arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Metsät viilentävät ilmastoa ja vähentävät ilmakehän hiilidioksidia

  • Credit: The Ohio State University
    Credit: The Ohio State University

Uusi tutkimus vahvistaa metsien hillitsevän maapallon lämpenemistä. https://phys.org/news/2017-03-forests-global-ways-important-previously.html

 

["Forests play a more important role in cooling the surface in almost all regions of the Earth than was previously thought," said study co-author Kaiguang Zhao, assistant professor of environment modeling and spatial analysis at The Ohio State University.]
 

Tutkijat:

 

Ryan M. Bright,

Metsillä on entistäkin tärkeämpi rooli ilmaston viilentäjänä ja ilmakehän hiilidioksidin sitojana.

 

[”Belöna skogsägare som tar naturhänsyn”

Det behövs en ny politik som belönar markägare som tar stort naturvårdsansvar och ger näringen som helhet motiv att bidra till att behovet av reservat minimeras, skriver Magnus Nilsson, miljökonsult och debattör, i en replik om miljölagstiftning.]

https://www.svd.se/belona-skogsagare-som-tar-naturhansyn

 

Metsänhoito tulisi ottaa huomioon kun arvioidaan luontoarvoja. Hyvin metsänsä hoitaneita tulisi palkita.  

 

EDIT: Luonnon hiilikierto on niin massiivista, että ihmisen aikaansaannosta siinä suhteessa hoituu tässä prosessissa  12 päivän aikana.

”Studies of the temperature anomalies during the last 27 years show a close relationship with the varying increase of CO2 in the atmosphere. Volcanic eruptions and La Niñas reduce CO2 values and El Niños increase them. This close relationship strongly indicates that ocean temperatures and the solubility of CO2 in seawater control the amount of CO2 being absorbed or released by the oceans. It is therefore likely that the increased CO2 concentration in the atmosphere is due to a natural global warming and that CO2 produced through fossil fuel combustion by humans can not disrupt this balance. An advanced statistical multiregression analysis confirms this conclusion. Therefore it is likely that there is no anthropogenic climate change on a global scale. The natural exchange of CO2 between ocean, biomass on land and the atmosphere is very large. In only four to five years all the CO2 in the atmosphere has been recycled through the oceans and the biomass system. The annual anthropogenic human production of CO2 is neutralized by nature in as little as 12 days. Recent studies of the solar forcing, changes in cosmic radiation and its role in cloud formations explain the global warming that has taken place since 1910.” http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1260/095830508786238369

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Olen ollut useasti kumipuumetsässä Thaimaassa. Siellä on yllättävän viileää muuhun ympäristöön verrattuna.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tummat havupuut sitovat auringon lämpöä, mutta kosteus kesäisessä metsässä viilentää. Toisin on helteellä puuttomalla suolla, on kuuma kuin pätsi.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Anteeksi että "tuppaan" joukkoon tavallaan OT-kysymyksen, joka nousi eilen mieleeni kun kävelin tuossa lähimetsässä. Eli sinne hakattiin tässä jokunen vuosi sitten muutaman hehtaarin aukko ja hakkuutähteet kerättiin kasoille. Nyt niitä tähteitä murskattiin ja kuljetettiin pois, ja niistä oli neulaset jo karisseet.

Tulikin mieleeni, että onko niissä neulasissa enemmän sitä pahuksen co2:sta kuin siinä itse puuaineksessa mikä murskattiin, eli paljonko hiiltä kuljetettiin pois ja paljonko jäi sen kasan pohjalle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Neulaset putoaa vuosittain, vähän vaihtelee, kun nyt männyssä ei ole kuin kahden vuoden neulaset. Joskus näkee männyssä neljänkin vuoden neulaset.

Neulasissa on CO2:ta, joka vapautuu ilmakehään tai muiden kasvien käyttöön pikemminkin, hajotessaan.

Varmaankin neulasissa on paljon hiiltä, ehkä kolmasosa, samoin oksissa kolmasosa ja runkoon jää kolmasosa. Ihan näppituntumalla ;).

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #12

Jatkan vielä yhden kysymyksen verran OT-linjalla. Eli jos ja kun se co2 on ongelma, niin kumpi on parempi, se että co2 vapautuu hetkessä polttolaitoksissa sadan kilometrin päässä kasvupaikasta, vaiko maatuu vuosien kuluessa kasvupaikallaan.

ps. Lämmitän itse pelleteillä, ja päivässä kuluu noin nelisenkymmentä kiloa 40 kW:n polttimella, paljonkohan haketta mahtaa mennä samassa ajassa usean megawatin laitoksessa, ei taideta tonnilla pitkään lämmitettämän.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Niistä neulasista muodostuu myös kariketta, josta sitä humusta syntyy mikrobien, sienten ja kivennäisten avustuksella. Osa hiilestä päätyy humukseen tuhanneksi vuodeksi.

Polttamisen ja lahoamisen tuloksena syntyy co2:ta, joka päätyy ilmakehään, mutta tuleekin raskaana kaasuna välittömästi kasvien käyttöön. Talvella meret toimivat hiilinieluna.

Luonnon hiilenkierto on niin massiivista, että ihmisen aikaansaannosta siinä suhteessa hoituu tässä prosessissa jonkun 12 - 13 päivän aikana.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #15

"Polttamisen ja lahoamisen tuloksena syntyy co2:ta, joka päätyy ilmakehään, mutta tuleekin raskaana kaasuna välittömästi kasvien käyttöön."

Tuossapa se olettamani ongelma onkin, eli se hake poltetaan kaukana "syntysijoiltaan", ja samalla se kasvun tarvitsema co2 viedään metsästä pois, muiden ravinteiden lisäksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #17

Joo, tätä köyhdyttämistä paljon tapahtuu.

Hienosti puhutaan, että saadaan uudistuminen nopeasti käyntiin.

Saattaisi olla päinvastoin parempi, eli hitaampi kasvu alussa ja voimakkaampi myöhemmin, jolloin oksat ja neulaset alkavat tuottamaan ravinteita kasveille.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Lähi- ja kaukoitä, Keski-ja Etelä-Amerikka ja Afrikka on osin hakattu puuttomiksi ja osin hakataan parasta aikaa. Olisikin mukava lukea tutkimuksia miten paljon metsien hävittäminen on nostanut maapallon keskilämpötilaa historian saatossa.
Kokemuksesta tiedetään että, yksikin puu Afrikan savannilla varjollaan tarjoaa tervetullutta apua auringon porotukselta.

Pekka Iiskonmaki

Thaimaassa on tehty suuria virheitä hakkaamalla puusto. Seuruksena on valtavat tulvat ja lämpötilan nousu.

Laos pyrkii nyt hillitsemään metsien kaatamista. Ilmaston muutoksen yksittäinen ja paikallinen syy on metsien hakkaamiset.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllä se niin on. Asiasta on jo tiedetty, mutta nyt sitten se vahvistetaan ikäänkuin tutkimuksen kautta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, nämä olisi mielenkiintoisia asioita. Pitäisi selvittää!

Aikaisemmin on paljon puhuttu siitä, että esim. maissipelto vaaleana heijastaa auringonsäteet takaisin avaruuteen ja sitä kautta viilentää ilmastoa.

No nyt tiedetään enemmän, metsät vaikuttavat ilmastoon muutenkin kuin vain albedon kautta.

Nyt pitää tehdä metsityssuunnitelmia niille maille, jotka ovat hakanneet metsänsä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Israeliinkin Manbren tammisto takaisin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Kyllä, Israeliin ja eihän sillä suunnalla ole liiemmälti puita, joten puita pitää istuttaa, tammea ja muita puulajeja.

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Mielenkiintoista olisi myös, miten esimerkiksi tundra-alueen suot toimivat lämpönieluina, koska hiilinielujen kautta niillä on (epäsuora) vaikutus ilmaston lämpenemiseen (https://www.scientificamerican.com/article/peat-an... - sellaisia terveisiä turve-energian lisäämisen ajajille).

Kiinnostavaa olisikin saada tietää, kuinka paljon lämpöä vesirikkaat suot sitovatkaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä soilla on valtava merkitys ilmastonmuutosta hillitsevänä tekijänä.

Puhutaan mitä puhutaan soita ojittamalla on myös pilattu paljon alapuolisia vesistöjä.

Ei niitä soita saisi ottaa käyttöön, kun on vaan aiheutettu vahinkoa.

Pekka Iiskonmaki

''Nyt pitää tehdä metsityssuunnitelmia niille maille, jotka ovat hakanneet metsänsä.''

Kiina tekee sitä systemaattisesti.

Monilla alueilla on eroosio saanut niin suuren vallan, että siellä ei onnistu viljely, eikä oikein mikään lähde kasvamaan, koska ravinteet ovat huuhtoutuneet pois.

Lisäksi viljelyalueiden metsittäminen taas poistaa ruokatuotantoa.

Thaimaa tuottaa elintarvikkeet 150 miljoonalle ihmiselle ja se on suuri vientitulojen lähde.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, kysymys on tietenkin kilpailusta ruuantuotannon ja metsänviljelyn yms. välillä.

Kun maaperä on köyhtynyt (hiilestä), on pakko lähteä metsittämään, jotta saadaan hiili sitoutumaan maaperään.

Eli ikäänkuin metsittämisen kautta palautetaan aavikoitunut alue takaisin ruuantuotantoon. Tätä tehdään nyt Kiinassa ja Afrikassa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Eroosion vaivaamilla ja jo aavikoituneilla alueilla kuivuutta kestävien puiden ja pensaiden viljely riveittäin peltokasvien rinnalla olisi tehokas keino. Sitä käytetään ja opetetaan jossain määrin, mutta paljon on työsarkaa varsinkin Afrikassa, jossa motivaatio on heikko tai peräti olematon.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

Suomen pitäisi ottaa vain Afrikasta vain yksi kehitysmaa jota tukee.

Missään Afrikan maassa ei puhuta suomen kieltä, joten ei ne asiat edes kuulu meille.

Sijainnin ja kokonsa puolesta Namibia olisi hyvä. Siellä vuosittainen miljardi jo tuntuisi ja edestakaiset lennot on alle tonnin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Joo on tätä jo testattu ja hyväksi havaittu, myöskin FAO, joka juuri ilmestyneessä julkaisussaan käsittelee hiilen kerryttämistä maaperään.

http://www.fao.org/3/a-i6937e.pdf

”Soil organic carbon (SOC) is dynamic, however, and anthropogenic impacts on soil can turn it into either a net sink or a net source of GHGs. Enormous scientific progress has been achieved in understanding and explaining SOC dynamics. Yet, protection and monitoring of SOC stocks at national and global levels still face complicated challenges impeding effective on-the-ground policy design and regionally adapted implementation.”

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

WWF:llä on käynnissä hyvä kampanja metsänomistajille:
https://wwf.fi/alueet/suomi/metsanhoito-opas/

Yle kertoo, että valitettavan vähän metsänomistajia opastetaan, vaikka kiinnostusta vaikuttaisi olevan:
"Metsäammattilaisten yksipuoliset neuvot haittaavat metsien suojelua
Avohakkuiden välttäminen ja muu monimuotoisuuden huomiointi eivät välttämättä vähennä metsän taloudellista tuottoa, sanoo WWF."
http://yle.fi/uutiset/3-9534206

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Uskoisin metsänomistajien osaavan asiansa, moni hoitaa metsiänsä ihan mallikkaasti.

Sekametsä ja moni-ikäinen metsä olisi monessa suhteessa tavoittelemisen arvoinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varmaan moni niin toimiikin, mutta jostain syystä metsänhoitoyhdistysten neuvonta Ei siihen kannusta ja hakkuista yli 70% on avohakkuita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Päätehakkuista tukkisaanto on yleensä suuri. Onko tuo 70 % avohakkuista kaikkien hakkuiden pinta-alasta vai hakkuiden puumäärästä. Aika korkea luku tuo on.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Jos haluat luvut kyseenalaistaa, niin ota yhteyttä Lukeen. Jostain kumman syystä lukuja ei enää julkaista, luuni ovat edesmenneen Metlan tilastoista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Toisaalta metsänhoito on tähdännyt tasalaatuiseen puustoon ja päätehakkuuseen. Nykyisin on huomattavasti monipuolisempaa metsänhoitoa, tavoitteena sekametsää ja eri-ikäistä puustoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Luonnon hiilikierto on niin massiivista, että ihmisen aikaansaannosta siinä suhteessa hoituu tässä luonnollisessa prosessissa 12 päivän aikana.

”Studies of the temperature anomalies during the last 27 years show a close relationship with the varying increase of CO2 in the atmosphere. Volcanic eruptions and La Niñas reduce CO2 values and El Niños increase them. This close relationship strongly indicates that ocean temperatures and the solubility of CO2 in seawater control the amount of CO2 being absorbed or released by the oceans. It is therefore likely that the increased CO2 concentration in the atmosphere is due to a natural global warming and that CO2 produced through fossil fuel combustion by humans can not disrupt this balance. An advanced statistical multiregression analysis confirms this conclusion. Therefore it is likely that there is no anthropogenic climate change on a global scale. The natural exchange of CO2 between ocean, biomass on land and the atmosphere is very large. In only four to five years all the CO2 in the atmosphere has been recycled through the oceans and the biomass system. The annual anthropogenic human production of CO2 is neutralized by nature in as little as 12 days. Recent studies of the solar forcing, changes in cosmic radiation and its role in cloud formations explain the global warming that has taken place since 1910.” http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1260/095830...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tämä hitsauksen professori Goldberg, joka harrastukseksi tutki ilmastoa. Paperit voivat toki näyttää hyvinkin ammattimaisilta, vaikkeivat asiaa oikeasti tutkivat niitä pidä juuri minään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kymmenen vuotta kun on kulunut ilmestymisestä, voidaankin jo ottaa asia uudelleen tarkasteluun.

Empiriaa on myös kertynyt sen kymmenen vuotta, sanoisin, että empiria tukee tätä tutkimusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Millähän tapaa kokemukset tukevat tätä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #32

Hiilinielut absorboivat melkein puolet ihmisentuottamasta 10 GtC:tä. Ja loputkin kun hiilinielujen toimintaa kasvatetaan.

Luonnolliset hiilipäästöt ovat suurusluokaltaan 220 GtC:tä.

Satelliittimittaukset näyttävät hiilenlähteiden sijaitsevan tropiikin seuduilla.

Sademetsien rooli hiilinieluina tulee olemaan merkittävä, kuten myös aavikoiden ja muiden vastaavien alueiden muuttaminen hiilinieluksi metsittämisellä.

Edelleen hiilen sidonnalla maaperään tulee olemaan tärkeässä roolissa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Voit heittää lukuja vaikka kuinka, mutta löytyisikö jotain vertaisarvoituja tutkimuksia aiheesta? Muutoin kyseessä on vain yksi mielipide muiden joukossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

No löytyyhän noita tutkimuksia. ”For at least the last five and half decades, land and oceans have been taking up about half of the carbon emitted each year. The outstanding question is, Why?” https://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/1505...

https://scied.ucar.edu/imagecontent/carbon-cycle-d...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos ilmastoa haluaisi viilentää, Suomessa ilmeisesti kannattaisi istuttaa lehtipuita, tai lehtikuusia. Näin auringon lämmittävä vaikutus pienenee selvästi lumiseen aikaan, koska lumi heijastaa huomattavan hyvin verrattuna esimerkiksi havupuuhun. Toisaalta myös lumipeitteen paksuus kasvaa, mikä pidentää vaikutusaikaa. Tiheä kuusimetsä kun saattaa olla lähes lumeton talvellakin samaan aikaan, kun koivumetsässä on puoli metriä lunta.
Ero on aika merkittävä juuri näihin aikoihin, kun hehtaarille tulee 20-30 MWh energiaa vuorokaudessa, mistä aika suuren osan lumi heijastaisi pois.
Koivu olisi ehkä viilennyksen kannalta tehokkaampi, mutta lehtikuusen käyttöä puoltaisi se, että lehtikuusimetsään voi helposti varastoida suuren määrän hiiltä ainakin 500 vuodeksi. Esimerkiksi Pietari Suuren 1738 "istuttama" lehtikuusimetsä on edelleen hyvissä voimissa, kun koivu saattaa alkaa oireilla jo 50-vuotiaana.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Noin on.

Lisäksi lehtipuut parantavat myös metsäpohjaa runsaan karikkeen myötä. Eli ns. humusta kertyy ehkäpä enemmän.

Lehtikuusta ja tammea voisi hyvin istuttaa lisää nyt kun ilmasto on lämmennyt.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hiilen kierrossa esiintyy epätarkkuutta luvuissa, mutta itse olen päätynyt lukuihin: ilmakehä - meret 120 GtC (gigatonnia hiiltä) ja ilmakehä - biosfääri 100 GtC. Nykyinen ihmiskunnan CO2-emissio on ollut kolme vuotta tasolla 10 GtC eli n. neljän prosentin luokkaa kokonaishiilen kierrosta.

Metsien hiilinielun kohdalla tutkijat tarkoituksella käyttävät epätarkkoja ilmaisuja. Suomen metsien puustossa on tällä hetkellä hiiltä n. 190 MtC ja maaperässä 355 MtC. Maaperän hiilinielu on ainut pysyvä. Tukkipuun hiilestä on 80 maapinnan yläpuolella ja sen hiili palaa takaisin ilmakehään. Maaperään sitoutuu juurien kautta 15 %, joka palaa takaisin ilmakehään n. 1000 vuoden päästä ja 5 % jää pysyvästi maaperään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Maaperän hiilen pysyvyyteen voidaan ilmeisesti vaikuttaa.

Alpeilla on tutkijoiden mukaan menetetty metsämaan humusta hakkuiden seurauksena. Metsää on hakattu kun on tarvittu maata lisää laidunnukseen.

”The authors of the study suspect that the mountain pastures, which many hundreds of years ago also used to be wooded areas before the advent of alpine farming, must have lost a considerable portion of their original humus stock relatively soon after the forests had been cleared to make room for the pastures. The remaining soil organic matter is not -- as is frequently the case with forest soil -- mostly present as "forest floor" in the surface layer, but lies deeper underground where it is better protected from humus-degrading microorganisms.” https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/1606...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset