arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Suomesta uusiutuvaa energiaa

  • Dave Keeling/California Polytechnic State University/
    Dave Keeling/California Polytechnic State University/
  • 40 % kosteus hakkeessa lämmittää enemmän kuin kuiva hake
    40 % kosteus hakkeessa lämmittää enemmän kuin kuiva hake
  • Pohjanmaalla nukutaan tuulivoimatuotannon tahdissa, kts. linkki! http://santavuori.blogspot.fi/2018/01/nukuitko-hyvin.html
    Pohjanmaalla nukutaan tuulivoimatuotannon tahdissa, kts. linkki! http://santavuori.blogspot.fi/2018/01/nukuitko-hyvin.html

Suomessa jokaista ehdotusta puun- ja turpeenkäytön suhteen punnitaan tarkkaan. Vaikka Suomella on puussa ja turpeessa enemmän energiavaroja kuin Norjalla tai Pohjanmeren öljyssä, olemme itse rajoittamassa energiavarojemme hyödyntämistä. Sen sijaan tarjolla on ulkomailla valmistettuja tuulivoimaloita, joista saatavaa energiaa ei voida käyttää vielä järkevästi hyödyksi, epätasaisen tuotannon vuoksi.

 

Tuulivoimaloista aiheutuu lisäksi valtavia ympäristöhaittoja, todennäköisesti meluun ja stressiin sairastuu ihmisiä. Tutkimukset eläimillä osoittavat, että meluun liittyy haittoja, jotka muistuttavat stressisairauksia ihmisillä.

 

 

”It would be a stretch to say noise hurts birds' mental health — the animals have not been evaluated by an avian psychologist. But in a paper published Monday in the Proceedings of the National Academy of Sciences, Guralnick and his colleagues say there is a clear connection between noise pollution, abnormal levels of stress hormones, and lower survival rates. This is the first time that link has been established in a population of wild animals, they argue, and it should make us all think hard about what our ruckus is doing to the Earth.”

 

”Olisi liioiteltua sanoa, että melu häiritsee lintujen mielenterveyttä - lintujen psykologi ei ole arvioinut eläimiä. Kansallisen akatemian julkaisuissa, Guralnick ja hänen kollegoidensa mukaan, selkeät yhteydet meluhaittojen, epänormaalien stressihormonien ja alhaisempien eloonjäämisien välillä ovat selviä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun yhteys on luotu luonnonvaraisten eläinten populaatiolle, ja tämän pitäisi saada meidät kaikki ajattelemaan sitä, mitä meidän aiheuttama meteli tekee maapallolle.”

 

[Uskomatonta mutta totta! Nämä kolme faktaa haastavat arkijärjen

Tuore puu palaa kuivaa paremmin. Taikasienet saattavat auttaa masennukseen. Eläimet voivat olla inhimillisiä. Joskus totuus on tarua ihmeellisempi.

KOTIMAA 12.01.2018 06:00

TEKSTI SUSAN HEIKKINEN KUVITUS HANNU KYYRIÄINEN

 

IKKUNA oli pienen postikortin kokoinen. Sen takana, 900 asteen lämpötilassa, vuoden 2014 viimeisinä päivinä, Ylihärmän uudessa kaukolämpökattilassa tapahtui jotain merkillistä.

Miehet tungeksivat katsomaan yksi kerrallaan.

Pannun toimittanut polttotekniikka-asiantuntija Manu Puttonen ei ollut koskaan nähnyt sellaista liekkiä, haaveillut vain. Sitä palamista on vaikea kuvailla ihmiselle, jolla ei ole tulen tajua.

Täyteläisyys. Rauhallisuus.

Kun polttoaineena käytetty puuhake alkoi luovuttaa haihtuvia, palavia nesteitään, liekki paisui.

”Meteli muuttui voimaksi.”

Puttonen tiesi jo liekistä sen minkä mittarit myöhemmin vahvistaisivat.

Märässä puussa oli energiaa enemmän kuin kuivatussa. Tarpeeksi kuumassa se paloi puhtaasti ja kun polttokattilan savukaasuista vielä otettiin vesihöyryn lämpö takaisin ennen kuin se karkasi taivaalle, tuo energia saatiin myös talteen.]

 

 

[1. Tuore puu palaa kuivaa paremmin

VUONNA 2013 Kauhavan Kaukolämpö tilasi uudenlaisen, tuoreen puuaineksen polttoon räätälöidyn kattilan yhteen lämpölaitoksistaan. Oli havaittu, että kasoissa seisotetusta puusta ei saanut irti sitä lämpöenergiaa mitä sen olisi pitänyt sisältää. Erinomaista polttoainetta eli puun sisältämiä alkoholeja ja terpeenejä kirjaimellisesti haihtui taivaan tuuliin. Nyt Pohjanmaalla tuotetaan kaatotuoreesta puusta lämpöä jo neljällä kattilalla, ja Vaasan ja Helsingin yliopistot tutkivat tuloksia.

”Kymmenkunta polttokoetta on tähän mennessä tehty”, sanoo toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila. ”Tuoreesta puusta saadaan 10–20 prosenttia enemmän energiaa kuin kahdeksan kuukautta optimiolosuhteissa kuivatusta.” Kattilan lämpötilan on noustava yli 900 asteeseen ja jopa 40 prosenttia energiasta otetaan talteen hormistossa savukaasujen vesihöyrystä. Siksi tuoreen puun poltto ei ole järkevää kodeissa.

”En sano, että olisi mahdotonta kehittää tulisija, joka polttaisi kostean puun puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella, pohtii Tulikivi Oy:n tuotekehityspäällikkö Jari Sutinen. ”Mutta se ei olisi helppoa.”Ilmansyöttö ainakin olisi mietittävä uudelleen. Lasinen luukku olisi ehkä poistettava, mistä käyttäjät eivät ehkä pitäisi. Hormit olisi suunniteltava ottamaan talteen vesihöyryn kondensoitumislämpö.

Valmistajan olisi työlästä saada tulisijalle tyyppihyväksyntää. Niiden on läpäistävä eurooppalaiset päästötestit, joissa käytetään standardikuivaa puuta.

”Toisaalta tulisijan luonne yksinkertaisena lämpöä ja viihtyisyyttä luovana laitteena toimii esteenä. Paremmin tällainen ratkaisu voisi soveltua kotitalouden lämmityskattiloihin.”

Halkopinot eivät ole ihan pian häviämässä suomalaisesta maisemasta.] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/totuus-marka-puu-palaa-paremmin-kuin-kuiva-yha-useampi-itsestaanselvyys-paljastuu-luuloksi/?shared=1002787-ef47ed4d-4

 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.220682

 

[Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta pohdiskeli tiistaina Puhutaan metsästä -tapahtumassa sitä, pitäisikö Suomen puuvaroja säästää vai käyttää, jotta toiminta olisi kestävää hiilivarastojen näkökulmasta.

Hän korosti, että Suomen metsän säilyvät voimakkaana hiilinieluna vain, jos puuta hakataan ja tilalle tulee uusia, kasvavia puita, jotka käyttävät paljon hiilidioksidia. Hakkuiden lopettaminen olisi hänen mukaansa huono ratkaisu. Vanhassa puustossa kasvu hyytyy ja sen myötä myös hiilen sidonta.

Kauppi otti kantaa myös siihen, pitäisikö hiilenkierron näkökulmasta tavoitella vain pitkäikäisiä puutuotteita.

"Tukista vain osa voi päätyä pitkäikäisiin tuotteisiin. Myös kuitupuun hakkaaminen harvennushakkuissa on järkevää, koska sillä lailla saadaan kasvatettua järeää tukkia."

