuudessa ja tuotannossa. Luonnonolosuhteet estivät nousun maatalouden MM-sarjaan, mutta tilojen tuloilla koulutettiin suomalaiset osaajiksi.

Ylenpalttinen tarkkuus, varautuminen ja suunnitelmallisuus, joita oli harjoitettava kaikessa toiminnassa Suomessa - jos mieli menestyä ja hyödyntää täysimääräisesti maan niukat resurssit - hyödytti mm. teollisuutta ja logistiikkaa. Läpimenoajat olivat juurikin ne, mitkä asiakkaille oli luvattu. Vaikka tavara tuli kaukaa (Suomesta), se tuli ajallaan - ja laatu oli sitä mitä oli luvattu.

Lisäksi löytyi rohkeutta tehdä päätöksiä. Kun Suomen sotahistoriaa lukee tarkasti, löytyy paljon yksilöitä, jotka ovat kyenneet itsenäiseen päätöksentekoon tiukoissakin paikoissa. Sama mentaliteetti siirtyi sotien jälkeen talouselämän palvelukseen ja yhteiskunnan eri toimijoiden keskuuteen.

Lisäksi on muistettava maailman mittakaavassakin aivan ainutlaatuinen miehen ja naisen välinen tasa-arvoisuus, joka sekin johtaa juurensa agraari-Suomesta: kaikki käsiparit tarvittiin työhön. Vaikka miesten käsivarsissa oli enemmän ruista, eivät naisten käsiparit olleet arvoltaan vähäisemmät.

Suomessa mies ja nainen olivat - ja ovat yhä - maatalousyhteisössä varsin tasavertainen työpari.

Myös konepajalla nainen hitsaa siinä missä mieskin. Ja suunnittelutoimistossa nainen laskee lujuuslaskuja siinä missä mieskin.

Suomessa miehet ovat ymmärtäneet, että naiset ovat arvokkaita ja tarpeellisia kaikilla elämänalueilla.

Lisäksi meillä on ollut perustuslakimme kivijalkana Jumalan kymmenen käskyä. Ne ovat luoneet järjestystä yhteiskuntaan, jossa on varsin pitkälle toimittu "in corpore", yhdenmukaisena ja yksimielisenä joukkueena, rehtinä ja rehellisenä Suomen kansana.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Minua tuskin lähtee kukaan kritisoimaan, enkä löydä sinunkaan kommentista sellaista pyrkimystä.

Taustani hyvin tuntien voin avoimin mielin allekirjoittaa esille ottamasi asiat Suomea ym koskien, ja totean, että näin on. Ja olen iloinen, että kirjoitat niistä blogissani. Kiitos!

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #17

#17

Jep, ei ole mitään tarkoitusta kritisoida. Kunhan vain yhdyin tuohon pohdintaasi niistä draivereista, jotka sotien jälkeen veivät maata eteenpäin.

Eräällä konepajalla tämä ylläkirjoitettu kirkkeni, kun aikani katselin asennetta ja olosuhteita sitä tietoa vasten, että todellakin, kaukaisesta Suomesta lähtee rompetta maailmalle, vaikka lähempänäkin hyviä tavarantoimittajia olisi.

Pyörin myös satamassa ottamassa tuntumaa logistiikkaketjuun, ja sielläkin jotakin tästä samasta oli nähtävissä. Mutta siellä porukka oli nuorempaa. Konepajan (tuolloin) 60-vuotiaisiin miehiin oli historiaa sen sijaan kirjoitettu enemmänkin. Joskus pohtivat ruokatunnilla, miksi kaikilla oli aikoinaan Arabian astiat? Ei ollut muuta. Ne olivat kalliita ja ainoat, jotka kaupasta sai - mutta kotimaiset.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Olen itsekin pohtinut noita asioita ja todennut, että olemme luonteeltamme lähellä saksalaisia. Kieli erottaa, mutta muuten täsmällisiä kuin saksalainen. Ei siis mitään hätää, voidaan kehitellä rauhassa yhteistyökuvioita, kuten Meyerin Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ai niin, ja mitä Sveitsiin ja Suomeen tulee, niin jokseenkin erilainen varallisuuspohja. Sveitsin pankkien vahva salauskäytäntö estää paneutumasta varallisuuden tarkempaan erittelyyn, mutta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä Suomi on ollut eräänlainen pohjolan Japani, saavutimme Ruotsia ja olimme monessa suhteessa tasavertaisia. Pääomasta on ollut puute. Ruotsi ja Sveitsi ovat vauraampia ja se antaa näille maille vakautta kehittyä ja uudistua. Myöskin uskottavuutta esim. teollisena toimijana.

Toisenlaista esimerkkiä, Suomella oli epäilemättä paras puutavara-auto ominaisuuksiltaan, SISU. Mutta kyllä vaan Scania, MB, Volvo päihittivät pienen suomalaisen toimijan kun tarkasteltiin jatkuvuutta esim. varaosien saannin osalta. Pientä vinkkiä Suomen pienuudesta muiden toimittajien taholta, niin hupsista, tilaukset menivät saksalaisille tai ruotsalaisille valmistajille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset