*

arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hiilidioksidista pääasiassa hyötyä

  • Credit: Wikipedia.
    Credit: Wikipedia.

Hiilidioksidi saa maapallon tulemaan vihreämmäksi, aiheuttaa lämpenemistä ja paikoin viilenemistä.

”In addition to causing the atmosphere to heat up in general, the increase in atmospheric carbon dioxide is also causing many parts of the planet that were already green to become greener, the researchers report. That greening, they suggest, causes some regional areas to become slightly warmer and others cooler. But it is not just atmospheric carbon that is contributing to the greening. Nitrogen used in fertilizers makes its way into natural ecosystems, causing changes. The land is also changed by human activities.

In an area that is generally warm, an increase in leaf cover can lead to localized cooling due to plant transpiration (water evaporating) which condenses in the air, the researchers report. In cooler places, the impact can be the opposite—in boreal regions (tree covered) and colder places, local temperatures can rise slightly due to less sunlight being reflected back from the surface.”

 

Ilmakehän lämpenemisen lisäksi ilmakehän hiilidioksidin lisääntyminen aiheuttaa myös monia maapallon osia, jotka olivat jo vihreitä, vihertymään lisää, kertoivat tutkijat. Tämän vihertyminen aiheuttaa joidenkin alueellisten alueiden hieman lämpenemistä ja toiset jäähtyvät. Mutta se ei ole pelkästään ilmakehän hiili, ​​joka edistää vihreää kasvua. Lannoitteissa käytetty typpi hakeutuu luonnollisiin ekosysteemeihin aiheuttaen muutoksia. Maa muuttuu myös ihmisen toiminnasta.

Alueella, joka on yleensä lämmin, lehtipäällysteen lisääntyminen voi johtaa paikalliseen viilenemiseen, joka johtuu vesihöyrystä (veden haihtuminen), joka tiivistyy ilmassa, kertoivat tutkijat. Kylmemmissä paikoissa vaikutus voi olla päinvastoin - boreaalisilla alueilla (metsän peitossa) ja kylmemmillä paikoilla, paikalliset lämpötilat voivat nousta hieman, koska auringonvaloa heijastuu vähemmän takaisin pinnalta.”


”A small team of researchers with the Directorate for Sustainable Resources in Italy and Ghent University in Belgium has found evidence that shows some parts of the planet are becoming cooler and others warmer due to an increase in localized greening. As the team notes in their paper published in the journal Science, much of the increase in greening is due to an increase of atmospheric carbon dioxide.”

”To come to these conclusions, the researchers studied satellite data for the period 1982 to 2011, which allowed them to assign a leaf area index (LAI) to various parts of the Earth's surface. In mapping the entire planet, the group found that for approximately 60 percent of all plant areas, an increase in greening has mitigated global warming by approximately 14 percent. For colder areas, greening has led to a rise in air temperatures of approximately 10 percent. They also found that the impact could be more dramatic during extreme weather conditions—by up to five times, for example, during warm and dry periods or cold and wet periods.”

”Academics: Global Warming Created So Many New Plants They Made Earth Colder

 

Global warming is spurring so much plant growth that some parts of Earth are starting to cool, according to study released Thursday by Ghent University.”

https://phys.org/news/2017-05-atmospheric-carbon-dioxide-global-greening.html?utm_source=menu&utm_medium=link&utm_campaign=item-menu

 

”Pieni tutkijaryhmä, jossa on mukana kestävän kehityksen johtokunta Italiassa ja Ghentin yliopistosta Belgiassa, on löytänyt todisteita siitä, että osa maapallon osista toiset ovat jäähtymässä ja toiset taas lämpimämpiä paikallisen vihreyden lisääntymisen vuoksi. Kuten tiimi toteaa julkaistussa Science julkaisussaan, että suurin osa vihreän kasvun lisääntymisestä johtuu ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisestä."

 

"Tullakseen näihin johtopäätöksiin, tutkijat tutkivat satelliittitietoja vuosilta 1982 - 2011, minkä ansiosta ne voivat määrittää lehtipinta-indeksin (LAI) maapallon eri osille. Koko planeettaa kartoitettaessa ryhmä totesi, että noin 60 prosentilla kaikista kasvillisuusalueista viherkasvien lisääminen on lieventänyt ilmaston lämpenemistä noin 14 prosentilla. Kylmemmille alueille vihreys on johtanut noin 10 prosentin ilman lämpötilan nousuun. He havaitsivat myös, että vaikutus voi olla dramaattisempi äärimmäisissä säitä koskevissa olosuhteissa - jopa viisinkertainen, esimerkiksi lämpimän ja kuivan ajan tai kylmän ja märän ajanjakson aikana.

 

Akateemikot: Maailmanlaajuinen lämpeneminen loi niin paljon uutta kasvua, että se teki maapallon kylmemmäksi

 

Maapallon lämpeneminen saa aikaan niin paljon kasvien kasvua, että osa maapallon osista alkaa jäähtyä, Ghentin yliopiston torstaina julkaiseman tutkimuksen mukaan.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Uhkapainotteisuus on esimerkiksi IPCC:n perusajatus:
"The role of the IPCC is to assess on a comprehensive, objective, open and transparent basis the scientific, technical and socio-economic information relevant to understanding the scientific basis of risk of human-induced climate change,..."

https://www.ipcc.ch/organization/organization_proc...

Uhka vieläpä keskittyy ihmistekoiseen ilmastonmuutokseen.
Mitä tästä seuraa? Tutkimuksen painottuminen entistäkin uhkapainotteisemmaksi, jolloin jos todellinen maailma olisi sellainen, että ilmakehän CO2:n lisäyksen hyödyt ja haita ovat tasapainossa, tiede sanoisi, että vaaralliset uhat ovat paljon suuremmat kuin mahdolliset hyödyt.

Itse laskisin Saharan vihertymisen lisäksi pienoisjääkauden torjunnan CO2:n lisäämisen saavutuksiin. Näistä taloudellinen hyöty on ainakin Suomelle suunnaton.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nämä tutkijat, jotka siis ovat Italiasta ja Belgiasta totesivat hiilidioksidista olevan hyötyä.

Hiilidioksidin haittapuolia en ole vielä löytänyt.

IPCC on hiilidioksidin rajoittamisen kannalla. Tällainen tutkimustulos täytyy olla shokki tälle organisaatiolle?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Konsensus on, että haitat ovat suuremmat." Tuollaisella hokemalla tästä yritettäneen selvitä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Se on nyt selvää, että yritetään kumota tutkimustuloksia, "haitat ovat suurempia" jne., mutta tällä kertaa tutkijat ovat sitä kaliiperia, ettei jää paljoa tilaa inttämiselle.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mistä ihmeen shokista Aro visioi? Sanotaanhan tuossa linkkaamassasi abstraktissa että havaittu ilmiö antaa lisätietoja LOKAALEIHIN ilmaston muutosilmiöihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Koko planeettaa kartoitettaessa ryhmä totesi, että noin 60 prosentilla kaikista kasvillisuusalueista viherkasvien lisääminen on lieventänyt ilmaston lämpenemistä noin 14 prosentilla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Edelleenkään en löytänyt mistä se shokki tulee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Esim. on ratkaistava miten tulevaa IPCC:n raporttia varten tulee suhtautua CO2 hyötyihin maankäytön osalta? Esittääkö edelleen pelkkiä haittoja CO2 osalta etc. Esim. aavikoituminen on monin paikoin vähentymään päin.

”...to agree to the outline of Climate Change and Land: An IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems as contained in Annex 1 to this document.” http://www.ipcc.ch/meetings/session45/Decision_Out...

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Dinosaurusten aikakautena ilmaston hiilidioksiditaso oli 2 - 3 kertainen nykyiseen verattuna ja luonnon monimuotoisuus oli paljon nykyistä suurempi. Hiilidioksiditason nousun aiheuttamassa rehevöitymisessä ei siis ole mitään uutta. Uutta lienee vain se, että sen oivaltamiseen tarvittava tieto näyttää puuttuneen ??

Tiedämme myös, että pitkän aikavälin keskilämpötila maapallon pinnalla on noin 15 astetta korkeampi kuin nykyään, eli elämme erittäin kylmää kautta. Meillä on ollut paljon nykyistä lämpimämpiä (ja kylmempiä) ajanjaksoja vain viimeisen 1500 vuoden aikana. Lapissa on kasvannut lehmus ja Grönlannissa on viljelty vehnää.

Merenpinta on ollut paljon korkeammalla. Etelä-Amerikan rannikolla on suuria luolastoja kymmeniä metriä meren pinnan yläpuolella, joista on löytynyt valaiden luita. Valaat ovat seuranneet krilliparvia luoliin mutta eivät osanneet peruuttaa pois. Huippuvuorilta löytyy sadan metrin korkeudelta rantaviiva.

Hiilidioksidi on luontomme olemassaolon edellytys. Mitä enemmän torjumme sitä, sitä huonommin luontomme voi. Teollisissa kasvihuoneissa nostetaan hiilidioksiditaso keinotekoisesti paremman kasvu aikaansaamiseksi, joten rehevän ja tuottavan kasviston saamiseksi, tarvitsemme paljon nykyistä korkeampaa hiilidioksiditasoa.

Lämpötilan kasvu lisää veden haihtumista valtameristä, joka vaikuttaa sateiden määrään, josta taas seuraa - - - vihreämpi maa.

Sitten voi tietysti kysyä, lämpenekö ilmasto sen takia, että hiilidioksidi lisääntyy vaan lisääntyykö hiilidioksidi sen takia, että ilmasto lämpiää. Minä uskon jälkimmäiseen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä tässä nyt liikutaan jossain määrin "utuisessa todellisuudessa" jälleen kerran.

On hyvin luonnollista, että siellä missä maapallo viheriöityy, toisaalla se aavikoituu. Sellaisen tasapainon saavuttaminen, jossa tämä kokonaisbudjetti jakautuisi ns. tasan niin, että ilmasto alkaisi jäähtymään ratkaisevasti, ei ole realistinen.

Ne muutokset mitkä kasvihuonekaasut kokonaisuudessaan vaikuttavat ilmakehän lämpiämiseen ja tai jäähtymiseen, ei ole yksinkertainen prosessi.

Kyllä minun mielestäni on ennenaikaista vetää sellaisia johtopäätöksiä, että esim. CO2:n osuutta ja erityisesti muiden kasvihuonekaasujen kuten metaanin ym. aerosolien ja epäpuhtauksien osuutta tulisi surutta lisätä, jotta em. kokonaisbudjetti olisi edes lähimainkaan tyydyttävä.

On myös otettava huomioon ns. hysteresis, joka vaikuttaa alati ilmastonmuutoksessa. Hysteresis myös vaihtelee, riippuen ilmastossa tapahtuvista muutoksista niin lyhyellä, kuin pidemmällä aikaperspektiivillä.

Hysteresis voidaan indikoida ilmaston epäsäännöllisyytenä.

Lyhytaikaiset muutokset ilmastossa palautuvat ns. normaaliin suhteellisen nopeasti, kun taas pidempiaikaiset muutokset palautuvat suhteellisen hitaasti.

Näihin muutoksiin vaikuttaa
konsentroitumisaste ilmakehän kemiassa, joka myös vaihtelee, sekä härmistyminen että sublimoituminen riippuen ilmakehässä olevien hiukkasten massasta jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Lehtialaindeksi (LAI) eli kasvillisuuden lehtipinta-alan suhde vastaavaan maapinta-alayksikköön vaikuttaa myös ilmakehän kasvihuonekaasujen koostumukseen. Lisääntyvä lehtien pinta-ala viilentää ilmastoa.

https://www.nature.com/article-assets/npg/nclimate...

"The results suggest significant and strong correlations between LAI and T a 150 in ACME (R = -0.97, p < 0.001), and between LAI and T a 151 in ACCESS (R = -0.88, p < 0.001). The increasing LAI leads to a cooling of -0.024 oC per decade in ACME, -0.052 o 152 C per decade in ACCESS (Fig. S11).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lisääntyvä lehtipinta-ala mantereilla kyllä viilentää paikallisesti ja vaikuttaa kasvihuonekaasujen koostumukseen, mutta globaalit lämpötilamuutokset vaihtelevat vesihöyrypitoisuuksien ja paineen muuttuessa.

On myös huomioitava, että maan pinta-alasta 2/3 osaa on vettä ja siellä muodostuneen vesihöyryn tiivistyminen paineprofiilin mukaisesti, lisää kasvihuoneilmiötä (ilmasto lämpenee).

Merenpinnan lämpötilamuutokset siis lisäävät vesihöyryn määrää ilmakehässä, josta valtaosa kulkeutuu troposfääriin.

Merien pintalämpötiloihin vaikuttaa suoraan pilvien muodostuminen (ilmakehää viilentävä vaikutus, riippuen tiivistymisytimistä, myös lämmittävät sitä enemmän, mitä lämpimämpi on ilmakehä).

Se kuinka hallita merien pintalämpötilamuutoksia, ilmakehän lämpötilan nousukulma saadaan myös taitettua.

Meret ja ilmakehä ovat periaatteessa yksi ja sama kokonaisuus. Tämä kiertävä kokonaisuus ei luonnollisesti ole häviötön ikiliikkuja.

Energiaa eli tässä tapauksessa lämpöenergiaa haihtuu johonkin ja paine tiivistää sen vesihöyryksi. Jäähtymisen ja lämpenemisen suhde ei siis ole vakio, kun tähän lisätään muita kasvihuonekaasuja kuten CO2, metaani ym.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

CO2 lisääntyessään viilentää hieman stratosfääriä. CH4 hajoaa ylempänä ilmakehässä ultraviolettisäteilyn ansiosta.

Vesihöyry ei ilmeisestikään nouse kovin korkealle ja noustessaan kuitenkin jäätyisi jääkiteiksi.

Elämää suojelevaa otsonikerrosta ei saisi päästää ohentumaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Strasosfäärin alaosan lämpötila on kuitenkin suhteellisen alhainen muutenkin, samoin osapaine. CO2:n viilentävä vaikutus stratofääristä ylöspäin on kyllä marginaalinen, lämpötilainversion vuoksi.

Vesihöyry ja suurin osa ilmamassasta kuitenkin sijaitsee troposfäärissä (n. 90%). Tropopaussiin mentäessä, vesihöyry luonnollisesti jäätyy kiteiksi ja massa kasvaa => vertikaali liikettä (gravitaation vaikutus). Osa jääkiteistä sulaa ja muodostaa uudelleen vesihöyryä ja raskaammat jääkiteet satavat alas joko rakeina tai vetenä, riippuen vuoden ajasta.

Otsonikerros ohentuessaan lisää UV-säteilyä ja samalla CH4 hajoaa, mutta elämän kannalta se ei ole tietenkään hyvä asia.

Ilmakehä on hyvin herkkä muutoksille ja se sekoittuu tehokkaasti. Kasvihuonekaasujen osuus nousee merkittävään rooliin suorassa suhteessa niiden pitoisuuksina.

Kokonaiskuvan hahmottamisen tekee vaikeaksi, yksittäisen tekijän vaikutus ilmastonmuutokseen. Kaikki riippuu kaikesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, vesihöyryn osalta vaan mallit näyttävät positiivista takaisinkytkentää, todellisuudessa asia on päinvastoin? Vasta nyt asiaa aletaan hieman ymmärtämään?

”These processes are represented with varying degrees of realism, complexity, and accuracy in current climate models, and large errors exist in all models. For example, how much high-latitude clouds will thicken depends on how models represent the poorly-understood processes responsible for the freezing of droplets into ice crystals, and the removal of cloud water by precipitation.” http://www.advancedsciencenews.com/cloud-feedback-...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Pilvien vaikutus todellakin on kaksisuuntainen (positiivinen ja negatiivinen takaisinkytkentä).

Mutta pilvet eivät sinänsä ole vesihöyryä, vaan nesteaerosolia (pieniä vesipisaroita kaasussa).

Pilvet ovat siis ns. leijuvaa aerosolia, joka muodostaa jääkiteitä ja vesipisaroita tiivistymisydinten ympärille (epäpuhtaudet).

Vesihöyry ja se missä osapaineessa sitä esiintyy (alle kriittinen lämpötila) se voi muuttua nesteeksi osapaineen kasvaessa.

Vesihöyry ei siis ole vielä muodostanut jääkiteitä eikä ole riittävästi nesteytynyt -vaikka sisältääkin pienen pieniä vesipisaroita. Sen massa on häviävän pieni.

Jos meren pintalämpötila nousee, ilmastonmuutos kertautuu ilmakehän lämmetessä ja voi karata käsistä.

Tuossa jo aiemmin mainitsin pilvien vaikutuksesta merien pintalämpötiloihin. Pilvetön taivas luonnollisesti lämmittää meriä, joka puolestaan lisää vesihöyryn muodostumista. Kun vesihöyry jäähtyy riittävän nopeasti (nousuvauhti), se menettää samalla lämpökapasiteettiaan luovuttaen sen ympäristöönsä, tasaten ilmakehän lämpötilaa.

Jos taivas on jo pilvien peitossa, se on edeltänyt vesihöyryn muodostumista. Tässä näytellään eräänlaista hystereesiä, joka pyrkii palautumaan tietyllä viiveellä, mutta ei koskaan palaudu täysin entiselleen.

Efekti voi myös olla täysin päinvastainen, eli negatiivinen takaisinkytkentä saattaa kasvaa merkittävästi. Mutta näkisin, että tämä on kuitenkin epätodennäköisempää kuin merien pintalämpötilojen nousu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pilvien säteilypakote on nettona negatiivinen, koska auringon säteiden heijastusvaikutus on suurempi kuin pitkäaaltoisen infrapunasäteen pääsyn estäminen avaruuteen.

http://www.atmos.washington.edu/~dennis/cloud_fdbk...

”The radiative impact of clouds is measured as the cloud-radiative effect (CRE), the difference 86 between clear-sky and all-sky radiative flux at the top of atmosphere. Clouds reflect solar radiation (negative SW CRE, global-mean effect of -45 W m-2 87 ) and reduce outgoing terrestrial radiation (positive LW CRE, 27 W m-2 ), with an overall cooling effect estimated at -18 W m-2 88 (numbers from Henderson et al.33 89 ).”

http://www-pcmdi.llnl.gov/projects/cloud_feedbacks/

Koska Trumpin hallinto pyrkii eroon Pariisin ilmastosopimuksesta, näillä tutkimuksilla saattaa olla vaikutusta CO2:n osalta pyrkimyksillä estää 2 °C lämpeneminen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Auringosta tulevan IR-säteilyn spektri on kuitenkin suhteellisen leveä. Osa säteilystä heijastuu suoraan avaruuteen, osa absorboituu pilviin ja osa tulee läpi.

Pilvien (yläpilvien) säteilypakote on kyllä nettona negatiivinen, mutta toisaalta maan energiabudjetti on luokkaa 51% koko auringon säteilemästä energiasta, joka sitoutuu meriin ja mantereisiin. Lämpökapasiteetti viivästyttää jäähtymistä vuoden ajoista riippuen, lämpimistä jaksoista - kylmiin jaksoihin.

Alemmissa pilvikerrostumissa tai oikeammin lähellä meren pintaa ja siitä ylöspäin olevassa vesihöyryssä, säteilypakote on positiivinen, -tosin lyhytaikainen, riippuen vesihöyryn kapasiteetista.

Trumpin mahdollinen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta on kyllä suuri takaisku. CO2:n ja muiden kasvihuonekaasujen ja saasteiden osuutta ei tule aliarvioida. Ennustettavuus on erittäin vaikeata.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Merivedellä olisi mahdollista tasapainottaa päästöjä.

"The sea salt particles would affect Earth's radiation budget directly, by scattering incoming solar radiation, and indirectly, by acting as cloud condensation nuclei, which could lead to whiter clouds that reflect more radiation." http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2011JD0...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mahdollisesti. Konsentraatio on kyllä ns. difficult to perform..

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Merten alapilvet tunnetusti viilentävät ilmastoa. Eli käytännössä luonnollisena prosessina tämä toimii ilmaston lämpenemisen rajoittajana. Jättäisin kuitenkin keinotekoiset toimet kokeelliselle asteelle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos alapilvistä puhutaan ne yleensä viilentävät, -riippuen lämpötilasta ja niiden vesipitoisuudesta, sekä osapaineesta (pienempi tiheys).

Huomattavasti alempana merenpinnasta nouseva vesihöyry, -sumu jne. lämmittävät alempaa ilmakehää, koska osapaine on korkeampi (suurempi tiheys).

Paineella on suuri merkitys lämpötilagradientissa.

Tuo em. konsentraatio eli meriveden suolapartikkelien muodostuminen, aktivoiden pilvien ytimiä muuttaen pilviä vaaleammiksi, on kyllä valitettavasti aika kaukaa haettua ongelman ratkaisua. Se eittämättä johtaa kuten sanoit, keinotekoisiin menetelmiin kemikaaleineen ym, jollei merien suolapitoisuus luonnostaan lisäänny.

Suolapartikkelit toisaalta konsentroituvat tehokkaammin tietyssä lämpötilassa ja väkevöityessään riittävästi, niistä alkaa muodostumaan suolakiteitä.

Pilvet ovat yleensäkin vaaleita, mitä paksumpia, sen tummempia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pilvien albedo lisääntyy pisaroiden kokoa pienentämällä, kun pisaroiden lukumäärä lisääntyy suhteessa pilvien vesipitoisuuteen, lisääntyy pisaroiden pinta-ala ja pilven albedo. Pilvistä tulee myös pitkäikäisempiä. "If the cloud liquid water content in the seeded clouds remains constant, an increase in the cloud droplet number concentration (CDNC) will lead to a reduction in cloud droplet size and thereby an increase in droplet surface area and cloud albedo (Twomey, 1977). Increasing 5 the cloud albedo through this indirect effect of the injected particles is the original idea of sea spray climate engineering, and this method is therefore often referred to as marine cloud brightening. The reduction in cloud droplet size following from an enhanced number of droplets may also lead to a second indirect effect in which the decreased size of the cloud droplets may reduce precipitation and thereby increase the cloud lifetime (Albrecht, 1989)." http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/acp-2017-48...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä. Pilvien albedo lisääntyy nestepeiton pinta-alan lisääntyessä.

Jos pilvien vesipisaroiden määrä kasvaa ja niiden koko pienenee samassa suhteessa, pinta-ala pysyy vakiona, albedo ei kasva.

Jos taas pilvien vesipisaroiden määrä kasvaa ja niiden koko pysyy vakiona, pinta-ala lisääntyy ja näin myös albedo.

Vesihöyry (ei siis pilvet) on nestemäistä kaasua, joka pyrkii konsentroitumaan homogeenisesti tilassa, jossa paine ja lämpötila on tunnettu. Tällöin nestepisarat jakautuvat kokonsa mukaisesti keskimäärin tasaisesti.

Tämä tilanne luonnollisesti säilyy jos tuulen voimakkuus = 0 m/s.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vaan vesihöyryn osalta on tehty vääriä oletuksia, pysyvästä suhteellisesta kosteudesta ilmastomallien oletuksena.

“The atmosphere is very efficient at generating dry air.”
https://earthobservatory.nasa.gov/Features/WaterVa...

“There’s no theoretical, simple line of reasoning that should say that it [relative humidity] should be constant,” says Ian Folkins, an associate professor of atmospheric sciences at Dalhousie University in Halifax, Nova Scotia, Canada.”

”That means that water vapor will cause the Earth to warm, because the feedback is positive, but it won’t warm as much as it would if constant relative humidity were maintained—a result that contradicts the assumptions put into big global climate models.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Totta. Suhteellinen kosteus ei ole absoluuttinen, vaan se on aina suhteellinen, eli paljonko vettä ilmaan mahtuu tietyssä lämpötilassa.

Lämpötilan muuttuessa (dT), myös kosteus (dH) ja paine (dp) muuttuvat tunnetussa tilavuudessa (dA).

Olomuodon muutoksiin yleensä vaikuttaa lämpötila ja paine.

Ideaalikaasujen tilanyhtälöstä yksinkertaisimmillaan seuraa:

dp1*dV1/dT1 = dp2*dV2/dT2

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, mittauksista seuraavassa grafiikassa.

http://www.climate4you.com/images/NOAA%20ESRL%20At...

Suhteellinen kosteus on ollut alenevalla käyrällä viime vuosikymmeninä, lukuunottamatta ihan pintakerrosta, joka on pysynyt tasaisena. ”As water vapour is the most important greenhouse gas, additional warming will come about, resulting in a much larger temperature increase than that induced from CO2 alone. Climate models therefore, in general, assume the relative Tropospheric humidity to remain more or less stable, as increasing air temperatures are compensated by increasing specific humidity.
The above diagrams indicate that none of this has been the case since 1948.”

”Total amount of precipitable water in the atmosphere above the oceans 30 May 2017 (mm water equivalent), at 14 hr (UTM-time). White areas are areas without data.”

http://www.climate4you.com/images/RecentTotalPreci...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä se näin suunnilleen on. Tuolla 9km:n korkeudessa paine on luonnollisesti alhaisempi ja myös lämpötila, näinollen myös suhteellinen kosteus.

Aleneva suhteellinen kosteus 9km:n kohdalla voi myös johtua ilmakehän epäpuhtauksista, muuttuen raskaammiksi ytimiksi, jotka laskeutuvat alempiin pilvikerroksiin ja mahdollisesti osa niistä sataa alas.

Myös ylipilviin kohdistunut lämpösäteilyn muutos voi alentaa suhteellista kosteutta, varsinkin jos säteily on voimakasta ja lisääntyvää.

Vertikaalisuunnassa ydinten välillä voi tapahtua myös kumuloitumista eri korkeuksien välillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset