Puu on liian arvokasta polttoon
Aamun lehdet kertovat Suomen saavuttaneen erävoiton EU:n kanssa väännettäessä suometsien käytöstä. Suomi saa sittenkin polttaa suometsistä kertyvää pienpuuta?
Suomen kannattaisi pyrkiä hyviin väleihin EU:n kanssa näkemyksistä metsien hiilinielusta ja metsän käytön kriteereistä. Suomella on avaimet kädessä, Ruotsin ohella Suomi on hoitanut metsiänsä esimerkillisesti.
Selvää on, että puuta kannattaa jatkojalostaa, mitä vähemmän ohjautuu polttoon sen parempi. Jonkun verran aina ohjautuu ns. sivuvirtoja polttoon, mutta ei tästä kannata käydä EU:n kanssa vääntöä, tuskinpa edes ymmärtävät koko asiaa.
Suomen kannalta tärkeää on nyt löytää yhteinen sävel metsiemme käytöstä, lisätä metsiemme monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä. Nykyinen metsien kasvu kestää lisääntyvän käytön. Puuta pitäisi käyttää enemmän rakentamiseen.
Itse olen sitä mieltä että Suomen pitäisi pyrkiä neuvottelemaan mahdollisimman vapaat kädet jotta voi itse päättää metsiensä käytöstä. Voimme täällä sitten pähkäillä, polttaako vai rakentaako.
Tapa jolla jotkut mepeistämme yrittävät saada EU:n kautta rajoituksia kansalliseen päätöksentekoon kuulostaa merkilliseltä enkä ymmärrä kenen etuja he ajavat. Olen aivan varma, että meiltä löytyy parempaa asiantuntemusta pohjoisten metsien hoitamisesta kuin vaikka europarlamentista. Poliittinen kysymys on sitten, halutaanko tuota asiantuntemusta käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä juuri tarkoitan, meillä on riittävästi omasta takaa niitä, jotka heittävät kapuloita rattaisiin, EU:n kanssa kannattaa pyrkiä sopuun. Ei Suomen metsien hoidossa pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Parantamisen varaa kyllä löytyy, paras asianuntemus siihenkin löytyy täältä.
Puuhaketta käyttäviä CHP voimalaitoksia voidaan kyllä lisätä, jopa tuplata helposti!
Ilmoita asiaton viesti
CHP-laitokset tulisi saattaa uuden energiatuen piiriin jos sellaista tukea ylipäänsä myönnetään. Nykyisellä esityksellä se ei onnistu, vaikka Turunen toisaalla muuta maalaileekin.
Ilmoita asiaton viesti
Turuselta harkitsematon esitys, mahtaako hän edes ymmärtää mitkä tahot maailmalla ovat nostaneet teknologianeutraalin energiatuen esille jatkoksi syöttötariffeille?
Ilmoita asiaton viesti
Puusta on aina rakennettu ja puulla lämmitety, näin tekivät isätkin ennen, toki aikansa elivät.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi on hoitanut metsiänsä esimerkillisesti.”
Suomalaisesta metsänhoidosta tulee lähinnä mieleen parviäly – on yhden totuuden kausia. Oli kausi, jolloin suometsät piti ojittaa, mistä seurasi yhä jatkuvat vedenlaatuongelmat. Minun lapsuudessani metsiin laskettiin vesakkomyrkkyjä lentokoneista käsin, silloin se katsottiin viisaaksi.
On suurenmoisen hyvä asia, että Suomen esimerkkejä ei olla muualla maailmassa noudatettu.
Ilmoita asiaton viesti
Nostit ihan oikean asian esille heti kättelyssä! Ei ole kaikki mennyt ihan oikein, virheistä on opittu, hyvä niin!
Ei joka notkoa eikä kosteikkoa kannata ojittaa. Humuspitoisia vesiä ei saisi johtaa vesistöön suoraan, pitää jättää aina pätkiä ojittamatta jne.
Ilmoita asiaton viesti
Puun kasvua tarkastellen Suomi on hoitanut metsänsä hyvin ja vertailtaessa useimpaan maailman maahan, erinomaisesti. Olet oikeassa että parannettavaa löytyy mutta en usko että se viisaus löytyy Europarlamentista.
Ilmoita asiaton viesti
Taustalla tässä on ollut metsäteollisuus, joka on luonut lisäarvoa metsille ja metsänhoito on ollut kannattava sijoitus.
Tauno Matomäki sanoi, että ei ole metsänomistajaa ilman teollisuutta. No tietenkin metsänomistaja voi jättää omistamansa metsän silleen ja kyllä sieltä aikanaan saa tuloja, mutta saattaa mennä haketettavaksi suurelta osin.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyiset sahat eivät ota suuria puita, vaan ne tosiaan menevät hakkuriin. Onko se kannattavaa metsänhoitajalle, kun tukkipuun hinta putoaa kuitupuun tasolle?
Ja miksi uusi teknologia maksaisi puusta huomattavasti enemmän kuin kuka tahansa, koska päivän hinta on kysynnän ja tarjonna mukaista? Myyjälle on siis yksi ja sama mitä ostaja puullaan tekee, kunhan puu käy kaupaksi käypään hintaan.
Pietikäinen ja Kyllönen ”tohtoroivat” nyt politiikan vuoksi, ei metsän omistajan tai suomalaisten vuoksi, vaan omaksi hyödykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaankin näin. Kun joskus näen esim. suuren männyn metsässä käyn sitä halaamassa, ja ajattelen, että se on siinä vielä sadan vuoden päästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kävelin toissapäivänä pääministerin metsässä ja siellä oli paljon näitä halattavia puita. Tosin myös paljon vetelää suopohjaa, jossa taimisto kituu ja kuolee pois. Keskiarvo siis hyvä kasvava metsä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä pääministerin metsän on sitten vähän retuperällä, mutta monimuotoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Monimuotoinen kyllä, mutta niinhän suurin osa suomalaisista metsistä on. En tiedä montako metsäpalstaa pääministerillä on, mutta yhden tiedän.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, suomalainen metsä on aina monimuotoinen. Eri metsäpalstoja voi hoitaa eri tahtiin, jonkun palstan voi jättää olemaan pidemmäksikin aikaa, ei metsän suhteen tarvitse hermostua.
Joskus voi tulla tilanne eteen, jolloin puut kilpailevat niin rajusti elintilasta, että latvusto nousee ylös ja alimmat oksat putoavat, jolloin syntyy niitä elinkelvottomia tupsulatvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen talousmetsä on monesti vanha suopelto, joka on vain kasvanut umpeen. Tai oikeasti vain ojanvarret kasvavat koivua ja muuten sammalta. Tätä ei vain haluta tunnustaa, koska kukaan ei viitsi eikä jaksa oikeasti noita metsiä uudistaa.
Vanhat isännät sitten käyvät harsimassa sitä polttopuiksi maailman tappiin saakka, kun sillä aikaa Pietikäinen ja Kyllönen parantavat maailmaa lentelmällä edestakaisin Brysselin ja Suomen välillä. Kipaisten määrävälein myös Strasbourgissa.
Siinä he eivät kuitenkaan näe mitään epämääräistä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo puheenvuorossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2081… kirjoittanut:
”Vaikka monimutkaiset ilmasto- ja sääilmiöt ovat kenelle hyvänsä vaikeita tajuta, kummastakin seuraavasta kahdesta valitsemastani tosiasiasta voi maallikkokin helposti ymmärtää, että ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä aiheutuvat vaikutukset ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen ja lämpenemiseen ovat mitättömän pieniä:
1) Luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksipäästöt ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön yhdessä määräävät, mille tasolle hiilidioksipitoisuus ilmakehässä asettuu. Kun esim. hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat suurempia kuin hiilidioksidiabsorpiot ilmakehästä muuhun ympäristöön, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kuinka paljon tässä nousussa on ihmisperäistä hiilidioksidia, määräytyy sen mukaan, mikä ihmisperäisen hiilidioksidin suhteellinen osuus on hiilidioksidin kokonaispäästöissä. Kun hiilidioksidin kokonaispäästöissä viimeaikoina on ollut noin 4 % ihmisperäistä hiilidioksidia, on viimeaikoina ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin ollut ihmisperäisen hiilidioksidin pitoisuus vain tuo noin 4 %, mikä on mitättömän pieni verrattuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noin 96 %:n luonnolliseen nousuun.
2) Viimeisen lähes kahden vuosikymmenen aikana ilmaston lämpenemistä ei ole havaittavasti tapahtunut, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus näkyy jopa lievästi kiihtyen nousseen. Tämä osoittaa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ilmakehän lämpenemistä hallitse.
Ei edes varovaisuusperiaatteen mukaisesti ole mitään syytä leikata ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Pariisissa pitäisi keskittyä vain siihen, mitä jo aikaisemmissa US:n puheenvuoissani olen todennut:
Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.
Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.”
Suomella on hyvät mahdollisuudet järkevään metsänkäyttöön!
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tosiasia, eikä muuksi muutu. On vain valitettavaa, että näitä asioita pyöritellään ymmärtämättömien poliitisoituneiden tahojen toimesta. Propaganda on viety kouluihin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei metsä ja puuaines kasva paskaa puhumalla, se vaatii metsänhoidollisia toimenpiteitä. Meppienkin tulisi tämä tietää, kun ovat ajamassa Suomen etua siellä. On aivan sama poltetaanko puuta tai tehdään siitä sydämen keinoläppiä, kunhan suomalaiset tulevat toimeen. Ei ole mitään syytä kieltää jotain asiaa vain sen vuoksi, että ehkä joskus keksitään ovelampi tapa tienata puulla.
Kehityksessä on ilmeistä, että jokainen askelma noustaan, eikä odoteta, että harpataan joskus ylätasanteelle, ilman portaiden käyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin suuret hiilivoimalat – ainakin Salmisaari ja Hanasaari – aiotaan nyt korvata biopolttoainetta käyttävillä voimaloilla, siis muuttaa ne sellaisiksi lisärakentamisen kanssa, vaikka lisärakentamisesta ei ole vielä puhuttu.
Onko blokistilla tai keskustelijoilla tietoa miten tämä tulee onnistumaan? Nykyisten voimaloiden kapasiteetti ei varmaan riitä koska vaihdettavien energiaraaka-aineiden energiasisältö on erilainen. Mistä biovoimaloille saadaan raaka-aina Helsingin energiatarpeisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Noi CHP-voimalat pitäisi olla vain paikallisessa käytössä. En tiedä onko Helsingillä metsää, lyödäänkö keskuspuistosta lahoavat puu hakkeeksi, riittä ainakin yhden päivän tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä seuraa vain menetyksiä, kuten Eija-Riitta Korholakin on osoittanut.
Ilmoita asiaton viesti
Paljolla Bioenergiaa on tuettu -15-17?
https://www.talouselama.fi/uutiset/biopolttoaineid…
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun metsänomistajan kannalta tukkipuu kannattaa ennen polttaa kuin myydä. Että niin arvokasta se puu on.
Ilmoita asiaton viesti