Hiilidioksidin yhteiskunnallista vaikutusta arvioitu liian kovaksi
Ilmastomallit ovat aliarvioineet aerosolien ilmastoa viilentävää vaikutusta, joten ilmastomallien näyttämä lämpötilan nousu on ollut jatkuvasti liian suuri, toisaalta on pyritty aliarvioimaan CO2:n vaikutusta maapallon lämpötilaan. http://cowles.yale.edu/sites/default/files/files/pub/d20/d2083.pdf
”Such efforts have been hampered by the fact that aerosol particles, which have a cooling effect on climate, have been increasing along with CO2, and are therefore “masking” some unknown proportion of CO2-induced warming to date (e.g., Andreae et al., 2005). Representing the cooling effect of aerosol particles in global climate models (GCMs) has proven notoriously challenging, and GCM estimates of aerosol cooling continue to diverge. Novel and alternative approaches that can assist in meeting this challenge are long overdue.”
”Tällaisia pyrkimyksiä on vaikeuttanut se, että aerosolihiukkaset, joilla on ilmastoa viilentävä vaikutus, on lisääntynyt yhdessä CO2:n kanssa, ja siksi ”peittää” jonkin tuntemattoman osuuden CO2:n aiheuttamasta lämpenemisestä tähän mennessä (esim Andreae ym., 2005). Aerosolihiukkasten viilentävää vaikutusta ilmastomallien osalta (GCMS) on osoittautunut olevan tunnetusti haastavaa esitellä, ja ilmastomallien arvioissa aerosolien viilentävästä vaikutuksesta on edelleen eroja. Uudet ja vaihtoehtoiset lähestymistavat, jotka voivat auttaa vastaamaan tähän haasteeseen ovat pahasti myöhässä.”
Jonkun aikaa on jo tiedetty aerosolien roolista pilvien muodostuksessa ja onkin oletettu pilvien vaikutusten olevan maapallon viimeaikaisen ilmaston lämpenemisen pysähdyksen takana.
Voidaan myös todeta, että CO2:n sosiaalinen kustannus on ollut kova.
Ilmastonmuutos on saanut suhteetonta huomiota siksi, että se pitäisi mieltää yhdeksi ympäristökysymykseksi monien joukossa eikä antaa sen dominoida keskustelua muiden näkökohtien yli. Kalifornian nykyolosuhteiden tapauksessa pääasiallinen ihmisen aiheuttama ympäristöongelma ei ole ilmastonmuutos, vaan makean veden varojen ylikulutus ajoittaisesta kuivuudesta kärsivällä alueella. Yhdysvaltojen elintaso voisi olla nykyistäkin korkeampi, jos Kalifornian ”liikaväestö” ja mahdollinen vesi-intensiivinen teollisuus muuttaisi asumaan suurten järvien ympäristöön, pohjoisemmaksi länsirannikon kosteampiin osiin ja Kalliovuorten itäpuoliselle valuma-alueelle. Viinirypäleviljelmät tosin eivät voi siirtyä lämpöolosuhteista johtuvista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Ehkä asiat loksahtavat paikoilleen, kun saadaan ne ilmastomallitkin näyttämään oikeita lukuja, nyt ne ovat näyttäneet liikaa lämpenemistä.
Iso valliriuttakin oli vaihteeksi otsikoissa, ilmastonmuutosta ja ilmaston lämpeneminen olisi syynä niiden pahoinvointiin. Ei lainkaan muistettu mainita saastumista ja rannikon valosaastetta, joka häiritsee korallien kutua.
Ilmoita asiaton viesti
Tai itse asiassa lämpötilvaihtelut ovat lisääntyneet.
Tämä selittää mm. hirmumyrskyjen ja tornadojen voimakkuuksien kasvamisen vaihteluvälin tähän päivään Yhdysvalloissa, -vaikka esiintymistiheys onkin ollut laskussa tietyllä aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
Lapse rate nyt tasaa lämpötilaeroja leveyspiirien välillä. Lapse rate aiheuttaa enemmän lämpenemistä navoilla kuin päiväntasaajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin aivan. Tosin Lapse Rate -käyrään tulisi lisätä useampia muuttujia ja tehdä korjaus lämpötilan näinnäiseen linearisuuteen…
Ilmoita asiaton viesti
’Aerosoleja ja CO2:ta sopivasti, ilmastonmuutos pysyy kurissa’.
Näinkin voi tietysti ajatella, -tosin tämä tasapaino on epärealistinen ja muutoksessa.
Ilmastonmuutos ei ole trivialiteetti.
Ilmoita asiaton viesti
Tietänet mekanismin pilvien synnyn takana. Aerosolit ovat vain yksi pilvien pisaroita synnyttävä pienhiukkanen.
Enemmänkin voisi peräänkuuluttaa integrointia tiedon suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin on. Aerosoleja on monia. Tiedon integrointi tai selektiivisempi analysointi olisi kyllä paikallaan.
Tietolähteiden paikkansapitävyys aiheuttaa hyvin paljon erimielisyyksiä tutkijoiden parissa, joihin itsekin lukeudun.
Mielestäni tutkimuksia tulisi tehdä enemmän Suomalaisella osaamisella ja huippuun kehitetyillä antureilla, aiemmin ehdottamallani tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sitä suomalaistakin tutkimusta sentään olemassa, mutta oikeassa olet, enemmän tarvittaisiin.
Suomalaisia tutkijoita on myös mukana osana kansainvälistä tutkimusta.
Aerosoleja ja nimenomaan metsistä ilmakehään nousseita aerosoleja on tutkinut Ilona Riipinen Tukholman yliopistossa. Eli voisi sanoa, että luonnollisia aerosoleja on myös.
Käy mielessä silloin tällöin, että olisiko vielä nämä luonnolliset prosessit huomattavasti suurempia ihmisen aiheuttamiin tuprutteluihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
”Käy mielessä silloin tällöin, että olisiko vielä nämä luonnolliset prosessit huomattavasti suurempia ihmisen aiheuttamiin tuprutteluihin verrattuna.”
Tätä on todella vaikea määritellä, koska ”luonnolliset prosessit ja ”ihmisen aiheuttamat turbulenssit” vaikuttavat yhdessä. Mikä sitten on viime kädessä luonnollista prosessointia?
Tietysti metsistä ilmakehään vapautuneista aerosolihiukkasista saa tämän prosessin kautta hyvää tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan näitä ihmisenkin aiheuttamia päästöjä tulisi tarkastella osana luonnollista prosessia.
Kyllä ihminen kuuluu myös luontoon.
Mutta voi olla, että kaikki luonnollinen ei kestä ihmistä, kuten ensimmäisessä kommentissa tuotiin esille.
Maaperän köyhtymistä tulisi asettaa luupin alle. Meillä on jo esimerkkejä sivilisaatioista, jotka hävisivät, koska maaperä oli köyhtynyt hiilestä.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnollisesti ihminen kuuluu luontoon, mutta se miten ihminen vaikuttaa kokonaisuuteen, se on mielestäni hyvin relevanttia ja etenkin siellä, missä väestönkasvu on merkittävää.
Maaperän hiilipitoisuus ja ravinteet ovat myös hyvin ratkaisevia.
Mahdollisimman luonnonvaraisessa ympäristössä, maaperän hiili on kutakuinkin tasapainossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täysin samaa mieltä, kokonaisuuksiin pitäisi keskittyä.
Tropiikista nyt sitten nousee sitä hiilidioksidia ilmakehään, niin mereltä kuin myös maalta, kasvien hengittäessä.
Pohjoisessa taas meret sitovat hiilidioksidia ja myöskin maaperä sitoo hiiltä pohjoisempana. Tropiikin maaperässä ei ole hiiltä juurikaan, johtuen maaperän vilkkaasta mikrobitoiminnasta, joka muuttaa hiilen hiilidioksidiksi, jonka kaavit sitten välittömästi sitovat taas kasvustoon.
Sademetsien kohdalla on niin, että niiden laajamittaisilta hakkuilta tulisi pidättäytyä, kunnes saadaan selville hakkuiden osalta niiden vaikutus hiilenkiertoon. Istutettujen palmupuiden nyt luulisi sitovan hiiltä tehokkaasti.
Paljaaksi hakattua maata ei vaan saisi tulla näkyviin missään vaiheessa, eikä edes mitään tielinjoja saatikka muutakaan metsiä pirstovaa hakkuuta saa tehdä.
Brasilia on mitä ilmeisimmin ymmärtänyt, että sademetsien kuuluu olla laajoja ja yhtenäisiä alueita.
Tähän kokonaisuuteen liittyy myös se, että viljellyillä alueilla sademetsissä ovat vesistöt lämmenneet ja malariasta on tullut sen seurauksena ongelma, samoin virustaudeista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mielestänne ihmisen tuottamtuottaman hiilidioksidin määrä ei ole merkittävä, niin mitä pitäisi muuttaa?
Pitäisikö Suomessa esim lopettaa autojen CO2-mittaukset ja kaikenlainen verotus sekä maksut liittyen autojen CO2-päästölukuihin?
Pitäisikö teollisuudelta poistaa rajoitteet hiilidioksidipäästöistä ja mahdollisesti myös lopettaa pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen?
Miten suhtaudutte bioenergian käytön laajentamiseen ja varsinkin biopolttoaineen tuotantoon erityisesti puun käytön osalta? Esim Kaidin tuleva tehdas. Onko sitä tarpeen vahvasti tukea kuten on suunniteltu tehtävän?
Tuulivoimakanta on tullut aika lailla selväksi, joten sitä en tässä yhteydessä kysele.
Mitä muita käytännön vaikutuksia ja seurauksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä olen itse optimistinen kehityksen suhteen. Teknologialla kyllä ratkaistaan ongelmia.
Sitten pitäisi tajuta syy /seuraus suhteet, maaperän köyhtyminen on ensisijainen hiilidioksidin lähde, joka on päätynyt ilmakehään. Tältä osin pitäisi nyt saada käännös aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen tuottamat CO2 -päästöt globaalilla tasolla ovat kyllä merkittäviä (n. 33mrd tonnia/vuosi).
Suomessa tilanne on onneksi parempi, kiitos metsien (n. 72% maamme pinta-alasta on metsiä).
Mielestäni ei ole järkevää poistaa CO2 mittauksia, koska se on hyvä referenssi.
Teollisuudessa olemme kaiketi vielä hyvissä asemissa ja en näkisi tarvetta muutoksille.
Olen samoilla linjoilla Jounin kanssa, teknologia kehittyy kovaa vauhtia.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan tuossa 33mrd tonnissa mukana ihmisen hengittäessään tuottama hiilidioksidi?
Rajoitetaan hengitystä, niin maailma pelastuu (sarkasmia).
Ilmoita asiaton viesti
Fossiiliset polttoaineet, sementin valmistus ja maankäyttö.
Noista tuon maankäytön osalta, lähinnä metsän muuttaminen viljelysmaaksi, aiheuttaisi 15 % osuuden tuosta 33 mrd tonnista. Jota on sitäkin pidetty 35 % alakanttiin arvioituna. Kaikki metsien pirstoutuminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Päivän uutisveikkailun mukaan Trump vapauttaa arktiksen porauskiellosta. Saadaan lisää fossiilisia käyttöön..
Ilmoita asiaton viesti
Niin se porauskielto tuli Venäjälle Krimin valtauksen ja Ukrainan kriisin seurauksena Obaman määräämänä.
Nostetaanko asia pöydälle kun Tillerson ja Lavrov tapaavat Moskovassa.
Ilmoita asiaton viesti
Saa nähdä nostetaanko, Suomi tuskin nostaa. Nykyhallituksen tuntuu näkevän arktiksen hyödyntämisen mahdollisuutena. Itse en moista tukisi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ei se ihmisen hengittely ole ihan mitätöntä.
4 henkilöä tuottaa hiilidioksidia suunnilleen saman verran kuin keskiverto henkilöauto.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen hengittää hiiltä joka kuuluu hiilen luontaiseen, nopeaan kiertokulkuun. Hengitys ei lisää ilmakehän hiilipitoisuutta toisin kuin henkilöautojen polttama fossiilinen hiili tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, tähän illuusioonhan se perustuu, eli aivan sama kun ihmisiä ei olisi ollenkaan.
Se on täsmälleen ihan sama mistä se hiilidioksidi tulee. Kun puhutaan taseista on se eriasia. Elinajan odote on kasvanut merkittävästi. Ihmispopulaatio on kasvanut näihin päiviin asti merkittävästi. Eikäkäpä unohdeta eläimien hengitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sillä merkitystä mistä hiili on peräisin. Henkilöautolla ajaminen lisää ilmakehän hiilipitoisuutta, ihmisten ja eläinten hengitys ei.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisiä on nykyään kaikeni pitkälti toistakymmentä autoa kohti (12 hlöä/auto v. 2002)
Ihmisten hengittely on noin 3-4 kertainen CO2 lähde verrattuna autoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jankuttamisen sijaan voisit perehtyä hiilen kiertoon:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/…
Ilmoita asiaton viesti
Sinä et tuonut mitään uutta keskusteluun.
Kun kerran ihmistä syyllistetään, niin syyllistetään kunnolla.
Jokaisen henkäyksen pitäs tuntua omassatunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja entäs se metaanin määrä –≈œæ›
Ilmoita asiaton viesti
Siitä sitten vaan pilottihankentta kehittämään (edelleen sarkasmia).
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Jounn kanssa tunnut olevan maltillisia tässä asiassa. Niitä jotka ovat sitä mieltä, että teollisuuden ja liikenteen hiilidioksidista ei ole ollenkaan merkitystä, Haastan noilla kysymyksillä. Hummerit kaikille ja hiilidioksidia ilmaan, nou hätä?
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisikö Suomessa esim lopettaa autojen CO2-mittaukset ja kaikenlainen verotus sekä maksut liittyen autojen CO2-päästölukuihin?”
Miten sellainen jota ei ole edes aloitettu voidaan lopettaa?
Autojen co2 verojen määrä perustuu autotehtaiden tekemiin mittauksiin laboratorio-olosuhteissa. Ja vanhemmilla autoilla se arvataan kokonaispainosta jotenkin.
Kumpikaan ei perustu mihinkään todelliseen ja paikallaan oleva auto ei päästä mitään mutta veroa siitä joutuu silti maksamaan.
Esimerkiksi mun kesäjenkin ajokilometrimäärät on muutama tuhat kilsaa vuodessa, silti co2 veroa maksan siitä helvetisti enemmän kuin joku pompannappikikottimen kuski joka suhaa sillä 40000 vuodessa saastuttaen moninkertaisesti. Olettaen että co2 olisi saaste mutta kun ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Se on juuri näin. Lisäksi autotehtaat huijavat päästöilmoituksissaan. Ei sen takia että vaikutettaisiin ilmastonmuutokseen, vaan sen takia koska sillä kilpaillaan markkinoista. Onko siinä mitään järkeä.
Kulutuslukemiin ei yksinkertaisesti ole enää teknisiä keinoja vähentää. Autotehtaita ei kiinnosta biopolttoaineet, koska sitä ei riitä läheskään kaikille.
Ainoat merkittävät keinot CO2 vähentämisen liikenteessä on nopeuksien huomattava lasku, esim 100 -> 60 km/h ja ajoneuvojen painojen pienentäminen turvallisuuden kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Toden totta. Kaikilla kasvihuonekaasuilla ja saasteilla on ratkaiseva merkitys ja nimenomaan ilman suhteellisella kosteudella ilmastonmuutoksessa, -kuten myös aerosolihiukkasilla. Tästä on väännetty kättä jo pitkään.
Yhtälö ei ole todellakaan yksikertainen ja tuskin ratkeaa helposti.
Gradientit luonnollisesti ratkaisee ja eri yhdisteiden kertoimet (ISA-standard korjaukset).
Ilmoita asiaton viesti
NASA:n julkaisema maa-asemaverkko lämpötila-graafien vuotuisista keskiarvoista, mukana myös Suomen maa-asemat.
(ks. maapallo – klikkaa punaiset pisteet)
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/stdata/
On fysikaalinen mahdottomuus, että globaalit lämpötilat ovat nousussa ns. luonnollisista syistä, -jollei merkittävät faktorit kuten auringon aktiivisuus, tai maapallon ympäristöekologia ole muuttumassa ihmisen toimesta.
Hiilikierto, aerosolihiukkaset ja kasvihuonekaasut vaikuttavat yhdessä lämpötilagradientteihin keskimäärin nousevana trendinä.
Ilmoita asiaton viesti
Giss saa noita lämpötilakäyriä nousemaan ylöspäin.
CO2 -pitoisuus ei ole enää viime vuosina noussut ilmakehässä, viittaako se siihen, ettei lämpötila ole noussut. http://phys.org/news/2016-11-carbon-hungry-impede-…
New findings suggest the rate at which CO2 is accumulating in the atmosphere has plateaued in recent years because Earth’s vegetation is grabbing more carbon from the air than in previous decades.
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta, että CO2 pitoisuudet ovat olleet laskussa ja on myös totta, että kasvillisuus on absorboinut osan CO2:sta viime vuosikymmeninä. Kiitos myös CO2 päästöjen rajoitukset.
Lämpötilan ”nousutrendi” (GISS) viittaisi mielestäni enemmänkin myös lämpötilavaihtelujen tasoittumiseen, niinkuin esittämässäsi graafissa.
Eli lämpötilavaihtelujen ja lämpötilakasvuvauhdin välillä on selkeä korrelaatio (aiemmin esittämäni väite).
Ilmoita asiaton viesti
Päästöjen rajoituksista voidaan olla tyytyväisiä, sikäli kun niitä on tapahtunut.
Nyt tuo linkki tuo yhä selkeämmin esille sen seikan, että maapallon vihertymistä on tapahtunut. Olisiko se kuitenkin se olennainen tekijä siinä, että CO2 -käyrä on ikäänkuin notkahtanut.
https://phys.org/news/2016-02-carbon-dioxide-globa…
Ilmoita asiaton viesti
”Studies including Wang’s earlier work in Africa have shown that even small changes in soil moisture in drylands could be significant enough to cause large changes in vegetation productivity.”
Kuivilla alueilla pienikin kosteuspitoisuus voi vaikuttaa kasvillisuuden muodostumiseen.
Tähän varmasti vaikuttaa myös maaperän ravinnepitoisuus ja ilman suhteellinen kosteus.
”Going forward, Wang said, the positive effect of carbon dioxide-induced water savings may eventually be offset by the negative effect of carbon dioxide-induced temperature increases when the temperature increase crosses a certain threshold.”
Tämä voi olla hyvinkin mahdollista, lämpötilan saavuttaessa tietyn kynnyksen. CO2:n positiivinen efekti muuttuisi negatiiviseksi.
Kyllä se siltä vaikuttaa, että CO2 käyrä on notkahtanut.
Wang’s ja hänen tutkimusryhmänsä ovat tehneet tutkimuksia kuitenkin paikallisesti eli ainakin niiltä osin tutkimus vaikuttaa luotettavalta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä ihmeen CO2:n notkahduksesta te puhutte?
https://scripps.ucsd.edu/programs/keelingcurve/wp-…
Ilmoita asiaton viesti
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC51051…
CO2 vuosittainen kiihtyvä kasvu on tasaantunut, taittuminen vuodesta 2002 lähtien, kts. linkki! ”The red lines indicate a significant increasing trend from 1959 to 1990 (solid red) and 1959 to 2002 (dashed red) (P<0.1), with no trend evident between 2002 and 2014 (blue)."
”(b) Fossil fuel emissions (black dashed line) and the fraction of CO2 emissions, which remain in the atmosphere each year (black dots, airborne fraction). Lines indicate significant long-term trends over the periods 1959–1988 (red, increasing) and 2002–2014 (blue, decreasing) at P<0.1."
Ilmoita asiaton viesti
Esittämäsi kuva päättyy vuoteen 2012, tämä on tuoreempi
https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/gr.html
Ilmoita asiaton viesti
Sama trendi jatkuu.
2012 2.61
2013 2.01
2014 2.16
2015 3.03
2016 3.00
vuoden 2012 jälkeen on pari alhaista kasvun vuotta ja pari korkeamman kasvun vuotta, näiden keskiarvo (2.55) on kuitenkin alhaisempi kuin vuoden 2012 kasvuluku 2.61
Ilmoita asiaton viesti
Tämän vuosikymmenen keskiarvo (2011-16) on siis 2,45, joka on melkein 0,5 ppm/a suurempi kuin edeltävän vuosikymmenen keskiarvo.
En mä sitä notkahdusta löydä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiihtyvä trendi on taittunut. Oleellista on kuitenkin pysyä alenevalla trendillä, jossa siis ei pysytty vuosina 2015 ja 2016.
Vaikka fossiiliset polttoaineet jatkavat kasvukäyrällä, pienempi osuus niiden hiilestä jää ilmakehään.
Ilmoita asiaton viesti
Graafit poikkeavat (GISS, NOAA, Mauna Loa obs., Nature com).
Mittauksia on observoitu eri tavalla ja eri puolilla Yhdysvaltoja, se voi olla selitys lukemien hajonnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tuossa on sanottu oleellinen. ”We attribute the observed decline to increases in the terrestrial sink during the past decade, associated with the effects of rising atmospheric CO2 on vegetation and the slowdown in the rate of warming on global respiration. The pause in the atmospheric CO2 growth rate provides further evidence of the roles of CO2 fertilization and warming-induced respiration, and highlights the need to protect both existing carbon stocks and regions, where the sink is growing rapidly.” https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5105171/
Ilmoita asiaton viesti
https://bobtisdale.files.wordpress.com/2013/01/fig…
Tuossa grafiikassa vanha ja uusi vuorottelevat. Vaikka Bob Tisdalen graafinen kuva on jo vuodelta 2013 antaa se viitteitä trendin, lämpötilan nousun suhteen, taittuvan! Todellisuus on aika lähellä ennustettua trendiä ja viimeiset tiedot vahvistavat alenevaa trendiä.
Ilmoita asiaton viesti
”The negative coefficient implies that the sensitivity of GPP to ca, βCO2, will decline with increasing ca. It is also clear from equation (20) that the response of βCO2 to ca is not linear, but decreases with ca. In other words, the magnitude of the sensitivity declination decreases with ca enhancement. Evaluating βCO2 at different atmospheric CO2 concentrations shows a decrease in βCO2 from 37% under current CO2 levels to 19% at double the current CO2 levels (Supplementary Table 3).”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC51051…
Edellä oleva yhtälö (20) on luonnollisesti epälineaarinen ja siten approksimoitu, mutta suuntaa antava ennuste negatiiviselle kertoimelle.
Faktisesti CO2 konsentraatiot eivät kuitenkaan ole homogeenisia ja toisaalta globaalilla tasolla ne vaihtelevat.
Globaalin ennustamisen tekee vaikeaksi toisistaan poikkeavat tilastot ja esim. Ilmatieteen laitoksen lämpötilamittaukset ja ennusteet perustuvat etupäässä paikallisiin maa- ja meriasemien mittaustilastoihin Suomessa.
Alla auringon säteilyn voimistuminen ja sen vaikutus maapallon lämpötilaan vuodesta 1850 – 2010.
https://ilmastotieto.files.wordpress.com/2010/09/a…
Tässä puhutaan jo kertaluokkaa suuremmasta vaikutuksesta lämpötilan nousuihin globaalisti tällä välillä ja tähän ei luonnollisesti vaikuta CO2 tai muut kasvihuonekaasut kuin marginaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin tuoton grafiikkaan vielä hiilidioksi -käyrän siltä osin kun siitä saadaan mitattua tietoa. No kyllähän näillä asioilla on yhteyttä, enemmänkin kysymys kuuluu, että mikä vaikuttaa mihinkin.
http://woodfortrees.org/plot/hadcrut4gl/from:1850/…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Yhdisteiden pitoisuuksien summa (mass), suhteessa tilavuuteen = tiheys (p)
dXm1+dXm2…+dXmn (ppm)/dV = dp
Ja tämän jälkeen yhdisteiden spektrinen absorbanssi A:
A = -lg I/I0
lg=luonnollinen logaritmi
I = yhdisteiden läpi menevä säteilyn intensiteetti
I0 = tuleva säteilyn intensiteetti
Tästä saadaan lämpösäteilyn keskimääräinen absorbtiokerroin ks. yhdisteille.
Tämä nyt ei suoranaisesti liittynyt näihin graafeihin, mutta yksi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdisteiden pitoisuuksilla on oma merkityksensä…
Spektrianalyysillä ja absorptiokertoimella samaten.
Oikeastaan tärkeintä on mitä tapahtuu maanpinnalla ja merissä.
Maapallon selvä vihertyminen on selvä merkki positiivisesta kehityksestä. Liika lämpeneminen kääntäisi varmasti tätä nykyistä hyvää kehitystä. Tässäkin ajassa on niitä huolen aiheita, jotka eivät tunnu olevan huolenaiheita lainkaan IPCC:n piirissä.
Nimittäin huomattavan vähän on saanut huomiota ns. 4 promillen ehdotus, joka tehtiin Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä. Kysymyksessä on hiilen palauttamisesta maaperään, josta se on päässyt ilmakehään, ja on itseasiassa saanut ilmastomuutosta aikaiseksi. Ei vaan kiinnosta ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin maan pinnalla merissä ja ilmakehässä.
Tuo 4:n promillen ehdotus ei siis mennyt läpi?
Ilmoita asiaton viesti
http://4p1000.org/understand
Ehkä on kysymys hitaasta sulattelusta. Otaksun ehdotuksen takana olevan muitakin kuin ranskalaisia, esim Saksassa Münchenin teknisessä yliopistossa on tehty tutkimusta tästä aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
Siis jos voimme lisätä maaperään hiiltä vain 0,4% vuodessa, voimme pysäyttää CO2:n lisääntymisen ilmakehässä, kuulostaa uskomattomalta? Jos näin on, miksi IPPC ei reagoi?
CO2:n massasta hiiltä on n. 27% ja loput happea, eli hiiltä on n. 1/3 koko massasta.
Kun 0,4% hiiltä sitoutuu kahteen happi-molekyyliin, massa lisääntyy n. kolminkertaiseksi eli 1,2%.
Menikö tämä nyt oikein, kiirettä pitää…
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se menee. Amerikkalaisilla on oikea käsitys asiasta. IPCC on konservatiivinen ja odottelee varmistusta?
Mutta totta se on, jopa preerialla on tarvetta käyttää eläimiä laitumella, koska ne lisäävät maaperän hiiltä.
Tuossa vielä tosiasioita tuolta 4/1000 sivustolta. ”Primarily composed of carbon, the organic matter in soils plays a role in four important ecosystem services: resistance to soil erosion, soil water retention, soil fertility for plants and soil biodiversity.
Even small changes of the soil carbon pool have tremendous effects both on agricultural productivity and on global greenhouse gas cycle.”
Ilmoita asiaton viesti