arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Maaperätutkimus noussut ilmastotutkimuksen rinnalle ja ohi

  • (Credit: Jennifer Harden/Stanford) Soilla on puolet maaperän hiilestä eli enemmän kuin ilmakehässä
    (Credit: Jennifer Harden/Stanford) Soilla on puolet maaperän hiilestä eli enemmän kuin ilmakehässä

Ilmastonmuutosta tutkivat tahot maailmalla ovat kiinnittäneet huomionsa muuallekin kuin pelkkiin rajoituksiin ihmisten elämässä hiilenkäytön suhteen. Hiilen sitomisesta maaperään on nyt tullut tärkein tutkimuksen suunnasta.

 

Koska on alati kasvava tarve lisätä ruuantuotantoa ja bioenergian tuotantoa, maaperän orgaanisesta hiilestä (SOC) on tulossa tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa ja hiilen sitomisen onnistuminen maaperään on kriittinen ilmaston stabiloimiseksi.

 

http://www.fao.org/3/a-i6937e.pdf

 

”Soil organic carbon (SOC) is dynamic, however, and anthropogenic impacts on soil can turn it into either a net sink or a net source of GHGs. Enormous scientific progress has been achieved in understanding and explaining SOC dynamics. Yet, protection and monitoring of SOC stocks at national and global levels still face complicated challenges impeding effective on-the-ground policy design and regionally adapted implementation.”

 

"Maaperän orgaaninen hiili (SOC) on kuitenkin dynaaminen, ja ihmisen aiheuttamat vaikutukset maaperään voivat osoittautua kasvihuonekaasujen nettonieluksi tai nettolähteeksi. Valtava tieteellinen edistys on saavutettu ymmärryksessä ja selitettäessä SOC-dynamiikkaa. Organisen hiilen varastojen suojelu ja seuranta kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla ovat silti haasteita.

Soil Organic Carbon: the hidden potential

Maaperän orgaaninen hiili: kätketty mahdollisuus

 

[“Retaining and restoring soil organic matter helps farmers grow better crops, purifies our water, and keeps the atmosphere cleaner,” says Jackson, a professor in the School of Earth, Energy & Environmental Sciences.] http://www.futurity.org/soil-carbon-climate-change-1567212/

 

["Eloperäisen hiilen säilyttäminen ja palauttaminen maaperään auttaa maanviljelijöitä kasvattamaan parempaa satoa, puhdistaa vettä ja säilyttää ilmakehän puhtaampana", kertoo Jackson, Maaperä-, energia- ja ympäristötieteiden professori.]

 

[With the right management, soil could “significantly” offset increasing global emissions by trapping carbon dioxide.

In two overlapping papers, researchers call for a reversal of federal cutbacks to related research programs to learn more about soil’s benefits and emphasize the need for more research into how—if managed well—it could mitigate a rapidly changing climate.]

[Oikealla hallinnoinnilla maaperä voisi "merkittävästi" kompensoida kasvavia maailmanlaajuisia päästöjä sieppaamalla hiilidioksidia.

Kahdessa päällekkäisessä tutkimuksessa tutkijat vaativat liittovaltion leikkausten kääntämistä saadakseen lisää tietoa siitä, miten hallita ja miten parantaa ilmastoa.] http://www.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev-ecolsys-112414-054234

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.13896/full

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Niin mutta kasvin ottaessa hiiltä co2 ilmasta, siihen liittyy yhteyttämistehokkuus. Jos tehään uusi puutarha ja maatalouslajikkeitä, niin ne saattavat vaatia enemmän ravintoa ja sillai voivat sitoa hiiltä enemmän ilmasta, mutta sitten niiden pitää saada myös ravinteita maasta jotta yhteyttämistehohokkuus oisi hyvä tai sitten jos tehään semmonen lajike, että se antaa paljon satoa mutta tarvitsee vähemmän ravintoa, mutta voisi olla semmonen lajike, että se kerää paljon hiiltä co2 ilmasta ja sitten maasta ottaisi vain vähäsen ravinteita . Onhan tehty koe jossa puu, haapa -puu on saatu kasvamaan jopa 80 % enemmän , mitä nyt kasvaa, sama puu, kun jälsisolua on pengottu jne.Eli siis hiili co2 on lannoite. Yleensä kait nyt on vallassa käsitys että yhteyttämistehokkuuteen vaikuttaa myös ravinteet maassa tai kasvialustassa jossa lajiketta viljellään

Hiili kiertää ja sitä on paljon meressäkin. Kasvi kuitenkin ottaa hiilen co2 tarpeita ja rakennusaineita varten eli voisi sitten kuvitella että oisi semmonen syötävä kasvi joka sitten tarvitsisi paljon hiiltä co2 ilmasta kasvuun kun nyt kasvit ottavat vain auringon energiasta vain sen 44 %, niin pitäsi sitten tehdä lajike, joka ottaisikin auringon energiasta vaikka 60%. Pitää siis olla hiili co2, vettä,ravinteita, valoa ja lämpöä. Vesi on H2o eli happi ja vety ja ilmassa on se hiili co2 ja näin saadaan hiilihydraatit auringon energian avulla ja ne on sitte ruoko ja rypälesokereita ja tärkkelystä ja selluloosaa eli tuotepaketissa lukee ravintokuitu jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pitää siis olla CO2:ta, vettä, auringonvaloa ja lämpöä, joita kasvit tarvitsevat.

Kasvit ottavat hiilidioksidin ilmasta, ravinteita maassa ja merissä on yllin kyllin, ovat kuitenkin siinä muodossa, että kasvit eivät saa niitä käyttöönsä, tarvitaan siis hiiltä maaperässä, joka muokkaa ravinteet kasveille otolliseen muotoon ja lisäksi hiili humuksessa pidättää itsessään vettä kolme kertaa painonsa verran.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ns. ilmastotutkijoiden piirissä suhtaudutaan jo järkevämmin fossiilisten polttoaineiden käyttöön, ns. totaalista kieltämistä ei enää nähdä tarpeellisena.

Kivihiili tehokkaana polttoaineena voi olla kehitysmaassa tarpeellinen vielä pitkään.

[And Oxford University climate scientist Myles Allen claims[2]: “A global ban on fossil fuels is neither affordable nor enforceable, so capture and disposal of CO2 is the only option. Assuming we don’t want to turn the world over to cultivating biofuels and resort to eating insects, then there will always be some uses of fossil fuels for which there is no effective non-fossil substitute, much as environmentalists hate to admit it.“] https://critical-angle.net/2016/10/05/carbon-seque...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset