*

arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Valtakunnalliset Ympäristöterveyspäivät!

  • Under CC0 licence
    Under CC0 licence

Tuulivoiman terveysvaikutuksia halutaan tutkia mutta samalla pystytetään koko ajan lisää maailman suurimpia avomerelle tarkoitettuja teollisuusluokan tuulivoimaloita rannikolle asutuksen ympärille.

 

https://www.youtube.com/watch?v=7YV72QScbmk

 

Kai Ylikoski

Julkaistu 5.10.2017

Tuulivoiman terveysvaikutukset tilaisuus 5.10.2017 Helsinki (tallennettu Sosiaali- ja terveysministeriön suora striimauksesta)

 

Videon kohdasta 1:48:55 lähtien, Denis Siposen puheenvuoro! Tuulivoimaloiden kuultavaa ääntä mitattava vertailukelpoisella tavalla, tähän mennessä suoritetuissa mittauksissa on ollut puutteita, kun mittausten rahoittajana ovat olleet tuulivoimaan kytköksissä olevat yritykset. Eli mittauksiin tarvitaan lisää objektiivisuutta.

 

Keskiviikko 01.11.2017 - Torstai 02.11.2017

 

Tuulivoimaselvitys: tuulivoiman tuottaman äänen vaikutukset terveyteen
Erikoistutkija Anu Turunen, THL

https://www.thl.fi/sv/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/3538584

  •  
  •  

​​​EDIT: Hesarissa on käsitelty tätä tuulivoimamelun mittausasiaa jo reilu pari vuotta sitten. 

Johanna Junttila HS

Julkaistu: 10.8.2015 2:00 , Päivitetty: 10.8.2015 10:33

  •  

Tuulivoimapuistojen naapurit valittavat paljon meluhaitoista, vaikka tuulivoimaloiden melua mallinnetaan ennalta ja myllyt pyritään sijoittamaan sen mukaisesti riittävän kauas asumuksista.

Tuore asumisterveysasetus sallii asuinhuoneisiin kuuluvan tuulivoimamelun tasoksi päivällä 35 desibeliä ja yöllä 30, mikä vastaa kodin tavanomaista pohjahälyä päiväaikaan. Raja-arvot ovat äänenvoimakkuuden keskiarvoja, joten hetkellisesti ääni voi olla voimakkaampaa.

Makuuhuoneissa meluraja on yöllä 25 desibeliä. Se vastaa voimakkuudeltaan vain kuiskausta, mutta yöllä pienikin ääni muuttuu häiritsevämmäksi, koska kuuloaisti herkistyy.

Marja-Leena Keränen asuu Raahen Kopsassa 1,5 kilometrin päässä tuulivoimalasta. Perhe ei nuku kunnolla myllyjen jyrinän takia.

Marja-Leena Keränen asuu Raahen Kopsassa 1,5 kilometrin päässä tuulivoimalasta. Perhe ei nuku kunnolla myllyjen jyrinän takia. (KUVA: PEKKA FALI)

RAAHEN KOPSASSA, Keräsen perheen kodissa 1,5 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta melu on ainakin päiväsaikaan suunnilleen näissä rajoissa. Marja-Leena Keränen kertoo, ettei perhe ole silti nukkunut kunnolla voimalan tulon jälkeen.

"Se on ihmeellistä jyrinää. Se menee kehoon, ja korvissa tuntuu iljettävälle."

Korvatulpatkaan eivät sulje matalaa bassomaista jylyä kuulumattomiin. Ääni on Keräsen mukaan pahimmillaan talvella.

"Meillä ei ollut mitään tuulivoimalaa vastaan, kun sitä tänne suunniteltiin. Emme tienneet, että ääni voi olla tällaista", Keränen sanoo.

TUULIVOIMAMELUUN ERIKOISTUNUT akustiikan diplomi-insinööri Denis Siponen on vertaillut voimaloista todellisuudessa kantautuvaa ääntä mallinnusten laskelmiin. Ne eivät juuri koskaan täsmää.

"Mallinnuksissa on muutamia epäkohtia, joilla on yllättävän paljon vaikutusta lopputulokseen", Siponen sanoo. "Siksi ne vaatisivat tarkastamista."

Mallinnuksen pohjana käytetään laskukaavaa, joka on kehitetty ennakoimaan teollisuus- ja liikennemelun kantautumista ympäristöön. Tuulivoimalan ääni on kuitenkin luonteeltaan erilaista.

Kuvitteellinen mallinnus on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan. Sykintää ei ole huomioitu. Ristillä merkityt voimalat saisi rakentaa, koska sinisellä merkittyjä asuintaloja ei ole punaisella yli 40 desibelin melualueella eikä tähtien esittämiä mökkejä oranssilla yli 35 desibelin alueella.

Kuvitteellinen mallinnus on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan. Sykintää ei ole huomioitu. Ristillä merkityt voimalat saisi rakentaa, koska sinisellä merkittyjä asuintaloja ei ole punaisella yli 40 desibelin melualueella eikä tähtien esittämiä mökkejä oranssilla yli 35 desibelin alueella.(KUVA: DENIS SIPONEN)

KESKIMÄÄRÄISET DESIBELIT eivät kerro äänen luonteesta. Tuulivoimamelu vaihtelee rytmikkäästi lapojen pyörimisnopeuden mukaan. Tätä kutsutaan jaksolliseksi sykinnäksi.

Sykintää esiintyy eniten ilta- ja yöaikaan tyynellä säällä. Silloin maanpinnalla on tyyntä, mutta tuulivoimalan lapojen korkeudella tuulee hyvin ja voimala tuottaa paljon sähköä.

Mallinnuksissa ei kuitenkaan huomioida eri säätilojen vaikutusta äänen syntyyn ja kulkuun. Laskelmissa käytetään voimalan valmistajan antamaa meluarvoa, joka pätee vain standardisäällä.

UPPSALAN YLIOPISTON viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa sykintää kuului 400 metrin etäisyydellä voimalasta noin kolmasosan mitatusta ajasta. Kilometrin päässä voimalasta ääni oli sykkivää liki viidesosan ajasta.

Tuulivoimaloiden kasvaessa myös jaksollinen sykintä voimistuu, Siponen selittää. "Ongelmiin on herätty vasta, kun voimaloiden koko on kasvanut."

Suomeen on rakennettu isompia voimaloita kuin paljon tuulivoimaa tuottaviin Saksaan ja Tanskaan.

MALLINNUKSISSA MELULUKEMAAN voidaan lisätä viisi desibeliä, mikäli voimakasta sykintää on syytä epäillä. "Suomessa ei kuitenkaan ole ensimmäistäkään tuulivoimapuiston melumallinnusta, jossa merkityksellinen sykintä olisi huomioitu", Siponen huomauttaa.

Äänen arvioiminen todellista voimakkaammaksi olisi hyvitys siitä, että ääni on tavallista ärsyttävämpää. Kerästen kotona voimalan ääni vaihtelee sykäysten aikana jopa kymmenellä desibelillä.

Sama alue on mallinnettu niin että sykintä on huomioitu. Nyt ohjearvot ylittyvät 11 asuintalossa ja 7 loma-asunnossa.

Sama alue on mallinnettu niin että sykintä on huomioitu. Nyt ohjearvot ylittyvät 11 asuintalossa ja 7 loma-asunnossa. (KUVA: DENIS SIPONEN)

MELUMITTAUKSET RAAHESSA ja Haminan Summassa viittaavat siihen, että ohjeen mukainen mallinnus aliarvioi voimalamelua useilla desibeleillä. Uppsalan yliopiston tutkimuksessa melua mitattiin kahden vuoden ajan kahdella tuulivoimala-alueella. Tulos oli, että mallit aliarvioivat melua noin viisi desibeliä.

Kerästen kodin kohdalla tuulivoimalan melu on mallinnusten mukaan 35 desibeliä. Mittauksissa paljastui, että pihalla melun keskiarvo on enimmillään noin 45 desibeliä. Ero on iso, sillä desibeli on logaritminen suure. Kun äänenvoimakkuus kasvaa kymmenellä desibelillä, ihminen kokee sen kaksinkertaistuvan.

Ääni on kovempi kuin mitä Keräsille luvattiin, mutta se ei tarkoita muutoksia voimalan käyttöön. Ympäristöministeriö sallii ohjeessaan 45 desibelin äänihaitan tuulivoimalasta päiväsaikaan.

TAAJUUSKIN VAIKUTTAA äänen häiritsevyyteen. Tuulivoimalasta lähtee suhteessa eniten matalaa ääntä. Sen kantautumista sisätiloihin on vaikea mallintaa.

Suomessa ja Tanskassa on huomattu meluhaittaa nimenomaan sisätiloissa, vaikka laskelmien mukaan raja-arvojen pitäisi alittua selvästi.

Matalan äänen käyttäytymistä huoneissa on vaikea ennakoida, koska ääniaallot ovat monta metriä pitkiä. Jos huoneen mitat osuvat huonolla tavalla yksiin ääniaallon pituuden kanssa, voi ääni kuulua sisällä voimakkaampana kuin ulkona.

"MALLINNUKSEN JA todellisuuden välillä on nyt suuri ristiriita, joka kaipaisi riippumatonta ja perusteellista julkista tutkimusta", Siponen sanoo.

Mallinnuksen puutteita voisi hänen mielestään korjata. Jos mallit näyttävät systemaattisesti aliarvioivan koettua melua, voisi meluarvioon lisätä vastaavan määrän desibelejä ja sijoittaa voimalat sen verran kauemmaksi asutuksesta.

Lisäksi laskennan epävarmuus tulisi huomioida. Nykyisen ohjeistuksen mukaan se sisältyy tuulivoimalan meluarvoon.

"Tälle ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä perustelua", Siponen oudoksuu.

Sykinnän ja matalataajuisen melun osuvampi mallintaminen edellyttäisi parempia lähtötietoja alueen sääoloista ja lähitalojen ääneneristävyydestä. Teknisesti ne on mahdollista selvittää. https://www.hs.fi/tiede/art-2000002843556.html

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Hallitus petti tässäkin tapauksessa omat lupauksensa ja on myöntämässä uutta tuulitukea ennen kuin terveysvaikutusselvitykset on tehty. Kun vain ymmärtäisi että miksi.

Siponen on harvoja puolueettomia tuulivoimamelun asiantuntijoita Suomessa. Tämän vuoksi häneen usein suhtaudutaan kuin johonkin jonka kissa toi sisälle. Asiantuntijalausuntonsa siirretään mappi Ö:hön enempiä perustelematta kun taas melumallinnukset tehnyttä konsulttia päätetään uskoa koska tämä vakuuttaa että mallinnus on oikein tehty.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuo on totta, liirum laarumia asiaa sivuten puolitoista tuntia kunnes Siponen pääsi ääneen, jolloin tuli hetkeksi asiaa.

Näin se taitaa olla näissä tuulivoimaa käsittelevissä palavereissa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tämä ongelma on ollut jo 80-luvusta asti ja on maan tapa ja konsulttifirmojen toiminta ja vastuu heidän perättömistä ympäristöselvityksistä.
Sama vääryys jatkuu näköjään myös muillakin aloilla kuin murskaamo/louhimoilla ja samat konsultit asialla.
Melua mitataan hiljaisena hetkenä ja mallinnukset tehdään, joka ei kuvaa normaalitilannetta. Vaikka YSL edellyttää, että mittaukset on tehtävä pätevästi ja luotettavasti.

Kyllä ministereilläkin on tieto mitä melu ym. tutkimukset ovat. mm. 2013 vuonna entinen ympäristöministeri vastasi sähköpostilla minulle 30.5.2013.
"On yleisempikin ongelma, että ympäristövaikutusarviot ovat ihan paikkansapitämättömiä. Konsultit tekevät ne hankkeen puuhatahon tilaamina, ja puuhataho pääsee vaikuttamaan sisältöön. Kyselenpä YM:stä ovatko aikeissa tarkentaa lakia, jotta tämä epärehellisyys saataisiin loppumaan".

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näistä meluun liittyvistä ongelmista on vaan pidettävä riittävästi "ääntä", ei sitä saada muuten kuulolle.

Ei ole näköjään maan johtavalla akustisen alan diplomi-insinöörillä paljoa painoarvoa näissä kysymyksissä. Asiantuntijuus vain sivuutetaan, ja tilalle nostetaan konsulttien laatimat mallinnukset. Korruptio tietenkin tässä taustalla, kuinka syvälle se on pureutunut, selviää ehkä ajan kanssa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Sainpa ministeriön virkamieheltä vastauksen, että "kiitos tiedosta emme voi puuttua yksittäistapaukseenne". Tapauksemme ei todellakaan ole yksittäistapaus.

Miksi päätöksiä ei tehdä puolueettomasti ja annetut selvitykset huolellisesti tutkien? Videosta ilmenevällä mentaliteetilla myönnetään ympäristölupia Suomessa ja näin annetaan yritysten tuhota koskemattomia luontoalueita ja uhanalaisia eläinlajeja. https://www.youtube.com/watch?v=nkGpC4-4V74&deskto...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ei noita asioita junailla aina kaikkien lakien ja säädösten mukaan, vaan vedotaan yksittäistapaukseen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen perustellaan maailman pelastamisella. Yhtä huuhaata, ja olettaisin myös lakipykäliä rikottavan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset