arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Tietoisuus kosmisten säteiden vaikutuksesta ilmastoon

  • Kosmisten säteiden etenemistä säätelevät magneettikentät ja aurinko
    Kosmisten säteiden etenemistä säätelevät magneettikentät ja aurinko
  • Tässä graafissa selittyvät sekä lämpeneminen ennen 2000-lukua että hiatus sen jälkeen
    Tässä graafissa selittyvät sekä lämpeneminen ennen 2000-lukua että hiatus sen jälkeen

Nyt kun vihdoin tietoisuus kosmisista säteistä lisääntyy, huomaamme, että auringon aktiivisuudella on huomattava merkitys ilmastoomme, arviolta 50-70 %.

Muita vaikuttavia tekijöitä, joilla on vaikutusta pieninä muutoksina lämpötiloihin, ovat tulivuorenpurkaukset ja joku pieni vaikutus on kasvihuonekaasuillakin ilmaston lämpenemiseen. Kun ilmasto lämpenee on luonnollista, että kasvihuonekaasujen pitoisuudet lisääntyvät ilmakehässä. Tätä kehitystä säätelee fotosynteesi. Kasvit yhteyttämällä ottavat ilmakehästä CO2:ta, joka raskaana kaasuna pyrkii olemaan kasvien käytettävänä.

Metsätalousmaana meidän tulee kannustaa ST1:n Anttosta metsityssuunnitelman toteuttamisessa Marokossa. Onnistuessaan tässä projektissa, hän on antamassa suuntaviivoja yhä uusille projekteille, jotta saadaan riittävästi metsäpinta-alaa lisättyä eripuolilla maapalloa. Metsät sitovat hiiltä sekä kasvustoon että maaperään.

Maaperässä hiili on pysyvämmässä muodossa, ja kun maaperää ei muokata, hiili pysyy maassa, jossa sillä on myös tärkeitä tehtäviä. Hiili humuksessa nimittäin pidättää vettä kolme kertaa painonsa verran ja se muokkaa humuksen ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Cosmic rays leaving the acceleration site and lobe enter the ICM of the host cluster (which functions as a cosmic-ray reservoir10,11). The highest-energy ions travel in a straight line through the ICM. Particles reaching an energy E c  ≈ 2 × 1019 Z B−6(l c /20 kpc) eV have a gyro-radius comparable to the typical scales of magnetic field fluctuations in massive clusters, with l c about 1–10% of the virial radius24. Ions with energies well below E c propagate diffusively in the turbulent magnetic field of the cluster. The confinement, which could last for roughly 1–10 Gyr depending on the particle energy, leads to efficient interactions of cosmic-ray nuclei with baryons and infrared background photons in the cluster, producing pions that decay into neutrinos and γ-rays via π±→νeν̄e+e±+νμ+ν̄μ and π0 → 2γ, respectively. Finally, particles that leave the cluster propagate to the Earth through the intergalactic medium and extragalactic magnetic fields.

http://www.nature.com/articles/s41567-017-0025-4

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Auringolla on aina ollut huomattava merkitys ilmastoomme, se on ilman muuta selvää. Aurinko dominoi kokonais-lämpösäteilyä. Mutta kysymys on nyt siitä, miten Stefan-Bolzmann laki säätelee maapallon säteilyenergia-tasetta.

Jotta säteilyenergia olisi tasapainossa, Stefan-Bolzmann laki noudattaa yhtälöä:

F = σ T^4

F = energia [W/m2]
σ = Stefan-Bolzmann vakio
T = lämpötila [K]

=>

F abs = 240W/m2 (energian absorbtio avaruudesta - maahan)
F em = 240W/m2 (energian emissio maasta - avaruuteen)

=>

IR surf = σ T surf ^4 = 240W/m2 (IR -säteilyenergia maasta)

=>

Stefan - Bolzmann => T surf = 255K (-18°C)

Käytännössä tämä tarkoittaa säteilyenergian tasa-painoa silloin, kun kasvihuoneilmiö poistetaan yhtälöistä.

Kun otetaan kasvihuoneilmiö mukaan yhtälöihin, se nostaa maapallon lämpötilan n. +15°C, jolloin lämpötilojen itseisarvojen summa on 33°C.

Kasvihuoneilmiön vaikutus lämpötila-eroihin ja niiden muutoksiin, sekä viipymä-aikoihin ilmakehässä on merkittävä. Lämpö-kapasiteetti ja säteilyvuon tiheys ovat tässä oleellisia.

Jotta lämpötila-ero ei nousisi tästä liikaa, silloin tulee vähentää kasvihuone-ilmiön vaikutusta. Tämä on hyvin yksinkertainen perus-sääntö. Tämä koskee nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Jo nyt Suomi käyttää n. 45% uusiutuvaa energiaa ja jos tarkastelen energia-laskuani, maksan sen mielelläni.

Suurin ongelma ei ole Suomen hiili-nieluissa niin kauan, kun globaali kasvihuoneilmiö on siedettävä.

Swensmarkin hypoteesi käsittelee auringon aktiivisuuden ja kosmisen taustasäteilyn kytkentöjä pilvisyyden muodostumiselle ja lämpösäteilyn kokonaismäärää ilmakehässä. Mutta tämä on vain yksi osa maapallon lämpöenergia-taseen mekanismista. Viiveillä ja hystereesillä on itse asiassa hyvin merkittävä osuus ja tässä tulee mukaan kasvihuonekaasut, aerosolit jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Auringolla olisi ollut vähintään puolet vaikutusta 1900-luvun lämpenemiseen, kuten edellisen blogin linkissä mainittiin. ...the calorimetric sea level based measurements imply that a bit more than half of the 20th century warming should be attributed to the sun.

Ilmaston lämpeneminen sitten lisää niitä kasvihuonekaasu -pitoisuuksia ilmakehässä. Minusta on hyvä, että liikemies Anttonen on näyttämässä suuntaa kehitykselle. Poliittiset päättäjät haluaisivat tuulivoimaloita.

Uusiutuvaan energiaan tulee ilman muuta suunnata kehitysrahoja.

Pilvisyydellä on vaikutusta myös lyhytaaltoisen auringon säteilyn pääsyyn maanpintaa lämmittämään. Niinpä pilvisyys vaikuttaa tasapainoillen molempiin suuntiin, CO2:n säteilypakotteen vaikutus kasvihuoneilmiön kautta heikkenee pilvisyyden vähetessä. Kun taas pilvisyyden lisääntyminen vähentää auringon lyhytaaltoisen säteilyn pääsyä maan-/merenpinnalle asti.

Jonkun verran on lisääntyneillä kasvihuonekaasuilla havaittu olevan troposfääriä lämmittävää merkitystä pidättäessään pitkäaaltoista säteilyä troposfäärissä, jonka seurauksena on havaittu stratosfäärin viilentyneen, joka olisi myös todiste lisääntyneen kasvihuoneilmiön olemassaolosta. Ilmiö voi johtua myös otsonikadon vaikutuksesta.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kuten ei IPCC:kään, et Sinäkään Hannu ole pystynyt osoittamaan näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle. Miksi näin? Toistan sen, mitä jo olen usein täällä todennut:

- Tälläkin hetkellä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus hiilidioksidin kokonaispäästöistä ilmakehään on korkeintaan vain luokkaa 5 % ilmakehään tapahtuvista kokonaispäästöistä. Kaikki hiilidioksidipäästöt ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön yhdessä dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidiokdipitoisuus asettuu. Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee, se tarkoittaa sitä, että hiilidioksipäästöjen kokonaismäärä ilmakehään on ollut suurempi kuin hiilidioksidiabsorptioiden kokonaismäärä ilmakehästä muuhun ympäristöön. Kun viimeaikoina ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus hiilidioksidin kokonaispäästöissä on ollut vain korkeintaan tuo noin 5 %, luonnonlakien mukaan viimeaikoina tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussakaan ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden osuus ei ole voinut olla kuin korkeintaan luokkaa 5 %. Jo tämä osoittaa, miten väärässä IPCC omaksumissaan ilmastomalleissa on, kun niissä viimeaikainen ilmakehän hiilidiksidipitoisuuden nousu oletetaan jokseenkin täysin ihmisperäiseksi.

- Olen täällä jo useampaan kertaan osoittanut, että ilmakehään tapahtuvien hiilidioksidin kokonaispäästöjenkään - ei ainakaan viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta peräisin olevien geologisten ja viimeaikaisten havaintojen mukaan - ei ole voitu todeta ilmaston lämpenemistä aiheuttaneen. Vaikka hiilidioksidi kasvihuonekaasu onkin, sen vaikutus on osoittautunut niin vähäiseksi, että sitä on mittauksin vaikea todeta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Laurille,

En ota kantaa IPCC:n omaksumiin malleihin ja varsinkaan niille uusille malleille, jotka perustuvat IPCC:n pohjalta tehtyihin korjausmalleihin.

Luotan Stefan - Bolzmannin säteilylakiin edelleen ja omiin ajatuksiini, sekä eksaktiin tieteeseen, joka korjaa itseään.

Absoluuttisiin totuuksiin ja ns. "kiveen hakattuihin" väittämiin ja hypoteeseihin, ei kukaan järkevä tutkija voi ottaa kantaa.

Otan kantaa vain sellaiseen depattiin, joka johtaa muuhunkin, kuin vain näyttöjen osoittamisiin adsoluuttisina väittäminä ja totuuksina.

Se miten henkilökohtaisesti ajattelen ja analysoin luonnontieteitä, se on aina perustunut ensin teorialle tai periaatteelle ja vasta tämän jälkeen käytännön tasolle meneviin menetelmiin.

Käytännön menetelmät voivat vaihdella, mutta teoriat ja periaatteet pysyvät niillä tiedoilla ja kokemuksilla, mitä sillä hetkellä on.

Tutkimus on jatkuva prosessi ja aiemmin väittämäni teoria tai periaate noudattaa edelleenkin nousevaa gradienttia AGW:n ja luonnollisen muutoksen suhteessa niin kauan, kunnes gradientti on taittuva (toivottavasti ymmärsit ajatuksen..?!)

Käytännön menetelmä tämän teorian ratkaisemiseksi perustuu siihen todellisuuteen, missä ihmisen aikaansaamat aika-vakiot ja trendit ovat luonnollisia aika-vakioita ja trendejä nopeampia.

Konkreettisia menetelmiä eli mittauksia ovat esim. lukemattomien aeorosolien ja kasvihuonekaasupitoisuuksien yhteisvaikutus.

Ne näytöt jotka ovat muodostumassa ja ovat muuttuvassa moodissa antavat todellisuudesta tietoa joka on pysyvää niin kauan, kunnes uudet näytöt korjaavat vanhoja poistamatta niitä historiasta.

Vielä on ratkaisematta monia tekijöitä, ennenkuin voidaan sanoa mitään lopullisia päätelmiä ilmastonmuutoksen problematiikasta ja varsinkaan miljoonien vuosien aika-skaaloista, joista muodostetut graafit ovat hyvin karkeita keskiarvoistuksia (käytännön syistä).

Mielestäni on keskityttävä tähän hetkeen ja selvitettävä perusteellisesti, miten ihminen vaikuttaa ekosysteemin nyt. Luonnollisiin muutoksiin ekosysteemissä emme kykene vaikuttamaan, paitsi tekemällä pieniä korjauksia aika-vakioihin, jotta luonnollinen tasapaino häiriintysi mahdollisimman vähän.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #7

Sikäli kuin minä kokemusteni pohjalta olen asioita oikein ymmärtänyt, en ole vielä havainnut Sinun esittäneen perusteltua hypoteesiakaan ihmisperäisestä lämpenemisestä, varsinaisesta näytöstä todellisuudesta puhumattakaan.

Minulle näytöksi todellisuudesta riittää mm. se, että lähes kahden viimeisen vuosikymmenen aikana ilmasto ei ole havaittavasti lämmennyt, vaikka ilmakehän hiilidioksipitoisuus on, aikaisempaan tapaan, jopa lievästi kiihtyen noussut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #8

Laurille,

Kyllä minä mielestäni vastasin jo esittämiisi kysymyksiin kohtuullisen yksiselitteisesti, hypoteeseineen (so. perustuu Kulmalan joko vahvistamiin tai korjaaviin analyyseihin). Mutta et nähtävästi ole ymmärtänyt, mistä hypoteesissani on alunperin ollut kysymys?!?

Jospa sinä vuorostasi esittäisit sellaisia näyttöjä, jotka pois-sulkevat ne keskeneräiset tutkimukset, -joita johtaa ehkä maailman siteeratuin ilmastotutkija n. 1200:n eri aeorosolihiukkasen ja kasvihuonekaasupitoisuuksien lämpötilagradienttien yhteisvaikutuksen,- maasta ilmakehään?

Minulle puolestani riittäisi se, että vastaisit em. kysymykseeni. Jään odottamaan sitä mielenkiinnolla?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #9

Oman näkemykseni mukaan puhut asioista, joilla ei ole näkyvää merkitystä ihmisperäisten hiilidioksipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle viimeaikaiselle lämpenemiselle. Tämänhän olet itsekin todennut, kun olet kanssani yhtä mieltä siitä, että IPCC:n omaksumaa hypoteesia ihmisperäisten hiilidioksipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta, viimeaikaisesta lämpenemistä ei voida pitää asianmukaisena.

Mitä Markku Kulmalan aerosolitutkimuksiin tulee, ne - käsitykseni mukaan - tulevat selventämään erilaisten aerosolien roolia kosmisen säteilyn muutosten katalysoimissa pilvipeitemuutoksissa. Itse aerosolien luonnolliseen määrään ja koostumukseen ja sitä tietä kosmisen säteilyn katalyyttisen vaikutukseen ne tuskin antavat olennaisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Lauri,

Mielestäni nyt on tärkeää keskittyä kaikkiin kasvihuonekaasuihin, ei pelkästään hiilidioksidiin.

IPCC:n roolista sen verran, että se on tarpeellinen elin. IPCC on poliittis-tieteellinen elin ja kun kansainvälisiä ilmastopaneeleita perustetaan, ne toimivat seuranta-eliminä niillä tiedoilla, mitä kullakin hetkellä on käytettävissä. Tieteellis-poliittiset agendat perustuvat sen hetkisiin sitoumuksiin ja päätöksiin.

Tieteelliset näkemykset muuttuvat. Se on jatkuva prosessi joka kehittyy siinä ajassa, missä elämme. Onko IPCC oikeassa vai väärässä, sen sanelee vain aika ja kokemus.

Jottei tulisi epäselvyyksiä, Kulmalan vetämästä tutkimushankkeesta ao. video, jossa Kulmala kertoo mitkä ovat hänen tavoitteensa.

https://www.youtube.com/watch?v=e6kPMBN3eaU

Kulmalan tutkimustulokset tulevat aikanaan myös osoittamaan, mikä on ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa ja onko hypoteesini oikea vai väärä.

Maailmalla olevat näytöt perustuvat myös hyvin pitkälle hypoteeseihin, samoin Sinun näyttösi.

Omien kokemuksieni mukaan (työskentelin avaruus-tutkimuksen parissa 25 vuotta) auringon aktiivisuuden muutosten kautta, ilmakehässä olevat ionit virittyvät ja hiilidioksidi-pitoisuuksien yhteisvaikutus viritys-tiloihin ovat fysiikan lakien mukaan interaktiivinen prosessi, sama koskee kaikkia kasvihuonekaasuja ja alkuaineita. Ne kulkevat käsi-kädessä. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että jotkin alkuaineet eri olo-muodoissaan eivät vaikuttaisi keskenään, joko emittoimalla lämpöä tai absorboimalla lämpöä.

Auringon säteilyn spektri (irradianssi) virittää ilmakehän ionit ja ne inter-aktivoituvat aerosoli-hiukkasten kanssa eri suuruisiksi klustereiksi, riippuen aerosolien koosta. Tässä prosessissa ovat mukana kaikki sillä hetkellä ilmakehässä olevat yhdisteet, mukaan lukien hiili-dioksidi.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #12

"Tässä prosessissa ovat mukana kaikki sillä hetkellä ilmakehässä olevat yhdisteet, mukaan lukien hiili-dioksidi".

Olkoon ilmakehän hiilidioksipitoisuudella mikä hyvänsä vaikutus ilmastoon, ilmakehän luonnonlakien mukaisella ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden osuudella, mikä nykyään on korkeintaan vain noin 5 % ilmakehän hiilidioksin kokonaispitoisuudesta, vaikutus on todella vähäinen.

Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja ilmaston lämpötila keskenään korreloivatkin, se ei välttämättä tarkoita, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutokset ilmaston lämpötilan muutoksia hallitsivat. Kuten täällä olen jo useaan kertaan osoittanut, geologiset ja viimeaikaiset mittaukset osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #13

Minä luulen, että tätä keskustelua on enää turha jatkaa. Valitettavasti toistat vain itsepintaisesti itseäsi ja otat nämä asiat mielestäni liian henkilökohtaisesti.

Tieteen yksi tärkeimmistä prinsiipeistä on tutkijoiden välinen rakentava yhteistyö, jossa tavoitteisiin päästään vain kovalla työllä ja yhteisymmärryksellä.

Et ota myöskään huomioon sitä tosiasiaa, että kansainvälinen tutkimus menee lujaa vauhtia eteenpäin ja siellä ovat kärjessä mm. Prof. Markku Kulmala et all.

Minä luotan tähän skenaarioon.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #13

Näistä prosentti-suuruisista arvioista vielä sen verran. Alla oleva suora lainaus Antero Ollilalta (ks. alla)

"Hiilidioksidipäästöjen kasvu on arvion mukaan vuonna 2017 kasvanut n. 2 % edelliseen vuoteen verrattuna eli kovin olematon se kasvu on ollut ja perustuu toistaiseksi arvioituihin lukuin.”

Jokainen voi tästä laskea yksinkertaista % -laskua hyväksi käyttäen, minkälaisiin % -lukuihin mennään esim. 20 vuoden päästä. Eiköhän se ole 40%, joka sinänsä on jo absurdi.

Haluaisin näissä yhteyksissä vielä muistuttaa, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja kun hiilidioksidi-päästöt ovat nousevalla trendillä, fysiikan luonnon-lait perustuvat dynamiikkaan, joka kykenee saavuttamaan tasapainon vain silloin, jos nouseva trendi on taittuva.

Maapallon vihertyminen ei lisäänny pelkästään sillä, että hiili-dioksit lisääntyvät. Hiili-nielut eivät synny itsestään, jos maaperä ei sido hiiltä ja jos ilmaston hiili-dioksidit lisääntyvät. Tässä ei silloin auta myöskään fotosynteesi. Tämä johtaa siihen yksinkertaiseen johtopäätökseen, että hiili-nieluja tulee lisätä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

On tietenkin valtavia mahdollisuuksia lisätä fotosynteesiä maalla ja etenkin merissä. Fotosynteesi ei ole pelkästään ilmakehän hiilidioksidi -määrästä riippuvainen, tarvitaan muitakin ravinteita. Kts. linkit!

http://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(16)30851-X?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS096098221630851X%3Fshowall%3Dtrue

Scientists have discovered that Antarctic krill – a tiny shrimp-like crustacean – plays a key role in fertilising the Southern Ocean with iron, which stimulates the growth of phytoplankton, the microscopic plants at the base of the marine food web. This finding is important for understanding the oceans' capacity for carbon capture.http://phys.org/news/2016-09-nature-ocean-fertilis...

Tutkijat ovat havainneet, että Etelämantereen krilli - pieni katkaravun kaltainen äyriäinen - on keskeisessä roolissa Etelämerellä raudan lisääjänä, joka stimuloi kasviplanktonin kasvua, jotka ovat mikroskooppisen pieniä kasveja merten ravintoketjussa. Tämä havainto on tärkeä jotta ymmärtää valtamerten kykyä ottaa talteen hiilidioksidia."

[Lead author Katrin Schmidt, who undertook the research whilst at British Antarctic Survey (BAS) says:
"We know that phytoplankton blooms in the Southern Ocean play a critical role in both sustaining the ecosystem and processing carbon from the atmosphere. It is very likely that in a warming climate, the supply of mineral particles from land-based sources into the ocean will increase and we are keen to investigate how our oceans will respond in the future. This discovery gives us a new understanding of how iron-rich rock particles are being converted into an ocean fertiliser by these remarkable animals. The animals we studied near glacial outlets had three times more iron in their muscles than krill found off the continental shelf. Not only do krill provide a rich source of protein and omega-3 fatty acids for animals and humans, we now know that they play an important role in nutrient and carbon cycles."]

[Johtava kirjoittaja Katrin Schmidt, jotka otti tehtäväkseen tutkimuksen samalla kun on British Antarctic Survey:llä (BAS) sanoo:
"Tiedämme, että kasviplanktonkukinnoille Etelämerellä on ratkaiseva rooli sekä ekosysteemin ylläpidossa että ilmakehän hiilen käsittelyssä. On hyvin todennäköistä, että tarjonta mineraalihiukkasista maalta mereen tulee lisäntymään lämpenevässä ilmastossa ja haluamme tutkia, miten meidän valtameret reagoivat tähän tulevaisuudessa. Tämä löytö antaa meille uutta ymmärrystä siitä, miten rautapitoisten kallioiden hiukkaset muuntuvat valtamerten lannoitteeksi näiden merkittävien eläinten avulla. Eläimillä, jotka tutkittiin lähellä jäätiköiden purkukanavia oli kolme kertaa enemmän rautaa niiden lihaksissa kuin krillillä, joka löytyi pois mannerjalustalta päin. Paitsi että krillit tarjoavat runsaasti proteiinia ja omega-3-rasvahappoja eläimille ja ihmisille, nyt tiedämme, että niillä on tärkeä rooli ravinteiden- ja hiilenkierrossa."]

”Here we test the idea by looking at natural levels of productivity in regions of the Southern Ocean with differing iron abundance. In the southerly branch of the Antarctic circumpolar current (ACC), upwelling of deep waters supplies sufficient iron to the surface to sustain moderate primary production but not to permit blooms to develop. In contrast, within the fast-flowing, iron-rich jet of the polar front (PF), spring blooms produced phytoplankton biomass an order of magnitude greater than that in southern ACC waters, leading to CO2 undersaturation. The plankton-rich PF waters were sharply delineated from adjacent iron-poor waters, indicating that iron availability was the critical factor in allowing blooms to occur.” https://www.nature.com/articles/373412a0

”Tässä testataan ajatusta tarkastelemalla luonnollista tuottavuustasoa eteläisen valtameren alueilla, joilla on erilainen rautapitoisuus. Etelämantereen sirkumpolaarisen virran (ACC) eteläosassa sijaitseva syvänveden virtaus tuottaa riittävästi rautaa pinnalle kestävän alkutuotannon ylläpitämiseksi, mutta ei sen mahdollistamiseksi, että kukinnot kehittyvät. Sitä vastoin polaarisen etupuolen (PF) nopeasti virtaavassa, rautapitoisessa virtauksessa kevätkukinnot tuotti kasviplanktonin biomassaa suuruusluokan suuremman määrän kuin eteläisen ACC:n vesillä, mikä johti vajaaseen hiilidioksiditasoon. Planktonipitoiset PF-vedet rajautuivat jyrkästi vierekkäisistä raudan puutosta potevista vesistä, mikä osoittaa, että raudan saatavuus oli kriittinen tekijä kukinnan esiintymisen kannalta.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

Näinhän se luonnollisesti on koko ekosysteemin kannalta. Mutta viimekädessähän ne pitoisuudet vapauvat ilmakehään, jollei niitä kyetä sitomaan.

Tämä on hyvä suuntaus. Tutkimusta on hyvä jatkaa, jotta hiilinieluista saadaan lisää tietoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #17

Joo, näinhän se on.

Myöskin ymmärrys lisääntyy CO2:n suhteen. Vaikka tietämystä on CO2:n kasvihuonepakotteista, vähemmän tiedetään hiilenkierrosta. Suurin epävarmuus nimenomaan liittyy hiilenkiertoon.

CO2 on päässyt jääkaudesta johtuen laskemaan vaarallisen alhaiselle tasolle. 150 ppm:ää CO2:ta ilmakehässä pidetään rajana elämän loppumiselle maapallolla, nyt on käyty jo lähellä ja luonnollisesti toipuminen niistä ppm -lukemista ottaa aikansa. Nyt vasta aletaan ymmärtämään kuinka lähellä kaiken elollisen elämän loppumisen rajaa olemme käyneet.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

Kyllä, tämäkin on realismia ja tähän liittyy myös lämpösäteilyn tasapaino (Stefan - Bolzmann law) hiili-yhdisteiden muutoksien kautta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Meret määräävät tasapainon, vaikka maanpinta kärventyisi liiallisesta kasvihuonekaasupakotteesta.

Tavallaan uusi tasapainotilanne lähtee kasviplanktonien yhteyttämisestä, jotka ovat sopeutuneet kuumempiin olosuhteisiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

Tämäkin pitää osin paikkansa. Mutta siinä vaiheessa jos niin ikävästi kävisi, että mantereet kärventyisivät, lämpötasapaino on silloin jo järkkynyt. Voi vain kuvitella, kuinka paljon lämpötila on silloin noussut. Merien kyky sitoa lämpöenergiaa vähenee lämpölaajenemisen seurauksena, PH-arvo muuttuu jne.

Luonnon tasapaino on äärimmäisen herkkä pienillekin muutoksille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

Tasapaino on herkkä, kyllä. En usko, että tasapaino järkkyy logaritmisen käyrän mukaan vaikuttavan CO2 kaasun sysäämänä. Mekanismeja löytyy reservistä riittämiin, jotka työstävät liiallista lämpenemistä vastaan. CO2 ei nosta Antarktiksen lämpötilaa esimerkiksi, kuiva ilma?

Pohjoisnavan albedo muuttuu negatiiviseksi takaisinkytkennäksi jäiden lähdettyä jne. Lämmin meri säteilee enemmän, jolloin lämpö pääsee avaruuteen jne.

Sopeutustoimet saattavat tuoda tulosta, luonto norjaa itseään, joskus nopeammin joskus vähän hitaammin, meri muuttuu emäksiseen suuntaan kun se lämpenee auringon paisteessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #22

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos mantereet olisivat kärvistyneet, siihen on ollut siinä vaiheessa vaikuttamassa jo muutkin tekijät kuin CO2:n logaritminen vaikutus.

Tilanne olisi jo kriittisissä lämpötiloissa ja tämä johtaisi siihen, että itse asiassa koko ekosysteemin tasapaino olisi pahasti järkkynyt.

Ne reresrvit jotka siinä vaiheessa olisivat käytettävissä, eivät kyllä riittäisi sellaiseen luontaiseen tasapainoon, joka se oli ennen.

Siinä vaiheessa kun meret eivät enää absorboisi lämpösäteilyä, alkaa olla jo aika toivoton tilanne. Toisaalta haihtuminen on silloin lisääntynyt jo dramaattisesti, samoin ilmakehän kosteus. Todennäköisesti taivas olisi pilvien peittämä ja se osaltaan tasapainottaisi lämpötilaeroja.

Sateita olisi myös hyvin runsaasti ja lisääntyviä sähköstaattisia muutoksia (salamointia).

Ekosysteemin tulkinta on erittäin monimutkainen. Takaisinkytkennät ja albedot ovat muuttuvia. Tämän vuoksi aiemmin mainitsemasi varovaisuusperiaate ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Vesihöyryn ja pilvipeitteen osalta epävarmuutta ilmenee eniten, ei niinkään CO2:n tai muidenkaan ns. kasvihuonekaasujen osalta ja näihin liittyvien säteilypakotteiden osalta. "Hiatus" tasapainottaa pidätellen liiallista lämpenemistä (tai kylmenemistä), tämä on siis todettu noin niinkuin havaintojen pohjalta?

"The Earth’s environment is suitable for life because of the greenhouse effect. Our planet has become increasingly warm since the Industrial Revolution because of the increased GHG emissions, which greatly enhance the greenhouse effect. However, the uprising rate of the Earth’s Ts has slowed down in recent years. Whether this global warming pause is accompanied by a hiatus of the greenhouse effect is investigated in this study. The regional and global greenhouse effects are quantitatively estimated from reliable Ts observations and consistent OLR satellite products in 1979–2014. Although the change of OLR is theoretically in accordance with that of the tropospheric temperature according to the Stefan–Boltzmann Law, in reality, their relationship is more complex54. Different tendencies of OLR and Ts can be seen in different periods, leading to an atmospheric and surface greenhouse effect hiatus since the early 1990 s. This pause exists not only over the oceans but also over the continents. Further analysis indicates that this hiatus is very likely a result of the occurrence of more La Niña events after 1992. In the strong La Niña phase, both the atmospheric water vapor and the cloud volume are greatly reduced over the central tropical Pacific, amplifying the regional weakened greenhouse effect. Therefore, Gaa decreases significantly during 1992–2014 over the central tropical Pacific, which offsets the upward Gaa tendencies occurring elsewhere.

Interestingly, the atmospheric greenhouse effect hiatus occurs ahead of the global warming slowdown. Does the former lead to the latter? To answer this question, the cross-correlation coefficients between the Gaa and the Ts anomaly (Ta) on different timescales are given in Fig. 5. The simultaneous correlations are largest on the whole timescales, which likely indicates a positive feedback between Ts and the greenhouse effect. By contrast, the secondary maximum consistently appears with a lag of approximately 5 years. Moreover, larger and more significant correlations are found when Gaa leads Ta than when Gaa trails Ta. Thus, the variability of Ta may depend on the foregoing change of Gaa. In conclusion, the pause of the greenhouse effect since the 1990 s may be one of the reasons for the global warming hiatus starting in the early 2000 s." https://www.nature.com/articles/srep33315?WT.feed_...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

On jo pitkään pohdiskeltu, mitä ”hiatuksella” itse asiassa tarkoitetaan. Onko se tauko, -hidastuminen, -kohinaa vai mitä se on.

Mielestäni kyseessä on hidastuvuus ja siihen lisättynä hystereesi, eli määritelmän mukaan:

Hystereesi on jonkin järjestelmän ominaisuus, joka hidastaa muutoksiin reagoimista tai estää systeemiä palaamasta alkuperäiseen tilaansa. Systeemissä on eräänlainen "välys" tai "kuollut alue”. Hystereesi näkyy luonnossa joka puolella.

Näihin liittyen, myös Coriolis -ilmiö vaikuttaa pyörteisinä voimina, koordinaatiston ollessa pyörivässä liikkeessä (maan kiertosuunta). Tähän vielä lisäten gravitaatio ja keski-pakovoimat (tosin hyvin vähäiset).

Jotta aihe ei menisi liian yksinkertaiseksi, kaaos-teoria eli fraktaalit (Benoît B. Mandelbrot) on yksi hyvä malli kuvaamaan luonnossa tapahtuvia muutoksia ja ilmiöitä.

Niinkuin aina, ihminen kehittää mallinsa luonnosta eli tässä mielessä luonto menee aina edellä, ihminen sen perässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Kyllä kai luonto yrittää opettaa ihmistä ja me tietenkin otamme opiksemme.

Menneitä ilmastonmuutoksia osataan hyvin selittää ja ilmeisesti tätä nykyistäkin opitaan ymmärtämään.

Hiatuksen takana on jo todettu ja satelliittimittauksin varmistettu olevan pienet, useat ja myöskin merenalaiset tulivuorenpurkaukset, joista ei ole tiedetty aikaisemmin.

Eli taas palaamme luonnolliseen ilmiöön.

Se on tietenkin niin, että jälkikäteen katsottuna asiat ovat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä.

Edelleen olemme tuntemattoman edessä, osaammeko varautua luonnollisiin ilmiöihin, lämpeneminen jatkuu pienen viiveen jälkeen. Miten siihen varaudutaan.

Lämpeneminen, joka on alkanut viimeisen pikku jääkauden jälkeen ja joka todennäköisesti jatkuu, saa aikaan muutoksia maapallolla. Meilläkin talvet muuttuvat, riskit kasvavat. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/haastattelu-t...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #26

Niin, osaammeko varautua sekä luonnollisiin että ihmisen aikaansaamiin muutoksiin. Tässä yhtälössä me olemme mukana vaikuttamassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Varautuminen voi olla vielä näpertelyä, josta kehittyy mahdollisesti isompaa toimintaa? Tässä esimerkkinä Jyväskylän yliopiston biohiili -tutkimus.

"Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä useita
biohiileen liittyviä projekteja, joissa biohiiltä kokeillaan eläintuotannossa, viljelyssä, kaupunkialueilla, maanparannuksessa ja puutarhasektorilla. On ennustettu, että tulevaisuudessa biohiili tulee olemaan merkittävässä asemassa puutarhasektorilla ja viherrakentamisessa.
Erityisesti biohiilen käyttö kompostoinnissa, viherkatoilla, kasvihuoneissa, kasvualustoissa, suodatuksessa ja huleveden hallinnassa nostettiin esille. Tutkimuksessa selvisi, että biohiilen käyttöönottoa edistävät erityisesti sen taloudellinen kannattavuus ja paikallisesti saavutetut hyödyt." https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Luonto säilöö hiiltä sedimentteihin, mutta se on ihmiskunnan saavuttamattomissa pitkälti, parempi on säilöä hiiltä maaperään ja samalla turvata ihmiskunnan ruokahuolto (ja bioenergia).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

Kyllä,

Käytännön toimiin on ryhdyttävä, jotta ihmisen osuus kasvihuoneilmiön lisääntymisestä saadaan kuriin. Stefan-Bolzmannin (mustan kappaleen säteily) kaava kertoo todellisista lämpösäteilyn määristä, auringosta ilmakehän läpi maahan ja takaisin ilmakehän läpi avaruuteen. Tämä fysiikan laki pätee kaikissa systeemeissä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

"Tämä fysiikan laki pätee kaikissa systeemeissä."

Kyllä. Tiede etenee nyt muilla tieteen aloilla. Tiede ei ole asettunut. Käytännön toimista olen samaa mieltä.

”Abstrakti
Viimeaikaisen lämpötilan vaihtelevuuden mahdollisten ajureiden tunnistaminen ja kvantifiointi on edelleen haastava tehtävä. Tämä tärkeä kysymys on osoitettu ottamalla käyttöön ei-parametrinen informaatioteorian tekniikka, Transfer Entropy ja sen normalisoitu variantti. Se mittaa varsinaisesti todellisen tiedonvaihdon yhdessä tiedon suuntavirrasta kahden muuttujan välillä, joka ei vaikuta niiden yhteiseen historiaan tai tuloihin, toisin kuin korrelaatio, keskinäinen informaatio jne. Kasvihuonekaasujen mittaukset: CO2, CH4 ja N2O; tulivuorten aerosolit; auringon aktiivisuus: UV-säteily, auringon säteilyn kokonaismäärä (TSI) ja kosmisen säteen vuo (CR); Vuosina 1984-2005 tehtyjen El Niño Southern Oscillation (ENSO) ja Global Mean Temperature Anomaly (GMTA) -menetelmää hyödynnetään erottamaan ajotilan ja vastaavia signaaleja globaalin lämpötilan vaihtelusta. Suhteellisten panosten arviot osoittavat, että CO2 (~ 24%), CH4 (~ 19%) ja vulkaaniset aerosolit (~ 23%) ovat ensisijaisia tekijöitä GMTA:n havaituissa vaihteluissa. Vaikka UV (~ 9%) ja ENSO (~ 12%) toimivat toissijaisina muutoksina GMTA:ssa, jäljellä olevilla on vähäinen rooli havaitussa viimeaikaisessa lämpötilan vaihtelussa. Mielenkiintoista, että ENSO ja GMTA käyttävät toisiaan keskenään vaihtelevissa viiveissä. Tämä tutkimus auttaa tulevaisuuden mallinnuspyrkimyksiä ilmastotutkimuksessa.” https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-0...

[...let us remark that the claim that “the science is settled” raises a red alert. It is unique to the science of Climate Change only. There is no other science for which that claim is made by its acolytes. Indeed if it were, the “science” would be dead and uninteresting. Let us go through some of them.

Astronomy: At an international meeting in Kyoto in 2016 the astronomers/cosmologists agreed that they have no idea of how to find dark matter or what it is, after 30 years of looking. (They are missing 98% of the mass of the universe necessary to explain the too rapid motion of spiral arms of galaxies). Tis is a bit of a problem to practitioners who can nontheless tell us the age of the universe with great precision.

Solar Physics: We have no idea of the source of solar magnetic field nor of the origin and genesis of sunspots.5 These dark spots on the sun’s surface are gigantic magnetic storms. They cause a solar wind of ionised particles that hit the poles of the Earth and ionise the upper atmosphere. Hence ozone. But the sunspots fluctuate and have disappeared in the last few years as they have in the past, coinciding with major weather fluctuations. For that matter the standard solar model lacks conviction.

Quantum Mechanics: Considered possibly the greatest achievement of physics. It is still in a mess.

Particle Physics: It seems in a worse mess. The story of the many species of neutrinos and the Higgs giant boson CERN is as credible to those of us not adepts as the Book of Genesis, but less useful.

Geology. Remember how Samuel W. Carey in Tasmania who pushed the theory of continental dritf was excoriated? Te theory was only accepted in the 1960s. Revolutionary theories of the formation of granite and oregenesis are in the wind with the new book of John Elliston.6

Biology of all kinds. These new sciences still very much in the process of big changes. The sex of crocodiles depends on the temperature. Kangaroo sex depends on concerted work between 17 different chromosomes. Hence epigenetics, a word that means imputing all wisdom to DNA is too simplistic. The physico-chemical environment of DNA is important too. As for the source of the energy that drives ubiquitous enzymatic action, most are content with the statement that energy flows downhill.

Agriculture: Te practice of planting without ploughing, a previously unheard of idiocy for millenia, is now ofen de rigueur – we forgot about the soil microbes.

Mathematics: As already remarked, it never recovered from Gödel’s theorem that showed 100 years ago too that there was no such thing as absolute proof. In a stunning example of delusions of claims of rationality, the mathematicians not only rejected divergent series, but also rejected the delta function and periodic delta functions and their other generalised function cousins until 1950. Te rejection is of major significance and still uncomprehended. The fact that a periodic delta function is a sum of cosines is both intuitive and profound. It is equivalent to the two forms of Euler’s product, to Jacobi’s theta function transformations, and the Riemann relation. The latter is also intuitive and its equivalence to the periodic delta function means geometry and arithmetic, shape and that we count, are two sides of the same coin. A finite version of the calculus can be derived from these which also gives analytic continuation automatically. The usual infinitesimal calculus is a special case. The Schrödinger equation of quantum mechanics and the diffusion equation are satisfied by the Jacobi theta functions, which give out the classical, Fermi Dirac and Bose Einstein statistics of statistical mechanics. Te uncertainty principle is not necessary in the more physical finite calculus.7

Archaeology. A bit closer to the bone: The Old Kingdom in Egypt ground to a big full stop after Pharoah Pepi I about 4500 years ago. This was discovered only thirty years ago. It turned out that the Blue Nile stopped fooding for thirty years. Egypt was completely destroyed. The Middle Kingdom remerged in bastardised form several hundred years later. And of course they found the same happened to the Euphrates and Tigris rivers in Mesopotamia. We had no idea.
And the climate scientists forget what Herodotus (484-425 BC) and Strabo (65 BC-23 AD) reminded us about the rapid changes that took place in central Asia. A much larger Oxus river used to flow into the Caspian Sea and spill over to the Black Sea before it changed course again to the Aral Sea - so explaining how Alexander went so far so fast.
And so it goes in all these sciences, the Science is definitely not settled. And all are deficient. This is not bad. It means that the challenges make life more interesting.
We can be comfortable, not threatened if physical chemistry has some problems.
To these we now turn.] http://riviste.fupress.net/index.php/subs/issue/do...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

No siinä riittää asiaa vähän monelta kantilta.

Noin yleensä entropia kuvaa kykyä siirtää energiaa paikasta toiseen ja 1/T on tähän liittyvä “voima” (driving force). Tapahtuuko lämmön siirtyminen siksi että energia vakioituisi, ei vaan lämpöä siirtyy siksi, että entropia maksimoituisi ja lämpötila vakioituisi.

Tämä ”Transfer Entropy” ymmärtääkseni kuvaa siirto-entropiaa ei-parametrisissä tilastoissa, joissa mitataan suunnatun (aika-epäsymmetrisen) tiedonsiirron määrää kahden satunnaisen prosessin välillä.

Menetelmä voi olla suhteellisen tehokas, koska siinä tosiaan ei käsitellä korrelaatioita, vaan tilastoja ilman parametreja, eli siis puhtaasti informaation määrää aikana, joka on ikäänkuin joka suuntaan pyrkivä tendenssi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

"...että entropia maksimoituisi ja lämpötila vakioituisi."

Näin siinä tapahtuu, kts. linkki! "An example illustrating the transition(xn→xn+1)xn→xn+1
can be given by a simple thermal system xnxn
that is connected to a heat bath—that is, to a system in contact with a source of energy at temperature T.
"
http://www.mdpi.com/1099-4300/15/2/524/htm

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

Niinpä ja hyväähän tässä kehityksessä on se, että uusia metodeja otetaan käyttöön ja enemmän poikkitieteellistä ajattelua. Ilmastonmuutos on sellainen haaste, että siihen tarvitaan kaikki mahdollinen tieto-taito.

Tietysti mitä yksinkertaisimmat aivoitukset ja analyysit, jotta ne johtaisivat todellisiin havaintoihin esim. virtuaali-testauksina, sieltäkin voi löytyä paljon potentiaalia.

Itse olen ottanut näissä keskusteluissa esiin matemaattisen analyysin differentiaaleina, yhdistettynä ajatusleikkeihin ja ikäänkuin suorittanut testaukset ajatuksen voimalla, toistaiseksi on mennyt kohtuullisen hyvin.

Niin kauan kun on selvillä muutoksien laajuudesta ja ajallisista määreistä, logiikka on suhteellisen pettämätön, jolloin suuntaa antaviin hypoteeseihin pääsee helpommin käsiksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Olen suhtautunut esitettyihin hypoteeseihin samalla mielenkiinnolla ja varauksella, silmälläpitäen myös meneillään olevan muutoksen laajuutta.

Toistaiseksi on menty hitaasti lämpenevään suuntaan.

Uusia asioita tulee eteen ja niitä pitää opiskella, mutta päättelemällä ja loogisesti johdattelemalla näihin asioihin pääsee kiinni.

Laaja aihehan tuo ilmasto on, ja sitä poikkitieteellisyyttä olisi syytä korostaa. Tieteen avulla päästään tästäkin eteenpäin. Mielenkiintoista tästä on tehnyt tieteen osalta tieteen globalisoituminen ja että myös pienestä Suomesta edistytään tällä alueella, Kulmala et al.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olen huolella lukenut Seppo Viljakaisen blogit täällä Usarissa ja muissa lehdissä. Hänen ammattitaito ja tietämys energiakysymyksistä on sitä luokkaa, että epätietoinen ja huuhaahan taipuvainen kansanosa ja poliitikot saisivat korjattua harhaiset käsitykset energia-asioista lukemalla Viljakaisen blogeja. http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Energian taloudellinen hyödyntäminen on aina ollut enemmän tai vähemmän kompastuskivi, etenkin energian hinta.

Ei energia itsessään ole ongelma, tulisi vain laventaa energiapalettia, tasoittamaan kulutuksen huippuja ja katsottava, mihin me energiaa tarvitsemme.

Toistaiseksi uusiutuvaa energiaa on osattu hyödyntää yhä paremmin, mutta vielä on paljon mitä voitaisiin tehdä.

Länsimainen kulttuuri on ehkä liikaa irottautunut luonnosta ja korvannut sen "teknistyvällä kliinisellä ja yksipuolisella vaihtoehdolla". Ehkä ihmisen pitäisi palata uudelleen luonnon läheisyyteen edes toistaiseksi, silloin löytäisimme uusia malleja, luonnollisempaan ja kestävämpään kehitykseen.

Ihminen on aina mallintanut erilaisia asioita luonnon kautta, sieltä ne uudet ideat ovat aina syntyneet.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hesari on nyt alkanut käsittelemään uusiutuvaa energiaa kriittisemmin kuin aikaisemmin, mistä tämä kertoo?

”Tuuli- ja aurinkoenergian ongelmaksi on noussut myös hinnoittelu. Tuulisina ja aurinkoisina päivinä sähkön markkinahinta romahtaa, huonompina tuotantopäivinä sähkön hinta markkinoilla pomppaa kalliiksi. Mitä suurempi osuus uusiutuvilla energialähteillä on, sitä suurempi on piikkituotannon hintavaikutus. Hintahuojunta karkottaa markkinaehtoisia tuottajia. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tuoreen selvityksen mukaan tämä johtaa siihen, että aurinko- ja tuulivoimatukia tarvitaan pitkään. Nekin olisi hyvä ottaa huomioon, kun vertaillaan eri tuotantomuotojen hintaa ja kustannuksia.” https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000552695...

Uudet ideat ovat aina tervetulleita, ei pidä kuitenkaan lukkiutua yhteen tuotantotapaan ikuisiksi ajoiksi. Tuulivoimalle ohjattu tuki on sekoittanut energiamarkkinoita vuosikymmeniksi. Joko luit Viljakaisen blogeja?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kävin vilkaisemassa. Argumentaatio on järkevää, mutta ei sinänsä mitään uutta. Antaa nyt ajan vähän kulua. Kokemukset opettavat, miten energiaa ja erityisesti uusiutuvaa tulisi hyödyntää mahdollisimman taloudellisesti. Vaikka energiatalous ei suoranaisesti liity blogiisi, investoinnit energiatarpeen varmistamiseksi tulisi jakaa hieman eri perustein.

Nyt kun näyttäisi siltä, että Suomessa lämpötila-erot ovat pienentyneet, energiassa voitaisiin säästää. Käytännön ongelmana on myös vanhentunut infrastruktuuri eli energian jakelu.

Esimerkiksi kauko-lämpöverkostossa olevien talo-kohtaisten lämmön-jakelutekniikoiden älykkyys, ei ole ajan tasalla. Useimmissa taloyhtiöissä lämmönjakelu perustuu ns. on - off periaatteeseen. Lämpö kytkeytyy joko päälle tai pois, riippuen raja-arvo asetuksista. Nämä asetukset ovat yleensä manuaalisia ja tämä ei ole älykästä. Oleellista on myös ”haistella” ulkoilman suhteellista kosteutta ja varsinkin silloin, kun lämpötila on lähellä 0°C, tällöin huoneistojen lämpötilaa tulisi nostaa, jottei synny kosteus-vaurioita. Tämä säästää kustannuksia toisaalla.

Lämmön-jakelu tulisi olla enemmän ohjelmoitavissa (teho-tiheyden säätely), tähän lisättynä lämpö-kapasiteetin realisointi (huone-kohtainen lämmitys / tilavuus), sekä hukkalämmön talteenotto. Huoneisto-kohtainen lämpötilan säätö älykkäämmillä termostaateilla.

Nämä muutamat yksinkertaiset esimerkit ja rakennusmateriaali-tekniikka yhdessä, säästävät jo oleellisesti energiaa.

Paikalliset Torium - voimalat ovat ratkaisu energian valtakunnallisella tasolla. Yksi tai muutama reaktori/ kaupunki.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset