Suomi sai Bonnin ilmastokokouksessa kehuja ja moitteita
Suomi sijoittuu kärkipäähän kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina ovat ilmastosaavutukset. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005455176.html ”SAKSALAINEN ympäristöjärjestö Germanwatch rankkasi lauantaina päättyneessä Bonnin ilmastokokouksessa julkistamassaan Climate Change Performance Index (CCPI) -vertailussa Suomen tänä vuonna maailman maista sijalle 9 …”
Erityisen moitteen sai metsänkäyttö, joka hiertää ympäristöjärjestöillä kivenä kaskessa. ”Suomessa suunniteltuja metsien lisähakkuita.”
”Samalla Suomi avasi globaaliin ilmastopolitiikkaan aikamoisen ongelmien kentän, sillä hakkuiden lisääminen on ilmaston näkökulmasta sama asia kuin päästöjen kasvattaminen. Kun EU:lla on Suomen vuoksi erityissääntöjä, vaativat joustoa myös muut. Tämä vaikeuttaa ilmastoneuvotteluja. On paha sanoa Indonesialle, että älkää te muuten hakatko metsiänne. Vain me hakkaamme.”
Suomelta tietoa Indonesiaan metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä
http://www.hs.fi/talous/art-2000005160281.html
”Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteet asettavat Indonesialle uusia haasteita, kuten metsäpalojen torjumista, joihin Suomelta löytyy osaamista. Indonesian metsäministerin Nurbayan on myös määrä esitellä Suomessa maan hallituksen uusi metsäpoliittinen ohjelma, joka edistää pienviljelyä.”
”Indonesian president gives forest management back to indigenous communities”
http://inhabitat.com/indonesian-president-gives-forest-management-back-to-indigenous-communities/
”Indonesian presidentti antaa metsänhoidon takaisin alkuperäisyhteisöille”
[Kajang leader Andi Buyung Saputra, pictured above with Widodo, said in his acceptance speech, “Our traditional wisdom has played an important role in managing and preserving our forests. This has contributed to keeping our Earth greener and reducing the negative impacts of climate change.”]
[Kajang kansan johtaja Andi Buyung Saputra, kuvassa yllä Widodon kanssa, sanoi kiitospuheessaan ”Perinteinen viisaus on ollut tärkeässä roolissa metsiemme hallinnassa ja säilyttämisessä. Tämä on osaltaan pitänyt maapallomme vihreämpänä ja vähentää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.”]
Suomen metsänhoidon vertaamista Indonesian metsän hakkuisiin ei tulisi asettaa vastakkain. Mikäli Suomessa ei hakattaisi metsää, hakkuut siirtyisivät muualle, ehkäpä juuri Indonesiaan? ”Laws to prevent forest clearance are weakly enforced or are blatantly ignored by elites and government patronage systems. The provision of local rights is expected to strengthen the hand of local people in defending their forests. There are moves to allocate both collective rights and private individual rights to forest lands.”
http://www.mdpi.com/2073-445X/6/1/21/pdf
The Kajang are one of the groups to whom communal forest rights have now been granted. The Kajang forests are home to a number of rare and endangered animals and plants endemic to Sulawesi. The award of forest rights to the Kajang should contribute to the conservation of the forests and their endemic species, but, as elsewhere, there is little empirical evidence to allow us to judge just how safe this biodiversity will be. At this stage a thorough study of the biodiversity in the area is needed to monitor biodiversity richness and landscape changes.
”Current estimates peg the volume of carbon emissions from the clearing of tropical forests at around 1,100 million metric tons annually. Using field data and computer modeling, the team calculated 340 million more metric tons of carbon may be released globally due to forest edge effects. In other words, the study finds forest fragmentation may be contributing 31 percent more carbon to the atmosphere than previous estimates are accounting for.”
http://www.smy.fi/artikkeli/metsaosaamisen-viennissa-pitaisi-keskittya-pieneen-ja-kauniiseen/
”Metsäosaamisen viennissä pitäisi keskittyä pieneen ja kauniiseen”
”The destruction of natural forests has been shown to be a leading factor behind global warming, as forests play a crucial role in absorbing carbon dioxide in the environment. 15 per cent of all greenhouse gas emissions are estimated to be a result of deforestation.” http://www.independent.co.uk/news/world/asia/hsbc-rainforest-deforestation-indonesia-funding-claims-report-a7529761.html#gallery
”Luonnonmetsien tuhoaminen on osoitettu olevan merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä, sillä metsillä on keskeinen rooli absorboida hiilidioksidia ympäristöstä. 15 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä arvioidaan olevan metsäkadon seurausta.”
No niin, nyt mennään asiaperusteilla. Maankäyttö ja metsät, sekä energiapolitiikka ovat avain-asemassa. Estimointi ilmastonmuutoksen problematiikassa, on saavuttanut tulosta.
Suomen metsä-osaamisessa ja tutkimuksessa on vientimahdollisuuksia, vaikka vähän moitteita saimmekin. Toivottavasti prosessit alkavat etenemään myös käytännön tasolla, saadaan lämpötilan nousu taittumaan. Luonnollinen dynamiikka tulee sitten myöhemmin tasoittamaan hiili-taseen ja lämpötila asettuu.
On eettisesti parempi tehdä asioiden eteen jotakin, vaikka virheitä matkan varrella tuleekin. Tekemättä jättäminen on vastuuntunnotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on kumuloitunutta metsäosaamista 1800-luvulta lähtien, tätä osaamista ei voida sellaisenaan siirtää sademetsään, missä maaperä on erittäin köyhää, poikkeuksena tuliperäiset alueet.
Suomessa maaperän hiili säilyy maaperässä, vaikka metsä uudistetaan avohakkuumenetelmällä.
Indonesian sademetsiä sensijaan ei saisi hakata paljaiksi. Monta syytä on jo tiedossa, miksi näin ei pitäisi tehdä, malaria, pirstoutuminen ja lajikato sen seurauksena ym.
Avohakkuuta sielläkin tehdään, ja istutetaan tilalle palmupuita tai eukalyptuspuita.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnollisesti osaamista ei suoraan voida viedä, maaperä poikkeaa globaalisti. Mutta kuten sanoit, Suomessa on osaamista aina 1800 -luvulta lähtien. Vähän enemmän perehtymistä paikallisiin olosuhteisiin, osaamista voidaan silti viedä. Mutta kuitenkin, tässä ollaan päästy eteenpäin ja se on erittäin hyvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, miten sen nyt sanoisin, että se on lämpötila, ei maaperä, joka aiheuttaa hiilikadon.
Boreaalisessa metsässä maaperä on kylmää ja siksi maaperä kerryttää hiiltä kun taas sademetsä kun hakataan, luovuttaa se loputkin maaperän hiilestä ilmakehään välittömästi kun viilentävä ja suojaisa metsä hakataan päältä.
Eli lämpeneminen lisää ilmakehän hiilidioksidia eikä päinvastoin juurikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Maa – ilma – maa, korrelaatio – lyhyesti ja muistuttaisin, että vähintään 2-suuntainen fysikaalinen efekti, josta mainitsin aiemmin.
No vielä kertaalleen. Hiilidioksidi -pitoisuuden laskiessa ilmakehässä, hiilidioksidiin sitoutunut lämpöenergia vapautuu nopeammin ilmakehässä olevaan tilavuuteen ja tämä ks. ilma-tilavuus viilenee olettaen, että vallitsevat muut olosuhteet pysyvät vakiona. That’s the fact…
Ilmoita asiaton viesti
Rautalangasta mallia, eli tropiikissa maaperään asti ei auringon valoa saisi päästää. Puusto suojaa maaperää lämpenemiseltä.
Metsässä on myös viileämpää.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän osuuden kyllä ymmärsin ensimmäisellä kerralla.
Ilmoita asiaton viesti
No varmistin vain, tämä on kyllä erittäin tärkeää ymmärtää.
Satelliittimittausten mukaan ilmakehän hiilidioksidi tulee tropiikista valtaosaltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin kyllä hyvin todennäköisesti on. Satelliiteista käsin tämän voi parhaiten havainnoida (laajemmat alueet), vaikka resoluutio ei luonnollisesti ole niin hyvä, kuin maa-asemilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ilmavirtaukset nousevat korkealle ja sekoittavat hiilidioksidin tehokkaasti laajemmalle alueelle.
Lapse rate pitää siitä huolen, että lämpötila ei pääse tropiikissa liikaa nousemaan, negatiivinen takaisinkytkentä tropiikissa ja navoilla positiivinen. Negatiivinen kokonaisvaikutus vie voiton tämän takaisinkytkennän osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin siis Lapse Rate on mittausmenetelmä, jossa gradientit saadaan selville (epä-lineaariset). Takaisinkytkennöistä ei ole vielä empiiristä tietoa, kumpi niistä dominoi. Eiköhän negatiivinen takaisinkytkentä ole navoilla ja positiivinen tropiikissa. Ymmärsinkö nyt oikein logiikkasi ja missä kontekstissa?
Vai tarkoititko nyt konvektiota?
Ilmoita asiaton viesti
Lapse rate vaikuttaa keskimäärin ilmastoa viilentäen. Navoilla lämmittäen.
Valitettavasti teoreettinen lähestymistapa näihin ilmastoon liittyviin asioihin on ollut toistaiseksi mahdollista. Teorian pitäisi pystyä hylkäämään riittävän pitkällä havainnoinnilla.
”The lapse rate is the rate at which air temperature decreases with height. In the tropics, the lapse rate is expected to decrease in response to the enhanced greenhouse effect, amplifying the warming in the upper troposphere and suppressing it at the surface. This suppression causes a negative feedback on surface temperature. Toward the poles, the reverse happens (a positive feedback), but the tropics tend to dominate, producing an overall negative feedback.” http://www.azimuthproject.org/azimuth/show/Climate…
Ilmoita asiaton viesti
”In the tropics, the lapse rate is expected to decrease in response to the enhanced greenhouse effect, amplifying the warming in the upper troposphere and suppressing it at the surface”.
Kyllä, näin voisi olettaa. Fysiikka on kompleksinen. On monia tekijöitä, kuten kaoottinen konvektio. Se ei ole vain ylös – alas konvektiota, vaan joka suuntaan, jossa gradientit muuttuvat (vektorisuureet, joka osoittavat suuntiin, missä muutos kasvaa eniten).
Ilmoita asiaton viesti
Totta!
”In general, there tends to be little turbulence above the boundary layer in the troposphere. Even so, there are two notable exceptions. First, turbulence is produced near jet streams, where large velocity shears exist both within and adjacent to cumuliform clouds. In these locations, buoyant turbulence occurs as a result of the release of latent heat. Second, pockets of buoyant turbulence may be found at and just above cloud tops. In these locations, the radiational cooling of the clouds destabilizes pockets of air and makes them more buoyant. Clear-air turbulence (CAT) is frequently reported when aircraft fly near one of these regions of turbulence generation.” https://global.britannica.com/science/atmosphere#r…
Ilmoita asiaton viesti
”Yleensä troposfäärin rajakerroksen yläpuolella on yleensä vähän turbulenssia. Siitä huolimatta on kaksi merkittävää poikkeusta. Ensinnäkin turbulenssi tuotetaan lähelle suihkuputkia, joissa suuria nopeusleikkureita esiintyy sekä kumulaaristen pilvien sisällä että sen vieressä. Näissä paikoissa esiintyy voimakasta turbulenssia latentin lämmön (vesihöyryyn sitoutunutta lämpö-energiaa) vapautumisen seurauksena.
Toiseksi, voimakasta turbulenssia löytyy yläpuolelta, pilven yläpuolella. Näissä paikoissa pilvien säteilevä jäähdytys epävakauttaisi ilmataskuja ja heikentää niitä. Ilma-ilma-turbulenssi (CAT) ilmenee usein, kun lentokone lentää lähellä yhtä näistä turbulenssin muodostusalueista.”
Suomensin nopeasti. Tämän vuoksi, on äärimmäisen hankalaa muodostaa malleja koko ilmaston fysiikassa.
Lapse Rate -mittausta tulee päivittää, siitä puuttuu monia oleellisia suureita. Lapse Rate ei ole lineaarinen, ei edes troposfääristä – tropopaussiin, vaikka se näyttäisi sitä karkeasti olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kasvit kuitenki todellisuudessa pukkaavat hiiltä co2 kuusi kertaa enemmän ilmaan kuin meidän fossiiliset pottoaineet , eli meretkin pukkaavat ja maakin maailmalla ja ihminen hengittää ja pukkaa hiiltä co2 kun juttelee kukille joulunakin ja samoin eläimet ja metsäpuut kun lahoo, niin niistäkin huokuu lahotessa ja sitten kun ne ovat maassa nämä metsäpuut hajottajien käsissä, niin sitten taas tulee hiiltä ilmaan co2 ja on titenkin myös hiilen co2 kerääjiäkin ja kasvit ovat semmosia, että ne ei ota hiiltä co2 ilmasto kuin tiettyyn rajaa. Jos panet kasvihuoneeseen hiiltä co2 vaikka 800–1000ppm, niin raja tulee ja kasvit ei kasvihuoneessa pystykään ottamaan enää hiiltä co2 kasvihuoneen ilmasta eli nyt on ilmassa vain yli 400 ppm ja kasvit vielä voivat sitä ottaa ilmastakin ja sillai puut kasvaa lujaa ja viljasadot nousee kuten Esko Valtaoja on kertonut, ett nyt eli juur nyt ihmisellä menee hurjasti paremmin kuin aikaisemmin juuri talouskasvun ja tekonologian avulla. Kirja Esko Valtaoja: Kohti Ikuisuutta. Esko näkee, että ilmastomuutos ei ole mikään ongelma ihmiselle, vaan se on voitettavissakin
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se näin! Koulutus on hyvä, mutta merkitystä on myös kyvyllä ajatella loogisesti, tätä asiaa ei ole vaikeaa ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Nii eli sitten kun joku ajattelee loogisesti, niin sitten voi kysyä, miten se looginen ajattelu syntyy päässä? Jos kerran pitää ajatella loogisesti, niin kait se ajatus syntyy jotenkin ja ulostulo kait liittyy kieleen kun joku sitten puhuu loogisesti jollakin keinoin
Ilmoita asiaton viesti
Kai me ihmiset siinä suhteessa olemme hyvin erilaisia, looginen ajattelu on hyvän tieteen perusta.
Ilmoita asiaton viesti
Jokseenkin yksi ja sama miten Suomessa saastutetaan. On edesvastuutonta suomalaisten virkamiesten edes matkustaa ilmastokokouksiin ja saastuttaa ilmaa lentäessään. Parempi pysyä Suomedössa. Meitä on 0,07% maailman väestöstä eli se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
No Suomessa on maailman puhtain ilma. Puhdastakin vettä on vielä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, -jollei oteta huomioon voimakkaita ilmavirtauksia. Veden laatu on kohtuullisen hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmavirtaukset tuovat saasteita kaakon kulmilta, mutta sateet tuovat ne alas, ja lannoittavat maaperää.
Arktisen alueelle niitä ilmansaasteita ei saisi päästää, varsinkaan mustaa nokea, koska se edistää jään sulamista. Lieneekö saasteiden määrä pienentynyt, kun viimeaikoina jääpeite on kasvanut ennätyksellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Hydrologinen kierto sekoittuu. Sateiden määrä on ollut myös lisääntymässä, joten maaperän absorbtio on muuttumassa. Musta hiili on todellakin ongelma ja jos jääpeite on kasvanut, hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
No juu, jääpeitteet ovat kasvusuunnassa, Antarktisen jääpeite on hieman laskenut huippulukemista.
https://www.dmi.dk/uploads/tx_dmidatastore/webserv…
http://ocean.dmi.dk/arctic/plots/icecover/osisaf_n…
”Antarctic sea ice has grown to a record large extent for a second straight year, baffling scientists seeking to understand why this ice is expanding rather than shrinking in a warming world.”
https://seaice.uni-bremen.de/data/amsr2/today/ice_…
Ilmoita asiaton viesti
No nämä käyrät osoittavat suhteellisen vähäisiä muutoksia, poikkeuksena viime vuodet. Luonnollisesti jääpeitteen vahvuus hidastaa nopeita muutoksia. Konversiot vaikuttavat hitaasti, suuressa mittakaavassa. Jääpeitteiden laajuus vaihtelee vuotuisesti enimmäkseen auringon aktiivisuuden ja maan kallistuskulmien muuttuessa ja kun tähän lisätään ihmisen vaikutus, se todennäköisesti on kumuloituvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tasoittunut on, muutos on vähäistä, hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja luonnollisesti näistä planetaarisista muutoksista on vaikuttamassa eksentrisyyden vaihtelu, -prekessio ja perihelikiertymä. Mutta ehkä on parempi pysytellä maan pinnalla, ilmiöt näkyvät kyllä lähempääkin luontoa tarkkailemalla.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ”The radiative transfer scheme for the incoming stellar
short-wave spectrum (ranging from 237.6 nm to 4.545 µm)
is calculated using the δ-two-stream method (Toon et al. 1989).
The scheme incorporates visible and near-IR absorption by O2,
O3, CH4, and CO2 and H2O as well as Rayleigh scattering
for N2, O2, and CO2. The long-wave (3.33 – 1000 µm) transfer
is handled by the Rapid Radiative Transfer Model (RRTM;
Mlawer et al. 1997), which takes continuum and gaseous opacity
of H2O, CO2, CH4, O3, N2O into account. Both long and
short-wave schemes use the correlated-k method. In the IR, the
k-coefficients are precalculated for a specific range in composition,
temperature, and pressure, the validity range of the model
ranges from 0.01 to 1050 mbar and within ±30 K of the globalmean
Earth temperature profile. Below the tropopause the temperature
profile is determined by a wet adiabatic lapse rate, based
on Kasting (1988) and Ingersoll (1969), using the relative humidity
profile of Manabe & Wetherald (1967).” https://arxiv.org/pdf/1511.04920.pdf
Ilmoita asiaton viesti
No joo, tässä on tutkittavaa aineistoa. Adiapaattisessa prosessissa lämpöä ei siirry tai poistu ilman työtä, siis energiaa…
Ilmoita asiaton viesti
Nii ja viimenen tieto mediassa on että pallo on hidastanut kiertoa ja arvelevat sitten näitä maanjäristyksiäkin ja on mediassa ollut joskus semmonenkin tieto, että ensin alussa maapallo pyöri vinhaa vauhtia jotain 800–900 kierrosta vuodessa auringon ympäri ja noina aikoina vuorokausi oli vain 6 tai 12 tuntia ja sitten kierto auringon ympäri vuodessa muuttui yli 400 kertaa vuodessa ja vuorokausi tuli sitten yli 21 tuntia ja nämä tiedot perustuu korallitutkimuksiin jne.Ja nyt sitten kait kierto on 365 vuorokautta ja vuorokausi 24 tuntia ja nyt ihan viimeksi sitten median mukaan pallon kierto on hiukan hidastunut Vai?
Ilmoita asiaton viesti
No maapallon liikeratojen muutoksia voi tulkita monin tavoin ja noin yleisesti voidaan sanoa, että liikeratojen muutokset noudattavat muutoksia, jotka näkyvät vähän laajemmassa perspektiivissä.
Auringon ja maan välinen etäisyys kasvaa noin samassa suhteessa, kun aurinko menettää fuusioreaktorissa massastaan (n. 4 – 5 miljoonaa tonnia / s), eli auringon ja maan välinen etäisyys kasvaa gravitaatiovoiman heiketessä. Kovin tarkkoja arvioita etääntymisestä on vaikea todentaa, mutta ehkä noin pari cm joka vuosi. Mutta korostan, että nämä ovat hyvin karkeita arvioita.
Luonnollisesti, koska gravitaatiovoima heikkenee, se vaikuttaa maan kaikkiin kiertoliikkeisiin. Gravitaatio vaikuttaa koko kosmoksessa. Toisaalta, avaruuden laajeneminen vaikuttaa tähän lisäksi mutta sen osuus on hyvin pieni.
Myös kuu vaikuttaa vuorovesi-ilmiön kautta jne…
Ilmoita asiaton viesti
Mutta noin yhteenvetona niin Sinä kuin minäkin ja moni muu vakiokommentaattori täällä usarissa ei tule ratkaisemaan ilmastonmuutoksen problematiikkaa.
Kulmala sen todennäköisesti tulee ratkaisemaan.
Jokaisella meistä on omat näkemyksemme ja omat tutkimustietomme, nojaten eri tyyppisiin kokemuksiin ja taustoihin. Suurin osa on teoriaa, hypoteeseja ja osa kokemusta.
Ongelman ratkaisu nivoutuu poikkitieteellisille kokonaisuuksille ja aika tulee näyttämään, mitä tulee tapahtumaan.
Tärkeintä minusta on luonto ja ihmisten hyvinvointi tässä kompleksisessa maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
No olen koittanut tuoda esimerkein esille, mitä on voitu tehdä, jotta on voitu selättää ilmastonmuutosta!?
Se on sellaista hiljaista vallankumousta, Afrikassa, Kiinassa, USA:ssa, Saksassa…
On ollut kysymys maan käytöstä, köyhtynyt maaperä on saatu uudelleen viljelykäyttöön, metsänkasvatukseen tai maanviljelyyn. Afrikassa maata viljellään puiden katveessa.
Tilanteet hieman poikkeavat eri maissa, USA:ssa karjan laidunkierrolla on päästy tuloksiin, maaperään on laidunnuksen avulla voitu palauttaa hiili. Euroopassa kiertoviljelyllä, kevyemmällä muokkauksella, viljelemällä syväjuurisia kasveja vuorovuosina jne., on saatu maaperään hiiltä palautumaan.
Ilmakehän hiilidioksidi on mahdollistanut suuremman satotason noin yleisesti ottaen. Satotasot ovat kuitenkin kääntyneet laskuun kun maaperä on köyhtynyt.
Välimeren lämpeneminen on tuonut monsuunisateet takaisin Saheliin, joten Sahel on alkanut luonnostaan vihertyä reunoistaan. Siemeniä ja juurakoita on säilynyt sen verran, että luontainen uudistaminen on ollut mahdollista. Lisäksi istuttamalla puita saadaan kasvua aikaiseksi.
Soveltuvin osin edellä kuvattuja toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön eri puolilla maapalloa. Kuivuus on ongelma monessa paikkaa. Samoin runsaat sateet. Maaperän humus pidättää vettä, ja siten estää tulvia ja maaperän kuivuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin on. Olen toki ymmärtänyt sen, että nämä mainitsemasi toimenpiteet ovat oleellisen tärkeitä ja näin tulisi ehdottomasti tehdä. Olet tässä mielessä asiantuntija.
Oma näkemykseni on hyvin samansuuntainen ja asiantuntemukseni nousee maan pinnasta vähän ylemmäksi, eli ilmakehään ja avaruuteen.
Samaan aikaan ilmastokokouksissa ollaan menty oikeaan suuntaan. Bonnin-kokous oli jatkoa Pariisin -sopimukselle ja nyt on saatu aikaan sääntökirja, jota tullaan noudattamaan viiden vuoden välein.
Lisäksi, perus-päästömittauksia tarvitaan lisää ja prof. Markku Kulmalan tutkimusryhmä tulee olemaan tässä hyvin varteenotettava tekijä.
Ylen aamu-tv :ssä oli tänä aamuna asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelu ja viesti oli hyvin selkeä.
”Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan kuriin, tulee luopua fossiilisista polttoaineista, piste.”
Poliitikkojen tehtävä on tehdä päätöksiä sen mukaan, kun tietoa ilmastonmuutoksesta saadaan lisää ja ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä kysymyksistä vastaa kansainvälinen tiedeyhteisö.
Ilmoita asiaton viesti
Maapallo on tietenkin kokonaisuus, ja jotta ihmisillä ja muilla eliöillä olisi hyvät oltavat, vaaditaan puhdasta ilmaa, puhdasta vettä jne.
Kulmalakin lähti ehdottamaan havupuun taimien istutusta ilmastonmuutosta torjumaan.
Kyllä voidaan kehittää energiaa vähähiilisempään suuntaan asteittain. Mitään paniikkia ei ole.
Paljon on selvitetty kasvihuonekaasujen osalta, mitään empiiristä varmaa tutkimusta ei vielä ole esim. hiilidioksidin osalta, sen ilmastoherkkyys on joidenkin arvioiden mukaan 0,5 – 1,25 °C tai mahdollisesti vieläkin alhaisempi. Säteilypakotteen teoria ei näytä pitävän kutiaan käytännössä, mikä on tietenkin ongelmallista, koska kaikki laskelmat tehdään teoreettisten laskelmien mukaan, IPCC:n laskelmissa CO2:n ilmastoherkkyys olisi 3 °C +/- 1,5°C. Mistä seuraa, että ”radiative imbalance” -luvut kasvavat ja energiaa maapallolle näyttäisi kertyvän mallinnusten mukaan.
Kun meret eivät ole todellisuudessa lämmenneet ja ilmakehän osalta on lämmennyt + 0,8 °C, josta puolet saattaa olla toipumista pienestä jääkaudesta, niin mihin lämpöä kertyy maapallolla?
Ilmoita asiaton viesti
No nämä lukuarvot ovat tietenkin viitteellisiä ja perustuvat erilaisiin mallinnuksiin, siksi ilmastoherkyysarvo vaihtelee. Minun käsitykseni mukaan, energian kertyminen liittyy epäsäännölliseen kumulatiivisuuteen (kasvaa ja vähenee) ja hystereesiin (viiveisiin). Energian määrä vaihtelee, samoin sen vapautuminen. Tämä dynamiikka ei jostain syystä ole tasapainossa. Eli hiilidioksidin sitoutuminen ilmatilavuuteen vaihtelee, sen pitoisuuden mukaan. Jos pitoisuus lisääntyy, samaan ilmatilavuuteen muodostuu lisää lämpötila-gradientteja. Tähän varmasti vaikuttaa koko ilmakehän fysiikka, kemia ja biologia ja tietysti jos olosuhteet muuten pysyvät vakiona, kuten auringon säteily jne.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos pitoisuus lisääntyy, samaan ilmatilavuuteen muodostuu lisää lämpötila-gradientteja.”
Näin tapahtuu ja energiahäviötä tapahtuu samalla, eli maapallolla on keino päästää ylimääräistä energiaa pois. ”The earth’s climate is constrained by well-known and elementary physical principles, such as energy balance, flow, and conservation. Greenhouse gases affect the atmospheric optical depth for infrared radiation, and increased opacity implies higher altitude from which earth’s equivalent bulk heat loss takes place.” https://link.springer.com/article/10.1007/s00704-0…
”The transition from deep to very deep convection is associated with a change in the diabatic tendency inside the tallest updrafts: the latent heat release due to the formation of a large amount of icy hydrometeors exceeds the loss of energy due to mixing with the drier, colder air of the environment.” https://nyuscholars.nyu.edu/en/publications/the-at…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin tapahtuu ja tässä on myös huomioitava se, että jos energiaa vapautuu suhteessa ilmatilavuuteen, se edellyttää, että vapautuneeseen ilmatilavuuteen jo konsentroituneeet pitoisuudet ovat pienempiä, kun siihen konsentroitumassa olevat pitoisuudet ts. jos konsentroituminen on ollut suurempaa, energiaa ei vapaudu tai siinä tapahtuu sekä viivettä, että hystreesistä takaisinkytkentää. Tästä seuraa, että lämpötila-gradientit pyrkivät pysymään muuttumattomina, edellyttäen, että olosuhteet muuten pysyvät vakiona (auringon säteily, paine, suhteellinen kosteus jne). Tämän lisäksi, lämpötila-gradientit noudattavat ilmakehässä olevien pitoisuuksien elinaika-odotetta.
Eli tässä tulee vastaan taas ne inhottavat gradientit (vektorit), jossa muutokset tapahtuvat suuntiin, missä ne vaikuttavat joko eniten, tai vähiten. Näissä gradienteissa tapahtuu 4D -muutoksia (x, y, z, t).
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, lapse raten avulla ja lämpötilagradienteilla on selitetty myös Maunderin minimiä edeltäneitä tapahtumia, kts. NASA:n tutkijoiden raporttia. ”Our previous studies have demonstrated how external forcings can excite the AO/ NAO in the GISS GCM (22, 25). Briefly, the mechanism works as follows, using a shift toward the high-index AO/NAO as an example: (i) tropical and subtropical SSTs warm, leading to (ii) a warmer tropical and subtropical upper troposphere via moist convective processes. This results in (iii) an increased latitudinal temperature gradient at around 100 to 200 mbar, because these pressures are in the stratosphere at higher latitudes, and so do not feel the surface warming (26). The temperature gradient leads to (iv) enhanced lower stratospheric westerly winds, which (v) refract upward-propagating tropospheric planetary waves equatorward.” https://pubs.giss.nasa.gov/docs/2001/2001_Shindell…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä,
Koko planeetan ilmakehän (olosuhteet vaihtelevat globaalisti) lämpötila luonnollisesti alenee n. 6,5°C/km ylöspäin mentäessä (troposfääri – tropopaussi) ja lämmin ilma nousee kohti tropopaussia, mutta muutos ei ole lineaarinen tällä välillä. Suuremmassa mittakaavassa, eli koko ilmakehää tarkasteltaessa, lämpötila-gradienttien yhteisvaikutus on äärimmäisen monimutkainen. Siksi otokset ovat olleet hyvin karkeita keskiarvoja ja vain ennusteita.
Jotta raja-arvojen määrittely kaikille pitoisuuksille olisi luotettava, kuvaan on astunut mukaan epävarmuuksien vähentäminen ja tavoitteiden mahdollisimman hyvä optimointi. Eli tämä kaikki vaatii sekä tutkijoilta että poliitikoilta suuren vastuun kantamista, jotta tavalliset kansalaiset voisivat elää turvallisessa ja rauhallisessa maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Maunderin minimiä edeltäneisiin tapahtumiin kytkeytyi otsoni ja auringosta aiheutuvat muutokset.
Siksi CO2 roolia ei voi jättää tarkastelusta nyt koska kyllä näillä kaasuilla on oma merkityksensä.
SST:n kohoamisella oli tapahtumia käynnistävä merkitys tropiikin leveysasteilla ennen Maunderin minimiä.
SST:n osalta lämpötilat ovat olleet pari vuotta laskusuunnassa. Lokakuun osalta hieman nousi syyskuun lukuihin verrattuna, mutta syyskuussa oli jyrkkä pudotus. Lokakuun Hadsst3 -luvut ovat edelleen edellisvuoden lokakuuta alhaisemmalla tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin on. Tarkoititko lineaarista regressiota (SST) y = a + bx…?
Merien lämpötila-muutokset ovat luonnollisesti riippuvaisia myös leveys ja pituuspiireistä ja planetaarisista muutoksista. Suuremmat lämpökapasiteetti-muutokset näkyvät enimmäkseen paikallisina muutoksina.
Ilmoita asiaton viesti
En, käynnistävänä voimana Maunderin minimille, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Maunder_Minimum on ollut merten pintalämpötila (sst).
Mauderin minimin aikana sitten laskivat auringonpilkkujen määrä harvinaisen alhaiselle tasolle. [The Maunder Minimum, also known as the ”prolonged sunspot minimum”, is the name used for the period starting in about 1645 and continuing to about 1715 when sunspots became exceedingly rare, as noted by solar observers of the time.]
Ilmoita asiaton viesti
No joo okay…
Ilmoita asiaton viesti
Lämpötilojen muutosten historiasta näemme, että olemme edelleen normaalien muutosten rajoissa. Mitään epänormaalia ei viimeaikaisessa lämpenemisessä ole havaittavissa. https://pbs.twimg.com/media/DJdlmjjXcAEwg60?format…
Ilmoita asiaton viesti
Niin tämä graafi osoittaa satojen tuhansien vuosien aika-skaalasta tähän päivään. Käyrän estimonti on keskiarvoistettu, mutta luonnollisesti antaa viitteitä muutoksista. Vaihteluväli on hieman kasvava (ice cores).
C° difference kasvaa n. 2:sta yksiköstä n. 5:een yksikköön peak to peak, eli n. vähän yli tuplasti tämän graafin mukaan.
Tämä jossain määrin myös osoittaa, että energiatasapaino ei ole dynaamisesti tasaava.
Graafin positiivinen piikki on myös nousussa, kun taas negatiivinen piikki on pysynyt suhteellisen vakiona.
Ilmoita asiaton viesti