Hän muistutti, että yhdestä ja samasta puuerästä syntyy sekä pitkäikäisiä että lyhytikäisiä tuotteita ja lisäksi saadaan sähköä ja lämpöä.

”Jos kuitupakkaus korvaa muovipakkauksen, lyhytikäisyydestä ei ole vahinkoa.”]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pohjanmaalla nukutaan nykyään tuulivoimatuotannon tahdissa, kts. linkki! http://santavuori.blogspot.fi/2018/01/nukuitko-hyv...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Itse Ylihärmässä syntyneenä ja 1940-luvun siellä koulujani käyneenä olen pannut merkille, miten siellä kekseliäisyys ja yrittäjyys silloinkin kukoistivat.

Puun poltto ja sen käyttömuodot ja ominaisuudet ovat monella tavalla jääneet mieleen, aina risuista suomailta kaivettuihin juuriin saakka.

En yhtään ihmettele esittämiäsi uusia innovaatioita puun poltosta saatavan energian paremmasta hyödyntämisestä. Eri puuaineksissa se on myös erilaista. Verrataan nyt vaikka em. puurisuja ja suosta kaivettuja puun juuria keskenään.

"Kytösavun aukeilla mailla on kansa, mi aina on vaalinut vapauttansa"!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Viimeksi tässä viikolla professorimme täällä Usarissa kyseli tämän kostean puuhakkeen kuulumisia. Piti sitä huuhaana kun ei ollut mitään kuullut viimeaikoina.

Kyllä tuohon tuulivoimaan vielä palataan, en usko, että vapaudessa varttunut kansa jättää kotipaikkaansa taistelutta. Tuossa Santavuoren linkissä lähetettiin terveisiä hallitukselle.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Käytännön kokeilua olosuhteiden pakosta olen tässä itsekin harrastellut. Poltan leivinuunissa ja parissa pönttöuunissa ensin pesällisen kuivaa puuta ja sen jälkeen sekoitetta, jossa puolet tuoretta muutaman päivän sisällä kuivunutta talvista mäntypilkettä. Liekit ovat tosiaan mahtavia haihtuvien aineiden palaessa. Kuusi pannahinen ei muutamassa päivässä kuivu käyttökelpoiseksi ja palaa sihisten, en käytä. Tuoretta talvikoivua en ole vielä kokeillut. Nuohoojan lausuntokin on vielä saamatta. Uunit näyttäisivät palavan yhtä puhtaiksi kuin ennenkin ja vetokin on vielä tallella, joten eivät ne hormit kovin tukkeessa ja tervassa voi olla. Testaillaan edelleen. Leipäuunin liekkiä säätelen ja tarkkailen yläuunin ilma-aukoilla, jotta liekki saa tarpeeksi happea.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kokeilin syksyllä polttaa sellaisia sateen kastelemia halkoja kuumailmapuhallinuunissa jossa on metallinen eristetty hormi, sain vielä viisi metriä pitkän piipun päähän komean puolitoistametrisen liekin ja kuumailmapuhaltimen lämpötilakin nousi yli seitsemänkymmeneen asteeseen. Uunin ottama korvausilma oli kosteaa, ja kun halot humahdellen paloivat kiinnitin siinä vaiheessa huomiota piipusta lähtevään liekkiin tummaa taivasta vasten ja tsekkasin vielä lämpötilan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

sitähän se pikinokipalo on ja tiilihormissa aiheuttaa pistoliekin ja polttaa talon.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Niin joo, varmaankin siinä tuli puhdistettua savupiippu samalla;).

Tiilihormisessa piipussa tuota ei sitten kannata kokeilla.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kyllä tuoreehko koivukin palaa, kun alla on hyvä hiillos.
Kotitalouksissa auttaisi paljon, kun paloilma otettaisiin suoraan ulkoa. Kylmä ilma kun on paljon hapekkaampaa, kuin laajentunut lämmin ilma. Tulikivi valmistaa kyllä sellaisia takkoja, mutta ei ole tainnut oikein menestyä markkinoilla, kun pitäisi huomioida jo rakennus (suunnittelu) vaiheessa.

Varastivat pahkeiset tuon idean :)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Niin palaa, mutta minkäverran tulee nettolämpöä ?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Vedessäkin on aika paljon happea, että kyllä se paloreaktiota voimistaa.
Tutkimattahan tuota ei voi tietää. Eikä vetykään pahasta ole. Toki liika on liika, vettä siis.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Pystyynkelotussa ja kuivuneessa hapapuussa on puhdas palaminen ei savuo lainkaan, vain lämpöväreitä

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Uskon, että Puttonen on löytänyt jotain uutta puun polttamisen tekniikkaan. Mittaustulokset todistavat, että hyötysuhde on hyvä ja korkea palamislämpötila tarkoittaa, että lämmönsiirtopinnat eivät pikeenny.

Minulla on jäänyt mieleen sota-ajan häkäpönttöautoista juttu eräässä aikakausilehdessä 30-40 vuotta sitten. Siinä taksimies kertoi, että hän voitti kisan, kenen häkäpönttöautolla ajettaisiin pisimpään. Hän kertoi vielä lyöneensä lunta häkäpönttöön, koska kisa käytiin talvella. Hän ei koskaan kertomansa mukaan paljastunut, mikä oli hänen kikkansa.

Itse arvelen, että tässä voi näytellä jotain roolia ns. vesikaasureaktio, jonka kemiallinen kaava on:

H2O + CO = H2 + CO2

Kaasuseosta vety + häkä kutsutaan vesikaasuksi. Vesikaasun tuottaminen on ensimmäinen askel, jota käytetään vedyn tuottamiseen kemian teollisuudessa. Ylläoleva reaktio on eksoterminen eli lämpöä tuottava.

Epätäydellisesti palanut puun hiili muodostaa häkää eli yhdistettä CO. Tämä puolestaan pystyy hajottamaan veden ylläolevan kaavan mukaisesti, jos lämpötila on yli 450 astetta. Tuloksena on hiilidioksidia ja vetyä. Vetyhän on erinomainen polttoaine ja kun se yhtyy happeen tuloksena on vettä.

Tyhjästä ei voi nyhjästä, joten peruskysymys tutkimukselle on, että voidaanko oikealla eli erittäin korkealla polttolämpötilalla saada enemmän energiaa puuaineksesta. Jos tämä saadaan aikaan kuivaamatta puuta ilmakuivuteen, jossa kuiva-ainesta on n. 90 %, niin kyllä se on selvä edistysaskel. Veden hajottaminen ja polttaminen takaisin vedeksi ei voi tuottaa nettoenergiaa. Juju on on jossain muussa, joka toimii paremmin kuin perinteinen kuivan puun poltto.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tietääkseni häkä on ollut palava kaasu tähänsaakka.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

On on, mutta hiilen palamisessa se on vain välivaihe. Hiilen palaessa hiilidioksidiksi syntyy enemmän lämpöenergiaa kuin hään palaessa hiilidioksidiksi. Etuna voidaan pitää hään kaasuolomuotoa, joka toimii siis paremmin polttomoottorissa kuin hiilipöly.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kuivassa puussa on vähemmän palavaa kaasua tuottavia yhdisteitä kuin tuoreessa puussa. Palavien aineiden haihtuminen on voimakasta tuoreen puun pilkkomisen jälkeen. Sen huomaa hajusta esim hakkuutyömailla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Eli, jos saadaan 10 % hyötysuhteen parannus, polttamalla puun sisältämät kaasut kun puu on tuoretta, niin kannatta puu polttaa tuoreena.

Ongelmana on, että tätä ei voitane tehdä nykyisissä tulisijoissa kodeissa.

-------------

Kun kaivelin wikipediasta tietoja vedystä, selvisi seuraavaa: vesikaasureaktio on reaktio C + H2O → H2 + CO jossa vesi reagoi hiilen kanssa muodostaen vetyä tuhannen asteen yläpuolella.

Kun kuumille hiilille heittää kosteita puita ja samalla kostea korvausilma pääsee tulipesään, syntyy edellä kuvattu reaktio? Kaasun lämpöarvo on korkea...Mutta kyllä ne märät puut palavat huonommin...

2) Hehkuvan hiilen joukkoon johdetaan vesihöyryä, jolloin syntyy hiilimonoksidin ja vedyn seos, niin kutsuttua vesikaasua.[44]
C + H2O → CO + H2
3) Vety voidaan erottaa vesikaasusta tai vesikaasu johtaa katalyyttiä sisältävän putken läpi noin 400 °C:n lämpötilassa. Putkessa hiilimonoksidi reagoi vesihöyryn kanssa, jolloin muodostuu vedyn ja hiilidioksidin seos.[44]
CO + H2O → CO2 + H2
”Vesikaasu muodostuu vesikaasureaktion seurauksena ja sisältää noin puolet vetyä toisen puolen ollessa häkää. Kaasun lämpöarvo on korkea, koska se ei sisällä juurikaan palamattomia osia, kuten typpeä. Vesikaasureaktio on reaktio C + H2O → H2 + CO jossa vesi reagoi hiilen kanssa muodostaen vetyä tuhannen asteen yläpuolella. Vesikaasun toinen reaktio CO + H2O → CO2 + H2 tapahtuu neljänsadan asteen tietämillä katalyytin (esimerkiksi rauta) avittamana. Reaktiot ovat tärkeitä muun muassa synteettisten biopolttoaineiden valmistamisessa. Kaasu palaa sinisellä kuumalla liekillä ja soveltuu vaikka lasinpuhallustöihin. Kaasu voidaan myös konvertoida melko puhtaaksi vetykaasuksi.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #18

Jouni. Taidatka olla oikeassa tuon lämpötilan suhteen, että se pitää olla niinkin korkea kuin 1000 astetta. Tein aikanaan DI-työn tästä kemiallisesta prosessita eli mallensin sen, jotta voitaisiin määrittää eri vaiheiden välillä oleva optimaalinen jäähdytyslämpotila. Teollisissa prosesseissa tämä reaktio saadaan aikaan alle 500 sadan asteen lämpötiloissa käyttämällä katalyyttiä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Wikipedia on tietyissä asioissa hyvä tietolähde, kun taas toisissa kysymyksissä ei ole, ehkäpä ei ole ilmastokysymyksissä;)

Tuon arinan ja kostean korvausilman avulla, (toimintatavoiltaan muistuttaa ahjoa), saadaan lämpötila kyllä nousemaan hiilloksessa päälle 1000 astetta. Uskoisin, että tuollainen polttouuni olisi rakennettavissa tiilestä ja teräksestä, hormistossa olisi oltava sitten metalliputki sisällä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #18

Polttopuun kaatoajalla hiukan merkitystä puun vesipitoisuuteen.

http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puunkaadon-...

Taidanpa jättää enemmät kokeilut (1000°C on melko kova rakenteille) tai ainakin vähentää tuoreen, vaikkakin sisätiloissa melkoisesti kosteuttaan menettäneen mäntyklapin käyttöä. Männyn massasta melkoinen osa (vettä ja haihtuvia aineita) häviää jo muutaman päivän huonetilassa olon aikana, ihan käsi tuntumalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Märkää hakettakaan ei ole hyvä eikä terveellistä käsitellä, homehtumisvaaran takia ja märkä hake saattaa lämmetä itsestään ja syttyä palamaan, on varoiteltu.

Poltinpuita voi tosiaankin tehdä muinakin aikoina kuin vain talvella, tuo lehtipuiden rasiin kaato on hyvä konsti kuivata puita.

Haapaa pitäisi kuivatella pari vuotta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset