arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Etelämantereen tutkijat - lämpeneminen jääkauden jälkeen nosti CO2:ta ilmakehään

  • Picture credits- National Science Foundation, taken by the following: South Pole telescope - Dr. Daniel Michalik
    Picture credits- National Science Foundation, taken by the following: South Pole telescope - Dr. Daniel Michalik

Etelämantereen tutkimus valaisee CO2:n vapautumisen ilmakehään ja lämpenemisen suhdetta. Saksalaiset tutkijat ovat selvittäneet ensimmäistä kertaa nyt ja todistaneet sen, että jääkauden jälkeinen lämpeneminen on vapauttanut CO2:ta ilmakehään.

Tutkijat kyselevät kuinka paljon Etelämanner ja eteläinen valtameri vaikuttavat muualle maailmaan, säähän ja ilmastonmuutoksen osalta, molempiin suuntiin.

”The study, which has now been published in the academic journal Science, also indicates that in the course of the warming following the end of the last ice age the mixing of the deep water masses increased, releasing stored CO2 and enhancing global warming.” https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180222144948.htm

 

”Tutkimus, joka on nyt julkaistu tiedeakatemian Science-lehdessä, osoittaa myös, että viimeisen jääkauden päättymisen jälkeen lämpenemisen johdosta syvämeren massojen sekoittuminen lisääntyi, mikä vapautti varastoitua hiilidioksidia ja lisäsi ilmaston lämpenemistä.”

["There was probably more mixing because the density of the water decreased as a result of the warming," Pahnke explained. This then led to the release of the carbon dioxide stored in deep waters.]

 

["Vesi luultavasti sekoittui enemmän, koska veden tiheys väheni lämpenemisen seurauksena", Pahnke selitti. Tämä johti merten syvänteisiin varastoidun hiilidioksidin vapautumiseen.]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Tämä on yksi esimerkki siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tämä on yksi esimerkki, kyllä. Vielä tutkitaan, että kuinka paljon Etelämantereella ja eteläisillä merialueilla on vaikutusta maapallon ilmastoon ja säähän.

"For some time now climate researchers have been speculating on why fluctuations in atmospheric CO2 levels followed the same pattern as temperature in the southern hemisphere whereas the temperature in the north at times ran counter to these fluctuations." http://www.innovations-report.com/html/reports/ear...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Glogi Googlaa: Hiilidioksidi ja lämpötila seuraavat toisiaan.

Professori kertoo blogissa että kumpi ensin, hiili co2 tai lämmönnousu
Kertomus on kirjoitettu 20.3.2013 Tulokset noissa ajoissa.Tutkimukset oli kyllä osoittaneet ikijääjutuissa , että ensin lämpö nousi ja sitten viivellä hiili co2. Lopputulos Professorilla on kertomuksessa se, että tutkimukset eivät ole ratkaisseet sitä, kumpi ensin, hiili co2 vai lämmöt kertomuksen kirjoittamisen aikana 20.3.2013

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Fysikaalinen totuus on kuitenkin se, että CO2:n vapautuminen on kaksisuuntainen prosessi, ei yksisuuntainen prosessi. Luonnossa ei ole yksi-suuntaisia prosesseja. Kumpikin ilmiö seuraa toinen toisiaan.

CO2:n sitoutuminen ilmakehästä jääperään ja sen vapauminen jääperästä takaisin ilmakehään, noudattaa tismalleen samaa analogiaa ts. siihen vaikuttaa lämpötilagradientit.

Toinen fysikaalinen fakta on se, että CO2 on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka vaikuttaa maan lämpötaseeseen.

Ihmisen aiheuttama CO2- pitoisuuden muutosvauhti suhteessa planetaariseen muutosvauhtiin, antaa nousevan kulmakertoimen pitoisuuksien integroinnissa niin kauan, kunnes ihmisen aikaansaamat CO2- ym. kasvihuokaasujen pitoisuudet taittuvat.

Näiden faktojen kiistäminen on vastoin fundamentaalista fysikkaa.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

”The Southern Ocean plays an important role in climate events because CO2 can be absorbed from the atmosphere into the ocean. When increased amounts of dust are deposited in the seawater, microscopic algae multiply because the iron contained in the dust acts as a fertilizer.
When these single celled algae die, they sink to the ocean floor, taking the sequestered carbon dioxide with them. To ensure long-term removal of the CO2 from the atmosphere, however, it must be stored in stable conditions in deep water over long periods of time.” http://www.innovations-report.com/html/reports/ear...

Ns. biologinen pumppu vie CO2:ta sitten toiseen suuntaa, merenpohjaan. Tuossa pohditaan sitä, että merenpohjassa CO2 ei ole varastoituneena pysyvään muotoon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tämä liittyy osana luonnolliseen ekologiseen kiertoon. On hyvä yhtyä tuohon näkemykseen, että biologisen pumpun toiminta riippuu hydrostaattisesta paineesta, lämpötilasta ja syvän meren mineraali ym. pitoisuuksista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Biologinen pumppu toimii hitaasti, mutta on helpottavaa huomata, että toisinpäin purkautuminen voi sitten tapahtua ehkä nopeutetusti valtameren kerrostumia sekoittamalla, eli ilmakehä saa CO2 täydennystään.

Kylmyys sitten ajaa taas loputkin ilmakehän CO2:sta merenpohjaan, tosin biologisen pumpun toiminta sitten heikkenee vähitellen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #8

Uskoisin, että biologisen pumpun toiminta lähestyy dynaamista tasapainoa, kunnes CO2-pitoisuudet saavuttavat ns. optimin, jolloin dynamiikka asettuu lähelle 100% (CO2-pitoisuuksien suhteen).

Biologisen pumpun toiminta on tosiaan riippuvainen paineista ja lämpötiloista, sekä mereen sekoittuvista muista aineksista (massat, absorbtiot).

Näissä yhteyksissä joskus tahtoo unohtua myös gravitaatio ja noste.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Nyt ei ole kysymys jääperästä vaan valtameristä. Kun sen lämpötila nousee, niin se vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Valtamerten sekoittumiskerroksen CO2 on fysikaalisessa tasapainossa ilmakehän CO2:n kanssa - Henryn laki. Tälläkin hetkellä lämpimän valtameren lämpötila korreloi voimakkaasti ilmakehän CO2-pitoisuuden vaihteluihin - korrelatiokerroin 0,8. El Nino- ja La Nina piikit löytyvät silmälläkin erittäin selväsi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no suunta on kuumasta kylmempään, siksihän leivätkin paistuu uunissa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

mutta kun ihmine ei yksin pukkaa hiiltä co2 ilmaan, vaan muutkin pallon asukkaat sitä tekevät, miksi pitää aina väittää että vain ihminen tässä pukkaa hiiltä co2 ilmaan

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä blogissa kysymys lienee kuitenkin ensijaisesti etelämantereen tutkimuksista, eli mitä siellä tapahtuu, ja mitä sitten merissä tapahtuu.

Toisaalta samaa kiertoahan tämä kaikki on, olimme sitten merillä, jäätiköillä tai ilmakehässä. Samat efektit näkyvät, mutta vähän eri muodoissa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tutkijat ovat Etelämantereen tutkijoita, kyllä. Oikeastaan tutkimus koskee eteläisiä meriä, joita siis tutkitaan Etelämantereelta käsin, on yksi monista tutkimushaaroista.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Siis miten tämä kytkeytyy maapallon lämpenemiseen nykyään? (hakusanat)

Kyse on tapahtumista kymmenentuhatta vuotta sitten ja vähän myöhemmin, ja kyllä, hiilidioksidin lisäys ilmakehässä todennäköisesti vauhditti viimeisimmän jääkauden loppumista, aivan samoin kuin se todennäköisesti vaikutti aikaisempien suurten glasiaalien lopulla. Lämpötilan nousu oli huomattava. Jäätiköiden sulaminen oli nopeaa ja dramaattistakin.

Nyt kuitenkin. Siihen tilanteeseen missä olemme nyt, ei vanhoilla glasiaalien kääntymisillä interglasiaaleiksi pitäisi oleman yhteyttä mistä kannattaisi keskustella. Aivan yksinkertaisesti, emme elä jääkaudessa. Elämme tilanteessa mille ei aikaisemmista maapallon tapahtumista löydy niin paljon vertailupohjaa että voisimme sitä täysin ymmärtää. Meillä on nyt kyseessä hyvin nopea muutos, tiedämme siihen pääosan syistä, tuloksia on vaikea ennustaa.
Toki maapallolla on ollut paljon radikaalimpiakin olosuhteiden heilahduksia kuin nyt, radikaalein on ehkä hapettava ilmakehä, mutta muutoksiin on mennyt aikaa pikemmin miljoona kuin sata vuotta. Siinä on hienoinen ero. Myös nopeita muutoksia on saattanut olla. Mutta koskaan aikaisemmin nopeat muutokset eivät ole johtuneet vallitsevan aseman saaneesta faunasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No olisiko kuitenkin kysymys esimerkistä, eli neodyymin avulla on päätelty, että CO2 on viime jääkauden jälkeen lähtenyt meren syvänteistä liikkeelle ja päätynyt ilmakehään lämpenemisen seurauksena.

Mikäli nykyisestä lämpenemisestä esim. puolet on luonnollista lämpenemistä, voisi tuota puoltakin (0,4 astetta) tarkastella samalla analogialla kuin tuota jääkaudesta lämpenemistä tarkastellaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Nimenomaan nyt on kysymys nopeista muutoksista ts. luonnolliset eli planetaariset muutokset eivät ole nopeita muutoksia. Nopeisiin muutoksiin on ollut vaikuttamassa ihminen, siitä ei ole epäilystäkään.

On järkevämpää tarkastella ilmiöitä isommassa kuvassa, eikä mennä liiaksi detalheihin lukemiin muutoksissa, jotka eivät ole vakioita, eli pysyviä (sama koskee ilmastoherkkyyttä). Fundamentaali fysiikka kasvihuoneilmiössä osoittaa suuruusluokat oikeassa suhteessa.

Nyt tulisi edelleen kiinnittää huomio ilmakehään mitä siellä tapahtuu. Se on paras ja helpoin indikaattori niin tilavuuden, massan kuin tiheyden funktioina. Siellä kaikki muutokset näkyvät selkeimmin.

Happi ei reagoi lämpösäteilyn aallonpituuksilla, sama koskee Typpeä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

There might be other factors than greenhouse gas warming behind global warming.

"The IPCC report also indicates a “Level of Scientific Understanding” (LOSU, see last column in Figure 13) for each factor. The science behind greenhouse gas warming is well understood, so it has a high LOSU rating, but solar RF is given a low LOSU indicating that there might be other factors not yet known about, or fully accounted for. https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/...
Ocean sediments have been used to reveal a history of the circulation of the North Atlantic by analysis of the minerals believed to have been deposited by drift ice20. With regional cooling the rafted ice propagates further south where it melts, depositing the minerals. These materials also preserve information on cosmic ray flux, and thus solar activity, in isotopes such as 10Be and 14C. Thus simultaneous records of climate and solar activity over thousands of years may be retrieved. An example is given in Figure 14, which shows fluctuations on the 1,000 year timescale well correlated between the two records, suggesting a long-term solar influence on North Atlantic climate."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

Tämä on esimerkki em. luonnollisesta kierrosta, joka on hyvin hidasta muutosta. Luonnollisen muutoksen trendi ei voi olla jatkuvasti kasvava, puhumattakaan exponentiaalisesta kasvusta. Muutoksen trendi on tässä tärkeää, eli mitä tapahtuu nyt ja missä ajassa, on oleellista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Kyllä, kyllä, mutta mikä estää näiden (luonnollinen sykli ja ihmisperäinen muutos) päällekkäisyyttä, esim. saman suuntaisuutta muutosta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

Samansuuntaiset täsmälliset muutokset ovat erittäin harvinaisia siksi, koska syklit ovat ajallisesti merkittävästi erilaiset.

Toisaalta modulaatioita ja interferenssejä tapahtuu jatkuvasti luonnollisessa ja ihmisen aikaansaamien muutoksien välillä, mutta se näkyy hyvin pitkällä aika-välillä. Aika-väli on niin pitkä, että täytyisi matkustaa n. 30 000 vuotta menneisyyteen ja silloinkin saisimme vain keskirvoistettuja lukemia.

Se todennäköisyys että juuri nyt luonnollinen muutos ja ihmisen aikaasaamat muutokset olisivat ns. täydellisessä synkroonissa niin amplitudin kuin ajan suhteessa, on hyvin pieni.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Näin on, mutta seuraava ajallinen lämpökauden huippu ajoittuu 2200 luvulle, että voidaan hyvin puhua lämpenemistä.

Väliin sopii muutama auringonpilkkusykli ja AMO-sykli.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #20

Emme elä 2200-lukua!
Nyt minun on kysyttävä lähteitäsi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Executive summary
THE SUN PROVIDES THE ENERGY THAT DRIVES THE EARTH’S CLIMATE system. Variations in the composition and intensity of incident solar radiation hitting the Earth may produce changes in global and regional climate which are both different and additional to those from man-made climate change. In the current epoch, solar variation impacts on regional climate appear to be quite significant in, for example, Europe in winter, but on a global scale are likely to be much smaller than those due to increasing greenhouse gases.
https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #24

Aivan. Näitä on pyöritelty Milankovichista lähtien. Mutta:
- Missä on tätä esittämääsi tutkimusta koskeva tieteellinen keskustelu ja arviointi? Ei näitä voi kerralla niellä, ne käsitellään.
- Toiseksi. Lämpökausia on ollut vain yksi. Se alkaa suunnilleen tuosta esile tuomastasi ajanjaksosta jolloin hiilidioksidiakin ilmeisesti vapautui huomattavia määriä, ja se kesti tuhansia vuosia, muutaman, ei kuitenkaan määrättömiin. Sen jälkeen tässä on sinnitelty siedettävien jaksojen ja kylmien jaksojen vaihdellessa. Merkittävä tekijä lyhyiden kylmien jaksojen synnyssä on ollut poikkeuksellinen seisminen ja etenkin vulkaaninen aktiviteetti. Hyvin lyhyeen erittäin kylmään saattaa lisäksi vaikuttaa suuri meteoriitti, kuten 1900-luvun alussa Siperiassa, muistelen. Mistään tällaisesta poikkeuksellisesta ei viime vuosikymmeninä ole kuitenkaan ollut kyse.
Ja Auringon aktiviteetti samoin kuin Maan kiertorata ja akseli todellakin vaihtelee. Nykyinen ilmastonmuutos on kuitenkin selkeä anomalia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Spekuloitu on, ja nyt seuraavaksi olisi luvassa grand minimum auringon aktiivisuuden suhteen, Maunderin minimin kaltainen.

Nyt ei sitten haittaa, vaikka kasvihuonekaasut olisivat korkealla tasolla, mutta jää huomaamatta, mitä tuossa Grantham instituutin paperissa uumoiltiin (uskoisin, että heidän selvityksensä ovat perusteellisia), että mikäli jatketaan korkealla kasvihuonekaasupitoisuuksilla ja tulee vääjäämättä muutaman vuosisadan kuluessa se grand maximum, niin tulee kuumat oltavat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Sitten kun jotakin heittää arviota tai spekuloi, tulisi samassa yhteydessä tarkastella vaihtoehtoja ja tarvittavia toimenpiteitä.

Kyllä tulee ensimmäisenä hiilinielut, joiden kuntoon tulee satsata, maaperään, meriin... Merten biologinen pumppu tulee toimimaan mikäli merien saastuttaminen saadaan kuriin. Maaperän hoito vaatii toimenpiteitä, jotka kyllä tiedetään ja osataan.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #16

Ei mikään estä. Ei mikään myöskään estä muutoksia mitkä kumoaisivat toistensa vaikutuksia. Mutta nähdäkseni spekulointi sillä mitä voisi tapahtua on tässä hedelmätöntä. Oleellista on se mitä jo tiedetään, samoin se mitä voidaan pitää todennäköisenä. Muutoin päädytään pohtimaan tilannetta mikä täti olisi jos tädillä olisikin ... ne mitä sedällä.

Kun seurataan aikaisempien glasiaalien ja interglasiaalien vaihtelua, voidaan - tosin vain karkeasti päätellen - arvella elävämme nykyisen interglasiaalin loppuvaihetta. Lämpötilan pitäisi laskea jonkin verran. Sateiden pitäisi lisääntyä alueilla missä ne ovat aikaisemminkin lisääntyneet mahdollistaen suurten alueitten jäätiköitymisen.

Ei mikään estä. Mutta mikään ei viittaa olennaiseen samansuuntaisuuteen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #21

"Oleellista on se mitä jo tiedetään, samoin se mitä voidaan pitää todennäköisenä."

Itse taas pidän oleellisena mitä tehdään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ainoa virallinen trendi ilmastonmuutoksen estämiseen ovat tuulimyllyt ja rahalla ostettavat päästöoikeudet eli ei huolta huomisesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, sitä nykyajan anekauppaa. Kun pystytätte tarpeeksi tuulivoimaloita, CO2 -päästöjänne voidaan katsella läpi sormien.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vuoteen 2200 on itse asiassa turhaa kurkottaa, siitä ei tiedä kukaan. Eläkäämme tässä päivässä ja viittaan edelleen ja toistuvasti alla olevaan linkkiin, joka kertoo kasvihuonekaasujen fundamentaalista fysiikasta ilmakehässä. Suosittelen tutustumaan huolella, spekulaatiot jäävät vähemmälle.

Ilmakehä on hyvä indikaattori (absorbtiot ja Stefan-Bolzmannin säteilylaki).

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Tämä alkaa vähitellen fustruoimaan, kun saa toistaa itseään ja meteorologian prof. Jouni Räisäsen matemaattista tulkintaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Professorin blogin mukaan ei ole tutkimuksilla voitu näyttää toteen että kumpi on ensin hiili co2 ja lämmittääkö se ensin, vai ensin nousee lämmöt ja sitten vasta hiili co2 kun lukee professorin kertomuksen 20.3.2013 kohdasta googlaamalla kohdan: Hiilidioksidi ja lämpötila seuraavat toisiaan.( Kertomuksessa on kyllä mainittu että lämmöt oli ensin nousseet ja sitten viiveellä hiili co2 Kyse on jäästä,lumesta muodostuu jäätä, mutta ilma pääsee sitten diffundoitumaan ja jään sisässä hiili co2 oli nuorempaa kuin itse jää ja asiaan liittyy typen eri isotooppien suhteet jne..

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Professori kertoo blogissaan, että ikijäätä on kairattu ja tulokset kertoo että hiili co2 tulee lämmön jälkeen perässä 20.3.2013 kertomuksessa eli jää on lumesta syntynyt ja siinä on ilmaa ja hiili co2 on nuorempaa jäässä ja asiaan liittyy typen isotoopit ja niiden suhde. Jne.Typellä on N 14 isotooppi, jota on 99.6 % ja sitten N 15 isotooppi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset