arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Markkinatalous on yhteiskunnalle hyväksi

  • Suomi tarvitsee kestävää kehitystä
    Suomi tarvitsee kestävää kehitystä
  • Märehtijät pelastavat maailman
    Märehtijät pelastavat maailman

Osmo Soininvaara on edelläkävijä politiikan pelikentällä, hän tuulettaa pinttyneitä kuvioita ja kertoo kansalle suoraan, että tarvitsemme parempaa taloudellista ohjausta. Hän puuttuu myös osuvasti valtion nykyiseen ohjaukseen. ”Tukia jakamalla voi auttaa kavereitaan. Puun energiakäyttöä tuetaan, mutta vain, jos puu on ostettu metsänomistajalta. Sahojen jätepuu ei kelpaa.”

 

POLITIIKAN keinot ovat peräisin patruunatalouden ajalta. Kun teollisuusvaltiota vielä rakennettiin, sekatalousjärjestelmä toimi hyvin. Kilpailun puute tuotti yrityksille ylimääräisiä voittoja, joita ay-liikkeen kuuluikin ulosmitata työntekijöille. Valtiovallan ohjailu toimi eikä vahingoittanut taloutta sen vakavammin. Suomalaisten yritysten menestys oli riippuvaista idänkaupasta ja siten poliitikoista.

Jälkiteollinen talous on uusiutunut markkinaehtoisemmaksi, mutta politiikan keinot ovat ennallaan.”

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/osmo-soininvaara-jos-jostain-on-haittaa-sita-pitaa-verottaa-eika-tukea-sen-vaihtoehtojaosmo-soininvaara-jos-jostain-on-haittaa-sita-pitaa-verottaa-eika-tukea-sen-vaihtoehtoja/?shared=1010943-87e864ff-4

 

Jyrki Katainen ohjaa EU:n rahavaroja enenevästi vihreään teknologiaan, ehkäpä löysemmillä markkinaehdoilla, koska kyllä planeettamme vaatii kestävää kehitystä. ”Koska ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen aiheuttavat maapallolla yhä enemmän ennalta arvaamattomia seurauksia, toimintamallimme on kiireesti muutettava kestävämmäksi.” http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-1404_fi.pdf

 

 

”Soils can offset greenhouse gas emissions, but use of fertilisers can lead to increased N2O emissions from soil

 

Maaperä voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta lannoitteiden käyttö voi johtaa maaperästä lähtevien N2O-päästöjen lisääntymiseen”

https://ec.europa.eu/jrc/sites/jrcsh/files/styles/normal-responsive/public/adobestock_87624930.jpeg

 

”Plants absorb carbon dioxide from the atmosphere and stabilise it in the soil.” https://ec.europa.eu/jrc/en/news/soil-carbon-sink-it-depends-also-nitrogen

 

”Kasvit absorboivat hiilidioksidia ilmakehästä ja stabiloivat sen maaperään.”

EDIT: Maapallon väestönkasvu asettaa meidät sen tosiasian eteen, että maankäytön osalta ihmiskunnalle asetetaan enenevässä määrin vaatimuksia ruuantuotannon osalta, joka edellyttää muutoksia viljelykäytäntöjen osalta, ehkäpä enemmän ekologisempaan suuntaan. Katso linkki! "Imagine there was a process that could remove carbon dioxide (CO2) from the atmosphere, replace it with life-giving oxygen, support a robust soil microbiome, regenerate topsoil, enhance the nutrient density of food, restore water balance to the landscape, and increase the profitability of agriculture. Fortunately, there is. It’s called photosynthesis. http://ecofarmingdaily.com/soil-restoration-5-core-principles/ Over the last 150 years, many of the world’s prime agricultural soils have lost between 30 and 75 percent of their carbon, adding billions of tons of CO2 to the atmosphere (3). The loss of soil carbon significantly reduces the productive potential of the land and the profitability of farming. Soil degradation has intensified in recent decades — around 30 percent of the world’s cropland has been abandoned in the last 40 years due to soil decline (4). With the global population predicted to peak at close to 10 billion by 2050, the need for soil restoration has never been more pressing. Soil dysfunction also impacts human and animal health."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimarakentamisessa näkyy hyvin kuinka ylhäältä ohjattu ns. "kehitys", modernisaatio, tai miksi ilmaston suojelu toimeksi sitä kutsutaankaan, oli heti lähtökohdiltaan tuhoon tuomittu. Ja niin se on ollut aina, katsotaan sitä sitten vaikka Pietari Suuren ajoilta lähtien. Yhteiskunnan kehitystä ei omaa etua ajavien ja ylhäältä annettujen lakien määräyksillä paremmaksi saa. Eikö historia ole opettanut mitään? Neuvostoliitto hajosi, Suomen huoltovarmuus on vaarassa tuulivoima humpuukin toimesta, Suomessa oli terveydenhuolto, koulutus, työllisyys hyvässä kunnossa vielä muutama vuosi sitten. Ihmiset ei ole kauppatavaraa, ihmisiä hoidetaan yhteiskunnassa tasa-arvoisesti, eikä sukupuolen, arvon, ammatin tai poliittisen mielipiteen perusteella.

Nyt velkaannutaan jatkuvasti lisää ja uusia Talvivaaroja yritetään uudestaan rakentaa. Tuulivoima = Talvivaara, Talvivaara on jo toisen kerran konkurssissa, pitääkö sen kaatua vielä kolmas kerta, ennen kuin luupäät uskovat. Sen sijaan ne kaivokset jotka tuottavat voittoja ovat ulkomaisessa omistuksessa ja maasta kaivettu kulta viedään Suomesta pois.
https://yle.fi/uutiset/3-10107436?origin=rss

Tuulivoimaankin otettiin markkinaehtoisuus mukaan valtion takuuhintaan vaikuttamaan, mutta vaikutus nosti tuen määrää, koska ehtona oli tuulisähkön myynti verkkoon. Aina kun tuulisähköä tuotetaan verkkoon, niin sähkön hinta putoaa alas, syy on tuulisähkön takuuhinta, koska tuulisähkön voi "myydä" vaikka negatiivisella hinnalla.

"Turun yliopiston tohtorikoulutettava Balotari Chiebáo tutki väitöskirjassaan myös nuorten merikotkien liikkumista ja elinympäristön valintaa sen jälkeen, kun ne ovat lähteneet pesästä ja synnyinreviiriltä. Tohtorikoulutettava pystyi seuraamaan lintujen liikkeitä WWF Suomen merikotkatyöryhmän niille asentamien satelliittilähettimien avulla.

– Paikannustiedot osoittavat, että poikaset liikkuvat pesästä lähdön jälkeen keskimäärin kahden kuukauden ajan synnyinreviirillään, useiden kilometrien säteellä pesästä. Itsenäistymisen jälkeen ne liikkuvat suurimmaksi osaksi pitkin rannikkoa, mihin myös tuulivoimarakentamista suunnitellaan. Ulkomerellä ne eivät juuri lennä, Balotari Chiebáo kertoo.

Tuulivoimaloiden harkittu sijoittaminen on tärkeää, jotta voimaloiden elimille aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. Tästä syystä tarvitaan tutkimuksia tuulivoimaloiden vaikutuksista. Balotari Chiebáon mukaan huonosti sijoitetun voimalan vaikutuksia on vaikea korjata jälkikäteen."

Tuulivoimalat sijoitettiin länsirannikolle väkisin, ja väärin meni sekin päätös.
Suomessa on talvet kylmiä, kun sähköntarve on suurimmillaan niin silloin tuulivoimalat kuluttavat sähköä, kaiken muun typeryyden lisäksi. Sähkön kulutusta tuulivoimaloiden kuivana pitämiseen ja siipien lämmitykseen ei netistä voi seurata kun Fingrid lopetti reaaliaikaisen tuloksen näyttämisen. Sehän nyt olisi selvittänyt jääräpäisemmällekin tuulivoima fanille kuinka järjetöntä on maksaa julkisista varoista rahaa tuulisähkölle, joka syö enemmän kuin tienaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vaikeaa näihin asioihin on puuttua, Suomi on käyttänyt toistaiseksi vähän rahaa siihen nähden mitä Saksassa on rahaa hakattu uusiutuvaan energiaan.

Suomi kylläkin toi tänne heti maailman suurimmat merelle tarkoitetut tuulivoimalat ja pystytti ne rannikolle asutuksen pariin.

Ei otettu varoituksista vaarin matalataajuisen äänen osalta. Varoituksia matalataajuisesta melusta olisi voinut lukea Aalborg:in yliopiston tutkimuksesta, ei välitetty lukea. "Det ses – ikke overraskende – at både LWA og LWALF stiger med stigende møllestørrelse. Det bemærkes også, at LWALF stiger kraftigere end LWA, hvilket betyder, at den relative andel af lavfrekvent støj stiger med stigende møllestørrelse. Forskellen på regressionslinjernes hældning for alle data (tynde linjer) er statistical signifikant (t=3,94; d.f.=90,0; ensidet p0,001). Da det kan hævdes, at de fire mindste møller måske ikke er repræsentative for moderne vindmøller, er der også beregnet regressionslinjer uden disse møller (tykke linjer). Hældningerne er lidt højere end med alle møller inkluderet, og forskellen er mindre, men stadig statistisk signifikant (t=1,82; d.f.=79,8; ensidet p=0,036). Den relative andel af lavfrekvent støj kan udtrykkes som LWALF – LWA, og en lineær regression af denne størrelse har en signifikant positiv hældning med alle møller inkluderet (t=5,42; d.f.=46; ensidet p0,001), såvel som med de fire mindste møller fjernet (t=2,54; d.f.=42; ensidet p=0,007). Det ses også af Figur 1, at der er nogen variation mellem møller af samme størrelse. Som nævnt i afsnit 2.1 kan møller af samme størrelse være af samme eller forskellige modeller eller, for nogle få møller under 2 MW, den samme fysiske mølle målt ved flere lejligheder."
http://vbn.aau.dk/files/52554719/Moeller_og_Peders...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Demokratiaa on syytä kaventaa. Eihän se nyt ole suotavaa, että kansalaiset vievät turhilla aloitteilla kansanedustajien arvokasta aikaa: https://yle.fi/uutiset/3-10110932

Kuinka syvälle velkavankeuteen Suomi ajetaan näiden järjen jättiläisten laki ja tuki paketoinneilla? Ruoska on nyt käytössä ja kansan pitää nöyränä alistua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tanskassa ensimmäinen kunta kielsi jo 2006 suurten tuulivoimaloiden pystyttämisen.

Pienestä se alkaa, kansalaisaloite on vain yksi keino vaikuttaa.

"Støjen bliver værre, jo større møllen er, og det siger sig selv, at sådan en rumlen kan gøre det irriterende at bo ved siden af kæmpestore vindmøller. Henrik Møller anslår, at hvis man vil være helt sikker på at undgå støj fra store vindmøller, skal man bo mindst 1.400 meter eller helt op til 3.500 meter væk, hvis der er tale om rigtig store vindmøller."
https://videnskab.dk/sporg-videnskaben/generer-vin...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset