*

arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

On toivottavaa määrittää tarkka annos-vastesuhde meluun

  • (CC BY 4.0)
    (CC BY 4.0)

Melusta on hyvää vauhtia tulossa vakavin ympäristöhaitta yhteiskunnassamme. Sydän- ja verisuonisairaudet saavat alkunsa melusta. Mitä sitten voimme tehdä asian hyväksi. Ei ole muuta keinoa kuin vähentää melulähteitä ja olla yksinkertaisesti aiheuttamatta melua. Sairastumatta melulle voidaan altistua vain tietyn ajan, riippuen melun voimakkuudesta. Voimakkuus on vain yksi tekijä, muitakin tekijöitä on kun määritellään melun häiritsevyyttä.

 

Mekaanisesti aiheutettu, teollisesti sykkivä ja erittäin paljon vaihteleva tuulivoimamelu on häiritsevää. Sillekin voidaan määritellä tarkka annos-vastesuhde. Varmaan on jo osattu määrittää usean vuosikymmenen ajan, huomioitavia asioita on paljon, sääolosuhteet, asunnon sijainti suhteessa tuulivoimaloihin, tuulivoimaloiden lukumäärä etc. Mittaus kuitenkin on tehtävä aina myös sisätiloissa, ja mittari on pidettävä aina mukana (ranteessa), jolloin selviää annoksen määrä, jolle altistutaan ja jolle on määritelty ennalta hälytysraja, josta tiedetään, onko syytä lähteä kauemmas asunnosta.

 

”Some important points in the estimated contours remain to be investigated and improved. First of all it is necessary to estimate the contours in the wider range of both frequency and the sound pressure level. With respect to frequency, it is desired for practical use that the contours are applicable in the frequency range up to 100 Hz. With respect to the applicable sound pressure level range, the lower boundary level does not need to be very low, because the extra-aural effect caused by low frequency noise is less important at lower sound pressure levels. But it is desirable for practical use that the contours be available in a range higher than about 80 dB (SPL). Secondly, it is desired to clarify the precise relationship between the vibrations induced on the body surface and in the inner body. This is essentially important for assessing adverse health effects such as vibroacoustic disease. When this relationship is clarified, we can predict the noise-induced vibration in the inner body with the equal-acceleration level contours. Finally, it is desired to establish the precise dose-response relationship between the noise-induced vibration and the degree of the extra-aural symptoms caused by low frequency noise. If this relationship is established, we can directly predict the risk of the adverse extra-aural effects such as vibroacoustic disease with the equal-acceleration level contours.” https://www.jniosh.go.jp/oldsite/old/niih/en/indu_hel/2001/pdf/IH39_40.pdf

 

 

”Joitakin tärkeitä pointteja arvioiduissa ylärajassa on edelleen tutkittava ja parannettava. Ensinnäkin on tarpeen arvioida rajat sekä taajuuden että äänenpainetason osalta laajemmalla äänen alueella. Taajuuden osalta käytännölliseen käyttöön on toivottavaa, että ääriarvot ovat sovellettavissa alle 100 Hz:n taajuusalueella. Sovellettavan äänenpaine -tasoalueen suhteen alemman raja -tason ei tarvitse olla kovin alhainen, koska matalataajuisen melun aiheuttama ylimääräinen vaikutus ei ole niin tärkeä alhaisemmilla äänenpaine -tasoilla. Käytännöllistä käyttöä varten on kuitenkin toivottavaa, että ääriarvot ovat käytettävissä yli 80 dB: n (SPL) alueella. Toiseksi halutaan selventää tarkkaa suhdetta kehon pinnalla ja sisemmällä keholla indusoidun värähtelyn välillä. Tämä on olennaisen tärkeää haitallisten terveysvaikutusten, kuten vibroakustisen sairauden, arvioimiseksi. Kun tämä suhde on selvitetty, voimme ennakoida melun aiheuttamaa tärinää sisemmässä ruumiinosissa tasaisen taulukon rajoissa. Lopuksi on toivottavaa määrittää tarkka annos-vastesuhde meluun, aikaansaadun värähtelyn ja matalataajuisen melun aiheuttamien ylimääräisten oireiden välillä. Jos tämä suhde on todettu, voimme suoraan ennustaa haitallisten ylimääräisten vaikutusten, kuten vibroakustisen taudin, riskin tasaisella taulukolla mitattuna."

 

”We need to learn from this problem and so it is now a matter of documenting the harm caused, who said what, who endorsed those processes and procedures causing that harm and who allowed those promoting an erroneous approach to wind farm noise to do so. Currently we see environmental statements confidently claim that excess amplitude modulation is only a rare problem. In reality it is the main problem with almost all the wind farms that cause complaints. We are in the process of documenting these cases. Some difficulty has arisen as wind farms are not built for several years allowing a time lapse before the evidence emerges that decision makers have been misled. Many of the sites approved in 2009-2011 are now being completed and are leading to widespread complaints.” http://www.cbuilding.org/sites/default/files/StigwoodNov2013.pdf

 

”Meidän on opittava tästä ongelmasta, joten nyt on kyse dokumentoinnista aiheutuneesta haitasta, kuka on mitäkin sanonut, kuka hyväksyi ne prosessit ja menettelyt, jotka aiheuttivat tuota haittaa, ja kuka on sallinut ne, jotka edistävät virheellistä lähestymistapaa tuulivoima-alueen melulle. Tällä hetkellä näemme ympäristöselosteiden luottavaisesti väittävän, että ylimääräinen amplitudimodulaatio on vain harvinainen ongelma. Todellisuudessa se on suurin ongelma lähes kaikilla tuulivoima-alueilla, jotka aiheuttavat valituksia. Olemme parhaillaan dokumentoimassa näitä tapauksia. Ongelmia on syntynyt, koska tuulivoima-alueita ei rakenneta useisiin vuosiin, mikä antaa ajan kulua ennen todisteiden ilmaantumista, että päätöksentekijöitä on harhaanjohdettu. Monet vuosina 2009-2011 hyväksytyt tuulivoima-alueet ovat nyt valmiit ja johtavat laajoihin valituksiin.”

 

”Uusista lääkehoidoista huolimatta sydän- ja verisuonisairaudet ovat johtava kuolinsyy länsimaissa. Sydämen patologisten tilojen kehittymistä säätelevien signalointireittien ymmärtäminen on siten ensiarvoisen tärkeää. Sydänfibroosi kehittyy sydämen sidekudossolujen lisääntyneen aktivaation seurauksena ja johtaa fibroottisen kudoksen kertymiseseen sydänlihassolujen soluvälitilaan. Sydänfibroosi aiheuttaa lisääntynyttä sydämen kammioiden jäykistymistä ja altistaa sydämen rytmihäiriöille. Tällä hetkellä ei ole käytössä terapioita sydänfibroosin estoon tai hoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusia sydänfibroosin säätelymekanismeja. Sydänfibroosia säätelevien tekijöiden tunnistaminen auttaa identifioimaan uusia diagnostisia markkereita ja voi tarjota uusia kohteita antifibroottiselle lääkehoidolle.”

 

Despite new therapies, cardiovascular diseases are the leading cause of death in the western world. Understanding the signaling pathways that regulate the development of pathological states of the heart is therefore of paramount importance. Cardiac fibrosis develops as a result of increased activation of cardiac connective tissue cells and leads to the accumulation of fibrotic tissue in the intracellular space of cardiac muscle cells. Cardiac fibrosis causes increased stiffening of cardiac chambers and exposes the heart to arrhythmias. There are currently no therapies for inhibition or treatment of cardiovascular disease. The aim of this study is to identify new cardiovascular regulation mechanisms. Identifying factors that regulate cardiac fibrosis help identify new diagnostic markers and may offer new targets for antifibrotic drug therapy. http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=297094&UILANG=fi&IBIAPP_app=aka_ext&TULOSTE=HTML

 

 

The agent of disease has already been identified - Low Frequency Noise.

Specific LFN effects have already been well defined: abnormal growth of extra-cellular matrices, in the absence of an inflammatory process, seen in both cardiovascular and respiratory system structures, in both LFN­exposed human and animal models.

The genotoxicity of LFN exposure has been demonstrated in both human and animal models.
http://www.noiseandhealth.org/article.asp?issn=1463-1741%3byear=2004%3bvolume=6%3bissue=23%3bspage=3%3bepage=20%3baulast=Castelo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Melusaaste on todellakin kasvanut teollistumisen ja liikenteen kasvun seurauksena. Henkilökohtaisesti asun alueella joka on rauhallinen, mutta taustalla kuuluu tasainen matala-taajuinen "humina". Alkuun ajattelin, että lähistöllä on jokin teollisuuslaitos, joka aika ajoittain päästää "höyryjä".

Myöhemmin totesin, että matala-taajuinen humina olikin jatkuvaa päivisin ja öisin se vaimeni noin puoleen. Ryhdyin tarkemmin paikantamaan huminan tulosuuntaa, kulkemalla sitä kohti.

Jo suhteellisen pian totesin, että humina tulee noin 2km:n päästä lähistöllä olevalta moottoritieltä. Näiltä osin meluvallit eivät suodata matala-taajuista huminaa ja toisaalta olen jo tottunut siihen.

Tällaiset tottumukset vaikuttavat meihin ja oletamme, että ns. luonnolliseen hiljaisuuteen kuuluu ääniä, jotka eivät ole luonnollisia ääniä, -kuten esim. puissa tuulen humina ja lintujen laulu.

Mitä kauemmaksi ihminen etääntyy luonnosta ja luonnollisista äänistä, sitä matalammaksi stressi-kynnys muuttuu.

Alla kandi-tutkielma jo vuodelta 2012.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Jos taajuus-modulaatio on voimakasta ja muuttumatonta pitkiä aikoja, se ei ole normaalia. Ihminen kokee sen häiritsevänä ja vaikutus on mitä ilmeisimmin stressaava ja pidemmällä aika välillä se voi altistaa jopa mielenterveysongelmiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hienoa, että olet tuota mieltä. Meluasioihin ei todellakaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Matalataajuinen melu on oma lukunsa.

Tiede on edennyt pitkälle, päättäjät ja viranomaiset pitävät kiinni vanhakantaisista hokemista, kuten "mitä et voi kuulla, se ei voi vahingoittaa sinua".

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä ehdottomasti olen. Kun henkilökohtaisesti kokee melusaastetta voidaan sanoa, että kokija on silloin paras asiantuntija. Ulkopuolisen on helppo asettua asiantuntijaksi, kokematta melua itse.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Maailman johtavissa valtioissa kiinnitetään huomiota meluasioihin nykyään ihan erityisen paljon. Kyse on kansanterveydestä ja myöskin tuottavuudesta.

Melusaaste käy ihmisten terveyden päälle, jolloin tuottavuus laskee.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #4

Pitkän päälle kyllä, vaikka melua on tutkittu jo hyvinkin pitkään...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Totta, melua on pyritty vähentämään teollisuudessa, liikenteessä, yhdyskuntasuunnittelussa jne.

Matalataajuista meluakin on tutkittu, renkaiden valmistajat, autojen valmistaja, dieselmoottorien valmistajat jne.

Monella teollisuudenalalla on ollut akustisen koulutuksen saaneita insinöörejä palkkalistoilla jo vuosikymmeniä.

Uskoisin, että tuulivoimateollisuudenkin päänvaiva on ollut liiallinen melu, mutta aerodynaamista melua ei ole pystytty vähentämään, matalataajuinen melu onkin vain lisääntynyt vaikka muuta koneistosta lähtevää melua onkin saatu vähennettyä.

Kun tämä on tosiasia, on lähdetty aktiivisesti kieltämään meluongelma, palkkaamalla propagandisteja hoitamaan meluongelmaa.

Tuulivoima-alalla on sitten järjestään näitä minimiosakepääomalla perustettuja osakeyhtiöitä, joiden vastuu rajoittuu osakepääomaan.

Moni tutkittu asia menettää merkitystään kun on vain tuulivoimasta kyse? http://www.yss.fi/yks2011-1_ampuja.pdf

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä näin on. Mennään kilpajuoksua melusaasteiden lisääntymisen ja niitä torjuvien menetelmien kehittelyssä.

Tuulivoiman aeorodynaamista melua on ollut hankala vähentää, koska teknologia ei ole kehittynyt siinä määrin, kuin se olisi voinut kehittyä. Liian hätäisesti tehdyt ratkaisut osoittautuvat olevansa nyt tiensä päässä.

Tuulivoima Oy:t kuten muutkin Oy:t pyrkivät tekemään vain voittoa niin kauan, kun se on mahdollista. Tehdyt päätökset on tehty menneinä vuosina ja sen ajan lain puitteissa.

Toivottavasti on opittu jotakin ja ryhdytään kehittämään ympäristöystävällisempiä tuuli-voimaloita, jos ja kun on aitoa tilausta enegiapoliittisesti järkevää tuottaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Puhutaan ympäristötuhoista, melusaasteesta jne., ja näitä sitten punnitaan mahdollisiin hyötyihiin, osa on kuvitteellista ja tarvittava teknologia on vielä kehittymätöntä, akkuteollisuus ym.

https://deutscherarbeitgeberverband.de/aktuelles/2...

Hintergründe zur Energiewende
Batterien ohne Power und Windanlagen mit Gesundheitsgefahren

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Porissa tuulivoimalle järjestettiin STY:n ja Hyötytuuli Oy:n toimesta mainos pläjäytys. Yleisö ei päässyt osallistumaan "keskusteluun", turvamiehet ja -naiset oli ympärillä. Haittaa ei ole, ihmisten kokemukset haitoista tuulivoimaloiden lähellä erikoislääkäri vieritti nosebo/kuviteltu vaikutus ja plasebo/lumelääke vaikutuksilla subjektiivinen/ennakkoasenne vian syyksi.
- Hyvin asenteellinen esitelmä tuulivoimasta, mitään haittoja ei tunnusteta, niitä ei ole, mutta sitä ei kerrottu miksi tuulivoimaa pitää rakentaa. Eikä kysymyksiin vastattu edes tilaisuuden jälkeen, esim. Heimo Salminen, "Harmittaa yleensä", kieltäytyi kommentoimasta yhtään mitään koska hän oli lomalla.

"Keskustelemassa keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen, neurologian erikoislääkäri Kati Juva, meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto, Porin yleiskaava-arkkitehti Heimo Salminen ja
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius".

https://www.katsomo.fi/#!/jakso/786902

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kati Juva ja kumppanit olivat Radio Porin uutislähetyksissä kertomassa nocebo-efektistä.

Uusinta tutkimusta tuulivoimamelun aiheuttamasta harmista. "Aiming at characterizing the relationship between wind turbine noise, annoyance, and mitigating actions, we propose a novel conceptual framework. The proposed framework posits that actual sound pressure levels of wind turbines determine individual homes’ noise-abatement decisions; in addition, the framework analyzes the role that self-reported annoyance, and perception of noise levels, plays on the relationship between actual noise pressure levels and those decisions. The application of this framework to a particular case study shows that noise perception and annoyance constitutes a link between the two." http://www.mdpi.com/1660-4601/14/7/753

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset