arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Ilmasto muuttuu - voi kauhiaa...

  • "Poliitikot ovat jo hyvin tietoisia siitä, että ilmastonmuutosta pitää torjua."
    "Poliitikot ovat jo hyvin tietoisia siitä, että ilmastonmuutosta pitää torjua."

Ei ole mitään yleisesti hyväksyttyä keinoa torjua ilmastonmuutosta, siispä siihen pitää sopeutua. Sopeutustoimet saattavat kuitenkin hyvin nopeasti tuoda tulosta, jota kuitenkaan tuulivoimaloilla ei voida saavuttaa. Suuren mittakaavan metsänistutuksilla voidaan sen sijaan lisätä sademääriä ja torjua ilmastonmuutosta. Kts. linkit!

Tässä käytetään globaalia ilmastomallia, joka tuottaa prosessiin pohjautuvan demonstraation, jossa sovelletaan menestyksekkään puolikuivan alueen metsityksestä (2000 ha, ~ 300 mm keskimääräinen vuotuinen sademäärä) mitattuja ominaisuuksia suurilla alueilla (~ 200 miljoonaa hehtaaria) Sahelissa ja Pohjois-Australiassa, johtaen alueellisten matalatasoisten suihkuvirtausten heikentymiseen ja siirtymiseen, lisäten kosteutta ja sademääriä (+0,8 ± 0,1 mm d-1 Sahelin kohdalla ja +0,4 ± 0,1 mm d-1 Pohjois-Australiassa), mikä vaikuttaa alueisiin, jotka ovat suurempia kuin alkuperäiset metsitysalueet. Nämä vaikutukset liittyvät lisääntyvään juurtumiseen, pinnan karheuteen ja vähentyneeseen albedoon. Tämä johtaa voimakkaaseen haihduttamiseen, pinnan jäähtymiseen ja leveyspiirien osalta lämpötilagradienttien muutokseen. Tällaisen laajamittaisen puolikuivan alueen metsityksessä hiilensidonnan arvioidaan olevan noin 10 prosenttia maan biosfäärin maailmanlaajuisista hiilinieluista ja peittoavan minkä tahansa biogeofysikaalisen lämmitysvaikutuksen noin 6 vuoden kuluessa.


 

Metsäsektorin strategioissa ja ohjeistuksissa Suomi nähdään ilmastonmuutoksen nettohyötyjänä puuston lisääntyvän kasvun vuoksi (Maa- ja metsätalousministeriö 2014; Valtioneuvosto 2015). Toisaalta laaja tutkimuksellinen pohja metsien käsittelyn ja eri ilmastotekijöiden kokonaisvaikutuksista puuttuu edelleen (Seppälä ym. 2015). Monimuotoisuuden turvaamista osana ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen hillintää ei ole tarkasteltu juuri lainkaan strategia- tai suositustasolla (luku 3). Monet metsänhoitosuosituksissa (esimerkiksi Päivinen ym. 2011; Äijälä ym. 2014) esitellyt monimuotoisuutta turvaat keinot ja uudentyyppiset metsänhoitomenetelmät, kuten jatkuva kasvatus (metsälain eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus), voivat merkittävästi hyödyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Monimuotoisuuden turvaamisen ja metsänhoidon yhteistarkastelu voisi tuoda monia synergiahyötyjä metsä- ja ympäristösektoreille. Ilmastonmuutoksen hiili- ja vesistövaikutuksiin ei ehkä vielä osata kiinnittää riittävästi huomiota käytännön metsänhoidon ohjeistuksessa. Etenkin monimuotoisuustoimien vuoksi lisääntyvän maaperähiilen kautta saatavia hyötyjä voitaisiin korostaa enemmän. Monimuotoisuuden turvaaminen tulisi ottaa Suomen ilmastopaneelissa yhdeksi tarkasteltavaksi teemaksi, josta olisi tarkoituksenmukaista tehdä erillinen yhteenveto.

Vaikka Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän ja sademäärien kasvavan, epävarmuus ilmastonmuutoksen suhteen on olemassa. Hiilellä on joku pieni vaikutus lämpenemiseen, IPCC:n käyttämät ilmastomallit pohjautuvat laskennalliseen malliin, jonka pohjalta löytyy oletus, että teollistumisen jälkeinen lämpötilannousu olisi ihmisestä johtuvaa ja niin ollen ilmakehän hiilidioksidi -pitoisuuden lisäyksestä johtuvaa. ”Radiative Forcing Update: reference to the equations used to derive the 4 watts/sq m radiative forcing by doubling the amount of CO2 in the atmosphere.

rf = f * ln([CO2]/[CO2]prein)/ln(2) in watts/m ** 2

It would appear that in order to derive the factor f the IPCC assume that all of the 0.6 degrees warming apparently seen since the industrial revoluton is due to CO2 and thereby derive the constant AF = 5.35 ln(C/Co)

Then we get simply 5.35*ln(2) = 3.7 watts/sq m for the radiative forcing of doubling CO2!”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Ilmaston lämpeneminen on tämän vuosisadan suurin pluffi.

Edellisellä vuosisadalla rotuoppi, joka ei välttämättä ollut pluffi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, on ne aika hataralla pohjalla ne väitetyt ilmaston lämpenemisen syyt.

Nyt jo kuitenkin tiedetään, että toipuminen pikkujääkaudesta on ollut nostamassa lämpötiloja. Kuinka paljon?

Aatullako jäi homma kesken...

Pekka Iiskonmaki

#2
Lähinnä olen seurannut Afrikan kehitystä.

Kokemuksia on Angolasta, Gambiasta ja Senegalista.

Jotkin osa-alueet toimivat yllättävänkin hyvin, mutta kokonaisuus tökkii.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #4

Kyllä kai siellä pitäisi istuttaa ihmisiä koulun penkille. Länsimaista ei kyllä oppia voi viedä, oppivat lähinnä korruption koukerot sujuvasti.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

"Ilmaston lämpeneminen on tämän vuosisadan suurin pluffi."

Ja kaikkien aikojen kallein...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomi rutistetaan luonnonvaroista köyhyyteen, korruptoituneen omaetu poliitikkojen toimesta. Näitä huuhaan hyväksi tehtyjä lakeja ja hyvin onnistuvaa huijaus/petos bisnesten sujuvoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä on tehty jo vuosikausia. Korkeassa asemassa olevat viranomaiset ja tuomarit ovat hankkeiden asiantuntijoita, monessa hankkeessa yhteistä on ollut sen vetäjä ministerin arvonimen ansiostaan saanut arvostettu Lauri Tarasti. Tarasti ei ole saanut rauhoittua eläkkeelle, vaikka ikää on lähes 80 vuotta. Näyttää siltä että valta ja raha sekoittuvat harkintavaltaan. Siitä on seurannut toimivaltavirheitä, se on sitä harkintavallan väärinkäyttöä. Tarastia ohjaa joukko manipuloituja viranomaisia. Siitä on pahoja epäonnistumisia esimerkkeinä, ja ne tulevat Suomelle kalliiksi.

Ympäristöennakkoluulojen retorinen edistäminen on kurjaa populismia, josta sitten köyhät saavat eniten kärsiä, näin se on Suomessa ja muuallakin maailmassa. Kotitaloudet maksavat sähköveron korotuksessa tuulivoimatuet, eikä ilmastoon tule muuta kuin haittavaikutuksia lisää. Poliitikot julistavat kuin mieltä vailla ilmastonmuutoksen hyväksi toimia joilla loppujen lopuksi on pelkästään haittavaikutuksia. Missä on rahavalta vallan päällä, siellä on poliitikko mieltä vailla, - näyttää pahalta.

Vertaa esim. syöttötariffi/tuulivoima, lupa/kaavoitus päätösten sujuvoittaminen, hallinto-oikeuksien maksuja tuplattu, ja viimeinen niitti tuli kansalaisen estämisestä osallistua väärinkäytöksien paljastamiseen, tarkoituksena on säätää asetus valituksen tekemisen luvanvaraisuudesta. Vielä sekin on mainittu ettei asiantuntija viranomainen saa tehdä valitusta toisen viranomaisen töppäyksestä. Näiden raapaisujen perusteella pitää ihmetellä mitä helvettiä on suomalaisen edun mukaiselle politiikalle tapahtumassa jos tämä peli saa jatkua.

http://pitkaranta.blogspot.fi/2016/03/energiapolii...
Kannattaa lukea niin saa hyvän käsityksen esim. poliitikkojen tuulivoima töppäyksestä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ilmastonmuutoksella rahaa. Rahantulohan kasvaa kun ilmastonmuutos lisääntyy ja tuulisuus lisääntyy ilmastonmuutoksen lisääntyessä?

On siis ilmastoluupista kyse, itse itseään ruokkivasta systeemistä.

Ajan myötä tuulisuuden luulisi laantuvan kun napa-alueiden lämpötilaerot muihin leveyspiireihin nähden tasoittuvat. Siihen mennessä on jo tariffit kerätty talteen, mikään ei ole ikuista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kun ilmasto lämpenee, niin Suomessa tuulee enemmän talvella. Varautukaamme tähän rakentamalla lisää tuulimyllyjä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuota tuulisuuden kasvua käsiteltiin viimeisimmässä metsälehdessä, vähän toisesta näkökulmasta.

Tuulisuuden kasvu nähdään riskinä metsänhoidolle.

Tuulivoimalat nyt pysyvät pystyssä ja jauhavat omistajilleen tukieuroja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Maailmanloppu on mukava mielikuva. Ihminen on pohjimmiltaan kollektiivitietoisuutta varjeleva sosiaalinen olento, eikä mikään omaa niin vahvoja yhdistäviä voimia kuin ajatus kaikkia koskevasta maailmanlopusta.

Se mielikuva on ollut mukana ihmisen kulttuurievoluutiossa alusta alkaen. Eskatologiat ovat kaikkien uskontojen olemuksellinen osa. Tietoisuus tuonpuolisesta on olemuksellisesti kollektiivista vahvistautumista.

Eurooppalainen ihminen eli tuhat vuotta, toistan: tuhat vuotta -- läpi koko niin sanotun keskiajan -- kokien totuudeksi sen, että maailma hänen ympärillään muodostui "Jumalan tahdosta". Kaikki selittäminen oli olemuksellisesti reduktiota -- palautettiin ongelmat raamatuntulkinnalliseen yhteyteen.

On väärä käsitys, etteivätkö lajityypilliset ja koko kulttuurievoluution pohjalla olevat voimat edelleen määräisi tietoisuuttamme -- ja niin sanottua tietoamme. Myös tieteellisessä selittämisessä vaikuttaa sisäänrakentuneena teologisen selittämisen perinne. Kollektiivitietoisuuden olemuksellinen rooli tulee näkyviin esimerkiksi siinä, erttä koemme selitykset sitä totuudellisempina mitä suuremman ilmiöjoukon ne sulkevat piiriinsä.

Ei oikein ole mahdollista, että meille ominaiset tajunnalliset syvätekijät ohjautuisivat johonkin muuhun kuin mahdollisimman "yleiskatsaukselliseen" (Wittgenstein) selittämiseen. Maailmanloppu on tavallaan tiedolliseen ajatteluumme sisäänrakennettu.

Ja ympäristöajattelussa tuo maailmanlopun mielikuvien rooli on ollut keskeinen ihan Rachel Carsonin kirjasta lähtien. Jos maailmanlopun mielikuvien metamorfoosi järjestetään ketjuksi, jokin mielikuvien muuttumista ohjannut tekijä sijoittuu siihen, että maailmanloppu on hakeutunut kohti sellaista mallia, jossa selittämisen resurssit eivät riitä maailmanlopun kumoamiseen.

Ilmastomuutos on mallien monimutkaisuudesta ja parametrien loputtomuudesta johtuen siis ihanteellinen maailmanlopun kulissi.

Voi olla että maailmanlopun ennustaminen on vuosisadan bluffi. Toisaalta esimerkiksi numeeristunut rahatalous on koko eurooppalaista uutta aikaa koskien paljon massiivisempi, ajatteluamme totaalisesti suggeroinut bluffi.

Kuten keskiajan ihminen koki maailman ympärillään muodostuvan "Jumalan tahdosta", samoin me nykyihmiset koemme maailman ympärillämme muodostuvan "taloudellisista realiteeteista".

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, finanssiala kärsii bluffeista. Siellä mekanismit toimivat, päästetään ilmat pihalle ja kuplat puhkeavat, jolloin jäljelle jäänyt reaalitalous saa kannettavakseen tappiot virtuaalisesta pelistä. Toipumiseen menee jokin aika, mutta aina niistä toivutaan ja kuplan kasvattaminen saa alkaa.

Ilmastonmuutostutkimus on ehkä hakenut oppia monelta tieteenalalta, monimutkaisuudessaan se perustuu kuitenkin yhteen hyvin yksinkertaiseen väitteeseen, ihminen on lisännyt CO2:ta ilmakehään viimeisen sadan vuoden aikana ja on syypää ilmaston lämpenemiseen.

IPCC perustettiin tämän asian ympärille, jonka uskottavuus ja olemassaolo perustuu siis tämän ihmisestä johtuvan ilmaston lämpenemis -hypoteesin oikeellisuuteen.

Hiilidioksidia me kaikki hengitämme ulos ja auton päästöt siihen päälle, fossiiliset ym. Onhan se ihminen syyllinen.

Mikä lääkkeeksi, poistetaan hiilidioksidi ilmakehästä esiteolliselle asteelle. Palataan esiteolliselle asteelle, kehitetään uusiutuvaa energiaa, hiiletöntä teknologiaa...

Hiiletön teknologia on tuloillaan, fuusio, mutta paljon on kerättävä rahaa sitä ennen, hiiliveroja yms.

Ehkä tälle ilmastosadulle löytyykin vielä onnellinen loppu, kuka tietää.

Fuusio on on ollut aina sen viiden kymmenen vuoden päässä, viime aikoina on tapahtunut edistystä, esim. Saksassa. https://en.m.wikipedia.org/wiki/University_of_Grei...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maapallolta on paikallistettu satoja ja jopa tuhansia vuosia sitten olleita kulttuureja, jotka ovat keinotekoisesti metsittäneet suhteellisen suuria alueita ja siten saaneet aikaan kuivan ilmaston muuttumisen kosteammaksi.

Portugalissa paloi hiljaittain laajoja metsiköitä, jotka on istutettu 1000 vuotta sitten paikallisilmaston parantamiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, on näitä istutuksia tapahtunut muuallakin, Skotlannissa on laajoja alueita istutettu metsälle, tosin en tiedä mistä syystä ja osin istutukset ovat epäonnistuneet, valitut puut ovat liian nopeakasvuisia ja oksaisia, ilmeisesti mäntyjä.

Olisi pitänyt hankkia alkuperäisiä puun taimia.

Kyllä Euroopan maissa on metsiä, vähä jokaisessa maassa, Portugalissakin, ja ovat tosiaankin istutettuja metsiköitä.

Nyt pitäisi niitä puita saada kasvamaan myöskin kaupungeissa enemmän, viihtyvät hyvin kaupunkien runsaammassa ilmakehän hiilidioksidissa ja lämmössä. Kaupungit tulisivat puiden myötä viileämmiksi ja mikroilmastoltaan suotuisammaksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Myhre & kumppanien kaava on

RF = k * ln(C/280) ja jossa k= 5,35. Tuo kaava antaa ilmastoherkkyyden arvoksi (CO2 = 560 ppm) 1,85 astetta. Olen tietääkseni ainut, joka on toistanut tuon tutkimuksen tuloksen, enkä saanut samaa tulosta, vaan kerroin k = 3,12. Se tarkoittaa, että ilmastoherkkyyden arvo = 2,16 W/m2 ja kun ilmastoherkkyysparametri on 0,27 eikä 0,5, niin ilmastoherkkyys on 0,6 astetta.

Tutkimuksessaan Myhre et kumpp. ovat käyttäneet ilmakehän lämpötila-, paine- ja kosteusprofiileina eurooppalaisen tutkimuslaitoksen dataa (the European Centre for Medium Range Weather Forecasts). Nuo tiedot eivät ole julkisesti saatavilla. Emme tiedä heidän ilmakehämallinsa vesipitoisuutta, joka on ratkaiseva laskuissa. Heidän paperistaan ei myöskään löydy minkäänlaista validiointia tuloksille. Silti heidän yhtälönsä on se, johon perustuu IPPC:n ja tietokonemallien tulokset.

Omasta julkaisustani löytyvät kaikki nuo puuttuvat elementit ja kuka tahansa voi toistaa laskelmani. Jostain syystä kukaan ei ole ilmoittanut laskeneensa. Tieteen laaduntarkastus on IPCC:hen asti perustunut alan muiden tutkijoiden tekemiin vastaaviini tutkimuksiin ja laskelmiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuohon vois sanoa, että ilmankos ne ilmastomallien ennusteet ovat käyneet kuumina.

Kuitenkaan tuota kerrointa (5,35) ei ole muutettu, sitä on kyllä aikaisemmin rukattu kerran, mutta ei enää.

Viime aikoina on väitetty ilmastomallien osalta lämpötilaennusteiden jopa pitäneen paikkaansa, yllättävän hyvin, sanotaan. UAH:n satellitti -mittaukset näyttävät ainakin alailmakehän osalta 2000-luvulla lämpenemättömyyttä. Meristäkö lämpenemistä olisi saatu?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ihmisille on syötetty niin kauan IPCC:n lämpenemismallia, että sitä pidetään lähtökohtaisesti oikeana. IPCC:n malli lähtee siitä, että lämpeneminen johtuu vain CO2-pitoisuuden kasvusta. Sen vuoksi tämä malli ei voi mitenkään selittää 2000-luvun lämpötilapaussia.

Asia muuttuu kokonaan toiseksi, kun tarkastellaan asiaa siinä valossa, että lämpötilanmuutos johtuu pääsääntöisesti auringosta (70 %). Kun auringon aktiivisuus on tasaantunut ja lähtenyt itse asiassa laskuun, niin lämpötila ei nouse, koska hiilidioksidin vaikutus on vain kolmasosa siitä, mitä IPCC laskee. Mukana on toinenkin kosminen voima, joka selittää 60 vuoden syklissä tapahtuvat lämpötilapiikit (1940, 2000).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, AMO-syklin lämmin vaihe osuu siihen tilanteeseen kun Jupiter ja Saturnus ovat kiertoradoillaan suhteellisen lähellä aurinkoa ja maata. "The 60-year cycle is particularly easy to observe in significant surface temperature maxima that occurred in 1880-1881, 1940-1941, and 2000-2001. These momentarily warmer periods coincided with times when orbital positions of Jupiter and Saturn were relatively close to the Sun and Earth." https://www.forbes.com/sites/larrybell/2012/01/10/...

"A 60-year modulation cycle also corresponds with warming/cooling induced in the ocean surface which appears to correlate with the frequency of major Atlantic hurricanes, and is seen in the sea level rise since 1700 as well as in numerous ocean and terrestrial records dating back centuries."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset