arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Maaperätutkimus palauttaa ilmastotutkimuksen juurilleen

  • Amerikkalaisten hiilipäästöt vaikuttavat näin paljon ilmastonmuutokseen
    Amerikkalaisten hiilipäästöt vaikuttavat näin paljon ilmastonmuutokseen

Hiilidioksidin ilmastoherkkyys on IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan 3 ℃ +- 1,5 ℃.

Lontoolaisen Grantham instituutin mukaan hiilidioksidin ilmastoherkkyyteen vaikuttaa moni asia ja sen arvioiminen on hankalaa, näinhän se on. "Estimating climate sensitivity is difficult – we need to know not only the direct impact of greenhouse gases trapping heat radiation, but also the impact of knock-on effects such as changes in humidity, cloud, ice, and the broader carbon cycle, including plant species and cover." https://granthaminstitute.com/2018/01/23/the-lower-the-climate-sensitivi...

Maaperätutkimuksella on päästy lähemmäksi ongelmaa ja nyt kun asioita on selvitetty, on saatu selkeämpi kuva koko ongelmakentästä. Ratkaisut koko ilmastonmuutosta koskettaen saattavat löytyä jalkojemme alta. Kuka olisi uskonut.

http://www.futurity.org/soil-carbon-climate-change-1567212/

 

["Eloperäisen hiilen säilyttäminen ja palauttaminen maaperään auttaa maanviljelijöitä kasvattamaan parempaa satoa, puhdistaa vettä ja säilyttää ilmakehän puhtaampana", kertoo Jackson, maaperä-, energia- ja ympäristötieteiden professori Stanfordista.]

 

[With the right management, soil could “significantly” offset increasing global emissions by trapping carbon dioxide. In two overlapping papers, researchers call for a reversal of federal cutbacks to related research programs to learn more about soil’s benefits and emphasize the need for more research into how—if managed well—it could mitigate a rapidly changing climate.] [Oikealla hallinnoinnilla maaperä voisi "merkittävästi" kompensoida kasvavia maailmanlaajuisia päästöjä sieppaamalla hiilidioksidia. Kahdessa päällekkäisessä tutkimuksessa tutkijat vaativat liittovaltion leikkausten kääntämistä saadakseen lisää tietoa siitä, miten hallita ja miten parantaa ilmastoa.] http://www.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-ecolsys-112414-054234 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.13896/full

Asioista on kyllä tiedetty täällä Suomessakin, Helsingin yliopistossa. Meillä on myös maailman suurimpiin lukeutuvat maaperän hiilivarastot, jotka ovat kehittyneet viimeisen jääkauden jälkeen.

EDIT: Maaperätutkimuksellakaan ei ilmastonmuutosta tietenkään ratkaista auringosta johtuvan säteilymuutosten osalta, mutta siihen ei löydy ratkaisua IPCC:ltäkään, eikä ymmärrystäkään, minkä he myöskin tuovat avoimesti esille. "The IPCC report also indicates a “Level of Scientific Understanding” (LOSU, see last column in Figure 13) for each factor. The science behind greenhouse gas warming is well understood, so it has a high LOSU rating, but solar RF is given a low LOSU indicating that there might be other factors not yet known about, or fully accounted for. https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/grantham-institute/pub... Ocean sediments have been used to reveal a history of the circulation of the North Atlantic by analysis of the minerals believed to have been deposited by drift ice20. With regional cooling the rafted ice propagates further south where it melts, depositing the minerals. These materials also preserve information on cosmic ray flux, and thus solar activity, in isotopes such as 10Be and 14C. Thus simultaneous records of climate and solar activity over thousands of years may be retrieved. An example is given in Figure 14, which shows fluctuations on the 1,000 year timescale well correlated between the two records, suggesting a long-term solar influence on North Atlantic climate."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Maailman supervalan presidentin luulisi olevan hyvin informoitu ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

Maksumiehen rooliin sensijaan USA ei suostunut, vaan on ryhtyvät nyt laittamaan maaperäänsä kuntoon, palauttamalla hiili maaperään. Tekniikoita tähän on jo olemassa, jotka on hyväksi todettu.

Mm. fyysikko Freeman Dyson harmitteli Obaman valinneen väärän puolen ilmastonmuutoskeskustelussa, Dyson on itsekin tuonut ehdotuksia hiiliongelman käsittelyyn. [Dyson also mentioned land management, “particularly building up topsoil.”] https://www.cnsnews.com/blog/mairead-mcardle/top-p...

Suomi on maaperätutkimuksessa maailman kärjessä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ilmasto-puolella lisää infoa kasvihuoneilmiön fysiikasta kokonaisuuden tueksi. Lisäsin sinne muutamia kuvia prof. Jouni Räsäsen materiaaleista sovellettuna. Pyrin valmistamaan lisää materiaalia, kunhan aikaa riittää.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllähän Räisänen kasvihuoneilmiöön liittyvän fysiikan hallitsee.

Mikäli tuo kasvihuoneilmiön tuoma lisälämpö 20-30 astetta olisikin vain 15 astetta esimerkiksi, niin olisiko tuo ulos menevä pitkäaaltoinen säteily silti tuo 240 W/m2.

Tasapainoon tuo säteily näyttää hakeutuvan myöskin ulosmenevän säteilyn osalta. Lisäys CO2:ta ilmakehässä lisää pintalämpötilaa, joka lisää säteilyä, myöskin ulosmenevän pitkäaaltoisen osalta?

Muutosnopeus vain aiheuttaa ongelmia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin Räisänen, tuli pieni lapsus.

Se riippuu siitä, kuinka paljon auringosta tulee lämpöenergiaa ja kuinka paljon ilmakehä emittoi sitä takaisin avaruuteen.

Ns. mustan kappaleen säteilylain perusteella ja Stefan-Bolzmannin vakiolla voidaan laskea maan keskilämpötila -18°C silloin, kun ilmakehää ei olisi.

Nyt maan keskilämpötila on n. +14°C.

Eli jos tämä lämpötilojen itseisarvojen summa ei olisikaan n. +30°C vaan +15°C, se tarkoittaisi kasvihuoneilmiön puolittumista ja meille tulisi jäätävät kelit.

Eli maa säteilisi minun käsitykseni mukaan pitkä-aaltoista lämpösäteilyä ihan sillä samalla erotuksella, mikä muodostuu auringon säteilyn ja ilmakehän emittoitumisen erotuksella.

Kysymys on myös muutoksen nopeudesta ja viipymajoista, eli lämpökapasiteetista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #4

Kun puhutaan ilmastoherkkyydestä, on todellakin kyse ilmakehästä. Merten osalta lämmittämiseen tarvitaan suhteessa neljä kertaa enemmän energiaa kuin massaltaan saman ilmamäärän lämmitykseen tarvitaan. Ehkäpä ei pienellä CO2:n lisäyksellä vielä meriä lämmitetä, ainakin viipyy...

Joidenkin aineiden ominaislämpökapasiteettejä:
Hopea: 0,24 kJ/(kg·°C)
Ilma: 1,01 kJ/(kg·°C)
Kulta: 0,129 kJ(kg·°C)
Kupari: 0,39 kJ/(kg·°C)
Rauta: 0,45 kJ/(kg·°C)
Vesi: 4,19 kJ/(kg·°C) https://fi.m.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #5

Kyllä. Kysymys on myös aineiden tiheyksistä.

CO2:n olomuotohan on kaasu. Tehokas absorboituminen luonnollisesti tapahtuu ilmakehässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Siis merten osalta infrapunasäteily ei oleellisesti lisäänny, vaikka CO2 absorboi infrapunasäteilyä ilmakehässä, mitään muuta ei sitten tapahdu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #7

Kyllä meret lämpiävät eli absorboivat myös IR-säteilyä, joka sitten emittoituu takaisin ilmakehään. Jos ilmakehää ei olisi, IR-säteily säteilisi vapaasti avaruuteen vähitellen, kunnes meret jäähtyisivät radikaalisti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset