arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Vanhat metsät ovat arvokkaita

  • Puukiipijä talvehtii Suomessa ja elää puista löytämillään hyönteisillä
    Puukiipijä talvehtii Suomessa ja elää puista löytämillään hyönteisillä

Kaikkien Suomen metsien ei tarvitse olla aktiivisessa käytössä. Vanhan metsän hiilensidonta riippuu monesta tekijästä, puulajista yms., että vaikea on ottaa kantaa tuohon kuinka paljon "vanhat metsät sitovat hiiltä". Metsä on arvokas ja puusto on vain osa metsää, vanhassa metsässä puuston voi vaan antaa olla, todennäköisesti puusto vanhetessaan luovuttaa hiiltä ilmakehään enemmän kuin sitoo. Mutta vanhassa metsässä tapahtuu uudistumistakin, jolloin tilanteet vaihtuvat omaan rauhalliseen tahtiin. Suomi joutuu nyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan nojalla tarkastelemaan hakkuiden vuotuista määrää. Tuulivoimaloita myös pystytetään metsään, jolloin menetetään kasvavaa metsäpohjaa ja samalla kavennetaan metsän monimuotoisuutta. Metsät pirstoutuvat ja eläimet kaikkoavat alueelta kilometrien päähän. Eläimillä ei ole todettu nocebo efektiä. USA:ssa on jo todettu tuulivoimalan haitat luonnolle ja ihmisille. Oikeuden päätöksellä on tuomittu teollisuusluokan tuulivoimaloita purettavaksi terveyshaittoihin vedoten. Terveyshaitoista on vertaisarvioitua tutkimusta. EPA (Environment protecting agency) lopettaa tuulivoimaloiden tukemisen. Entä Suomessa, Metsähallitus kilvan kaavoittaa metsiään tuulivoimalle. Poliitikot ja virkamiehet yhdessä kilvan valmistelevat uutta tukimuotoa tuulivoimalle. Ja konsultit kirjallisuuskatsaukseen vedoten tekevät melumallinnuksia ja vakuuttavat, että haittaa asutukselle ei tulisi. Tuulivoimalat eivät ole CE merkittyjä, eli kenelläkään ei ole vastuuta mistään, mikäli esim. jääkimpaleet osuisivat kohdalle. Todennäköisesti metsäautotien alkupäässä kyltissä lukee, irtoilevia jääkimpaleita pääsy kielletty tai liikkuminen omalla vastuulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nii no metsissä puut ja kasvit sitovat hiiltä ja pohja mutta ne luovuttavat myös hiiltäco2, vanha puu lahoo ja sillai luovuttaa hiiltä co2 ja sitten on pohjassa hajottajat ja elukatkin ja ne luovuttavat hiiltä jopa enemmän maailmmassa kuin mitä on fossiiliset polttoaineet Ilkka Hanskin kirjan Ekologia mukaan, että maapohja sitoo mutta luovuttaa kun siellä on asukkaita. Jne..

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, hiilen kierto on paljolti mikrobeista kiinni, täällä mikrobitoiminta on hitaampaa kuin kuumemmissa maissa. Esim. sademetsissä ei ole hiiltä juurikaan maaperässä, vaan kasvustossa on melkein kaikki hiili.

Suomessa maaperä sitoo hiiltä ja esim. puun osalta puun maanpäällinen osa sitoo vain kolmanneksen hiilestä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Onhan toki vanhalla metsällä arvonsa. Se on metsän puuston arvo ja virkistysarvot, joista kovin harvat nauttivat. Useimmat nykysuomalaiset ovat vieraantuneet matsästä ja luonnosta yleensäkin, joten virkistysarvo on lahinnä teoriaa.

Vain kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän kuin sitä luovuttaa. Vanhat metsät ovat kasvunsa päässä. Ne ovat hiilineutraaleja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuo on aivan totta! Suomella on tietoa ja taitoa hoitaa metsiään, kovin oudolta vaikuttaa EU:n pyrkimykset vaikuttaa rajoittavasti Suomen metsien hoitoon.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii mutta vanhat metsät lahoo ja samalla luovuttavat hiiltä co2 , ja jos on puu vanha 200 vuotta se sitoo hiiltä vielä ilmasta 120 tonnia /ha saamani tiedon mukaan, kasva metsä ei alussa taimi asteelta kun lähtee, se ei heti sido hirveesti hiiltä co2, taimi kasvaa 20 v ja sitoo vain tuon 15-20 tonnia hiiltä /ha ja kun taimi kasvaa tuon 20 v niin siitä sitten näkee millainen puu on sitten siinä vaiheessa, taimi siis sitoo hiiltä co2 20 vuoden aikana tuon 15--20 tonnia /ha saamani tiedon mukaan eli sitten kun puu kasvaa ja vanhenee ja ikää tulee niin hiilen sidonta nousee kovastikin ja kun puu on 100v vanha se imee jo hiiltä 200 tonnia /ha meillä, näin on tiedot, siis päätehakkuu on jossain kun ikää on 60 v mutta Lapissa puu kasvaa hitaammin kuin jossain Hämeenlinnassa ja Inarissa se on aika hidasta , metsä raja on mäntymetsä ja puuraja Lapissa on koivikko, ja sitten onkin jo vaivaikoivuja, tunturikoivikkoa nyt tänään

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Painotetaan vielä tuota kuvatekstiäkin. Linnut ovat riippuvaisia hyönteisistä, ja moni hyönteislaji on riippuvainen lahoavasta puusta. "Liian hyvin" hoidettu metsä ei tarjoa elinmahdollisuuksia mahdollisimman monille hyönteislajeille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pitää paikkaansa, metsänhoidossa on tapahtunut muutosta vuosikymmenten aikana. Se tip top siivoaminen on lopetettu ja annetaan aluskasvillisuuden kasvaa, kun siitä ei haittaakaan ole.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

nii mutta luonnossa vaikka ei oisikaan lahopuita, ja vaikka luonto hakkattaisiin avonaiseksi kokonaan jossain alueella , niin luonto ite uusii itsensä ja siihen menee aikaa 10-20 milj v ja hyvin hoidetussa metsässä , vaikka siinä ei olisikaan enää monille asukkaille elinmahdollisuuksia, niin luonnossa aina syntyy uutta ekologian ja genetiikan avulla eli lajit ei kuole vaan ne uusiutuvat ja ne saavat uusia piirteitä. Pitää muistaa että sukupuutoista on aina jäännyt n. puolet elämää eli luonto ei silti tuhoudu vaikka lajeja kuolisi jossain alueella sukupuuttoonkin ja pitää muistaa että kaikki lajit joskus kuolevat sukupuuttoon mutta eivät yhtäaikaa kuole, se on luonnon sääntö ja sitten tulee uutta. Tätä kait Luojan luominen tarkottaa että se vain jatkuu minusta

Siis luonnossa on sääntönä, että tulee tietynvälein esim metsäpaloja, kuolee joissakin alueilla sukupuuttoonkin lajeja, ja sitten tulee uutta genetiikan ja ekologian avulla mutta uutta tulee niistä entsistä lajeista käsin ,nämä ovat sääntöjä luonnossa, sääntö on myös että luonto jatkuvasti muuttuu ja kun se muuttuu, niin sitten se vaikutaa lajien genetiikaan ja genetiikkakin alkaa sitten muuttumaa eli luonnossa on sääntö, geeni x ympäristö = tulos, geenit ei ite keksi mitään, vaan ne ottavat kantaa siihen mitä ensin ympäristössä tapahtuu, jokainen tietää että ympäristö kuitenkin muuttuu pikku hiljaa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ympäristö vaikuttaa geeneihin. Taisi olla Lysenko joka tutki tätä asiaa. Epigenetiikka tutkii ympäristön vaikutusta geeneihin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #11

kyllä ympäristö on se josta geeni saa ensin aiheet ja sitten tekee vasta proteiinin eli tekee proteiini silai että muuttaa jonkun kodoni kirjaimen ja laittaa aminohapot tiettyyn järjestykseen ja tätä tarkottaa se että geeni kataa jotai sairautta, ei se geeni keksi mitään sairautta ite . Peter Portin kirja Ne geenit Ne geenit juuri kertoo sen kaavan geeni x ympäristö = tulos ja Peter oli perinnöllistieteen professori Turun Yliopisto eli genetiikan

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #11

epigenetiikka juuri liittyy geenijuttuihin ja se ensin muokkaa geenejä ja epigenetiikan kertomus kirjassa Bruce H Lipton: Ajatuksen biologia, niin sieltä voi lukee mitä se epigenetiikka tarkottaa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Lysenko tuodaan tieteessä esille noin niinkuin varoittavana esimerkkinä.

Mutta nykyinen epigenetiikka oli jokseenkin sitä mitä hän puuhasteli.

No tiede on edistynyt, eikä Lysenkoa pidetä muuna kuin lysenkolaisuuden edustajana jälkipolville.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Metsot ja teeret, ja taitavat muutkin kanalinnut hävitä metsien mukana, ainoahko riistaeläin joka tuntuu hyötyvän aukoista on hirvi. Ei kannattaisi liikaa tuijottaa hiilen kiertoon, vaan huomata ne metsien muutkin merkitykset. Kaipa sillä hiilen sidonnallakin arvonsa on mutta taitaa se sittenkin olla melko merkityksetön ilmaston pelastustalkoissa.

En suinkaan ole sitä mieltä, että metsiä ei saisi hyödyntää, ja varsinkin talousmetsissä vaihtoehdot on vähissä kun puu tulee "tiettyyn ikään".

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, hirvestä on tullut ahkerin taimikon hoitaja, pikkasen harmittaa kun näkee männyn taimiakin syödyn, vaikka hirvellä suosituimmuuslistalla mänty tulee vasta loppupäässä.

Hirvestäjät ovat hyötyneet avohakkuista, torni aukon reunaa vain ja homma hoituu.

Supikoira on havaintojeni mukaan verottanut metsäkanalintujen poikasia ja munia. Myös kylmät ja sateiset alkukevään ja - kesän säät haittaavat poikasten selviytymistä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Aron alkuosan kommentti hiilen sitoutumisesta metsään on oikein. Näissä kirjoituksissa näyttää menevän yksittäinen puu ja metsä helposti sekaisin. Ne pitää tarkastella eri tavoilla:

Perustan lausumani tutkimustietoon. Suomalainen keskimääräinen metsä saavuttaa noin 120 vuoden keskimääräisessä iässä sellaisen vaiheen, että se sitoo ja luovuttaa yhtä paljon hiiltä eli on "hiilineutraali". Yksittäiset vanhat puut sitovat hiiltä siihen saakka, kunnes kuolevat ja sen jälkeen ne luovuttavat sitomansa hiilen melkein kokonaan ilmakehään takaisin. Vain 5 % jää pysyvästi maaperään. Kuolleiden puiden tilalle kasvaa uusia puita, jotka alkavat sitoa hiiltä. Lopputulos on, että n. 120-vuotias suonalainen metsä sitoo ja luovuttaa keskimäärin yhtä paljon. Tutkittu tulos. Hyvin hoidettu tukkimetsä on lähellä optimaalista hiilensidontaa.

Pitää nähdä metsä puilta. Yksittäinen puu ei ole sama asia kuin metsä. Tästä blogistani löytyy hyvä kuva asiasta (Nerg, 2009):

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240036-...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ei tässä pitäisi olla kellään nokan koputtamista, asia on näin.

Sitten kun mennään tarkemmin maaperän mukaan, puulajien mukaan jne. voidaan päätyä jonkun verran keskimääräisestä poikkeavaan tulokseen. Kallioisessa maastossa voi puuston kasvu olla puolta hitaampaa, mänty voi saavuttaa tukkipuun mitat vasta 150 vuotiaana. Tällaisesta puusta tehtiin aikaisemmin ikkunapuitteet ja ovet.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

yksittäinen puu muodostaa muiden puiden kassa koko metsän ja yksittäinen puu kun alkaa lahoamaan se silloin luovuttaa hiiltä co2 kuten muutkin kasvit ja kun on monta yksittäistä puuta, siitä tulee sitten vasta metsä eli puu jos on vanha 200 v se kerää hiiltä co2 vain 120 tonnia /ha ja samalla kun lahoaa ,se luovuttaa hiiltä co2 ja sitä paitsi elukat ja hajottajat luovuttavat hiiltä kaikkien eniten luonnossa joten metsä ei ole etunenässä eikä fossiiliset polttoaineet edes Hanskin kirjan Ekologia mukaan

Yksittäien puu on sama kuin metsä koska on monta yksittäistä puuta ihan kuten yksi ihminen ja sitten monta ihmistä on ihmiskunta

Luonto on erilainen eri alueissa ja luonto jaetaan erilaisiiin osiin kuten on esim tundra ja tai havumetsät. jne

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Yksittäinen puu on sama kuin metsä siksi että puita , yksittäisiä puita on monta ja kaikista puista ei voida alkaa määrittämään sitä miten paljon kukin puu ja missä sitoo hiiltä co2

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Juu, tämä se on se metsän määritelmä. Metsä koostuu yksilöistänsä.

Nykyään pyritään tasalaatuisuuteen ja tasalatvaisuuteen, yksilöä on ehkä vaikea erottaa toisistaan. Tukkipuumetsänä tällainen metsä on ehkä tehokkain sitomaan hiilidioksidia ilmasta, jos tällaista halutaan tietää. Toisin sanoen kasvukunnosta on huolehdittu maksimaalisesti.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

YK määrittää metsän sillai, että alue on 5000 m2 eli puoli hehtaaria ja siinä on vähintään 5 m korkuisia puita ja latvukset peittävät alueesta tietyn osan, jotain 10% ja se on kasviyhdyskunta jota ei käytetä maanviljelykseen. Tämä on YK: mukaan metsä. Metsässä on yksittäisiä yksilöitä kuten ihmisetkin ja toinen vieressä voi olla lyhempi kuin toinen sama puu jne.Eli jos aletaan määrittämään miten puu kerää hiiltä ilmasta, niin sitä ei voi alkaa sillai määrittämään, että aletaan penkomaan jokainen puu luonnosta

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä siinä pitää olla hehtaarikohtaista tarkastelua ja metsästä kyseen ollen suuremmat alueet, mutta per hehtaari voi olla vertailuyksikkö.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Jos määritellään mikä on vanha metsä niin se oisi:
1.Ikä Etelä-Suomessa 160v ja Pohjoisessa 200v
2.Erikokoisia puita
3.Puustoa ei ole hakattu 60 vuoteen
4.Lahopuita 15--20%
5.Kantoja vain 20 kpl/ha

Meillä Suomessa on vanhoja metsiä vain 5% metsäpinta-alasta ja niistä on puolet suojeltu- Muut ovat istutettuja metsiä ja koko maailmassa on luonnontilassa metsiä enää vain 8.4 milj neliökilometriä kun nitä oli luonnontilassa 8000 vuotta sitten arvion mukaan peräti 62 milj neliökilometriä

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vastaa hyvin käsitystäni vanhoista metsistä, juuri tuo kantojen vähäisyys ja ettei ole sataan vuoteen koskettu metsään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset