arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Pyrkimys tasa-arvoon mennyt jo liian pitkälle

  • Fotograf: JANERIK HENRIKSSON / TT
    Fotograf: JANERIK HENRIKSSON / TT

Suomessa ovat kaupungissa asuvat cityvihreät luultavasti sitä mieltä, että kun liikenteen melua ja muuta melua on kaupungeissa, pitää maaseudullakin joitakin ääniä kestää.

 

”The conservative ancient Athenian philosopher Plato once made his megaphone Socrates lament that in ancient Athens’ nonstop search for perfect equality, soon even the horses would have to be accorded the same privileges as humans.” https://www.nationalreview.com/2018/03/progressive-politics-erodes-rules-endless-race-for-equality/

 

”Konservatiivinen antiikin ateenalainen filosofi Platon sai kerran äänitorvensa Sokrateksen valittamaan siitä, että kun muinaisessa Ateenassa oli jatkuvassa etsinnässä täydellistä tasa-arvoa, pian hevosillekin olisi myönnettävä samat etuoikeudet kuin ihmisille.

 

”Det talas alldeles för lite om vindkraftsverkens påverkan på människors hälsa. Rovfåglar, fladdermöss och natur diskuteras mycket men väldigt sällan kommer hälsopåverkan på människa fram i debatten.

På nära håll, i vårt arbete inom vården, har vi nu fått erfarenhet av hur mycket man kan påverkas. Det är inte hörbart buller som är problemet utan det lågfrekventa infraljudet. Det hörs inte utan känns. Det går inte att stänga ute. Snarare märks det mer inomhus eftersom huset fungerar som resonanslåda. Det finns en del forskning kring detta i såväl Sverige som i andra länder, t.ex Tyskland, men tyvärr i allt för liten omfattning ännu.” http://www.ltz.se/opinion/insandare/halsofaror-med-vindkraft

”Liian vähän puhutaan tuulivoimaloiden vaikutuksista ihmisten terveyteen. Keskusteluissa puhutaan paljon linnuista, lepakoista ja luontoa koskien, mutta hyvin harvoin ihmisten terveyshaitoista syntyy keskustelua.

Läheltä pitäen, terveydenhuollon työssämme olemme saaneet nyt kokemusta siitä, kuinka paljon voit vaikuttaa. Ei se ole kuultava ääni, joka on ongelma vaan matalataajuinen infraääni. Sitä ei kuulla vaan sen voi tuntea. Sitä ei voi sulkea ulkopuolelle. Pikemminkin sen huomaa sisätiloissa, koska talo toimii resonanssilaatikkona. Ruotsissa ja muissa maissa, kuten Saksassa, on jonkun verran tutkimusta aiheesta, mutta valitettavasti vielä vähän.”

I Läkartidningen nr 32-33/2013 finns en artikel av Öron-Näsa-Halsspecialisterna Håkan Enbom och Malcus Enbom och där kan man bland annat läsa följande:

Infraljud påverkar innerörats hårceller som i sin tur påverkar centrala nervsystemet. Centra i hjärnstammen kan aktiveras och framkalla en neurogen sensitisering (ökad känslighet för nervstimuli), vilket kan leda till migränsymtom, yrsel och tinnitus. Det pulserande ljudtrycket från vindkraftverk framkallar en aktivering av autonoma nervsystemet med ökad utsöndring av adrenalin med åtföljande stresspåslag. Det kan öka risken för högt blodtryck, hjärtinfarkt, depressioner, minnesproblem och koncentrationssvårigheter.

Allt fler fall om negativa effekter har kommit till vår kännedom.

Blotta misstanken att infraljud kan ge så långtgående och allvarliga effekter på människors hälsa tycker vi borde räcka för att bordlägga alla nu planerade vindkraftsutbyggnader i närheten av bebyggelse, till dess att mer forskningsresultat om infraljudets hälsoeffekter finns och nya riktlinjer med anledning av dessa är framtagna. Hittills har man bara ägnat sig åt buller (hörbart) från vindkraftverk, med det utgör inga problem.

Pelkkä epäily siitä, että infraääni voisi aiheuttaa tällaisia kauaskantoisia ja vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, pitäisi riittää lopettamaan kaikki suunnitellut tuulivoiman pystytyshankkeet asutuksen läheisyydessä, kunnes käytettävissä on enemmän tutkimustuloksia infraäänen vaikutuksista ja uusia suuntaviivoja on tutkimusten pohjalta kehitetty. Toistaiseksi on vain tuulivoimaloiden kuultavaan ääneen kiinnitetty huomiota, mutta siitä ei aiheudu ongelmia.

Infraljud påverkar innerörats hårceller som i sin tur påverkar centrala nervsystemet. Centra i hjärnstammen kan aktiveras och framkalla en neurogen sensitisering (ökad känslighet för nervstimuli), vilket kan leda till migränsymtom, yrsel och tinnitus. Det pulserande ljudtrycket från vindkraftverk framkallar en aktivering av autonoma nervsystemet med ökad utsöndring av adrenalin med åtföljande stresspåslag.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

https://www.google.fi/search?client=ms-android-sam...

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema raportti viime vuodelta antaa selvityksen tuulivoimasta syntyneestä infraäänestä.

Materiaalista ei kuitenkaan löydy tietoa ihmisen kehon muista ominaisuuksista indikoida infraääniä, kuin kuuloelimien ja mm. keskushermoston välityksellä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Huomiona oli kuinka ohitettiin amplitudimodulaatio, josta aiheutuu erityistä harmia alueen asukkaille. "It became clear that there is detectable disturbing noise associated with the AM (from an acoustic point of view), but not with infrasound." https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...

Jotakin kelvollista sentään löysin!

"Viimeisin ja vahvin osoitus siitä, että ei-kuultava infraääni vaikuttaa aivoihin, ei vain alueisiin jotka ovat tärkeitä kuulemisessa, vaan myös emootioita ja autonomista hermostoa kontrolloiviin alueisiin ja niiden välisiin yhteyksiin, tulee aivan tuoreesta Weichenberger ym. tutkimuksesta (Weichenberger et al., 2017). He antoivat lähellä kuulokynnystä olevaa infraääntä (9–122 dB, 12 Hz) 200 sekunnin ajan (aikaisempien töiden altistusaika oli 1–3 sekuntia) terveille koehenkilöille ja tutkivat aivovasteita fMRI:llä. Yllättävä havainto oli, että kuulokynnyksen yläpuoliset stimulaatiot eivät näkyneet fMRI-vasteina, kun sen sijaan kuulokynnyksen alapuolella olevat äänistimulaatiot aiheuttivat fMRI-vasteen, ei vain kuuloaivokuorelle, vaan myös emotionaalisista ja autonomisista kontrolleista vastuussa olevissa alueissa (Anterior Cingulate Cortex, ACC ja oikea mantelitumake, amygdala). Yllättävä löydös selittyy tutkijoiden mukaan annoksella: 200 s stimulaation aikana tapahtuu tottuminen eli adaptaatio, jota aikaisemmissa 1–3 s stimuloinneissa ei ehdi tapahtua (Dommes et al., 2009; Weichenberger et al., 2015). Jos siis ääni on kuultavaa, kuuloaivokuorelta alaspäin vaikuttava (top-down) inhibitio aiheuttaa adaptaation eikä stimulaatio näy fMRIssä. Jos ääni ei kuulu, ei tule inhibitiota eikä adaptaatiotakaan.
ACC-alueella on osoitettu olevan tärkeä rooli autonomisen hermoston säätelyssä (Terreberry & Neafsey, 1983; Hurley et al., 1991). Mantelitumake taas on keskeinen erilaisten sensoristen aistimusten prosessoinnissa. Sitä kutsutaankin epämiellyttävyyskeskukseksi, koska sen on osoitettu olevan yliaktiivinen erilaisissa herkkyystiloissa, kuten haju-, maku-, valo- ja ääniherkkyyksissä (Irwin et al., 1996; Lane et al., 1997; Zald & Pardo, 2002). Sillä on myös esitetty olevan merkittävä rooli vaikeassa tinnituksessa ja hyperakusiassa (Auerbach et al., 2014).
Weicherberger ym. siis osoittavat, että kuulumaton infraääni vaikuttaa tiedostamattomasti (Weichenberger et al., 2017) - luultavasti ulkokarvasolujen välittämän ”ei-auditorisen” signaalitien kautta (Graybiel, 1972; Aitkin, 1986) - suoraan tärkeisiin emootioista ja autonomisista kontrolleista vastaaviin aivoalueisiin ja voi siten selittää tuulivoimalamelun aiheuttamiksi raportoituja terveyshaittoja.
Korvaoireet kuten tinnitus, paineen tunne, huimaus, usein myös pahoinvointi ovat yleensä merkkejä sisäkorvan toiminnan häiriöstä (erityisesti juuri endolymfaattisesta hydropsista), kun taas muut yleisimmin raportoidut oireet kuten unihäiriöt, stressi, väsymys ja päänsärky ovat yleisoireita, eivätkä heijasta korvavaikutuksia. Ne voisivat pikemminkin olla seurausta joko suorasta infraäänen vaikutuksesta aivojen emootioista ja autonomisen hermoston toiminnasta vastaaviin kontrollikeskuksiin tai primaarioireiden aiheuttaman stressireaktion seurauksena syntyneestä autonomisen hermosysteemin epätasapainosta.
On tunnettua, että esimerkiksi tinnitus ei sinänsä yleensä ole iso ongelma, mutta jos siihen kytkeytyy tunne-elämästä vastaava limbinen systeemi (negatiiviset emootiot esimerkiksi pelkona, että tinnitus ei mene pois tai että se pahenee), kehittyy helposti mentaalinen stressireaktio ja sitä kautta jopa invalidisoivia autonomisen hermoston epätasapainosta johtuvia yleisoireita, erityisesti unihäiriöitä ja ahdistusta.
Nykytietämyksemme siitä, miten infraääni vaikuttaa korvaan, edellyttää lisätutkimuksia. Näiden pääsisältöjä tulisi olla tutkia tuulivoimalamelua vastaavan infraäänen pitkäaikaisvaikutuksia ihmisillä ja myös sitä, mikä on se infraäänialtistuksen määrä, joka aiheuttaa koe-eläimen sisäkorvassa (akustisen) stressitilan. Koe-eläinmalleja tutkimalla saataisiin tietoa siitä, kuinka voimakkaita infraäänialtistuksia ihmisillä voitaisiin käyttää, sillä sisäkorvan ja kuulon fysiologia on hyvin samankaltaista kaikilla nisäkkäillä. Yleisesti infraäänen vaikutuksia sisäkorvan fysiologiaan ja sitä kautta elimistöön tunnetaan toistaiseksi siinä määrin vähän, että niitä tulisi selvittää lisää.
Amygdala sijaitsee mediaalisesti temporaalilohkossa, on toiminnallisesti osa limbistä järjestelmää ja on tiiviisti yhteydessä hippokampukseen. Mantelitumakkeen toiminta yhdistyy pitkälti negatiivisten tunnekokemuksien prosessointiin, kuten pelkoon ja uhkaan. Emotionaalinen oppiminen ja tunneassosiatiot, erityisesti pelkoehdollistuminen, ovat tyypillisiä toimintoja mantelitumakkeelle. Mantelitumakkeen ja hippokampuksen yhteistoimintaa ajatellaan niin, että mantelitumakkeen uskotaan olevan vastuussa pelon ja uhkaavien negatiivissävytteisten tunteiden havainnoinnissa ja prosessoinnissa, kun taas hippokampus vastaa näiden tunteiden ympäröivän kontekstin muistiin painamisesta."

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1348...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Steven Cooper sai käyttöönsä yhden tuulivoima-alueen äänimateriaalin ja tuulivoimaloita koskevia raportteja, sähköntuotantoon yms. liittyen, joista hän teki tutkimusta.

"Sensing but Not Hearing: The Problem of Wind Turbine Noise (Interview with acoustician Steven Cooper, AU) https://www.masterresource.org/windpower-health-ef...
It was not until we tried the complaints versus the infrasound narrow band signature that we found a trend. And sensation came out as the major impact.
We tried plotting the greatest level of sensation (when the residents actually left their properties or wanted to leave) and found patterns of disturbance that related to the power output of the turbines trying to start, when at high wind settings that the blades were angled to depower the turbine or changes in the power output (up or down) of over 10%.
I also noted intermittent vibrations in the floor of house 88, even during the shutdown period, that related to wind gusts. This led to vibration measurements on some turbines and in the ground on the wind farm and the residences.We have since used the Cape Bridgewater data for further testing and research."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Amplitudimodulaation energia todellakin vaikuttaa etäisyyden neliössä.

Se mistä olemme myös keskustelleet aiemmin on suoliston, pallean ja vatsalaukun alue, jossa on hyvin runsaasti hermopäätteitä, sekä akustiseen resonanssiin taipuvaista kudosta alle 20Hz:n alueella yhteydessä keskushermostoon ja edelleen aivoihin.

Jos esim. huoneen tilavuus on resonassissa infa-alueella ja jos ihminen seisoo huoneessa, resonanssi etenee raajoista koko elimistöön.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nämä ovat tosiasioita, mutta eihän näistä voi kertoa kenellekään, pian luulevat hulluksi.

Englannissa tehtiin tuulivoimaloista tutkimusta, josta pian havaittiin, että ihmiset eivät puhuneet tuulivoimaloista kokemastaan häiriöstä ja pelkäsivät asuntojensa menettävän arvonsa, mikäli asiat tulisivat ulkopuolisten tietoon.

Siispä asiasta vaiettiin. Kuitenkin pitkään jatkuessaan tällaiset terveyshäiriöt yms. sairastuttivat alueen asukkaat ja tuotantoeläimet.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hulluhan voi olla ja saa olla rauhassa, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Avoimuutta ja empatiaa tarvitaan lisää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Tuossa on vinha perä. Asian tekee mutkikkaaksi voimakas yksilöllisyys, nimittäin puhutaan vain osan sairastuvan. Epäilen vähän tuonkin asian paikkaansa pitävyyttä. Suomessa on tehty tutkimusta, jossa havaittiin, että nekin jotka ilmoittivat, ettei häiriinny melusta, tosiasiassa häiriintyivät, kun unen aikana mitattiin heidän stressihormoneja ja verenpainetta.

Asioihin pitäisi tarttua ennen kuin tuulivoimaloita pystytetään.

Muuten on myöhäistä. Tämän pitäisi ihmisten ymmärtää. Joukon voima olisi tässä tarpeen. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Toinen kummallinen asia on, että kaupunginvaltuuston päätöksellä voidaan muutaman äänen enemmistöllä tuhota maalla asuvien terveys ja hyvinvointi.

Porissa vielä tunnettu järjestöjyrä valtakunnan tasolla oli taustavaikuttamassa puoluetovereidensa tukena. Kysymys kuuluukin, mikä oli vastapalvelus.

Tällainen lahjonta on hyvin yleistä, palvelus palveluksesta, sen sijaan, että rahaa liikutellaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #7

Ilmajoella oli eilen mielenosoitus ennen kunnan tuulivoimatilaisuutta, mielenosoitus keräsi väkeä vastustamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Pohjanmaalaiset ovat jo saaneet tarpeekseen infraääni haitoista, sitkeimmät eivät haluaisi tunnustaa kärsivänsä melu haitasta kun yöllä herää ja avaa ikkunan, niin ei mitään kuulu.. - Eihän silloin mitään meluvaikutuksia voi olla? Mutta kun se amplitudimoduloiva ilmanpaine vaikuttaa ihmisen sisäelimiin, keskushermostoon, ym. ja siinä nukkuja yöllä herää pätkittäin eikä saa kunnolla nukutuksi.

Huonosti nukuttu yö tuo tullessaan sitten haittaa päivän työhön, ja kun ihminen on jatkuvasti tässä tilassa niin sitä ei kauaa kukaan kestä. Tässä pitkä video tuosta Ilmajoen tilaisuudesta, loppupuolella pääsee asukkaat kertomaan kokemuksistaan.

https://www.youtube.com/watch?v=_vwNFAuN3DM

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Israelilaiset ovat ottaneet uuden aseen käyttöön palestiinalaisia vastaan, putoavat polvilleen...

"This infrasound, magnified by the dish reflectors, caused vertigo and nausea at 300 yards by vibrating the middle ear bones and shaking the cochlear fluid within the inner ear."
https://owlcation.com/humanities/Top-10-Secret-Wea...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Fingrid julkaisee internetsivuillaan Suomen tuulivoimaloiden summattua tuotantoa, josta osa on arvioitu. Fingridillä ei ole näkyvyyttä voimalaitosalueella kulutettuun ns. omakäyttösähköön. (aluksi se tieto oli käytössä)

Energiavirasto päättää syöttötariffin maksamisesta, - kysymys kuuluu: - Vähennetäänkö tuulivoimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergia ennen syöttötariffi/takuuhinnan maksamista, ja miksei ilmoiteta todellista tuottoa tuotantoselvityksen mukaisesti?

Asia on nyt hyvin epäselvää kun tiedetään tuulivoimalan kuluttama suuri sähkön määrä pakkaskaudella, - tuotantoa ei ole lainkaan. Fingridin ilmoituksessa on vaan tuotantoa (osa arvioitu)?

"Maksatushakemukseen sisältyy tuotantoselvitys, johon sähkön tuottaja syöttää sähkön tuotantomäärän vähennettynä voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttamalla sähköenergialla [MWh]. Myös verkosta ostettu omakäyttösähkö vähennetään sähkön tuotantomäärästä." - Jos ja kun asia on kuten säännössä kerrotaan, niin miksei tuulivoiman osuutta ilmoiteta enää Fingridin internetsivuilla oikein. Nyt ilmoitus tuulivoiman tuotannosta antaa väärää kuvaa sen tarpeellisuudesta, ajatelkaa vähän, jos tuulivoima syö enemmän kuin tienaa Suomen oloissa, niin tuen maksamisen on silloin sulaa hulluutta.

Tämä tuulivoimatuotannon reaalinen esitystapa jäi historiaan, kun alkoi ilmat kylmenemään ja tuulettomat korkeapaineet vaikuttamaan Suomen päällä. Tuulivoima syö enemmän kuin tienaa, ei poliittinen energian tuotanto kestä tosiasioita. Nyt ilmoitetaan vain tuotanto (osa arvioitu), ja silloin tuotanto näkyy aina olevan plussalla, (tulos = valehtelua).

https://z-m-scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/...

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

”Jos tuote sisältää vaarallisia aineita on pyydettäessä esitettävä käyttöturvatiedote”
Näin näppärästi ohitetaan lainsäädännössä jo selvät myrkkyjen joutumiset ihmisten ja eläimien ravintoketjuun.
Kun aamusta iltaan hengittää myrkyllisiä höyryjä ja illalla oksettaa, yöt särkee päätä, ei käyttöturvatiedote paljon auta.
Kysymys on jäteöljyistä, käyttöturvatiedotekin käy joskus maahantuodusta öljytuotteesta koska jäteöljystä on mahdoton tehdä käyttöturvatiedotetta ainakaan sellaista jossa olisi jotain todenperäistä tietoa..
Tähän tapaan asioita hoidetaan Suomessa onkos sitten ihme jos ääniä, varsinkin niitä joita ei kuule ei oteta mitenkään huomioon.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuohon matalataajuiseen meluun vielä sen lisäksi, ettei sitä kuule, liittyy Suomessa erityinen seikka, nimittäin tänne tuotettiin heti maailman suurimmat tuulivoimalat, ja matalataajuisen äänen osalta äänenpaine suhteessa tuulivoimalan kokoon nähden kasvaa voimakkaammin kuin kuultavan äänen osalta.

"Det ses – ikke overraskende – at både LWA og LWALF stiger med stigende møllestørrelse. Det bemærkes også, at LWALF stiger kraftigere end LWA, hvilket betyder, at den relative andel af lavfrekvent støj stiger med stigende møllestørrelse. Forskellen på regressionslinjernes hældning for alle data (tynde linjer) er statistisk signifikant (t=3,94; d.f.=90,0; ensidet p0,001). Da det kan hævdes, at de fire mindste møller måske ikke er repræsentative for moderne vindmøller, er der også beregnet regressionslinjer uden disse møller (tykke linjer). Hældningerne er lidt højere end med alle møller inkluderet, og forskellen er mindre, men stadig statistisk signifikant (t=1,82; d.f.=79,8; ensidet p=0,036). Den relative andel af lavfrekvent støj kan udtrykkes som LWALF – LWA, og en lineær regression af denne størrelse har en signifikant positiv hældning med alle møller inkluderet (t=5,42; d.f.=46; ensidet p0,001), såvel som med de fire mindste møller fjernet (t=2,54; d.f.=42; ensidet p=0,007). Det ses også af Figur 1, at der er nogen variation mellem møller af samme størrelse. Som nævnt i afsnit 2.1 kan møller af samme størrelse være af samme eller forskellige modeller eller, for nogle få møller under 2 MW, den samme fysiske mølle målt ved flere lejligheder."
http://vbn.aau.dk/files/52554719/Moeller_og_Peders...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset