arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hiilidioksidin vaikutus maapallon lämpenemiseen? Me emme tiedä!

  • Kasvien yhteyttäminen lisääntynyt => maaperä sitoo hiiltä ja vettä
    Kasvien yhteyttäminen lisääntynyt => maaperä sitoo hiiltä ja vettä

Maapallolla kolme viimeisintä vuotta ovat olleet lähihistorian lämpimimpiä. Nyt seuraavaksi planetaariset tekijät (auringonpilkkuminimi ja AMO-sykli) viilentävät maapalloa. Nähtäväksi jää peittoaako antropogeeninen vaikutus tämän luonnollisen viilenemistrendin.

Myös ryhdytään laajoihin toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen. Tunnustetaan vihdoin, että maaperä voisi sitoa kaiken sen hiilen, mikä nykyään kertyy ilmakehään, ja samalla turvattaisiin ruuantuotanto maailmalla. ”WMO:n mukaan vuosi oli säähän ja ilmastoon liittyvissä katastrofeissa mitattuna historian kallein Yhdysvalloille. ”Samalla trooppiset sykloonit, tulvat ja kuivuus hidastivat tai jopa kumosivat monien muiden maiden kehitysaskeleita”, Taalas lisää.” https://www.unric.org/fi/uutisarkisto/27937-maapallo-kohtaa-eksistentiaa... Maailma muuttuu nopealla vauhdilla, monet organisaatiot ja valtioiden päämiehet antavat kiihtyvällä tahdilla lausuntoja ilmastonmuutoksesta. Me tiedämme! Kysyttäessä johtavalta NASA:n ilmastontutkijalta hiilidioksidin vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tulevaisuudessa. Me Emme tiedä!

https://chicago.suntimes.com/news/climate-change-hurricanes-flawed-argum... Bjorn Lomborg is president of the Copenhagen Consensus Center. In 2004, he was named one of the world’s “100 Most Influential People” by Time Magazine. ”If the United States were to fulfill its Paris climate accord promises, it would spend hundreds of billions every year. By the end of the century, this would cost some $10 trillion to $15 trillion. Nonetheless, my peer-reviewed research shows this will reduce temperatures by less than one-tenth of one degree Fahrenheit ”. (1 °F = 5⁄9 °C ). ”Jos Yhdysvallat täyttäisi Pariisin ilmastosopimuksen lupaukset, se kuluttaisi satoja miljardeja vuosittain. Vuosisadan loppuun mennessä tämä maksaisi noin 10 biljoonasta ( biljoona = 1 000 000 000 000) dollarista 15 biljoonaan dollariin. Kuitenkin minun vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että tämä vähentää lämpötiloja alle kymmenesosan yhden Fahrenheit-asteesta.” ”We really have to ask ourselves: do we want to focus on very expensive climate policies that will take forever and do almost no help, or do we want to spend smartly on cheap infrastructure and regulation fixes that will reduce human suffering nearly immediately?” ”Meidän on itse asiassa kysyttävä itseltämme: haluammeko keskittyä erittäin kalliiseen ilmastopolitiikkaan, joka kestää ikuisesti eikä anna mitään apua vai haluaisimmeko kuluttaa älykkäästi halpaan infrastruktuuriin ja sääntelykorjauksiin, jotka vähentävät ihmiskunnan kärsimyksiä lähes välittömästi?” ”Tiedämme, että olemme lisänneet kasvihuonekaasuja ja tiedämme, että lämpötila on noussut. Mutta mitä viime aikoina on tapahtunut, ei välttämättä ennusta mitä tulee tapahtumaan, koska jotkut muutokset kestävät hyvin pitkään. Mitä tulee ilmastoon pitkällä aikavälillä, ei ole kovin suuntaa antavaa se, mitä nyt tapahtuu.” 

Adaptation to the Environment – What’s the Big Deal?! conventional scenarios: adaptation by migration Adapting to Climate Change! The ability of soils to sequester carbon is a win-win strategy for farmers, people and for climate change and it is time we stopped ignoring these at the policy levels. http://www.thehindu.com/opinion/op-ed/a-new-weapon-in-the-carbon-fight/a... Sujatha Byravan is a scientist who studies science, technology and development policy

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ihan näin kansakoulun luonnonopin pohjalta:
"Maa oli autio ja tyhjä..." Maan ilmakehässä oli aluksi vain typpeä ja hiilidioksidia. Vasta kun tuli kasveja, ne ottivat ilmasta hiilidioksidia ja auringon valon avulla kasvoivat ja vapauttivat ilmaan happea. Kasvimassan kasvaessa ilman happipitoisuus kasvoi. Valtavat määrät kasvimassaa eli hiiltä hautautui maahan, muodostui fossiiliset polttoaineet. Eikö niin?

Kun ihminen kaivaa jemmassa olevan hiilen ja polttaa sen, silloin vapautuu ilmakehään vastaava määrä hiilidioksidia. Jos onnistumme polttamaan kaiken maassa olevan hiilen, silloin happi on loppunut ja vastaavasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on sama kuin alussa. Onko päättelyni oikea?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Fossiilisen polttoaineen hiili palautuu ilmakehään => nostaa ilmakehän hiilidioksidi -pitoisuutta ja laskee happipitoisuutta.

Happea ilmakehässä on 21 % ja se on hieman laskenut, mutta ei sanottavasti.

Happea on ollut huomattavasti enemmän ilmakehässä, kuten myös hiilidioksidia. Tämä nykyinen taso on ollut suhteellisen vakaa. No nyt sitten hiilidioksidin osalta on sen nousutrendin suhteen huolestuttu.

Hiilidioksidi lisää kasvien yhteyttämistä, ja lisääntynyt yhteyttäminen tuottaa happea, toistaiseksi ei siis ole mitään vaaraa hapen loppumisen suhteen. Hiilidioksidikaan ei nouse polttamisen suhteessa ilmakehässä vaan ilmaston lämpenemisen suhteessa.

Polttamisesta on siis ollut hyötyä ihmiskunnalle. Nyt kun ilmastonmuutoksen riskit kasvavat, pitäisi polttamista hillitä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no luonnossa jaetaan kasvit c3 ja c4 ja CAM -kasveihin ja kasvit kyllä sitovat hiiltä co2 ilmasta, mutta siinä pitää tarkastella yhteyttämistehokkuutta. Jotta tehokkuus voimistusi, niin kasvi tarvitsee myös ravinteita, jos ravinteita on liian vähän, yhteyttämistehokkuus heikkenee . Valoa tarvitaan myös ja lämpöä ja vettä. Alhaisissa lämpötiloissa kasvin teho yhteyttää on huono ja sitten kasvit voivat tehä sillai,että keräävät lehtiin yhteyttämistuotteet ja silloin jos kasvi ei jaksa tai osaa käyttää paljon yhteyttämistuotteita, niin kasvi varastoi niitä lehtiin ja silloin taas yhteyttämistehokkuus voi heiketäkin. Hiili co2 on lannoite kasveille. Ihminen voi sitä hiiltä jemmasta kyllä kaivaa, mutta samalla sitä sidotaan maahan takasi ja mereen, kierto on olemassa .Maa, vesi , ilma--kierto.C4 kasvit tarttee vähemmän vettä ja hiiltä co2 kuin c3 kasvit.Kasvit siis tarttevat yli nollan lämpötilaa , osa kasveista sillai, mutta osalle pitää olla enemmän lämpö jotta yhteyttäminen syntyisi ja jos on kuivuutta, sekin voi sitten estää yhteyttämisen ja sillai sitten kasvi ei otakaan ilmasta hiiltä co2

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä noista asioista aletaan tietämään. Kasveilla on myös kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin, jotkut kasvit kestävät paremmin kuivuutta, maksalehdet yms.

Maaperän humusta tarvitaan sen veden varastoimiseen, maaperän hiilellä on monta tehtävää, se muokkaa myös maaperän ravinteita kasville käyttökelpoiseen muotoon.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Aivan. No jos ajatellaa , että ihminen kaivaa kaikki kivihiilivarat ja öljy ja maakaasu ja turve, niin sittenkö hiili co2 olisi kaikki vapautunut ilmaan vai? Hiiltä on kuitenkin maan sedimenteissä eli nekin pitäs sitten kaivaa esiin ja käyttää. Fossiiliset polttoaineet ovat vain osa hiili varastoista, jotain tuhannesosaa vain .Suurimmat hiili varastot ovat maankuoren sedimenteissä. Hiiltä tulee ilmaan kun maanpinta rapautuu ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmaan hiili co2 ja tulivuoret.Mutta ilmakehään tuleva hiili on peräisin suurimmaksi osaksi eläinten hegityksestä ja hajottajista. Näin ainakin prof Ilkka Hanski on kertonut

No jos ajatellaan maan alkua eli jos ei ollut happea ilmassa, niin miten silloin oisi kaava c+o2 =Co2, koska hiilidioksidi tarkottaa että on hiiltä ja sitten happea ja siitä tulee hiilidioksidi eli maan alussa on ollut maankuoressa hiiltä ja kun kasvit alko kehittymää vedessä viherlevistä ja syanobakteerit alko yhteyttämään ja kasvit tuli maalle vedestä viherlevistä niin sitten vasta synty happea ja happi sitten yhty hiileen ja tuli co2, mutta syanobakteerit ja maalle tulevat kasvit osasivat yhteyttää ja sehän tarkoittaisi että oisi ilmassa ollut sillon hiiltä co2 eli hiili on jossain vaiheessa yhdistynyt happeen joko maassa tai ilmassa, mutta vettä oli ja vesi taas on h2o ja vesi haihtuu ilmaan ja tulee kaasu

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Auringonpilkkuminimin/maksimin vaikutus ilmastoon ei ole koskaan tullut mieleeni. Harrasteeni vuoksi tiedän auringon syklien vaikutuksesta radioliikenteeseen jotakin, mutta vaikutus maapallon lämpötilaan on minulle uutta.

En ole mitenkään aktiivisesti seurannut ilmastokeskustelua, mutta pintapuolisena arviona sanoisin että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Pieni ei ole kuitenkaan se joukko joka tienaa leipänsä tilastoidessaan tapahtumia ja vetäessään niistä omia johtopäätöksiään.

Näyttää siltä, että päästöjen pienentämiseksi on valittu kulutuksen vähentämisen tie, jota hoidetaan ihmisten ostovoimaa leikkaamalla. EU on muistaakseni asettanut parin prosentin luokkaa olevan kuristustavoitteen, mutta en muista millä aikajaksolla se tulisi toteuttaa. Jatkossa leikkauksia tulisi sitten varmaan lisää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aivan oikea arvio tilanteesta, ja kiristystoimia jatketaan askel kerrallaan.

Tämä olisi kuin köyden vetämistä tietämättä mitä köyden päässä odottaa.

Daltons minimum on esimerkki siitä kun SSN on alhaalla. https://daltonsminima.files.wordpress.com/2010/07/...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kiitos valaisevasta taulukosta. Syklien välilläkin näyttää olevan suuria eroja, mikä sinänsä ei ole yllätys koska radioliikenteessäkään ei auringonpilkkumaksimi aina tuota samanlaisia "suklaakelejä".

Voimakkaimmillaan aurinkomyrskyt voivat tv- ja radiohäiriöiden lisäksi katkoa sähköjä, mutta tämä menee jo vähän ohi aiheesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Kiitos itsellesi! Nämä olisivat mielenkiintoisia asioita, nytkin on nähty syksyn ja talven mittaan voimakkaita revontulia ihan eteläosissa Suomea myöten.

Maan magneettikentälläkin on vaikutusta siihen miten aurinkomyrskyt pääsevät vaikuttamaan.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

En väitä tietäväni mihin suuntaan ilmasto menee, mutta eikö meillä ole joka tapauksessa edessä siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja öljypohjaisista tuotteista, jotka loppuvat ja joista on haittaa esim. muovit? Ilmastohuoli vain nopeuttaa tätä vääjäämätöntä kehitystä, josta seuraava biotalousbuumi on meille metsätalousmaana suuri mahdolllisuus. Jos sitten alkaakin ilmaston viileneminen, on hyvä olla fossiilisia varastoja, joita poltella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, ihan hyvin voidaan öljyä yms. varastoida tulevaa käyttöä varten, varalle.

USA:ssa on paniikissa suunniteltu jopa puun varastointia neljän metrin syvyyteen ja syvemmälle. Siihen ei kai tarvitse nyt mennä.

Puusta voidaan tehdä pitkäikäisiä tuotteita ja voidaan korvata muovia. Kyllä tätä olisi voitu tehdä jo aikaisemminkin, mutta kannattavuuslaskelmat eivät mahdollistaneet tällaista kehitystä.

Langatkin voidaan tehdä puukuidusta, itselläni on bambusta valmistetut sukat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Sen me tiedämme varmuudella, että hiilen ja se oksidien sekä muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä, säätelevät maapallon keskilämpötilaa, joka nykyisellään on n. +15°C.

Jos kasvihuonekaasuja ei olisi, maapallon keskilämpötila olisi n. -18°C, eli sama kuin pakastimessa.

Maapallo on valtava hiili ja metaani varasto. Vain järkevällä toiminnalla, hiili-tase on saavutettavissa.

Auringon aktiviteetilla ei sinänsä ole merkitystä, ellei säteilyn taso alene dramaattisesti. Auringon säteily lämmittää tai jäähdyttää koko ilmakehän läpi.

Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus näkyy alimmassa ilmakehässä, kun taas ylin ilmakehä on jäähtymässä (tutkinnan alla). Tämä on yksi selkeä todiste ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Fossiiliset polttoaineet jäävät pian historiaan ja luonnollinen varastointi ts. niiden jättäminen rauhaan maan kuoren uumeniin on hyvä asia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyllä aurinkon aktiviteetti on kaikkein tärkein, koska 99,97 % maapallon energiasta tulee auringosta. Tosin on toinenkin tekijä eli aurinkokuntamme kierto galaksimme ympäri, joka kestää 225 000 vuotta. Aina kun aurinkokuntamme osuu linnunradan haarakkeeseen, täällä on ollut jääkausi. Syynä on kosmisen säteilyn voimakas kasvu, joka lisää pilvisyyttä ja se laskee lämpötilaa.

Lämpötilan muutokset 1600-luvulta tähän päivään korreloivat oikein hyvin auringon säteilyvomakkuuden kanssa. Auringon vaikutus viimeisen sadan vuoden lämpötilan nousuun on n. 70 % ja loput johtuu kasvihuonekaasuista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli sään määritelmään kuuluu, että sää saa voimansa auringon energiasta ja kun lukee sään määritelmää, niin ei se ihminen yksin vaikuta säähän ja säähän on paikallinen jossain alueessa ja ilmasto on ikäänkuin talo jonka sisässä on sää vai? Kasvit kyllä yhteyttää mutta siinä on kyse yhteyttämistehokkuudesta

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Toki auringon energia vaikuttaa, se on selviö ja vähintään yhtä tärkeää on se, kuinka paljon siitä energiasta säteilee avaruuteen ja kuinka paljon siitä energiasta säteilee maahan. Kasvihuoneilmiö säätelee tätä tasapainoa (Stefan-Bolzmann law).

Prosentuaaliset arviot auringon ja kasvihuonekaasujen vaikutuksista vaihtelevat riippuen siitä, mikä on auringon aktiivisuus ja mitkä ovat kasvihuonekaasujen pitoisuudet.

Se mitä tulee aurinkokuntamme sijaintiin linnunradassamme, -joka on sauvaspiraali-galaksi, sijaintimme ei osu sauvaspiraalin haarakkeisiin siitä syystä, koska aurinkokuntamme ei kykene liikkumaan galaksimme halkaisijan suunnassa ja toisaalta, spiraalien välinen avaruus pitää spiraalit erillään. Tämä taas puolestaan johtuu galaksimme kiertoliikkeestä ja laajentuvasta avaruudesta. Kosminen taustasäteily on päinvastoin pysynyt keskimäärin vakiona.

Sijaintimme on siis spiraalissa, ei niiden välissä ja kierto galaksimme ympäri kestää n. 250 000 000 vuotta.

Kyllä jaakaudet ovat syntyneet primääristi maapallon akseli-kallistuskulmien ja auringon ympäri menevän kierron muutoksissa, maan mantereiden liikkuessa, sekä merivirtojen ja ilmaston muuttuessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jääkausi liittyy akselikulmien liikkeisiin, koska jääkausi on sijainnut täällä Euroopan puolella, eikä Amerikan mantereen puolella.

Onhan se tietenkin mahdollista, että nykyinen Golf virta on kääntynyt ja kosmiset säteet ovat olleet luomassa pilvipeitteen. Svensmark toi viime joulukuussa asian kosmisista säteistä tutkimuksessaan uudelleen esille.
Recent satellite observations have further revealed a correlation between cosmic ray flux and low cloud top temperature. https://link.springer.com/article/10.1023/A:102672...

https://www.nature.com/articles/s41467-017-02082-2

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Svensmarkin hypoteesi tuo esille sen seikan, että sijaintimme galaksissa mahdollistaa kosmisten säteilyn vaihtelun siinä laajuudessa, että se vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta ilmastoon.

On astronomical timescales, as the solar system moves through spiral-arms and inter-arm regions of the Galaxy, changes in the cosmic ray flux can be much larger18,19,20. Inter-arm regions can have half the present day cosmic ray flux, whereas spiral arm regions should have at least 1.5 times the present day flux. This should correspond to a ~10% change in aerosol growth rate, between arm and inter-arm regions. Finally, if a near-Earth supernova occurs, as may have happened between 2 and 3 million years ago39, the ionization can increase 100 to 1000 fold depending on its distance to Earth and time since event. Figure 1b shows that the aerosol growth rate in this case increases by more than 50%. Such large changes should have profound impact on CCN concentrations, the formation of clouds and ultimately climate. https://www.nature.com/articles/s41467-017-02082-2

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kosmisen taustasäteilyn vaikutus pilvien muodostumiseen on toistaiseksi hypoteesi. Olen käsitellyt aihetta alla olevassa blogissa:

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233...

Toisaalta, Swensmarkin hypoteesi on kyllä mielenkiintoinen. Aurinkokuntamme liikkuminen galaksimme halkaisijan suunnassa ja horisontaali-tasossa on mahdollinen vain silloin, jos galaksimme muodostaa gravitaatioaaltoja (todennäköistä) sen keskustan säteestä ulospäin, jolloin aurinkokuntamme ”vaeltaisi” aaltojen harjalta - laaksoihin. Kosminen taustasäteily galaksimme läpi on kuitenkin pallomainen kolmessa dimensiossa, jossa neljäs dimensio on aika.

Kosminen taustasäteily vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin galaksimme halkaisijan (läpimitta) suunnassa, ei niinkään sen horisontaali-tasossa. Toisaalta, aurinko-kuntamme kiertyminen galaksimme ympäri kestää n. 250 miljoonaa vuotta / kierros. Tänä aikana aurinkokuntamme on saattanut käydä aallon harjalta - laaksoon ja aallon harjalle, jolloin galaksimme massa-tiheyden muutokset ovat saaneet aikaan kosmisen taustasäteilyn amplitudi-muutoksia (aalto / kierros).

Aika-skaala on hyvin pitkä ja missä sijaintimme galaksissamme on juuri nyt, jotta kykenisimme määrittelemään kosmisen taustasäteilyn vaikutuksen pilvien muodostumiseen ja ilmaston viilenemiseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset