arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Mission impossible

  • Credit: The Ohio State University
    Credit: The Ohio State University

"Toistaiseksi uusiutuvista energialähteistä käytävä keskustelu on usein ohjannut ideologiset mieltymykset yhdestä tekniikasta toiseen ilman, että tarkastellaan sen laajempaa vaikutusta. Tarvitsemme siksi suuria yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia muutoksia uusien energiantuotanto- ja -varastointiteknologioiden käytön edistämiseksi (kuva 2). Vain kaikkien näiden tekijöiden kanssa yhdessä voimme saavuttaa perusteellisen muutoksen energiajärjestelmissämme, joita tarvitsemme niin paljon.”

  1. " a) List 3 ways by which humans add carbon dioxide to the atmosphere. Respiration, burning of fossil fuels, cement- production b) In each case, list what can be done do reduce the amount of CO2 emitted. Population control, alternate ways of transportation and generating electricity by wind, solar, hydro, filters. Relying on natural gas instead of coal to generate electricity. Filters."

Ihmisen osuus ilmakehän hiilidioksidista on 4-5 %. Tätä osuutta on yritetty esittää suuremmaksi, mutta se ei ole suurempi, koska hiilidioksidi eri lähteistä on samassa asemassa hiilinieluihin nähden. Hiilidioksidi on noussut 300 ppm:stä 400 ppm:ään viimeisen 150 vuoden aikana. 

Fotosynteesi eri kasvien kohdalla saattaa muuttaa C13/C12 suhdetta, nyt se on hieman laimentunut ja väitetään sen johtuneen fossiilisten polttoaineiden poltosta tulleesta hiilidiksidista. Näinkin asian voisi selittää, mutta on myös lukuisia muita tapoja selittää laimenemista, joista siis kasvien yhteyttämisen kautta tapahtuu muutoksia tähän C13/C12 suhteeseen. Kts. linkki!

 ”One of the most important processes in nature which causes fractionation of carbon is photosynthetic carbon assimilation by green plants. Both terrestrial and marine plants have lower C13/C12 ratios than their respective carbon sources, atmospheric CO2 and ocean carbonates. This means that during photosynthetic CO2 fixation there is preferential utilization of C12 and exclusion of C13.”

 

”Investigations on the magnitude and mechanism of the C13/C12 fractionation which occurs during photosynthesis have been made by Baertschi (1, 2) and by Park and Epstein (12). These workers observed that plants grown in carbon dioxide of controlled C13/C12 ratio discriminated against C13 during photosynthetic CO2 fixation. The fixed plant carbon was -26 per mil with respect to the atmospheric CO2. Park and Epstein proposed and experimentally supported a model for photosynthetic fractionation of carbon which consisted of two stages. The first fractionation stage in favor of C12 was a kinetic effect which occurred during uptake of CO2 from the atmosphere into the leaf cytoplasm. In rapidly photosynthesizing tomato plants, carbon dioxide dissolved in the cytoplasm was enriched in C12 compared to atmospheric CO2 by 7 per mil. The second fractionation stage in favor of C12 occurred during fixation of dissolved CO2, via the carboxydismutase enzyme into 3-phosphoglyceric acid (PGA). The experimientally observed fractionation between bicarbonate and carbon fixed into PGA by the isolated enzyme was 15 per mil. The sum of these two separate fractionatioins is about equal to the total fractionation observed during photosynthesis of experimentally grown tomato plants. These observations were used not only to explain C13/C12 fractionation during photosynthesis, but also to explain the v-ariations in C13/C12 ratio of plants in nature.”

EDIT: 

Uusi tutkimus vahvistaa metsien hillitsevän maapallon lämpenemistä. https://phys.org/news/2017-03-forests-global-ways-important-previously.html

 

["Forests play a more important role in cooling the surface in almost all regions of the Earth than was previously thought," said study co-author Kaiguang Zhao, assistant professor of environment modeling and spatial analysis at The Ohio State University.]
 

Tutkijat:

 

Ryan M. Bright,

Metsillä on entistäkin tärkeämpi rooli ilmaston viilentäjänä ja ilmakehän hiilidioksidin sitojana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (94 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ihmisen osuus ilmakehän hiilidioksidista on 4-5 %. Tätä osuutta on yritetty esittää suuremmaksi, mutta se ei ole suurempi, koska hiilidioksidi eri lähteistä on samassa asemassa hiilinieluihin nähden. Hiilidioksidi on noussut 300 ppm:stä 400 ppm:ään viimeisen 150 vuoden aikana. "

Ihmisen osuus on juurikin tuo 300->400 ppm. Tarkemmin 270->405 eli noin +50%.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Varmaankin tutustuit linkkiin, josta voi todeta olevan muita selityksiä tälle C13/C12 suhteen pienemiselle.

Jo pelkästään ruohokenttien lisääntyminen poistaa C13 isotooppia ilmakehästä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kunhan oikaisin tuon harhaanjohtavan väittämän. Ihmisen toiminnan seurauksena ilmakehän co2-pitoisuus on noussut tuon minkä on. Ilmakehässä tietyllä hetkellä olevan hiilen lähteet on sitten toinen asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Tämä väittämä on jo huomattavasti monimutkaisempi.

Maapallo on vihertynyt ja merilevän tuotanto on kiihtynyt yhteyttämisen lisäännyttyä.

Yhteyttämisen lisäksi kasvit hengittävät. On arveltu juuri kasvien hengittämisen lisääntyneen, johtuen ilmaston lämpenemisestä, mutta myös muista stressitekijöistä.

Muun muassa sademetsien kohdalla pitää tarkastella mitä niissä tapahtuu. Sademetsien pilkkominen ja supistaminen pitäisi saada loppumaan, ja mieluummin kasvattaa niiden pinta-alaa.

Samaa viherryttämistä pitää saada aikaan kautta maapallon, myös kaupungeissa.

Metsitys viilentää ilmastoa ja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #4

Väittämä on hyvin yksinkertainen: ihmistoiminnan seurauksena co2:n lähteet (joista merkittävin on fossiilisten poltto mutta lisäksi tulee maankäyttö yms) ovat suurempia kuin nielut, siksi pitoisuus kasvaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Ensinnäkin 400 ppm:ää CO2:ta ei ole vielä paljon, ei ainakaan liikaa. Kuinka paljon tästä voidaan vielä nousta, yhteyttäminen ei enää lisäänny varmaankaan yhtä nopeasti kuin tähän asti.

Toisekseen ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun.

Ihmistoiminnasta, fossiiliset polttoaineet, sementin valmistus, maankäytön muutokset... on aiheutunut 4-5 % nousu ilmakehän hiilidioksidi -pitoisuudessa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Ensimmäinen väittämä on väärin. Toinen väittämä on väärin. Kolmas väittämä on väärin. Mutta hyvää uutta vuotta sinulle kuitenkin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Hyvää uutta vuotta!

On monta argumenttia, jotka puoltavat näitä väittämiä, ja ilmeisesti on niin, että tästä tilanteesta pakittaminen onnistuu myös, kuten kerroin jo, metsittämällä. Ensin ne alueet, joissa on ollut metsiä aikaisemmin ja sitten lisää, mikäli tarvetta ilmenee.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Härkösen väite ei voi pitää paikkansa siksi, että luonnossa on kasvit jotka lisääntyvät ja hajottajat ja kun kasvit lisääntyvät, niin ne kerää hiiltä ja sitten luovuttavat hiiltä melkein puolet siitä , mitä keräävät.Härkönen ilmeisesti ehkä unohtaa hiilen päästäjien kaikki osapuolet vai miten on?Maaperä, ja metsät ja kasvit ja eläimet ja ihmiset ja meret, järvet, joet, suot, c3 kasvit ja c4 kasvit ja Cam -kasvit ja auringon aallonpituuden kyky tietyissä aallonpituuksia virittää hiiltä co2 ,pienet lammikot ja vesilätäköt, pilvisyys, tuulet saavat energian ensin auringosta jne..

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä Härkönen on väärässä, ei kaikesta ihmisen toimista synny hiilijalanjälkeä. "Hiilijalanjälkeä ei Kuusamon yhteismetsästä synny. Sen sijaan se nielee ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Vuonna 2016 nieluvirta oli keskimäärin 0,39 hiilitonnia vuotta ja maahehtaaria kohti." https://ls24.fi/artikkelit/ilmastometsasta-ei-synn...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jospa nyt perusasiat voitaisiin hyväksyä: maa kiertää aurinkoa jne.

"Carbon dioxide concentrations have increased substantially since the beginning of the industrial era, rising from an annual average of 280 ppm in the late 1700s to 401 (...) Almost all of this increase is due to human activities."

https://www.epa.gov/climate-indicators/climate-cha...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #44

Hiilidioksidista johtuvaa ilmastonmuutosta on nyt kyseenalaistettu korkeimmalta taholta USA:n ympäristösuojelun organisaatiosta (EPA). ”Ilmastoapokalyptismi sivuuttaa tieteen”
Scott Pruitt during his confirmation hearing to lead the Environmental Protection Agency, January 18, 2017 https://www.nationalreview.com/magazine/2017-04-30...

[The man in charge of this is the new EPA Administrator Scott Pruitt, who up to now has been cautious about saying anything that would express his skepticism that global warming is being caused by human emissions of carbon dioxide.
Except that now he’s done it. In a CNBC interview, the host asked, “Do you believe that it’s been proven that CO2 is the primary control knob for climate?” Pruitt answered: “No, I think that measuring with precision human activity on the climate is something very challenging to do, and there’s tremendous disagreement about the degree of impact. So no, I would not agree that it’s a primary contributor to the global warming that we see. But we don’t know that yet. We need to continue the debate and continue the review and the analysis.]
http://tracinskiletter.com/2017/03/12/scott-pruitt...

[EPA:n uusi vastuuhenkilö on hallintovirkamies Scott Pruitt, joka on tähän asti ollut varovainen sanomisissaan, ettei ilmaisi epäilynsä, että ilmaston lämpeneminen johtuu hiilidioksidipäästöistä.
Paitsi että nyt hän on tehnyt sen. CNBC-haastattelussa isäntä kysyi: "Luuletko, että on osoitettu, että hiilidioksidi on ilmaston ensisijainen säätöventtiili?" Pruitt vastasi: "Ei, luulen, että ihmisen toiminnan vaikutuksen tarkka mittaaminen ja vaikutus ilmastoon on erittäin haastava tehtävä, ja vaikutusasteesta on olemassa valtava erimielisyys. Joten ei, en olisi samaa mieltä siitä, että se on ensisijainen tekijä ilmaston lämpenemiselle, jota näemme. Mutta emme tiedä vielä sitä. Meidän on jatkettava keskustelua ja jatkettava tarkastelua ja analyysiä.]

The size of active carbon pools in the atmosphere, ocean and land are almost equal, about 700 billion tonnes each. Biota — aquatic and terrestrial — responds by increased removal of CO2 through photosynthesis process in case the concentration of CO2 increases in the atmosphere, thus maintaining atmospheric CO2 levels and regulating its greenhouse effect to maintain the average ambient temperature.

The other factors that enable the regulatory capability of biota are sunlight and water. Availability of water in all the three forms — solid ice, liquid water and water vapours — is unique to our planet. Presence of biota-mediated environmental conditions for water to exist in different forms drives physical processes of the climate system such as transportation of heat from equator towards poles through the movement of air and ocean currents.

Water found concurrently in liquid and vapour state also drives life processes. For example, liquid water drawn from soil through plant roots transports nutrients to leaves where plants make food (photosynthesis) and release water through pores (stomata) as water vapours (transpiration); discharge of water in the form of vapours from leaves creates pressure for suction of liquid water from soil and enables these processes.

In conclusion, the need to arrest and reverse global warming is urgent and conservation of biota can enable it. Biota maintains the productive environmental conditions on our planet. A shift to environmentally compatible green development can help in achieving the twin objectives of development and ecology. Without environmental conservation, economic development and social development are unsustainable.

(The writer is an Indian Forest Service officer)
http://www.deccanherald.com/content/607559/global-...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #46

Jaa meinaat että Trump palkkasi tämän teekutsuliikkeen suosikin hänen ilmastotieteellisen perehtyneisyytensä perusteella?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #47

No toimet puoltavat nykyistä EPA:aa, Suomi ohittaa kohta Amerikan hiilipäästöjen osalta per henkilö.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kyllä Jouni Aro on ihan oikeilla jäljillä. Kasvien hengitys tuottaa hiili co2 kuusi kertaa enemmän ilmaan kuin fossiiliset polttoaineet ja hiiltä co2 pukkaavat ilmaan kasvit, metsät ja elukat ja hajottaja.Kannattaa Härkösen lukea prof Ilkka Hanski:Ekologia--kirja. Jo hajottajat ja kasvien soluhengitys pukkaa jo yksistään ilmaan hiitä co2 hurjasti enemmän kuin fossiiliset polttoaineet.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, koskaan ei ole myöhäistä opiskella vähän lisää. Härkösen kohdalla se varmaankin onnistuu kun on tekniikan miehiä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hiilipäästöt ovat semmosia, että yli puolet päästöistä jää hiilen sitojiin ja alle puolet jää ilmaan eli enemmän jää hiiltä co2 sitojiin ja alle puolet jää vain ilmaan ihan kuten metsäkin, metsä kerää hiiltä ja metsä luovutaa hiiltä ilmaan vähemmän mitä on keränny. Näin yksinkertainen tämä on

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä näitä asioita joudutaan vielä kertaamaan, mutta yksinkertaista se on, totta!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jouni:

Edelleenkin 4 - 5% ihmisen aiheuttama hiilidioksidikapasiteetti, on hyvin hyvin karkea arvio, joka menee globaalien mittausmetodien (laajamittaiset ja kerttaluontoiset) vaihteluvälien yli jo pelkästään marginaaleista.

Fysikaalinen ja matemaattinen fakta on se, että jos CO2:n pitoisuuden derivaatta lähestyy arvoa vakio, silloin dynamiikka alkaa saavuttamaan arvoa 100%, jolloin pitoisuudet ja viipymä-ajat alkavat vähenemään.

Jos derivaatta on nouseva, silloin pitoisuudet ja viipymä-ajat lisääntyvät ja dynamiikka ei kykene saavuttamaan arvoa 100%, jos voisi sanoa, ei milloinkaan.

Jos taas derivaatta on laskeva, silloin pitoisuudet ja viipymä-ajat vähenevät dramaattisesti. Tämä on fysikaalinen ja matemaattinen fakta.

Luonnossa ei ole lineaarisia muuttujia. Syklit noudattavat viiveitä ja hystereesiä, jossa edeltävä sykli ei ole samanlainen kuin tuleva sykli, koska olosuhteet muuttuvat epälineaarisesti.

On siis tärkeää muistaa, että luonnon ilmiöitä tulee tarkastella epälineaarisina yhtälöinä.

Paikalliset mittaus-asemat antavat luotettavampaa tietoa epälineaarisista muuttujista, eli aerosolien ja kasvihuonekaasupitoisuuksien yhteisvaikutuksesta, jolloin saamme tarkimman mahdollisen tiedon lämpenemisen ja jäähtymisen suhteesta (epälineaarinen kulmakerroin).

Rakentavaa Uutta Vuotta 2018 kaikille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hyvää Uutta Vuotta!

4-5 % tulee ihmistoiminnasta 10 GtC:tä jaettuna kokonaiskierrolla hiiltä 220 GtC:llä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#12

Marginaalista matematiikkaa valitettavasti, jossa virhe on 》ks. %- arviot. Joskus tuntuu siltä, ettei kommenttejani joko ymmärretä, tai sitten itse kullakin on eri lähteet, joista referoivat itsepintaisesti.

Omat lähteeni omat yksinkertaisesti matemaattisia ja tähän asti matematiikka on toiminut universaalisena todistusvoimana, joka jalostaa ajattelua ja käytännön toimet kuten mittaukset noudattavat tätä analogiaa, eikä päinvastoin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

No lukuja kehiin vaan, sillä siitä selittelystä pääsee.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

#17

Lukuarvojen määrittely ei sinänsä ole se primäärinen tarve, vaan lähtökohtaisesti oikea matemaattinen analyysi.

Analyyseissa tulee ottaa huomioon em. epälineaariset muuttujat, jotka ovat osittaisdifferentiaalisia suhteessa luonnon vakioihin ts. kaikessa pätee suhteellisuusperiaate.

Tässä yhteydessä en kuitenkaan mene tekemään analyyseja, sillä siinä voi mennä paitsi oma aikani ja ymmärrykseni, kuin myös muiden aika asian ymmärtämiseksi.

Mutta yksi asia josta olen kohtuullisen varma on se, että näillä foorumeilla ei ilmastonmuutoksen problematiikkaa tulla yksiselitteisesti ratkaisemaan.

Jo pelkästään tiedeyhteisöjen käsitykset ovat ristiriidassa paitsi matemaattisesti, myös mitatuissa aineistoissa.

Epävarmuustekiköitä on yksinkertaisesti liikaa, toistaiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

En ole toistaiseksi jumittunut mihinkään analyysiin, sen paremmin matemaattiseen kuin muuhunkaan ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen voin todeta avoimesti, että silloin kun ollut tarvetta korjata käsityksiäni, olen sen myös tehnyt.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu. Tartun vain tähän lauseeseen: "Edelleenkin 4 - 5% ihmisen aiheuttama hiilidioksidikapasiteetti, on hyvin hyvin karkea arvio, joka menee globaalien mittausmetodien (laajamittaiset ja kerttaluontoiset) vaihteluvälien yli jo pelkästään marginaaleista."

Tuo 4-5 % perustuu ihmisen aiheuttamiin CO2-päästöihin, jotka on tehty fossiilisten polttoaineiden käytöstä pidetyn kirjanpidon mukaisesti ja sitä on verrattu kokonaishiilikiertoon. Tämä luku on varsin luotettava jo siitä syystä, että lukujen suhde on niin suuri.

Mitä tarkoitat globaaleilla mittausmenetelmillä, jotka mittaisivat samaa asiaa. Mitä sellaiset mittaukset ovat?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#20 Antero,

"Tuo 4-5 % perustuu ihmisen aiheuttamiin CO2-päästöihin, jotka on tehty fossiilisten polttoaineiden käytöstä pidetyn kirjanpidon mukaisesti ja sitä on verrattu kokonaishiilikiertoon. Tämä luku on varsin luotettava jo siitä syystä, että lukujen suhde on niin suuri.

Mitä tarkoitat globaaleilla mittausmenetelmillä, jotka mittaisivat samaa asiaa. Mitä sellaiset mittaukset ovat?"

Kirjanpidolliset verrattuna kokonaishiilenkiertoon??

Oleellista tässä on muutokset, eli mikä on antropogeeninen muutos ja mikä on kokonaishiilenkierron muutos ts. yksinkertainen integrointi jo osoittaa globaalia vaihtelua, jossa vaikuttaa sekä luonnollisen, että atropogeenisen kierron summa.

Globaaleilla mittausmenetelmillä lähinnä tarkoitin mittauksia, jotka tehdään vallitsevista hiilidioksipitoisuuksista koko globaalilla tasolla laaja-alueellisesti (hyvin hitaat muutokset), kuten esim. avaruudesta käsin. Nämä metodit pois-sulkevat paikalliset lyhytaikaiset epälineaariset muuttujat, jotka ovat oleellisen tärkeää informaatiota.

Paikalliset mittaus-asemat antavat huomattavasti selkeämpää dataa, jossa näkyvät em. muuttujat paremmin, jolloin eri tyyppisiä estimointeja (keskiarvoistuksia ym.) ei tarvita ja kuten edellä, aerosolien ja kasvihuonekaasupitoisuuksien lyhytaikainen suhde (epälineaarinen kerroin) saadaan selville.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #30

Hannu, kommenttiin 30. Sain sellaisen käsityksen, että epäilet CO2-mittausten tarkkuutta. Sen voi sanoa, että kokonais-CO2-mittaukset ovat kokonaishiilenkierrossa kaikista mittauksista tarkimmat vuodesta 1958 lähtien, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.

CO2-pitoisuusmittausten tarkkuus ei minun mielestäni liity juuri ollenkaan siihen peruskysymykseen, että mikä on ihmisen osuus CO2-pitoisuuden kasvussa. Pelkästään hiilen kierto tekee asiasta sen verran monimutkaisen, että on vaikea erottaa toisistaan syitä ja seurauksia. Tämä asia tulee esiin jo heti alussa: nostiko merten lämpötila CO2-pitoisuutta vai aiheuttiko CO2-pitoisuuden nousu lämpötilan nousun merissä. Kumpi oli ensin? Tästä löytyy kaksi aivan eri koulukuntaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

Antero #33,

Taisin esittää ajatukseni vähän epäselvästi. Tarkkuudella sinänsä ei ole merkitystä, vaan muutosten jyrkkyydellä ja toistettavuudella.

Globaalit mittausmetodit (hitaat muutokset / laaja-alueelliset ja kertaluontoiset avaruudesta käsin) antavat karkeita keskiarvoja, joissa lyhytaikaisten muutosten jyrkkyyttä ei kyetä havaitsemaan. Paikallisilla mittaus-asemilla tilanne on huomattavasti parempi.

Niin, kumpi tuli ensin "muna vai kana"?

Kyllä tässä mielestäni tilanne on se, että molemmat efektit vaikuttavat kombinaationa, jos ajatellaan luonnon kiertokulkua noin yleensä.

Mielestäni tilannetta helpottaa ajatus massojen ja tiheyksien suhteesta, jossa CO2:n konsentroituminen meriin ja ilmastoon luo ajallisen eron (massojen ja tiheyden erot). Merissä CO2 kapasiteetti luo pitkäaikaisemman ja kestävämmän varannon, kun taas ilmasto lyhytaikaisemman ja vaihtelevamman.

CO2:n kokonaiskertymä merissä ja ilmastossa luo siis synteesin, jossa lämpötilaeroja syntyy riippuen massojen ja tiheyksien suhteesta.

Jos hiilen kierto olisi dynaamisessa tasapainossa (lähestyy 100%), CO2- pitoisuuden derivaatan tulisi lähestyä arvoa < 1.

"Nostiko merten lämpötila CO2-pitoisuutta vai aiheuttiko CO2-pitoisuuden nousu lämpötilan nousun merissä. Kumpi oli ensin? Tästä löytyy kaksi aivan eri koulukuntaa."

Eli, siis kumpi tuli ensin "muna vai kana"?

Vuorovaikutus on aina vähintään 2-suuntaista.

Isossa kuvassa CO2 -pitoisuuksien konsentroitumisen muutosvauhti näkyy suhteellisen hitaana, pienemmässä kuvassa nopeampana (aikavakiot / derivaatat).

Oli vähän kiire tässä vaiheessa ja toivottavasti ajatuksistani sai selvää?

Mutta palataan teemaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kopioin tähän oman kommenttini äskeisestä blogistani. Lauri Heimosella oli linkki Judith Curryn blogisivustolle, josta hän on saanut alun perin tämän luvun 4 % ihmisen aiheuttamaa CO2-lisäystä ilmakehässä. Curry referoi professori Murry Salbyn luentoon tai pikemmin esitelmään 3.8.2011 yliopistossa nimeltä The Sydney Institute. Kyseisen tapahtuman osalta annettiin ennakkoon Absrakti, josta löytyy oheinen lainaus:

"The strong dependence on internal properties indicates that emission of CO2 from natural sources, which accounts for 96 per cent of its overall emission, plays a major role in observed changes of CO2. Independent of human emission, this contribution to atmospheric carbon dioxide is only marginally predictable and not controllable."

Jos kyseistä Abstraktia eli lyhennelmää kääntää sanatarkasti suomeksi, niin Salby puhuu emissioista eikä ilmakehän koostumuksesta tai ilmakehän CO2-määrän noususta ihmisen emissioista johtuen. Nämä kolme käsitettä ovat kaikki eri asioita. Salby toteaa, että luonnollisista lähteistä oleva CO2 dominoi emissioita eli vastaa 96 % kokonaisemissioista ja ihmisen osuus on vain 4 %. Tämän johtopäätöksen voin hyväksyä. Olen itse käyttänyt ilmakehän kautta kulkevien luonnollisten CO2-virtojen arvona 200 GtC/v. Kun ihmisen aiheuttamat emissiot ovat vain 10 GtC, niin sen osuus on vain 100*10/(200+10) = 4,7%. Luonnollisten virtausten estimaattina kirjallisuudessa esiintyy myös 220 GtC/v, jolloin ihmisestä aiheutuva osuus olisi vain 4,4 % eli kyllin lähellä Salbyn lukua.

Jos puhutaan ilmakehässä olevasta antropogeenisestä CO2-määrästä, niin sen laskeminen ei onnistu näillä kaavoilla, vaan tarvitaan CO2-kiertomalli. En ehdi tähän hätään perehtyä Salbyn lukuun, että vetääkö hän mutkat suoriksi ja on sitä mieltä, että emissioiden määrien suhde on sama kuin ilmakehän CO2-määrien suhde eli luonnollinen / ihmisen aiheuttama. Jos lukee kyseisen abstraktin, niin hän viittaa emissioihin, joka on eri asia, kuin laskemani ihmisen osuus CO2:sta eli 8 % tai IPCC:n raportoima 28 %.

Aiheutan vielä lisää päänvaivaa toteamalla, että ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu arvosta 280 ppm nykyarvoon n. 405 ppm (kasvu 45 %) voi hyvinkin olla pääosin ihmisen emissioiden syytä (eli olen Härkösen linjoilla), mutta samaan aikaan antropogeenisen CO2:n osuus ilmakehässä on vain 8 %. Tässä ei ole ristiriitaa, koska ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä vaikuttavat CO2-kierrot huuhtovat antropogeenista CO2:ta koko ajan hiilinieluihin ja tilalle tulee meristä luonnollista CO2:ta. Asia on siis huomattavasti monimutkaisempi kuin se aluksi näyttää päältä katsoen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saattaa muuten hyvin olla niin, että tuo alkuunlähtö on jo pielessä, nimittäin 280 ppmv:tä on hieman liian alhainen luku, 300 ppmv:tä on oikeampi luku.

Kun tarkastellaan muutosta 300 ppmv:stä => 400 ppmv:hen on tämän muutoksen taustalla ihmisen toimet, maanviljely esimerkiksi, joka on aiheuttanut muutosta jo paljon aikaisemmin kuin tuo 150 vuotta, joka on teollistumisen ajanjakso.

Vehnän- ja riisinviljelyalueilta on päässyt maaperästä hyvinkin paljon hiiltä ilmakehään, viljelytoiminnan seurauksena. Tästä ei puhuta, eikä myöskään siitä kuinka paljon maaperä voisi sitoa takaisin hiiltä. Tästä tehtiin ehdotus Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä, kuuroille korville. http://newsroom.unfccc.int/lpaa/agriculture/join-t...

Kyllä yhteyttäminen sekoittaa pakkaa niin paljon, että noita permille lukuja voi hyvin tarkastella uudestaan. Olit jo huomioinut merellisten kasvien osalta maakasveista poikkeava isotooppien suhde, C13 on prosentin enemmän. Tuon aikaisemmin antaman linkin taulukot kannatta tarkastella huolella, käsitykset saattavat muuttua lennosta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Anterolle:

Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että ilmastonmuutos pitoisuuksineen ei todellakaan ole niin suoraviivainen kuin voisi olettaa. Luonnon tasapaino (dynamiikka) on todella herkkä ja jo yksi muuttuja voi kääntää koko pakan ylösalaisin.

Olen täällä monesti jo maininnut, että epälineaariset muuttujat ovat niitä muuttujia, jotka säätelevät luonnon tasapainoa, oli sitten kyseessä mikä tahansa pitoisuus tai luonnon ilmiö.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä voisimme ottaa oppia myöskin metsänhoitoa koskien muualta, mikäli sitä on otettavissa.

Monet maailman vilja-aitat ovat köyhtyneitä maaperän humuksen suhteen. Humuksen sisältämä hiili muokkaa maaperän ravinteita kasville otolliseen muotoon ja samalla humus pidättää vettä 3 kertaa painonsa verran.

Metsän maaperässä voidaan tehdä samoja virheitä!

[”Belöna skogsägare som tar naturhänsyn”
Det behövs en ny politik som belönar markägare som tar stort naturvårdsansvar och ger näringen som helhet motiv att bidra till att behovet av reservat minimeras, skriver Magnus Nilsson, miljökonsult och debattör, i en replik om miljölagstiftning.]

https://www.svd.se/belona-skogsagare-som-tar-natur...

Metsänhoito tulisi ottaa huomioon kun arvioidaan luontoarvoja. Hyvin metsänsä hoitaneita tulisi palkita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Oletihan pihalla fysiikasta etkä tajua edelleenkään mistä kasvihuoneilmiössä on kyse. Kyse on hiilidioksidin määrän kasvusta eikä tästä:

”Ihmisen osuus ilmakehän hiilidioksidista on 4-5 %”

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Oleellista on ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat hiilidioksidimäärän kasvuun.

Toistaiseksi vielä melko kohtuullista nousua tuleekin analysoida nimenomaan siitä näkökulmasta, että mitä vaikutusta tällä hiilen kertymisellä ilmakehään on ollut ja miten se sieltä saadaan tarvittaessa poistettua, mikäli nähdään tarpeelliseksi, huomioiden kasvien yhteyttäminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Nousu ei ole ”kohtuullista” vaan katastrofaalista. Kestaapa mihin kasvihuoneilmiö perustuu. Vaikkapa peruskoulun ympäristöopista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Tuo toinenkin puoli ilmakehään lisätystä CO2:sta voidaan tämän esityksen pohjalta aivan hyvin sitoa maaperään. https://www.wur.nl/en/article/4-per-mille-statemen...

Ei kai tarvitse kerrata, että tällä toimenpiteellä on kaksikin hyötynäkökulmaa, ilmasto ja maaperän paraneminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Kertaa nyt kuitenkin, kun kumminkin sen teet. Joo, tilanne win win ja ehkä kerran vielä win -tilanne.

Tästä kannattaisi kehitellä yhteistä projektia TUM:n kanssa. (Die Technische Universität München)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #26

Tiesinhän, että hiilihumppa on jo peruskouluissakin tärvelemässä nuorisomme vapaata rytmitajua. Saatanan "taistolaiset".

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no jännä tilanne , pakkaset hurjia Kanadassa ja Siperian sisämaassakin pakkasta nyt ollut, Kanadassa pakkasta --43, Montreal jopa -35 uutta vuottta vasten, lehti the journal de Montreal, le journal de Ontario, niin ja Grönlannin pääkaupungissakin pakkasta -13 vuoden vaihteessa jne

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomessa on maaperäkemian tietämystä Helsingin yliopiston maaperäkemian laitoksella.

Tutkimusta on viety menestyksellä eteenpäin, aivan kansainväliselle huipulle asti, emeritaprofessori Helinä Hartikaisen johdolla.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Liittyen metsien kykyyn sitoa hiiltä, tuli mieleeni tietoa erilaisten metsien kyvystä sitoa hiiltä maaperään. Kuten oheisesta taulukosta näkyy, niin boreaalinen kylmän vyöhykkeen metsä on aivan omaa luokkaansa verrattuna trooppiseen metsään. Jo koulussa opetettiin, että normaalissa troopisessa metsässä on olemattoman ohut humuskerros.

Puut Maaperä Yht. Suhde
Trooppinen 212 216 428 1,02
Lauhkea 59 100 159 1,69
Boreaalinen 88 471 559 5,35
Yhteensä 359 787 1146 2,19

En näköjään saa ulkoasua kuntoon, mutta eiköhän sieltä luvut löydy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllähän metsät sitovat hiiltä erilailla, niillä on myös ilmastoa viilentävä vaikutus noin keskimäärin, tumma boreaalinen havumetsä taitaa hieman lämmittää. Lehtipuuvaltainen sekametsä sitten jo viilentää pohjoisessakin.

Aamulla kun kuuntelin radiota, 6 uutisissa kerrottiin ihmisten pelkäävän ilmastonmuutosta. Hyttinen levittää kritiikitöntä tuulivoima -propagandaa Usarissa.
No onneksi Länsi-Suomessa oli Veli Pohjosen kirjoitus metsän hiilinielusta, hän on
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti. https://ls24.fi/artikkelit/ilmastometsasta-ei-synn...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nyt tään on pakkasta Kanadassa Iqaluit paikkakunnalla nyt --29 ja paikkakunta on aika lähellä Grönlantia ja Kanadan idässä kovasti pakkasta tänäänkin 2.1.2018, saa nähän miten tilanne kehittyy talven aikana

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Iso kuva hiilen kierokulusta niille, joilta peruskoulun opit unohtuneet:

https://skepticalscience.com/images/Carbon_Cycle.gif

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuon kuvan mukaan ilmakehään jää 12 Gt CO2:ta per vuosi, hiileksi muutettuna 4 GtC/v.

Prosentteina laskettuna 1,5 % kaikista hiilidioksidi -päästöistä.

Dosentin arvion mukaan, ilmastometsästä ei synny hiilijalanjälkeä. https://ls24.fi/artikkelit/ilmastometsasta-ei-synn...

"Hiilijalanjälkeä ei Kuusamon yhteismetsästä synny. Sen sijaan se nielee ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Vuonna 2016 nieluvirta oli keskimäärin 0,39 hiilitonnia vuotta ja maahehtaaria kohti."

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kun asia tehdään liian monimutkaiseksi, päädytään edellä esitettyyn epäselvyyteen. Itse olen päätynyt tulokseen, minkä mukaan esim. Pariisin sopimuksen mukaiset päästövähennykset tuottavat vain menetyksiä, niinkuin jo Kioto-protokollankin mukaiset päästöleikkauket ovat osoittaneet.

Viittaan linkkiini http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2270... "Hiilidioksidipäästöjemme 'ilmastovaikutus' huomaamattoman vähäinen".

Lainaus:

"Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.

Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!"

Kuten jo arktisen alueen nokipäästöt osoittavat presidentti Sauli Niinistö on todella huolestunut siitä, että ilmastonmuutosasioissa ei kunnolla päästä eteenpäin. Olen hänen ajatuksensa tulkinnut niin, että toimiviin ratkaisuihin päästään vasta, kun syy on kunnolla selvitetty.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Oikeaa tietoa kaiken propagandan keskeltä on todella vaikea poimia. Tänäänkin päivä alkoi propagandalla kun 6 uutisissa kerrottiin yhdeksän kymmenestä pelkäävän ilmastonmuutosta.

No onneksi oli lehdessä toisenlaista tietoa myös, jotta sai aamukahvin juotua. https://ls24.fi/artikkelit/ilmastometsasta-ei-synn...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä roska ei muutu todeksi toistamalla:

"Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin."

Ilmastosysteemissä on lukuisia prosesseja. Lämpötilan kohotessa hiilidioksidin määrä voi kasvaa ja hiilidioksidin määrän kasvaessa lämpötila voi kasvaa, mutta syyt, kynnysarvot ja aikavakiot ovat erilaisia riippuen siitä, mistä prosessista kyse.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

jos lämpötila kohoo, niin silloin kasvit voivat yhteyttää, mutta jos lampötila laskee , kasvien yhteyttäminen heikkenee ja silloin voi vain yhteyttää ehkä c3 kasvit, mutta se voi olla heikkoa c4 kasveilla tai myös CAM kasveilla, jos lämmöt nousee korkealla ja hiili co2 nousee korkealle, kasvit eivät voi ottaa korkeitä hiili co 2 pitoisuuksia koska yhteyttämisen tulokset jää lehtiin ja silloin kasvien yhteyttämien laskee hurjasti, kasvit ja metsät eivät voi isoja hiili co2 pitoisuuksia käyttää hyväkseen, koska ne ei osaa hyödyntää niitä. Kasvien ja metsien kannalta ei voi olla sillai että hiili co2 nousee ja samalla lämpö, vaan joko tai tilanne
Siis lämpötila on se joka ratkaisee , yhteyttääkö metsät ja kasvit, eikä se missä on ilmankerroksissa hiiltä co2

Kasvi siis ei niin vain yhteytä vaikka lämpö ja hiili nousisi yhtäaikaa, se riippuu lehtien sisällöstä, paljonko kasvi voi sovittaa tarpeisiinsa yhteyttämistuloksia, kasvit voivaat yhteyttä esim varsillakin ja hedelmillä eikä vain lehdillä eikä kasvihuoneessa hiili co2 lämmitä vaikka sinne tuleekin valoa mutta siitä valosta osa palaa takasi kuten Feynman kertoo kirjassa QED

Siis kasvit ja metsät ottavat ilmasta hiili co2 ja sitten muuttavat ne osaksi rakennusaineita ja sillai saadaan ruoko ja rypäle sokeria ja selluloosaa ja tärkkelystä eli kun luetta tuoteselostus, siellä on sana ravintokuiti ja se on sitä selluloosaa sitten joka ei sula meillä ja sillä sitten koetetaan saada moskaa pois ihmisestä
Kasvi ja metsät ottavat hiiltä co2 ilmasta ja samalla luovuttavat happea, eli jo ei olisi happe ei hiili oisi luovutta muutamia elektroneja hapelle ja sitten kun metsät ja kasvit tekevät soluhengitystä, niin sitten ne luovuttaa takasi hiiltä co2 mutta vähemmän mitä ne esin hankki eli Jouni Aro on ihan oikeill' jäljillä. Jos ei olis lämpötilaa, ei kasvit eikä metsät voisi kasvaa ja jos hiili co2 putoo vaikka tasolle 100ppm, niin metsät ja kasvit ei sillon kasva, vaan pitää olla hiiltä co2 ilmassa vähintään 200ppm

Kun sitten kasvit ja metsät kasvavat niin ne suurentuu ja sillai sitten taas keräävät enemmän hiiltä co2 ilmasta ja samalla hengityksessä luovuttavat ennemmän ilmaan ja näin syntyy kasvua metsillä ja kasveilla

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #50

Kyllä kasvit sopeutuvat korkeampaan hiilidioksidi -pitoisuuteen, mutta huonommin korkeampaan lämpötilaan, molemmat vain taitavat nousta yhtäaikaa.

Lämpötilan noustessa ja samaan aikaan kun CO2 nousee yhteyttäminen siirtyy merikasveihin, jotka pystyvät paremmin sopeutumaan korkeampaan CO2 -pitoisuuteen ja lämpöön.

Tulee niitä kukkivia sinilevälauttoja, joita olemme joinakin lämpiminä kesinä jo nähneet.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #54

No kasvi ei ota hirmusia hiili co2 pitoisuuksia kuten c4 kasvit, ne keräävät varastoon lehtiin hiili co2 ja c3 kasveila taas jos lämpö laskee, ne ei yhtytä silloin hanakasti, Tutkimuksissa on todettu, että jos hiili co2 nousee, se nostaa kasvua vain 31% silloin jos nykyinen hiili co2 nousisi kaksinkertaiseksi eli 2x 407 pppm ja tämä määrä lisäisi havupuilla yhteyttämistä 40% ja lehtipuilla 61%, mutta hernekasveilla kasvua syntyisi jopa 56 %

Jos kasvi kerää varastoon hiiltä co2 lehtiin silloin kun hiiltä co2 on paljon, niin jos sitä hiiltä co2 on lehdissä yhteyttämistuloksena, niin silloin kasvit ja metsätkin alentavat yhteyttämistä Lähde Veikko Salonen: Kasviekologia, kirjan sivu 33--43 eli siis kaikki kasvit eivät voi loputtomiin pitää yllä runsasta yhteyttämistä.Esim yhteyttäminen voi vähentyä jos entsyymi kerää happea, alkaa keräämään happea.C4 kasvit sopeutuvat matalaan hiili co2 tasoon. Ilman hiili co2 nouse ei paljoa vaikuta c4 kasvien yhteyttämiseen.C4 heinäkasvit voivat jonkun verran lisätä kasvua jos hiili co2 nousee

226 tutkimusta osoittavat, että jos hiili co2 nousisi nykyisestä tasosta kaksinkertaiseksi, niin kasveilla syntyisi kasvua 31% ja hernekasveilla se oisi kasvun lisänä 56%

Jos lämpö laskee, niin itäminen voi epäonnistua, jne. Jos kasvien pitäisi sopeutua korkeisiin co2 pitoisuuksiin, se veisi sopeutumisajan yleisesti ja on kasveja joitakin jotka pystyvät nyt ottamaan hurjasti hiiltä co2.Kasvit ´voivat vain ottaa auringon säteilystä vain 44%, etupäässä punasta ja sinistä ja vähäsen keltasta ja vihreää

Kasvien kyky ottaa hiiltä co2 riippu tilanteesta maanpinnalla ja valosta ja lajísta ja jos kasvi joutuu ottamaan hiiltä co2 paljon, niin kasvi joutuu sitten kasvattamaan hiusjuuria siksi että se hakee lisäravintoa ja vettä eli kasvi ja metsätkin joutuvat sitten etsimään lisää ravinteita jne

Sinilevät lisääntyvät kesällä siksi että ravintoa on paljon ja ne ei yhteytä sen paremmin kuin muutkaan kasvit ja kasvit ei voi yhteyttä jos lämpö on alle nollan ja kasvien ja metsien luonnossa olevat olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä teho on yhteyttämisellä, vesi, ravinto, valo,naapurikasvit,yö ja päiväaika, vuodenajat jne

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #60

Ilmeisesti nopein tapa lisätä hiilensidontaa maalla on kasvattaa lehtipuita, Suomessa se tarkoittaa sekametsää. Samalla se viilentää ilmastoa.

Merellä lisääntynyt ilmakehän hiilidioksidi lisää kaikenlaista levätuotantoa, joten on myös edellytyksiä sitä kautta lisätä merten hiilensidontaa. Lisääntynyt plankton lisää merinisäkkäiden menestymistä jne.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #61

Kvantiteetti? Ja meret kuolemassa melkein...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #62

Lehtipuut ovat valtaamassa alaa ihan luonnostaan, nyt pitäisi kehitellä niille käyttöä, muutakin kuin sellunkeittoa.

Laskelmia esim. Suomen osalta voitaneen tehdä, luulisin, että on jo tehty!

Merten tilaan ja etenkin merinisäkkäiden kuntoon tulisi panostaa. Ei ole hyvä, että merinisäkkäät ajetaan ahtaalle esim. tuulivoimaloiden melulla rannikolla ja avomerellä. Asiasta on jo tutkimuksia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #72

Olet täysin pihalla mittasuhteista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #73

Olisit lukenut Jali Karjalaisen edeltävän kirjoituksen ja perehtynyt asiaan edes.

Lehtipuut nopeampikasvuisina sitovat hiilidioksidia ja hyötyvät hiilidioksidin suuremmasta määrästä ilmakehässä. Samoin on sinilevien kohdalla merissä.

Lehtipuuvaltainen metsä myöskin viilentää ilmastoa (albedo).

Ei tarvitse kuin ynnätä nämä kaksi asiaa, jotka lisäävät metsän hiilensidontaa ja viilentävät ilmastoa, positiivinen kierre saadaan aikaan. Lehtikarike lisää maaperän humusta, joka parantaa metsän kasvukuntoa. Tämä on tietenkin kuin seinille puhuisi, jollei ole ymmärrystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #76

Hänen kaikki viestinsä ovat puhdasta asiantuntematonta roskaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #77

Kun puhuin seinille puhumisesta, kannattaisi puhua kukille, ne hyötyvät siitä kun samalla saavat lisäyksen hiilidioksidista ihmisen hengittäessä.

Kukille puhuminen siis palkitsee, ei seinille kannata puhua.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #50

Metsät alkavat keväällä kasvamaan ja lopettavat kasvun n heinäkuun puolessa välissä ja valmistautuvat talveen, eli vaikka oisi lämmintä ja hiiltä co2 ilmassa, niin metsät ei silti enää kasva elokuussa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#41

Ei tässä mielestäni ole suuremmalti mitään epäselvyyksiä ja monimutkaisuuksia.

Yhdisteiden välillä tapahtuu aina vähintään 2 -suuntaista vuorovaikutusta ts. atmosfäärin lämpötilan muutostrendit seuraavat CO2 -pitoisuuden muutostrendejä JA päinvastoin.

(Fysiikan perusvuorovaikutus).

Fysiikan lakien vastainen väittämä valitettavasti on se, että:

"atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin."

Näissä prosesseissa on myös huomioitava aineiden tiheys, joka vaikuttaa lämpökapasiteettiin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Olen näissä keskusteluissa huomannut, että ilmastokysymyksiä ei ratkaista pelkillä fysiikan laeilla. Siinä tarvitaan fysikokemiaa ja kokemusta todellisuudesta. Olen tämän oppinut, kun tärkeimpänä elämäntehtävänäni on ollut käytännön ongelmien ratkaisut metallurgisessa teollisuudessa: ilmaston lämpötilaongelmat ja metallurgiset käytännön ongelmat ovat analogisia toisensa kanssa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #52
Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

'Fysiikan lakien vastainen väittämä valitettavasti on se, että:

"atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin."'

Ilmaston luonnollisen lämpenemisen hallitsema ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on suhteellisesti niin suuri, että siitä ei havainnoin ole pystytty erikseen erottamaan ihmisperäisten, suhteellisesti minimaalisten hiilidioksidipäästöjen osuutta. Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus luokitellaan kasvihuonekaasuksi, on sen nousun vaikutus kokonaisuudessaankin niin vähäinen, ettei sitä ole pystytty erottamaan luonnollisesta lämpenemisestä - puhumattakaan sen sisältämästä ihmiperäisestä osuudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #55

Anologia päätelmään perustuva harha.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #55

Yksikertainen derivointi ja integrointi, sekä perusfysiikka osoittaa toisin, tästä ei mielestäni ole epäilystäkään.

Jos antropogeeninen CO2 -pitoisuuden derivaatta on nousevalla trendillä, luonnollinen dynamiikka ei tule koskaan lähestymään arvoa 100%, jolloin kokonais CO2-pitoisuudet ja viipymä-ajat lisääntyvät.

Maapallon hiili / CO2 -tase noudattaa yksinkertaista integrointisääntöä, jossa vallitsevat pitoisuudet absorboituvat ja emittoituvat summana, joka on ≠ kuin nolla.

Jos antropogeeninen CO2 -pitoisuus taittuu, luonnollinen dynamiikka alkaa lähestymään arvoa 100%, jolloin kokonais CO2 -pitoisuudet ja viipymä-ajat vähenevät.

"Ilmaston luonnollinen lämpeneminen"?

Miten on mahdollista, että ilmasto lämpenee auringon aktiivisuuden ollessa alle ns. normaalin ja suhteellisen vakio jo pitkiä aikoja?

Lämpeneminen selittyy kasvihuoneilmiön voimistumisella, eli kasvihuokaasujen radikaalilla lisääntymisellä.

Luonnolliset syyt eivät selitä näitä muutoksia siitä yksinkertaisesta syystä, koska aikaperiodi kasvihuoneilmiön voimakaalle lisääntymiselle on tapahtunut poikkeuksellisen nopeasti, -Milankovitchin syklin ollessa keskimäärin vakio.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #59

Nyt on löydetty jo monta luonnollista tekijää ilmaston lämpenemisen vaihtelulle kuluneen 150 vuoden aikana. Kyseinen ajanjakso osuu myös päällekkäin teollistumisen ajanjakson kanssa.

1800-luvun puoltaväliä oli edeltänyt monta voimakasta tulivuorenpurkausta, joiden viilentävä vaikutus oli useita asteen kymmenyksiä vuosikymmenten ajaksi. 1900-alussa tällaisia voimakkaita tulivuoren purkauksia ei ollut ja pieniäkin vähän, joten puolen asteen lämpeneminen on tullut sitä kautta luonnollisesti.

Kasvihuonekaasuillakin on joku pieni vaikutus.

Nyt on menty lähes 20 vuotta ilman lämpenemistä, meriin on todennäköisesti kertynyt lämpöä, ei kuitenkaan voida vielä mittaamalla osoittaa.

Tämän ns. hiatuksen takana on taas luonnollista ilmiötä. Satelliitein on aivan viimeaikoina havaittu lukuisia pieniä tulivuorenpurkauksia ja merenalaisia purkauksia, joista ei ole tiedetty aikaisemmin. Näillä on ollut viilentävä vaikutus.

Kun tietoa tulee, voidaan ottaa antropgeeninen vaikutus erikseen tarkasteluun. IPCC on tuonut voimakkaasti vain antropogeenista osuutta esille.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #63

Muuta suuri tulivuoren purkaus on ollut tilapäinänen häiriö. Eivät selitä lätkämailaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #65

Lätkämaila on syntynyt ajanjaksona, jolloin suuret tulivuorenpurkaukset ovat edeltäneet ajanjaksoa ja ajanjakson aikana ei ole ollut merkittävästi purkauksia kuin vasta aivan viime aikoina, jolloin ns. hiatus on nähtävissä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #67

Denialistit jakelevat noita Epun riepujaan, harhojaan. Tyypillisesti yksi riepu kerrallaan. Tulivuoret eivät selitä kiistatonta trendiä.

https://skepticalscience.com/pics/volcanicco2small...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #68

Tarkoitan nyt sitä, että ilmastoa ei voi tarkastella lyhyen ajanjakson perusteella.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #59

Eihän tässä kukaan kiellä hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuuksia. Ne vain ovat niin vähäisiä, ettei niitä pystytä nollasta erottumaan - ei anakaan näin pienien pitoisuuksien osalta, mitä sen vaihtelu ilmakehässä on.

Olet varmaankin tietoinen esim. Afrikan kuivien savannien ilmastosta. Siellä päivällä auringonpaisteessa ilmaston pintalämpötila voi nousta jopa yli 70 asteeseen ja yöllä laskea jopa pakkaselle. Mitä se kertoo hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutuksesta? Ei mitään, vaikka siellä ilmakehehän hiildioksidipitoisuus on samaa luokkaa kuin muuallakin maapallolla? Tätä se mm. tarkoittaa, kun sanon, että nykyistä hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutusta on vaikea erottaa nollasta. Et ole itsekään sille mitään näyttöä todellisuudesta pystynyt esittämään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #64

Et edelleenkään ymmärrä kasvihuoneilmiötä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #66

Et ole sinäkään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamasta lämpenemisestä mitään näyttöä todellisuudesta pystynyt esittämään.

Meillä kaikilla on hyvin tiedossa nobelisti Svante Arrheniuksen esittämät kokeet hiidioksidin kasvihuonekaasuominaisuuksista. Hänkään ei kuitenkaan pitänyt ilmakehän hiilidiokdipitoisuuden nousua - ilmeisesti vähäisen pitoisuutensa vuoksi - varsinaisena ilmaston lämpenemisen uhkana. Sen sijaan hän painotti sitä, kuinka ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu on kasvillisuudelle hyödyksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #74

Et vieläkään ymmärrä kasvihuoneilmiötä. Häpeäisit.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #75

no ei se ole sillai että ihminen yksin syytää ilmaan hiiltä co2, silloinhan ei oisi muilla luonnoasukkailla mitään merkitystä,

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #74

Jaa Nobel Mies Svante teki kokeita ja tulos oli että hiili co2 ei nosta lämpöä. Täällä on hyviä kirjoituksia kuten Heimosella ja Arolla, Ollila,Sinivirta jne- Tuli vain mieleen se, että onko nyt sillai että nämä ilmaston lämpenemistä kannattavat elävät moraalisesti kuitenkin vastaan lämpenemistä vai? Kun kerran luontojärjestöillä kait on konttoreita Helsingissä ja sitte kaupunkia lämmitetään kivihiilen avullakin. Eli onko helppo sitten saarnata ilmaston lämpemenistä ja sitten eletään eri tavalla vai? Onkohan tässä moraaliongelma vai?Tärkeintä on että kirjoitetaan asiaa ja toista kunnioittaen. Yltäähän se poiiisin käsi tännekin kai vai miten on?Helppohan se on saarnata että ilmasto lämpenee kun muutosta ei kerkiä nähä kun kuolema tulee väliin ja minne ilmastoon se sielu sitten joutuu kun jos kerran on vasen ilmasto ja oikea ilmasto vai?Jospa se moraali löytyy sieltä rippikoulun luennolta vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #64

nyt on sillai että ns Cam-kasvit elävät kuumissa oloissa ja ne yhteyttävät sitten yöllä ja päivällä pitävät ilmaraot kiinni että vettä ei haihtuisi

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #64

#64

Lauri H,

Käytännön ja todellisuuden erottaa fysikaalinen ja matemaattinen analyysi, joka on erehtymätön ts. jos empiria, eli siis kokemus ja käytäntö ei osoita todellisuutta oikeaksi, silloin käytäntöä tulee muuttaa, ei teoriaa. Teoria kulkee aina empirian edellä.

Tämä vaatii syvällistä ajattelua ja hyvin usein teoriat ja periaatteet joilla ihminen operoi, ovat oikeita. Ilmasto tai pikemminkin ilmakehän ilmiöt eivät ole yksinkertaisia ilmiöitä, siellä tapahtuu joka hetki muutoksia, jossakin enemmän, jossakin vähemmän. Globaalit metodit (laajalta alueelta kertaluontoisina hitaina muutoksina avaruudesta käsin) antavat lähes poikkeuksetta hyvin karkeita keskiarvoja, siksipä juuri ei kyetä erottamaan antropogeenisia paikallisia nopeita CO2 -pitoisuuksien muutoksia kokonaisuudesta.

Kysymys on siis paikallisista antropogeenisista CO2 -pitoisuuksien muutoksista ts. hiilidioksidin konsentroitumisesta ilmakehän atomeihin muutosvauhdilla, joka selvästi erottuu kulmakertoimella ∂CO2 / ∂t. Jos tämä kerroin on kasvava, ilmakehän CO2 -pitoisuus on nousussa ja viipymä-ajat lisääntyvät. Tapahtuu kumulatiivista muutosta, joka saadaan vähenemään vain jos kulmakerroin ∂CO2 / ∂t alkaa loivenemaan. Luonnollinen dynamiikka alkaa vähitellen lähestymään arvoa 100%.

Mikä mahtaa olla se teoria ja tai käytäntö joka kykenee osoittamaan lopullisesti ja vääjäämättömästi antropogeenisten CO2 -pitoisuuksien todellisuuden, kun globaalin tason metodit eivät kykene erottamaan niitä luonnollisista CO2 -pitoisuuksista?

Toistan vielä kerran ja toivon, ettei tämä omalta kohdaltani tule johtamaan tautologiaan:

Globaalit muutokset ja paikalliset muutokset ovat täysin eri asioita. Globaalit CO2 -konsentroitumiset näkyvät hyvin hitaina muutoksina siitä syystä, koska observointi täytyy suorittaa pitkien etäisyyksien päästä avaruudesta.

Jos mennään globaalin tason hiilidioksidi pitoisuuksiin, ne eivät todellakaan kata samoina pitoisuuksina koko maapallon yli. Pitoisuudet vaihtelevat jo pelkästään sen vuoksi, koska ilmamassat ovat jatkuvassa liikkeessä ja vievät pitoisuuksia mukanaan eri puolille maailmaa.

Anropogeeninen paikallinen CO2 - muutos on oleellinen, koska silloin olemme lähempänä CO2 - lähteitä, ennen kuin konsentroituminen ilmakehään saavuttaa maksiminsa.

Afrikan kuivien savannien klimatologiset olosuhteet ovat poikkeukselliset ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että pituus ja leveyspiirit ovat kohtisuoraan aurinkoon maan akselin kierrosta riippuen myös päinvastoin. Hyvin voimakkaat lämpötila-erot silloin luonnollisesti dominoivat. CO2 -pitoisuuden muutos korreloi näihin lämpötiloihin ja päinvastoin ihan samoilla fysiikan lain-alaisuuksilla, kuin missä tahansa maapallolla. Fysiikan lait pätevät paitsi maapallolla, myös muilla planeetoilla. Ehkä mustien aukkojen singulariteetti yms. tekevät poikkeuksen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #88

No Mr, Sinivirta, ei aina ole ollut sillai että päiväntasaajalla oisi lämmintä eniten, tilanne muuttui eräässä vaiheessa ja oli ensin sillai, että lämmintä enemmän oli lauhkeilla ilmastohyöhykköillä ja sitten samalla oli paljon kylmenpää päiväntasaajaalla ja vähemmän sateita eräänä aikakautena. Ei se ilmasto ole ollut aina samanlainen kuin mitä meillä nyt on. Pohjoisen jääalueet ovat sulaneet 2 milj vuoden aikana 17 kertaa ja jääkausien välivaiheessa on kasvisto ja eläimet saaneet uusi piirteitä ja koko pohjoisen jääalue on syntynyt vasta n 2.4 milj vuotta sitten ja onhan siellä nytkin Grönlannin pohjosella Qaanqaa- kaupungissa nytkin tänään pakkasta --29 ja tuossa kaupungissa asuu vain 656 asukasta ja taas Kanadan puolessa lähellä Grönlantia on Iqalui-kaupunki, jossa nyt on juuri nyt pakkasta --29 Kirja Haila --Levins : Ekologiset Ulottuvuudet tai kirja Ilkka Hanski: Ekologia

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #90

Lastenkamarin ilmasto-oppaasta:
Ilmaston globaali lämpeneminen aiheittaa emergenttejä alueellisia ilmastonmuutoksia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #90

#90

Mr. Karjalainen,

Anteeksi, mutta toteamuksesi on triviaaliteetti. Ainoa asia joka on varma tässä maailmassa ja itse asiassa koko kosmoksessa on muutos, -kuten edellä ja muillakin kommentaareilla olen lukemattomia kertoja asian ilmaissut.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #92

Niin niin sepä se Muutos, eli ilmasto muuttuu nýt ja on ennekin muuttunut eli sillai ei ilmasto elä jatkuvasti että vai lämpenee aina, lämpenee oman aikansa pallossa alueilla ja siten jäähtyy. Minun tiedot perustuvat siihen mitä ekologisissa kirjallisuudessa on esitetty eli minun tiedot ei ole minun omaa keksintöä ja jos niitä sanotaan harhaksi, niin silloin harha pitää osoittaa ekologisen kirjallisuuden kertojiin. Sitävartenhan opintoja harjoitetaan että saadaan tietoja. Sinivirtakin on harjoittanut opintoja ja sillai saanut tietoja jne. vai?Kun sitten saa tietoja , ne sitten voivat luoda tiedon saajalle innovaatiotakin ja kun Presidentti sano, että ilmastomuutos ei ole mielipide, niin pakkohan se on keskustella ilmastosta ja sillai sitten esitetään mielipidettä, miten sitä muuten voi esittää vai onko sitten sillai että jos kirjoittaa ilmastosta niin se ei sitten oisi puhumista ainakaan, mutta siinä tulee esiin väkisinkin jonkinlainen mielipide

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #88

Hei Mr.Sinivirta´, Saharassa oli elämää ajalla viimeksi 10 000--5000 eKr vuotta sitten, siellä oli karjaa, maataloutta, metsiä ja kasveja, jokia ja järviä ja kulttuuria ja ihmisiä jotka elivät jokapäiväistä elämää.Kannattaa lukee Ilkka Hanski :Ekologia, niin pääsee käsittämään, miten autiomaat ja aavikot syntyy ja hyviä kirjoja ovat Hanskin muutkin kirjat tai hyvä kirja on yliopistoille tarkoitettu kurssikirja Veikko Salonen: Kasviekologia, jne kirjaa voi lukea muissakin kuin yliopistoissa jne

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Pikku jääkausi on tuloillaan.Miten Suomi alkaa varautua satoihin metreihin lunta ja jäätä kaikkialla?Jep suostumalla Pariisin soppariin.

Tämä osoittaa miten vähä-älyisiä poliitikkomme ovat. Kun pitäisi tehdä valmisteluja kylmyyden varalle, nää ikäänkuin tappelee "lämpiämistä" vastaan .

TOTAALI-IDIOOTTEJA!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miten poliitikkojen vaatimat tuulimyllyt muuttaa ilmastoa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tämä kysymys pitäisi nyt lähettää ensin kaikille kansanedustajille ja pyytää vapaamuotoista selvitystä.

Viittauksia kansainvälisiin tiedeyhteisöihin ei sitten hyväksytä selityksenä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tarkoituksena on ollut valita ilmastonmuutosta tarkastelevaksi ajanjaksoksi teollistumisen ajanjakso, 150 vuotta. Tuolloin fossiilisten polttoaineiden polttaminen myös alkoi.

Ihminen on muuttanut ympäristöään jo paljon ennen teollistumisen ajanjaksoa, ja on saanut aikaiseksi hiilipäästöjä ilmakehään, ilmeisesti kuitenkin mittasuhteista voi mainita, että ihmisen vaikutus on ollut vähäistä. Hiilipäästöt ovat lähinnä tulleet maaperästä ja puun polttamisesta ennen fossiilisia polttoaineita.

Lätkämaila saatiin aikaiseksi normalisoimalla kaikki tapahtumat lämpötilan ja hiilidioksidimäärien suhteen ennen vuotta 1850. Mikäli ajankohtaa olisi aikaistettu, mitään lätkämailaa ei olisi saatu aikaiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Paikallisesti ovat jotkut heimot/saaren asukkaat tuhonneet elinympäristönsä köyhdyttämällä maaperän, eli maaperän humus on kadonnut, jonka mukana hiili.

Ei ole aivan turhaa kaivaa esille myöskään yhden intiaaniheimon keksintöä, upottaa hiiltä maaperään, jolloin on saatu maaperän kasvukyky palautettua.

Puhuit aikaisemmin mittasuhteista. Amerikassa tosissaan suunniteltiin puiden hautaamista 4 metrin syvyyteen, kun hysteria oli päällä. No suunnitelmista luovuttiin kun tietoa saatiin muista vaihtoehdoista.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Samalla kannattaa kysyä montako asteen osaa ilmaston lämpötilaan on vaikuttanut tähän asti veronmaksajilta kerätyt miljardit. Toi rahamäärä on sen verran suuri että luulisi laskelmien olevan olemassa ja poliukkojen ja -akkojen tiedossa.
Pystyykö "sinun" kansanedustaja vastaamaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Syytetään mieluummin kansalaisia tuhlailusta ja kulutuksesta, propagandan ensimmäisiä sääntöjä on, että syytä aina vastustajaa jos jokin asia menee pieleen.

On niitä ollut ehdotuksia muitakin hiilen sitomiseksi tai niinkuin tässä tapauksessa tuulivoiman piti korvata fossiiliset polttoaineet. Näin piti käydä ja tuulivoimaa lähdettiin viemään voimalla eteenpäin. No nyt tiedämme miten hyvin tämä on onnistunut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset