*

arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Totuudella on itseisarvo

Kirjoittajan on pysyttävä tyylilleen uskollisena. Tietokirjailija ei voi lähteä satuilemaan kesken kaiken, ilman että menettää uskottavuuttaan. Hesarin kirjoitus sivuaa myös tätä aihetta. http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005026627.html?share=243300be8a1e0f07... Medialukutaidon merkitys korostuu, kun nykyään nettiin voi kirjoittaa melkeinpä kuka tahansa. Ja on erityisiä nettisivustoja, joiden tarkoitus on propagandan levittäminen. Informaatiotulvasta on osattava poimia itselle tärkeitä kirjoituksia. Voiko sitten luottaa perinteiseen printtimediaankaan siinä suhteessa, että pyritäänkö kirjoituksessa pysymään totuudessa vai pyritäänkö levittämään vain hyväksi uskottuja asioita, joilla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä. Melkein ainoa suodatin on hyvä ja monipuolinen koulutus. Kaikista asioista ei voi olla tietoinen, siihen ei ihmiselämä anna riittävästi aikaa. Pitää osata myös itse tunnistaa aihepiirin, jos ei itsellä ole tietoa. Mutta mikäli aihe kiinnostaa, pitää olla avoin tiedolle ja ammentaa tietoa aivan perusteista syvällisempään tietoon. Vain harvalla riittää tähän kapasiteettia. Joten sitä pitää olla toisen käden tiedon varassa. Tiedekirjallisuus on usein luotettavin lähde, ei sekään enää nykyään, kun ei ole vertaisarvioinneista täyttä varmuutta. Toisaalta virallisen totuuden kanssa ristiriitaista kirjoitusta ei saa julkaistua tieteellisissä julkaisuissa. Mutta ennen pitkään tiede korjaa itse itseään. Väärät uskomukset kumotaan ja oikea tieteen tekeminen on jälleen kunniassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Tiedekirjallisuus on usein luotettavin lähde, ei sekään enää nykyään, kun ei ole vertaisarvioinneista täyttä varmuutta."

Mitähän tällä tarkoitetaan? Laatulehdet pitävät kyllä todella tarkasti kiinni oman vertaisarviointiprosessinsa laadusta. Se on sitten eri asia, että keskivertotoimittaja ei ymmärrä eroa huippujulkaisun ja epämääräisen open access -kuran välillä.

"Toisaalta virallisen totuuden kanssa ristiriitaista kirjoitusta ei saa julkaistua tieteellisissä julkaisuissa."

Riippuu ilmeisesti alasta. Itse olen ainakin saanut läpi papereita, joiden kontribuutio on ollut juuri ristiriita "virallisen totuuden" kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Laatulehteen on voinut luottaa. Silloin kun toimittajilla ei ole kiinnostusta paneutua aihepiiriin, kun otetaan mitä annetaan, virallisen linjan ja laadukkaan tieteellisen julkaisun välillä ei ole sitä tarvittavaa kriittistä massaa, mikä erottaa uskomukset oikeasta tieteen tekemisestä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kriittinen massa, joka erottaa uskomukset oikeasta tieteestä? Otetaan, mitä annetaan? Ei kiinnostusta aihepiiriin? Miten ihmeessä nämä lauseet liittyvät tieteellisiin julkaisuihin?

Tieteelliset julkaisut ovat yleisesti yhteen aihepiiriin erikoistuneita. Niissä on editoreina kokeneita osaajia, jotka ovat hyvin perillä erikoisalansa kehityksestä ja 'trendeistä' - mitä tutkitaan ja koska mistäkin olisi tulossa uutta tietoa jne. Tarjotut käsikirjoitukset käydään alustavasti läpi, eli mm. tsekataan, että ne ovat yleisesti kuranttia ja kiinnostavaa tavaraa, ja 'jatkoon päässeille' järjestetään vertaisarviointi. Kaikki eivät mahdu julkaisun rajallisille sivuille mukaan, mutta silti jatkosta tippuneille ei välttämättä tule vain hylsyä, vaan kriittisiä kysymyksi ja ohjeita täydentää prujuaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

No itse Hesarin kirjoituksessa ja tähän blogiin tulleissa kommenteissa käsitellään myös uutistulvaa ja uutiseksi valikoitumista, josta sitten kirjoitetaan mediassa.

Epäilemättä kuvauksesi tieteellisistä julkaisuista pitää paikkaansa.

Erikoistumisen aihepiiriin on uusi koirankoppi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #6

Science lehden päätoimittaja Jeremy Berg on huolissaan siitä, kuinka Yhdysvalloissa tieteen uskottavuus on rapautunut hämmästyttävällä vauhdilla viime vuosina. Bergin mukaan syynä ei ole pelkästään yhteiskunnallisessa ilmastossa tapahtuneet muutokset, vaan myös tiedeyhteisöllä on aihetta katsoa peiliin. Monien akuutteja ratkaisuja vaativien tutkimusalojen tutkijoiden liiallinen huseeraaminen poliittisilla areenoilla, jatkuva tutkimustulosten liioittelu ja niiden esittäminen liian varmoina faktoina ovat syöneet Bergin mukaan tieteen uskottavuutta.

Science lehden päätoimittaja Jeremy Berg. ”Nykyisin julkaistaan tieteellisiä tutkimuksia enemmän kuin koskaan, mutta sen joukossa on paljon roskaa. Tähän tieteen populismiin on syynä kilpailu hupenevasta rahoituksesta ja yhteiskunnallinen ohjaus, jotka yhdessä ajavat tiedettä syöksykierteeseen, missä todellisuushorisontti katoaa ja tutkijat alkavat elää harhakuplassa tulostensa kanssa. Kilpailulle tutkimusrahoituksesta on saatava joku tolkku.”

Juuso Hämäläinen

Tietojen varmentaminen faktoiksi ei ole minään maailmanaikana ollut helppoa. Joskus oli vaikeaa saada tietoa mistään, varsinkaan ajallaan. Nyt tietoa tuppaa joka rööristä tauotta.

Nykyaikana erityisesti uutisten luotettavuudessa on merkittävä ongelma suurten uutistoimistojen valta. Niiden harvojen tuottamia uutisia välittävät tuhannet muut mediat. On näyttöä siitä, että primäärit uutisten tuottajat filtteroivat pois uutisia tarkoituksella. Näin jokin merkittäväkin asia jää pimentoon enemmistöltä. Manipulointi on liian helppoa eikä siitä voi edes joutua oikeudelliseen vastuuseen. Massojen on tyydyttävä luottamaan heille tuntemattomiin toimituksiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Oikeassa olet. Kriittisyys ja skeptisyys on nyt vain pidettävä taustalla käynnissä, ei kaikkea voi epäillä kaiken aikaa, mutta jonkinlaisen hälytyskellon voisi itse kukin koittaa hankkia.

Juuso Hämäläinen

Jatkan vielä toteamalla, että yksi uutistiedon laatutakuu on sen toimittaja. Ei uutisfirma vaan yksilö, jonka laadun on oppinut tuntemaan. Luen paljon ulkomaisia medioita. Esimerkiksi Der Spiegel ei ole minulle ollut aikoihin luotettava lähde. Mutta muutama lehden toimittaja on edelleen.

Usein hyvä merkki hyvästä toimittajasta on se, että lehden toimituksen johto on uhannut toimittajaa potkuilla tai on antanut potkut. Aina kun byrokraatit puuttuvat duunarin työhön, on se yleensä merkki siitä, että lehden duunari on ollut liian oikeilla jäljillä ja hänet vaiennetaan.

Tiedon luotettavuuteen ei liity pelkästään oikeellisuus vaan myös oikeiden aiheiden valinta. Jos lehti kirjoittaa Kardashianin takapuolesta ja mainitsee sen leveyden millilleen oikein, ei media ole edelleenkään hyvä lähde. Sen uutiset ovat roskaa faktoista riippumatta. Uutisen relevanttius on myös tärkeä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiinnostavaa, että olet tuota mieltä asioista. En voisi paremmin asioita kuvata.

Juuso Hämäläinen

Ja vielä sananen tieteellisten julkaisujen luotettavuudesta. Ottakaamme esimerkiksi taloustieteen alue. Se on erinomainen esimerkki tieteen ja asiantuntemuksen nimissä tehdystä totuuden manipuloinnista.

Globaalin talouden kriisit ovat aiheuttaneet valtavasti inhimillistä kärsimystä ja kurjuutta. Taloustieteilijät eivät kykene ennustamaan kriisejä eivätkä niitä estämään. He eivät edes ole samaa mieltä niiden synnystä ja hoidosta.

Kaikki merkit viittaavat siihen, etteivät he lainkaan tiedä mitä opettavat. Ja ettei taloustiedettä ole olemassakaan. Parempiin tuloksiin päästäisiin ihan K-kauppiaan talousopeilla kuin FEDin ja EKPn johdon ja asiantuntijoiden.

Kuitenkin kaikki median talousuutiset sekä taloustutkimus nojaa näiden talousnerojen peukalotuntumiin. Suomalainenkin media on aina analysoinut Greenspanin jorinoita kritiikittä.

K-kaupan Väiski tietää paremmin euron kriisin tai USAn finanssiromahduksen syyt. Ja ihmettelee, miksi sama hulluus jatkuu, joka 2008 alkaen ajoi puoli maailmaa lamaan. Talousviisaat ovat pääosin hiljaa ja maiden hallitukset.

Jos tietokirjailija Suomessa haluaisi analysoida viimeisten 50 vuoden talousilmiöitä maailmassa ja käyttämällä perinteisten asiantuntijoiden lausuntoja ja yrittäisi hahmottaa miten seuraava kriisi estetään, niin ei hän niillä opeilla tulisi kuin harhautetuksi pahimman kerran.

Näin oivallemme, että jotkin tietolähteet on sisäsyntyisesti rakennettu harhaanjohtaviksi ja peitelty tieteen kaapuun.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Taloustiedettä ei ole siinä mielessä olemassakaan, että on vain joitakin tunnettuja talousteorioita, ja sitten on monen eri tieteen alalta haettua soveltamista.

Talouteen liittyy ihmiskeskeisyys, joillakin on ymmärrystä ja taitoa taloudesta, myös kansantaloudesta.

Virtuaalitalous on päässyt niskan päälle, nyt ilmeisesti olisi tarve painottaa reaalitaloutta vaihteeksi... Tekeminen ja osaaminen pääsee taas esille. Eikä vain se miltä asiat näyttävät, mikä sekin on tärkeää.

Juuso Hämäläinen

Niin. Kuten 100v isäni sanoi tuossa aamupuuroa keittäessään, että ennen pystyi pakon edessä syömään vaikka seteleitä. Mutta johdannaisia ja tilirahaa vaikeampi. Sellainen se reaalitalouden ero virtuaaliseenkin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Mutta mikäli aihe kiinnostaa, pitää olla avoin tiedolle ja ammentaa tietoa aivan perusteista syvällisempään tietoon. Vain harvalla riittää tähän kapasiteettia. Joten sitä pitää olla toisen käden tiedon varassa."

Tiedemiesten/-naisten pitää itsekin ymmärtää, että päätöksentekijöille asia pitää osata niin esittää, että sen maallikkokin ymmärtää. Jos asia jää päätöksentekijöille uskonvaraiseksi, päätösten asianmukaisuus jää sattumanvaraiseksi.

Kun puhutaan tieteen filosofiasta, siinäkin tapahtuu muutoksia. Nykyisessä tieteen filosofiassa puhutaan pragmaattisesta logiikasta. Ymmärrän sillä sitä, että käytännön ongelmia ratkaistaessa tulee lähtökohtana olla todellisuudesta näyttöön liittyvä tieto. Tästä sitten edetään loogisella ajattelulla seuraavaan vaiheeseen, joka on hypoteesi. Tämä hypoteesi taas edellyttää, että sille saadaan näyttö todellisuudesta, ennen kuin siitä tulee tieteellisesti todettu asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Loogisuus on perusta jolle tiede rakentuu. Loogisuus on säilynyt kautta vuosisatojen ja kautta tiedemiesten /- naisten nykyisyyteen katkeamatta.

Nyt on rinnalle tuotu tieteeseen konsensus -käsite, jolla korvataan loogisuus niissä tapauksissa, joissa tapahtumaketjua ei voida loogisesti päätellä. Tieteellistä näyttöä ei siis tarvita, riittää kun on uskomus tai konsensus takana. Falsifiointi on näissä konsensus -asioissa niinikään poissa laskuista.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ilmasto on aihe joka kiinnostaa kaikkia ihmisiä, ja ilmastonmuutoksesta on väännetty jos jonkinnäköisiä skenaarioita. Niistä seuraavaksi on saatu teorioita, joiden tarkoituksena on osoittaa muutoksen johtuvan ihmisen tekemisestä, ja markkinoida omaa etua. Tällä väitteellä on voitu tehdä vahingollisia lakeja, markkinoida hölynpölyä ja ansaita rahaa miljardeja euroja maailmassa ihmisten hyväuskoisuudella ja auttamisen halulla.

97% tiedemiehistä uskoo ilmastonmuutoksen johtuvan ihmisen toimista? Missä on todisteet, ja millä uskomus on perusteltu?

https://www.youtube.com/watch?v=SSrjAXK5pGw

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Uskomustiede on tietenkin hyvä kun päästään tekemään vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuuteen, tuonne vuosisadan loppuun, or so.

Tietenkin pitää edelleen olla olettamuksia, joidenka varaan eri skenaariot pohjautuvat.

No kun ei kaikista asioista ole vielä tietoa, niin tiede korjaa itseään.

Näin siis tässäkin tapauksessa. Uskomukset hämärtyvät ja logiikkaan pohjautuva tieteen tekeminen vahvistaa teoriat todeksi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Science lehden päätoimittaja Jeremy Berg on huolissaan siitä, kuinka Yhdysvalloissa tieteen uskottavuus on rapautunut hämmästyttävällä vauhdilla viime vuosina. Bergin mukaan syynä ei ole pelkästään yhteiskunnallisessa ilmastossa tapahtuneet muutokset, vaan myös tiedeyhteisöllä on aihetta katsoa peiliin. Monien akuutteja ratkaisuja vaativien tutkimusalojen tutkijoiden liiallinen huseeraaminen poliittisilla areenoilla, jatkuva tutkimustulosten liioittelu ja niiden esittäminen liian varmoina faktoina ovat syöneet Bergin mukaan tieteen uskottavuutta.

Science lehden päätoimittaja Jeremy Berg. ”Nykyisin julkaistaan tieteellisiä tutkimuksia enemmän kuin koskaan, mutta sen joukossa on paljon roskaa. Tähän tieteen populismiin on syynä kilpailu hupenevasta rahoituksesta ja yhteiskunnallinen ohjaus, jotka yhdessä ajavat tiedettä syöksykierteeseen, missä todellisuushorisontti katoaa ja tutkijat alkavat elää harhakuplassa tulostensa kanssa. Kilpailulle tutkimusrahoituksesta on saatava joku tolkku.”

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Varmasti totta tuo Bergin väittämä. On jotenkin uskottavampaa kun tiedeyhteisön sisältä tulee näitä kriittisiä lausuntoja, se mahdollistaa myös pyykinpesun ennen kuin mitään suurta uskottavuuden menettämistä tapahtuu.

Amerikassa kaikki eivät usko muutenkaan tieteeseen, joten mitään suurta vahinkoa ei pääse tapahtumaan, pudotetaan määrärahat nollille. Nasankin sanotaan fiflanneen datan kanssa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Varmasti totta, mutta syyllisiä ovat myös tieteentekijät itse. Olen tehnyt paljon vertaisarviointeja ja yrittänyt olla mahdollisimman huolellinen ja perusteellinen. Valitettavasti olen huomannut, että kollegat eivät suhtaudu tähän arviointiin samanlaisella asenteella johtuen osittain ehkä työkiireistä. Monesti olen kohdannut arviointeja joissa todetaan lyhyesti: "Hyvä paperi, painoon vain!", kun itse olen löytänyt vakavia virheitä ja puutteita. Samalla asenteella tyrmätään välittömästi kaikki valtavirrasta poikkeavat tulokset edes lukematta niitä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Sillä on tietenkin väliä, onko vertaisarviointi tehty huolellisesti vaiko ei, jo uskottavuuden kannalta katsoen. Varmaan opitaan myöskin epäilemään vertaisarvioinnin tasoa pikaisesti, olen jo itsekin lukenut vihjailevaan sävyyn kertomuksista pal review:sta. [Peer review has become "pal review."] http://www.forbes.com/sites/patrickmichaels/2011/0...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset