arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Suomi on hoitanut ilmastoasiansa esimerkillisesti

  • Keinotekoinen fotosynteesi on taas askeleen lähempänä
    Keinotekoinen fotosynteesi on taas askeleen lähempänä

"A new catalyst created by University of Toronto researchers brings them one step closer to artificial photosynthesis – a system that, just like plants, would use renewable energy to convert carbon dioxide (CO2) into stored chemical energy." https://www.utoronto.ca/news/artificial-photosynthesis-gets-big-boost-ne...

Kun lähtökohta kaikelle keskustelulle näyttäisi olevan hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä tai ainakin sen vähentäminen, pitäisi olla myös suunnitelmia hiilen varastoimiseksi tulevaisuuden varalle.

Hiilidioksidi on uusiutuvaa energiaa! Hiili pitäisi varastoida maaperään ja ilmakehässä sitä pitää olla riittävästi fotosynteesiä varten. Hiilen suhteen pitää tietenkin noudattaa niukkuutta, turha tuhlailu olisi syytä lopettaa.

EDIT: Mikä tahansa ongelma voidaan poistaa maapallolta, kun on riittävästi rahaa ja tutkimusta taustalla. Hiilen poistamiseen ilmakehästä on nyt keinoja tarjolla. Luonnon omalla menetelmällä on lähdetty kehittämään kasveja, manipuloimalla kasvin geenejä, jolloin kasvin juuristo kasvaa suureksi ja juuriin kertyy korkkimaista vahaa, joka sisältää pääasiassa hiilidioksidia ja joka pysyy maaperässä tuhansia vuosia.

 

On arvioitu, että viisi prosenttia maapallon viljelysmaasta riittäisi poistamaan puolet ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

 

Suomessa havupuut poistavat hiilidioksidia ilmakehästä ja säilövät sen maaperään. Samoin rahkasammal toimii suolla ja varastoi hiiltä maaperään. Vähemmän viljelty kasvi nykyään on kuituhamppu, jolla olisi myös monenlaista kaupallista käyttöä, sen lisäksi, että hamppu sitouttaa hiiltä maaperään tehokkaasti.

 

http://www.popularmechanics.com/science/green-tech/a14000753/the-plants-that-could-save-us-from-climate-change/

 

Dr. Joanne Chory, of the Salk Institute for Biological Studies and HHMI, has made a career out of uncovering these factors, developing them into simple rules, and manipulating them to create big changes in plants. Her lab has spent decades studying just how plants can learn and adapt to different kinds of information, and along the way has uncovered a great deal of information about which genes affect plant growth.

Now, she’s using that information to create new plant varieties that could pull incredible amounts of CO2 out of the atmosphere and dramatically reduce the effects of climate change. For her work, she’s being honored with the 2017 Breakthrough Prize in Life Sciences.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

En ruvenut kaivamaan tarkkoja faktatietoja, mutta boreaalinen eli pohjoinen metsämaa on paras hiilidioksidin sitoja maaperään kaikkiin muihin maaperiin verrattuna. Tropiikin metsän humuskerros on kovin ohut ja siinä ei ole yleensä pysyvää kasvua kuten täällä pohjoisessa. Kuten joku suositteli, että mitä voisi tehdä heikentääkseen ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvua, niin varma tapa olisi istuttaa muutama puu.

Toisaalta olen sitä mieltä, että hiilidioksidi on sen verran vähän lämpenemistä aiheuttava kasvihuonekaasu, että sen positiivinen vaikutus kasvun edistäjänä saattaa olla suurempi kuin lämpenemisestä aiheutavat haitat. Metsän määrän lisäämisellä on kuitenkin paljon muita hyviä vaikutuksia, joten se on suositeltava keino.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olen samaa mieltä, voidaan tietenkin kehittää superkasveja, jotka pääasiassa imevät hiilidioksidia ilmakehästä juuristoonsa.

Tällaisia ideoita kehitellään nyt USA:ssa.

Olisi kuitenkin turvallisempaa tukeutua boreaaliseen metsään, kun niiden puusto kerran hoitaa tuon hiilensidonnan maaperään tehokkaasti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On tietenkin hyvä kysyä hiilidioksidi -pitoisuuden perään ilmakehässä. Nyt jo lähes kaikki tahot myöntävät lisääntyneestä hiilidioksidista olevan hyötyä kasveille, yhteyttäminen on lisääntynyt 30 %:lla viime vuosikymmenten aikana.

Maapallon lämpeneminen saattaa pääasiassa johtua luonnollisista tekijöistä. Vulkaanisten purkausten vähyys 1900-luvulla on ollut lämpenemisen takana, alkupuolella vuosisataa. Auringon aktiivisuuden vähyys on tällä hetkellä viilentämässä ilmastoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset