*

arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Pelottelu ilmastolla on nyt päättynyt

  • Koulussa on peloteltu jo lapsia hiilidioksidista
    Koulussa on peloteltu jo lapsia hiilidioksidista

Ilmastotieteen kompleksisuus antaa yleiselle väärinkäsitykselle sijaa kunhan uskomukset ja harhaopit tuodaan vakuuttavasti esille? Syitä ilmastonmuutokseen pitää kuitenkin osata tarkastella monimutkaisena ympäristöongelmana ja vaatii keneltä tahansa paljon perehtymistä, jotta voisi edes erottaa säätilan ja ilmaston, helposti annetaan lyhyen aikavälin paikallisten sääilmiöiden vaikuttaa uskomuksiin ilmastonmuutoksesta tai jopa lainsäädäntöä koskien, kts. linkki!

 

”The upshot of these characteristics—remoteness from first-hand experience, slow changes in trends and distributions of events, diffused causality, and logical complexity—is that understanding many of the world’s major environmental problems requires considerable cognitive effort. Few people invest the time necessary to absorb all of this complexity, as the costs of becoming informed far outweigh their potential benefits at the ballot box (Downs 1957). A large literature on risk perception and public understanding of science provides empirical support for this claim. For example, Bostrom et al. (1994)Read et al. (1994), and Reynolds et al. (2010) document a series of public misunderstandings about the science and causes of climate change, including widespread confusion about the distinction between weather and climate. Herrnstadt and Muehlegger (2014) show that Internet searches for “climate change” and “global warming” increase when the weather is unusually warm, and suggest that members of the U.S. Congress are more likely to vote for proenvironment measures when their home state has recently experienced unusual weather. This suggests that voters assign too much significance to short-run fluctuations in local weather patterns when forming their beliefs about climate change (see also Zaval et al. 2014). Moreover, these changes in voters’ perceptions may affect the legislative process.” http://reep.oxfordjournals.org/content/early/2016/08/23/reep.rew010.full

 

”There is, however, a solution. Scientists and farmers around the world are pointing out that we can regenerate degraded soils by switching from intensive industrial farming to more ecological methods – not just organic fertiliser, but also no-tillage, composting, and crop rotation. Here’s the brilliant part: as the soils recover, they not only regain their capacity to hold CO2, they begin to actively pull additional CO2 out of the atmosphere.” https://www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2016/sep/10/soil-our-best-shot-at-cooling-the-planet-might-be-right-under-our-feet

Pohjois-Suomen ilmasto on pysytellyt vakaana

Ympäristö16.09.2013KARI LINDHOLM

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) neulasjälkitutkimus osoittaa, että Pohjois-Suomen ilmaston kesälämpötila on vaihdellut noin seitsemän astetta kaikkein kylmimmän ja lämpimimmän kesän välillä viimeisten 1200 vuoden aikana.

Previous

KARI LINDHOLM

Dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitokselta esittelee neulasjälkimenetelmällä tehtyä 1200 vuoden aikasarjaa, josta voidaan havaita, että pohjoisen ilmasto ei ole lämmennyt tuona aikana lainkaan.

Dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitokselta esittelee neulasjälkimenetelmällä tehtyä 1200 vuoden aikasarjaa, josta voidaan havaita, että pohjoisen ilmasto ei ole lämmennyt tuona aikana lainkaan.

KARI LINDHOLM

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän KeijoKinnunen kuva
Keijo Kinnunen

"Lienee ns. totuus olla se, että pahimmin saastuttavia valtioita on paljon USA:n edessä?
Kiinan saasteet toki tiedetään entuudestaan. Ei kai kellekään ole yllätys, että Venäjänkin saastuttaa omalla panoksellaan kuin myös Intiakin.
Ehkä  ympäristöystävällinen teknologia valtaa taas uusia alueita, jopa valtaa alaa maapallolla, USA:n avituksella."

Muisto Keijo Kullervo 

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

USA on tehnyt paljon ympäristön hyväksi, on vähentänyt CO2 -päästöjä ottamalla käyttöön liuskekivikaasun. Joitakin ympäristöongelmia tämäkin tekniikka on tuonut mukanaan.

Tuuleen ja aurinkokennot ovat olleet valtava pettymys, vaikka on nähty niissä kehitystä olevan. Eivät vaan pysty tuottamaan sitä energiamäärää mitä tarvitaan. Nyt on käännetty katseet ydinvoimaan ja fuusioon uudelleen.

Kiinalla on valtavasti geotermistä lämpöä saatavilla lähellä maanpintaa, ottamalla tämä käyttöön tilanne muuttuu Kiinassakin, puhtaan energian suuntaan.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Blogissa viitattuun Risto Jalkasen tutkimukseen toisenlainen näkökulma:
http://yle.fi/uutiset/3-5293070

Lainauksia:
"Jalkasen aineistossa herättää huomiota se, ettei se tunnista esim. 1900-luvun lopun lämpimiä vuosia. Metlan kasvuindeksitilastoissa ne näkyvät kyllä, Vapaavuori kertoo."

"Vapaavuoren mukaan jäätiköitä koskevissa puheissaan Jalkasella "ei ole perusdataa ja ymmärrystä takanaan"."

"Jalkasen puhe siitä, että kesien keskilämpötilat ovat olleet suunnilleen samat jo 500 vuotta on Alestalosta outo, koska mukaan mahtuu mm. 1600-luvun ns. pikkujääkausi."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Oliko tekstissä maininta kuitenkin 7 ℃ vaihtelu kylmimmän ja lämpimimmän kesän välillä. Kun huomioidaan vaihtelu, tämä viimeisinkin, lämpötila on pysynyt tasaisena.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Luonnollinen vaihtelu(väli) on erittäin olennainen asia. Jos sitä ei tunneta, tai se määritetään alimittauseksi, voidaan saada jonkin "pakote" näyttämään todellista uhkaavammalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistaakseni meitä koulussa 60-luvulla peloteltiin rikkidioksidilla, hiilidioksidista ei mainittu mitään.

Sitten 70-luvulla peloteltiin uudella jääkaudella.

80-luvulla topikkina mediassa olivat happosateet, jotka tuhoavat metsät.

90-luvulla peloteltiin otsonikadolla.

Jossain vaiheessa tällä vuosituhannella on tullut tuo hiilidioksidi.

Mitähän keksitään seuraavaksi?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Tiedätkö tai osaatko arvata miksi rikkidioksidilla, happosateilla ja otsonikadolla ei pelotella enää?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Viittaat varmaan Montrealin protokollaan ym.

Nykyään rikkiä joudutaan lisäämään kasvustoon, kun taivaalta ei enää rikkiä tule.

Happosateet saattoivat tuhota metsiköitä tehtaiden lähialueilla aikaisemmin, totta.

http://ec.europa.eu/clima/policies/f-gas/index_en.htm

F-gas emissions to be cut by two-thirds by 2030 in the EU

”The bottom line is that the demonization of carbon dioxide is probably a mistake, and is unnecessary, as is the plan to replace all kinds of fossil fuels with less efficient, more expensive, environmentally destructive, non-renewable energy sources at great expense and socioeconomic disruption. The probability is that in going after CO2, we are going after the wrong target, and it will do no good. It seems far more important to make sure that the Montreal Protocol is assiduously followed, and that CFCs are closely monitored, going forward.
For the record, I am a dedicated progressive and no friend of any of the fossil fuel industries, in which I have no investments whatsoever. I am simply concerned with doing science right and (to borrow a metaphor from Cervantes) with saving us from falling flat on our face by tilting at the wrong windmill.” https://wattsupwiththat.com/2016/10/10/interesting...

[David Bennett Laing
 
October 14, 2016 at 5:49 pm
Frank (Oct 11): Laboratory experiments are simply substitutes for hard data from the Earth system. They are always simplifications of reality. The problem is that they are usually conceived on the basis of theory, such as the Arrhenius theory that a geometric increase in atmospheric CO2 produces an arithmetic increase in warming. If a laboratory experiment were devised to test this, it would be designed on the basis of this theory. With raw data from the Earth system, you can simply ask the question “Do variations in atmospheric CO2 actually cause variations in temperature?” and see what the CO2 and temperature data say about the matter. I did that and found that they cannot because in the real world, variations in atmospheric CO2 content follow peaks in temperature variability by two months, end of story.
Now, let’s ask another question: “Does greenhouse warming actually warm Earth?” The answer is no, because no object can warm itself with its own radiation. If it could, such an object would spontaneously warm up and quickly vaporize. Greenhouse warming is supposed to work because half of Earth’s infrared radiation that is absorbed by CO2 is radiated back to Earth, where it is supposedly absorbed, causing warming. The fact is that only radiation that is hotter than Earth can be absorbed (by the second law of thermodynamics), and Earth cannot emit radiation that is hotter than itself (by the first law). If greenhouse warming did work, it could only slow the rate of heat loss from the planet, just as a blanket can only slow the rate of heat loss from the human body. Because the human body has its own, metabolic heat source, such a blanket can only result in preventing heat loss up to 98.6 degrees F and no further. Therefore, if greenhouse warming did work, it could only heat Earth up to the temperature to which solar radiation heats the surface and no further. Model predictions of “runaway heating by CO2!” are therefore absolute nonsense.
The conclusion that greenhouse warming doesn’t work is therefore fully consistent with my graphic analysis.]

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Vesi (fossiilisten poltossa syntyvä) vaarallisempana kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. Ainakin meren pinta nousee ja alavilla mailla tulvat lisääntyvät. Esim. yhden fossiilisen metaanimolekyylin täydellisesti palaessa syntyy kaksi moolia vettä. Samalla poistetaan ilmasta kaksi happimolekyyliä, happivaje iskee, kun kaikki poltetaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuota, vesihöyry on mielletty voimakkaampana kasvihuonekaasuna kuin hiilidioksidi. Takaisinkytkentä on malleissa voimakkaasti positiivinen, vaikka tosiasiassa saattaakin olla negatiivinen?

Satelliittimittausten mukaan pientä kasvua olisi havaittavissa merenpinnan pitkäaikaisen seurannan osalta? Voi olla seurausta fossiilisten poltosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset